Huhtimammat/ osa 11

[aurinko]

Heissun

Just eilen mittailtiin vyötäröä ja täällä mittana 91 cm.

Toivottavasti Susanilla kaikki menee lääkäriajalla hyvin! Tsemppiä!

 

[Mansikka]

Juu, juu, minäkin täällä vielä vauva mahassa. Terkkari epäili tänään neuvolassa, että lasketunajan ylitse menee. (mikä on siis 21.4) ""Tyyppi"" pötköttelee kyllä oikein päin, mutta kovin on vielä ylhäällä, suloista närästystä aiheuttaen. Kivaa, kun miehelläkin on pääsiäisloma ja voidaan yhdessä suklaamunia mussutella. Palaan taas, nyt olisi pakko tehdä tälle sotkuiselle kämpälle, mitä kodiksikin kutsutaan, jotain. Kannustusta kaikille!

 

[Anne 37+3]

Täällä vatsan ympärys 108cm ja sf-mitta 34cm! Toi mun maha on NIIN tuossa edessä, ettei takaa huomaa lainkaan Poikamahaksi kaikki sanookin, saas nähdä!

Olo on aika mainio olosuhteet huomioiden. Kotona tepastelen päivät, jalat on välillä kuin ilmapallot! Täytyy nyt nauttia näistä päivistä, saa ottaa torkut silloin kun siltä tuntuu ja muutenkin valmistautua tulevaan. Tuntuu vaan, että siihen ""tulevaan"" menee vielä jonkin aikaa...

Verenpaineet on onneks pysyny kurissa, nyt seurailen kotona pissan valkuaistakin. Näin muuten viime yönä enneunen; painoin synnytyksen jälkeen alle 60kg hih, ainakin kovasti uskon että se oli enneuni!
Eipä tässä, jatkan miettimistä, että onko tuo vanupuku kuitenkin liian ohut vauvalle kotiintulopuvuksi..
Ai niin, onko teillä ollut kipua alakyljessä? Näiden ""kuukautiskipujen"" lisäksi mulla on ollut välillä jommassakummassa alakyljessä kipua. Lähinnä öisin herännyt siihen, mutta on mennyt ohi. Mietin vaan että vauvako se siellä puskee vai mitä.

 

[Athene 38+5]

Hyvissä voimissa ja yhdessä koossa täälläkin. Iloitsen kovasti tästä hyvästä voinnista, ainoastaan yöunet on välillä mitä sattuu. Vessaan saan herätä kolmekin kertaa yössä, eikä uni välttämättä sen jälkeen tule heti. Ja huh tuota hikoilua öisin! Onneksi voin kuitenkin ottaa tarvittaessa päiväunet, joten hyvin täällä jaksellaan.

Onpas ollut vähän outoa käytöstä terkkarilta, Susan, ettei ole selittänyt mitään noista sykkeistä ja siitä, miksi lääkäriaika on varattu! En yhtään ihmettele, jos olet huolestunut. Mutta kuten joku sanoikin, niin varmasti sinut olisi laitettu heti tänään tutkimuksiin, jos tilanne olisi hälyttävä. Tsemppiä, koeta jaksaa huomiseen!

Joo, minäkin jo haaveilen siitä, että saisin ""omat"" vaatteet päälle. Kotona nämä vaatteet ovat nyt tosi tyylikästä lökäpöksyverkkaria ja t-paitaa... ihmisten ilmoille on sitten pari vaatekertaa, jotka päällä ilkeää näyttäytyä. Ja toinen asia josta haaveilen, on ""normaali"" seksielämä Ei nimittäin ole enää kovin spontaania tuo seksielämä ja asentokin on aina yksi ja sama Nooh, aikansa kutakin...

