Huhtimammat 06 osa 2

[Molly&poju]

Moi,

Mäkin olen miettinyt tota ulkona nukuttamista. Meidänkin poju "osaa" nukkua vain ulkona joten täytyy toivoa ettei pakastuisi enempää. Mä oon kyllä pitänyt parvekkeella, meillä on enimmillään siinä nyt ollut -12 astetta. Jos menee alle -15 niin sitten pidän sisällä. Kyllä 9-kuukautinen jo voi nukkua kovemmillakin pakkasilla ulkona, eri asia sitten jos on ihan pieni vauva (tämä siis mun mielipide). Mä oon pukenut pojulle sisävaatteiden päälle villahousut, -takin, -sukat, -tumput, toppahaalarin, -hanskat, kypärämyssyn, paksun villapipon ja kelsitossut. Vaunuun laitan makuupussin lisäksi lampaantaljan sekä alle että ylle Hyvin nukkuu ja on lämmin pois otettaessa, posket saa terveen punavärin sisälle tullessa

Kiitos Anne ja Tiuku eilisestä, toivotaan että ensi kerralla poju on suopeampi Tiukun ihanille halauksille ja pusuille! HIH. Poju muuten nukahti samantien autoon kun lähdimme teiltä.

Kurja kuulla uutisianne Susan ja Mammahuhtikuu. Halauksia teille!

 

[Nonne]

Huomasin juuri, että tänään on viimeinen vanhempainvapaapäiväni. Kauheaa kuinka nopeasti aika on kulunut ja pikku vauva ei olekaan enää niin pieni... Mulla on ihan surullinen olo jotenkin, kun huomasin että huomenna alkaa vuosiloma :`( Onneksi ei sentään tarvitse ihan vielä mennä töihin. Vaikka aina joskus tuntuu että verisuoni katkeaa päästä kun mukula huutaa ja itseä väsyttää, niin onhan tämä aika kuitenkin ihan korvaamatonta. Huoh.

Eipä muuta tällä erää.

 

[Anne ja Tiuku 9kk]

Hrrrr, -20 lasissa!
Minä oon pitäny tollasta -12 pakkasrajana vauvan ulkonanukkumiselle. Ja tietysti viima huomioiden. Onneks tyttö nukahtaa ihan iisisti sisällekin, kun vaan itse siinä vieressä vähän aikaa silittelee Tosin on alkanut vaatimaan öisinkin äidin läheisyyttä, parina yönä klo 3 on täytynyt ottaa viereen nukkumaan eikä kelvannut kuin äidin kainalo... kun sitten hipsin salaa vessaan (kyllä, tää yöllinen vessassa ravaaminen on jo alkanut..) niin heräs heti sillä aikaa eikä kelvannut isän silittelyt eikä mikään..Ihankuin joku olisi riippuvainen minusta?
Mammahuhtikuu, ikävä että kävi näin..Pienen ei ollut vain aika tulla nyt :´´(

Nonne, mullekin pärähti tänään vuosilomarahat tilille - tuntui hassulta että pian voisi mennä töihin! Tosin saa nähdä milloin mulle se aika koittaa, tiedä kuinka monta tenavaa me innostutaan tässä hötäkässä tekemään putkeen Olihan eilisessä Katso-lehdessäkin juttu, että pariskunnalle oli syntynyt ensin kolmoset ja sitten kaksoset vuoden sisään (tai jotain vastaavaa)! Huiiii...
Ei kai mulla tämän kummempaa asiaa ole, kunhan aikani ratoksi tässä höpisen

 

[Susan]

Täälläkin ollaan hengissä ja jo hieman paremmissa fiiliksissä. Veli hoidossa tällä hetkellä, tulevaisuutta turha vielä murehtia. Nyt mennään päivä kerrallaan!

Voimia MammaHuhtikuulle! *kauko-hali*

Ei nyt oikein ole ihmeempiä kirjotella, nautin kun alkaa viikonloppu ja mieskin kotosalla. Alissa kerkee tuhota paikkoja siihen tahtiin Kuullaan!

 

[miukujarermmi]

Kiva kuulla Susan, että tilanne näyttää paremmalta!

Meillä Teo lähti vihdoin liikkeelle! Konttaa hitain, vaappuvin, spagettimaisen rennoin askelin eteen päin. Mutta liikkeellä ollaan ja poika on ikionnellinen. Myös hermoja raastava kätinä on loppunut. Nyt Teo viihtyy pitkästä aikaa taas sylissäkin. Meni varmaan kaksi kuukautta kun missään ei ollut hyvä olla. Lattialla piti yrittää eteen päin, mutta ei osannut. Sylistä halusi lattialle toteamaan, ettei osaa edelleenkään. Ja ää-ää-ää kätinäää. Mutta nyt se on historiaa ja täällä on seesteistä ja tyyntä. Toistaiseksi.