Onkos täällä muuten muita, joilla ei ole vielä ollut ollenkaan supistuksia ja joilla viimeisessä lääkärintarkastuksessa todettiin paikkojen olen kiinteät ja kiinni? Mulla kun ei ole kuin niitä kivuttomia mahan kovettumisia enintään pari päivässä. Voi kai ne paikat sitten äkkiäkin aueta, kun niitä oikeita supistuksia alkaa tulla, vaikka paikat ei olisikaan etukäteen kypsyneet? Mietin vaan, että ei ole kiva, jos käynnistykseen joutuu, luonnollinen käynnistyminen olisi mielestäni parempi... mutta yli lasketun ajan tämä varmaan menee, siitä minulla on jotenkin tosi vahva tunne.

 

[satu-täti 38+3]

Täällä on alkanut liman eritys ja valuminen, eilisillasta asti on wc reissuilla tullut ällö-öllölimaa...ei paljon mutta kuitenkin.
Paineentunne jalkovälissä on jokseenkin kauhea, tuntuu kuin meloni olisi työnnetty sinne itseensä. Muutamia napakoita supistuksia bongailtu pitkin päivää.

Neuvolassa kävin tuossa iltapäivällä ja nyt on jokseenkin jännittynyt olo
Huomenna omalle neuvolalääkärille ultrattavaksi, ja siitä mahdollisesti saikulle. Terveydenhoitaja oli sitä mieltä, että synnytys on piakoin käynnistymässä. Soitti jo äitipolille, jos olisivat sinne huomenna ottaneet, mutta mieluummin rassaavat minua vähemmän, ja pyysivät että tarkistus tehdään täällä ja sitten mietitään jatkot. Voihan olla, että huomiseenkaan ei enää selvitä. Ja käsky kävi lähteä liikkeelle heti jos paine kasvaa alakerrassa.
Eli jännityksen täyteinen vuorokausi tiedossa tässä perheessä

 

[Cosmic 38+5]

Edelleen täälläkin yhtenä kappaleena. Tänään neuvolakäynnillä terkka totes, että onpa tämä vauva jo TOSI alhaalla ja mulla kyllä tuntuukin painavan tosi paljon tuolla alaosastossa. Supistuksia (sekä tosi kipeitä että niitä ""pelkkiä"" masun kovettumisia) on ollu jo pari päivää, nyt eilen illalla ja tänään oon minäkin huomannu, että jotain mönjää valuu pöksyihin aina välillä. Kai se kuitenki on vielä valkovuotoa, tai sit sitä limatulppaa, joka kuulemma voi tulla useammassakin erässä. Mut katsellaan tilanteen kehittymistä...

 

[upup]

ylöspäin!!

 

[mamma huhtikuu]

Heipa hei!
Eilen kävin siellä yliaika kontrollissa ja siellä päätettiin leikkaus aika kun vauvan koko oli aika iso tähän nurin synnytykseen. Eli ensi viikolla kirjoittelen sitten vauva kuulumisia jos kaikki menee hyvin ja aikaa jää edes vähän vauvan hoidolta. Kyllä jännittää vaikka toisaalta on tosi helpottunu olo.

 

[Katti]

Hei taas!
Täällä on näköjään joku joka on samassa tilanteessa mun kanssa, eli vauva nurinpäin. Mulle annetttiin se yliaikakontrolli vasta pääsiäisen jälkeen, eli se on sitten jo melkein kaksi viikkoo yli. Ihmettelin vaan sitä kun ne aiemmin sanoi ettei anneta mennä niin kovasti yli jos on perätilassa, mutta kaipa nuo lääkärit tietää mitä tekee. Itse kun en tiedä mitään muuta kun että vauva tosiaan on varmasti viimesten kahen viikon aikana kasvanut aika lailla, kun ei oo käyty ultraamassa.
Jännittää! No ens viikolla sitä on jo viisaampi ja tietää vähän enemmän. Kun vaan jaksais noita unettomia öitä sinne asti.

 

[Susan]

No tänään oli sit lääkäri ja vauvan sydänäänet oli hyvät, n.140-160. Joten ainakin nyt vaavi voi oikein hyvin. Mua vaan ottaa päähän, kun kohdunkaula ei ollut lyhentynyt yhtään, paikat ei pehmenny eikä auki...eli ei siis MITÄÄN edistystä muutamassa viikossa. Damn!

Mutta onneks kaveri just lohdutteli, että se kun sai puol vuotta sit pojan, niin sillä oli päivällä 12.00 ollu paikat kii ja kohdunkaulaa jäljellä. No kasilta illalla oli sit 6cm auki...että nopeesti voipi tapahtua kun tapahtuu. Ja ekaa kun odotteli, niin oli edellispäivänä pitkällä lenkillä elämänsä voimissaan ja seuraana päivänä sit niin kipee supistuksista, että tuli lähtö synnyttään. Ikinä ei siis voi tietää miten asiat on tunnin kuluttua=) Ehkä täs vielä on toivoo, että pääsiäisenä saa syliinsä maailman sulosimman pupun=)

Ihana ilma on pihalla kerrankin. Kävin hurtan kans pitkän lenkin (jota eilen en ois voinu kuvitellakaan tekeväni, kun olin niin kipee). Kyl nää olotkin vaan vaihtelee ihan päivittäin. Tänään tekis mieli tehdä ja mennä...on niin keväinen fiiliskin!

Vointeja!

 

[hipsu ja pikku poju]

moikkis!
Täytyy heti kirjoitella kuulumisia ku ei oo sattuneesta syystä päässy koneelle. Tosiaan synnytys alkoi viime pe 7.4 ja pikku poju syntyi klo 17.19. Suppareita noli jo viime ke yönä viis hoo putkee mut ne laimeni päiväksi ja alkoi sitten uudelleen to yönä. Siinä kärvistelin yön hereillä ja pe aamulla lähettii sitte sairaalaan. Olin kyllä varma et ne passittaa vielä himaan, mut sainkin jäädä osastolle. Vedet meni kymmeneltä ja siitä sitte supistukset muuttu kivuliaammiksi. ilokaasulla ja epiduraalilla pärjäsin hyvin ponnistusvaiheeseen asti, joka ei sitte menny ihan ku piti.. Pikkusella oli napanuora kaulan ympäri ja syke tippui joten vauva vetästiin sitte imukupilla hirveellä vauhdilla ulos. Homma kesti ehkä viistoista minuuttia mutta sattui niin tajuttomasti ja repeämiäkin tuli. Jokatapaukseassa tärkeintä on että vauva on kunnossa ja voi hyvin.
Jouduttii myös oleen ekstraa sairaalassa vauvan keltasuuden takia, mutta sinivalohoidon jälkeen päästiin kotiin. Olo on väsynyt mutta onnellinen. On se vaan huikeeta että tuolla se nyt tuhisee ja just äsken oli mun mahassa vielä.

 

[Mustikka 37+3]

Hirmuisesti onnea koko perheelle!

 

[Mansikka]

Onnea Hipsu ja perhe!

*Klunks* Kiva, että synnytys kuitenkin meni loppujenlopuksi hyvin, vaikka loppu (ponnistusvaihe) vastasi mun kauhuskenaariota. Kaikessa luonnollisuudessaan aikas sairasta, hui... Saapa nähdä, että miten sitä itselle sitten käy. Ihania ensiviikkoja äitinä siis Hipsulle ja pian meille muillekin!

 

[Athene 38+6]

Paljon onnea Hipsulle poikavauvasta! Hienoa, että loppu hyvin kaikki hyvin!

Ei kun odotellaan lisää huhtivauvoja putkahtavaksi maailmaan...

 

[mamma huhtikuu]

Joo mulle kanssa sanottiin ettei anneta mennä viikolle 42. Ja meilla Maisa on ollut nurinkurin tammikuusta asti. Meillä on ollut se ultra joka toinen viikko ja se on aika iso arvio oli nyt jo ultralla 3750 joten ne ei uskaltanu antaa mennä ens viikolle ettei lähde itte käyntiin ja sitte ei mahtuisi tulla lantiosta ulos. Ja uskon tosiaan että jännittää kun ei tarkkaan tiedä siinä meilessä oli suuri helpotus kun se päivä päätettiin. Tsemppiä ja onnea matkaan. Mulla on näin loppua kohden yöt helpottaneet paljon ei oo tarvinnut vessas käydä kuin kaksi kertaa ja nukkuttua on saanut aika hyvin mutta ei ollut paikat kypsinä ja vauva ei ollut pahemmin laskeutunut.

 

[mamma huhtikuu]

ONNEA PALJON HIPSULLE JA HYVÄ ETTÄ MOLEMMAT VOI HYVIN!!!!

 

[hipsu ja poju]

Kiitos kaikille onnitteluista Vielä siitä ponnistusvaiheesta sen verran, että vaikka se olikin myös mun kauhuskenaario niin se kesti tosi lyhyen aikaa ja pääasia on että poika tuli elossa ulos. Mutta kuten sanottua vaikka kuinka yrittäis etukäteen varautua synnytykseen niin ei siihen voi oikeestaan vaikuttaa. Sitä menee täysin sen mukaan mitä tapahtuu. Ja mikä tärkeintä kätilö ja muut ammattilaiset todella tietää mitä tekee ja se että pystyy täysillä luottaan siihen auttaa pitkälle.
Nyt on menny vajaa viikko synnytyksestä ja vaikka mullekin tuli paljon repeämiä niin vuoto on melkeen loppunu eikä kipulääkkeitäkää tarvinu kun pari ekaa päivää. Eli siis ihmeellinen on tää kropan palautumiskyky. On hassu tunne nyt tunnustella omaa kroppaa uudelleen ku jotenki tuntuu että se on ihan vieras kun ei oo enää sitä mahaa ja samalla tulee ihania sellasia fiiliksiä, mitä oli ennen raskautta ku on taas niin helppo olla.
Vielä huomaa, et toista niitä samoja kaavoja mitä on
9kk töistanu, kävelee värovaisesti eikä oikeen uskalla kumarrella. ei oikee vielä luota siihen että kroppa kyllä varmaan jo kestää paljon enemmän rasitusta ku pitkään aikaan. Tosin en nyt aio vielä minnekkää lenkille lähtee.
Muuten, sitte ku alkaa muitakin poksahteleen niin eiköhän siirrytä tonne synnyttäneiden palstalle niin voidaan pähkäillä vauvanhoito asioita. En ainakaa vielä löytäny muita ketää huhtimammoja sieltä enkä viittiny yksin pykätä ketjua pystyyn.Kohta pitää taas mennä syöttään. Vähä onkelmia ton imetyksen kanssa ku pikkunen oli niin keltainen sairaalassa et ei oikee jaksanu imee rintaa eikä saanu sieltä tarpeeksi niin pitää nyt sitten lypsää ja antaa osa pullosta. Toivottavasti imetys vielä onnistuu pullosta huolimatta..Harjoitus tekee mestarin.hope so.

joo ja tunnemyllerryksestä vielä. ei kannata pelästyä itteensä, mä ainakin olin kolmantena päivänä synnytyksen jälkee iha sekasin. Lähinnä vaan itketti kaikki. Tuntui ettei voinu ees katsoo pikkusta ku jo alkoi itkettään ku se on niin pieni ja reppana. Ja sitte päässä on kaikkia iha neuroottisia ajatuksia. Se keltasuus on ihan normaalia vastasyntyneillä eikä ees vaarallista niin silti musta suunnilleen tuntui, että on hengenlähtö kyseessä. Mies on ollu korvaamaton tuki koko ajan se on ollu se järkevä ja rauhotellu ja hoitanu vauvaa tosi jämäkästi.Nyt on nukuttu kotona eka yö ja se meni hyvin. Pikkunen söi kolmen tunnin välein ja nukkui itkemättä omassa sängyssä. Oikeen hyvä alku tälle päivälle.

 

[Susan]

OIKEIN PALJON ONNEA HIPSULLE! En voinu ku itkee, kun luin sun juttus...on hiukka tunteelliseks alkanu meneen tää loppuaika=) Hieman alkoi sekä pelottaan sekä toivo nousta...ehkä tästä selvitään!

 

[Annukka 39+3]

Oikein hurjan paljon onnea Hipsulle! Kiitos kun kerroit myös siitä, ettei maailma kaadu vaikkei kaikki menisikään synnytyksessä oppikirjojen mukaan.

Susan, et ole yksin herkistelemässä. Olen myös mitä pienemmästä syystä kyyneleet silmissä, ei surusta, kiukusta tms. Vaan liikutuksesta... Viikko sitten kävin tutustumas sairaalaan ja siel kun näki kätilöiden just pukevan ihan just syntyneitä inisijöitä niin vesihän siinä alkoi valua silmistä. Muut oli ihan coolisti, mutta olivatkin kesällä synnyttäviä...

Neuvolassa oma täti palautti sf-mitan käyrilleen (huh) ja oli kyl siitä 'esimiehensä' mittaamisesta ihan ihmeissään. Varattiin vielä aika ensi viikolle, eli ei ainakaan turhaa toivoa annettu et ihan ajallaan syntyisi tämä kaveri. Itsekin vähän sillä kannalla, täytyy vaan toivoa, et kuitenkin luonnollisesti käynnistyisi.

Hyvää pääsiäistä kaikille ja toivottavasti nyyttejä tulee lisää!

 

[Katti]

Paljon onnea Hipsulle! Ja kiitos kun kerroit kokemuksestasi.

Ja kiitos myös mamma huhtikuulle! Mua lohduttaa oikeestaan jo pelkästään se että jollain muullakin ylipäänsä on perätilaraskaus. Ja ilmeisesti sullakin on ollut jossain vaiheessa harkinnassa ihan alatiesynnytys. Meidän vauva kuitenkin oli vielä 39+0 3000g, joten se ei vielä ollut liikaa. Siitähän on nyt sitten jo pari viikkoa aikaa kylläkin. En halua itsekään lähteä yrittään jos se paino alkaa lähennellä neljää kiloa. Tää pikkuinen on muuten myös ollut jo pari kuukautta nurinpäin, kaipa siellä on sitten hyvä olla niin.
Kuullaan taas kun on jotain uutta!

 

[aurinko 38+0]

Aivan hurjan paljon onnea Hipsulle!!!!

Oli todella mukavaa, että jaksoit kirjoittaa pitkästi synnytyskokemuksestasi! Oli todella mielenkiintoista luettavaa! Ja kasvatti malttamattomuutta oman vauvan mnäkemisen suhteen

Täällä vierähti uusi viikko käyntiin ja kokoseurannasta juuri tulin. Vauva on nyt 2.8kg ja kaikki oli mahaosastolla hyvin Ehkä hiukan harmittaa, ettei kohdunsuun tilanne ole yhtään liikahtanut, kun olen kuitenkin kärsinyt tosi voimakkaista supistuksista jo pitempään. Viime yönäkin heräsin kaksi kertaa niihin. Edelleen 1cm auki ja kaulaa jäljellä. Vaikka tosiasiahan on, ettei tuo kohdunsuun tilanne synnytystä voi ennustaa täsmälleen .Niinkuin ei mikään

Mutta aivan ihanan aurinkoista pääsiäistä kaikille! Katsotaan montako pääsiäisnyyttiä syntyy pyhien aikana

 

[Athene 39+0]

Hipsu, kun ennätät ja jaksat, niin päivitätkös teidän pojan syntyneeksi tuohon meidän listaan. Mukava siitä listasta sitten seurailla, että onko tullut tyttöjä vai poikia ja minkä kokoisia ja millä viikoilla. Miukulla varmaan on jo kaksospojat kainalossa, mitenhän heillä menee...

Täällä pyörähti uusi viikko käyntiin, enää viikko laskettuun aikaan! Pitäisi kai sitä jo alkaa kasata vauvan kotiutumisvaatteet valmiiksi, ettei miehen tarvitse niitä sitten etsiskellä. Ja ehkä miettiä jo vähän omankin sairaalakassin sisältöä. Jotenkin en vain tajua, että synnytys voi olla edessä vaikka huomenna.

Hyvää pääsiäistä kaikille huhtimammoille! Tämä mamma alkaa nyt tehdä pääsiäissiivousta.

 

[Miuku päivittää]

HUHTImammat
osa 10 22.3. 18:43
1.4. Timangi, 27v, Helsinki,
1.4. Aida, 28v, esikoinen, LKS
4.4. Lilja, 21v, esikoinen, KOKS
6.4. Ipana, 28v, toinen muksu, Kätilöopisto
6.4. Peenu, 26v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala
7.4. Katti, 32v, esikoinen, Hämeenlinna
*8.4. mimmi, 24v, esikoinen, OYS / 7.3. tyttö 2600g, 45 cm
10.4. Anne, 24 v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala
11.4. hipsu, 28v, esikoinen, Jorvi
13.4. Sasa, 24v, esikoinen, Satakunnan keskussairaala
17.4. Annukka, 31v, esikoinen, KOKS
18.4 Nipsu, 28v, esikoinen, Hyvinkään sairaala
20.4 Cosmic, 23v, esikoinen, PHKS
20.4. Athene, 28v, esikoinen
21.4. Sari, 23v, esikoinen
22.4. satu-täti 27v, 2 lasta, P-KKS
24.4. Molly, 25v, esikoinen, TAYS
26.4. sisko 33 v, toinen, Hyvinkää
26.4. vivi, 37v, neljäs, Jorvi
27.4. aurinko, 28v, esikoinen, OYS
27.4. Tosca, 27v, Vantaa, toinen, Kätilöopisto
28.4. Hannele, 26 v, toinen lapsi, esikoinen 1 v.
*29.4. Miuku, 28v, Esikoiset eli kaksoset, Kätilöopisto/ 7.4 kaksospojat 2200g/46cm ja 2800g/47cm
29.4. Anne, 26v, esikoinen, TAYS
30.4. Mustikka ,25v, toinen
30.4. Minnie, 23v, esikoinen, TAYS
30.4. KK, toinen lapsi, Kokkola

 

[Miuku]

Vihdoin kotona! Pikaisesti selostan tapahtumien kulun eli 7.4 syntyi viiden päivän sairaalassa olon (vakava raskausmyrkytys) ja kolmen päivän käynnistelyjen jälkeen kiireellisellä sektiolla kaksi pientä poikaa. B vauva työnsi jalkojaan A.n eteen niin ettei A:n pää päässyt laskeutumaan ja hippulat vinkuen suoraan sektioon. Sektio oli kivuliaan käynnistelyn jälkeen valtava huojennus ja olen toipunut siitä hyvin. Raskausmyrkytyksen jälkiseurannan vuoksi oltiin liki viikko sairaalassa vielä synnytyksen jälkeen.

Nyt on kotona kaksi ihanaa tirriäistä, jotka syövät hirmuisesti ja nukkuvat hyvin - ainakin vielä toistaiseksi. Tänään kotiuduttiin 44cm vaatteissa, joihin pojat meinaa hukkua Ovat kyllä ihanampia kuin ois koskaan osannut arvata.

Tsemppiä kaikille loppuodotukseen!!

 

[Mustikka]

Paljon onnea Miukulle ja koko perheelle.

Aika hurjasti on alkanut huhtikuiset jakautumaan.
Minäkin pakkasin kassin valmiiksi kaiken varalta, kun on jonkin verran supistellut. Ei kuitenkaan taida vielä olla synnytys edessä, ovat niin harvassa vielä, eikä kovinkaan kipeitä. Mutta tilannehan voi muuttua nopeastikin...