Mä niin jaksan tästä aiheesta jauhaa, mutta poikia jaksaa katsella päivät pitkät, kun ne puuhaa ja tekee kahdestaan. Teo seisoo taaperokärryn kanssa, Topias kiipeää kyytiin. Ja sitten nauravat. Kiskovat yhdessä kaihdinten naruja ja kaihtimet rämähtävät alas - taas nauretaan. Jahtaavat yhdessä palloja ja kiskovat tiiminä laatikoita auki ja tyhjentävät niitä. Välillä sotkua syntyy, mutta on se vaan kuin tv:tä katselisi.

Huomenna kutsuu Himos. LÄhden kavereiden kanssa päiväretkelle lautailemaan. Ihanaa! On kuin olisi suurempikin loma kyseessä.
Mies lähteekin sitten sunnuntaina Alpeille. Nyt on alkanut vähän jännittää miten kaikki menee, mutta eiköhän siihen totu äkkiä, että on ihan yssikseen.

Aurinkoisia talvipäiviä!

 

[Molly&poju]

Huomenta Onpas täällä ollut hiljaista. Miuku kyllä varmasti jo tossa vaiheessa pojista on toisilleen seuraa ja kaksosuuden ihanat puolet tulee esille. Vaikka varmaan ovat jo siellä mahassa kommunikoineet Meillä taas on aika kitinää päivisin, mun pitäis olla koko ajan leikkimässä pojun kanssa. Jos yritän tehdä jotain omia juttuja vaikka keittiössä niin lahkeessa roikkuu semmonen 9 kilon "lisäke".

Meidän poju oli pe-la yön ekaa kertaa yökylässä. Mulla melkein tuli itku kun jätettiin se mun porukoille, mutta kaikki oli mennyt tosi hyvin! Poju on niin paljon ollut mun porukoilla että mun äidistä on tullut vähän niinkuin "varaäiti". Kun haettiin pojua aamulla, pientä loukkaantumista oli ilmassa ja ihan hämmästyin kun valitsi äitini sylin mun sylin sijasta. Mököttäminen unohtui kyllä n. 15 minuutin kuluttua.

Poju matkii jo paljon eri äänteitä ja nauraa ääneen paljon enemmän kuin ennen. Vaikka on hymyilevä ollut aina niin nauru on ollut aika tiukassa. Mitä sitä nyt turhalle naurais....Mutta nykyään hekottelee vaan omissa leikeissään

Nyt lopetan kun ei tässä mitään ihmeellistä kerrottavaa ole. Mukavaa sunnuntaita!

 

[Mansikkainen]

Pikahei!

Nyt ne ihanat pulkkakelit koitti. Lähdetään tässä eväsretkelle Korkeasaareen ihastelemaan jääveistoksia ja jos siellä jotakin öttiäisiäkin näkisi. Kaikille vaan riemukasta päivää!

P.S Mäkin ajattelin mennä himokselle joku päivä, lautailla en osaa, vielä. Peikkorinne kutsuu!

 

[mammahuhtikuu & Milla]

Moikka moi taas!
Joo o töissä ollut mukavaa pidän siitä että on taas työmaailmassa ja pientä vipinää koko ajan. yhtenä päivänä toki tuli hetkellisesti pahamieli kun siellä oli äiti yhden lapsen kanssa ja sillä oli isomasu jossa oli vauva. Oli se eka noin vuoden ikäinen. Mutta oikeasti olen sitä mieltä että oli hyvä että se meni kesken sillä olisi ollut vaikea pysyä päätöksessäni jos sillä vauvalla olisi todettu np:ssä tai rakenne ultrassa jotain. Mutta ei siitä aiheesta enempää ne kuuluu elämään ja sinänsä asia on helpompi ottaa kun on jo Milla. Ennen ensimmäistä se olisi varmasti tuntunut maailman lopulta.

Milla on ihastunut kävely kärryyn sillä pitäisi koko ajan päästä menemään. Pulkka on myös tosi kiva. Plääh pitäisi taas käydä Millan vaatekaappi läpi ja poistaa 70 cm:ä bodeja ja housuja joissa hihat ja lahkeet lyhyitä ja laittaa 80:ä tilalle tylsää. Imuroidakin pitäisi.

Milla viihtyy todella hyvin hoitopaikassa siellä on pari vähän isompaa poikaa ja toinen olikin jo tänään kysynyt hoitajalta että koska Milla vauva tulee. No huomenna työt taas kutsuu ja sinne pitäisi mennä ja neiti viedä.

Kyllä mä en ymmärrä niitä ihmisiä jotka moittivat kotiäitejä. Nyt kun olen töissä niin helpolla pääsen, kun on vuorotyö niin mies hoitaa osan päivästä Millaa ja tekee joitain kotitöitä ihan käskemättä. Eli oikeesti tuntuu että pääsen helpolla. Välillä iskee sen takia huono omatunto. Tuntuu että olisiko sitä sittenkin pitänyt jäädä vielä kotiin, mutta no ajatuksen vain kiertää kehää välillä, mutta silti päätös pysyy. (ainakin niin kauan kun Milla on tyytyväinen) No siinä meidän kuulumiset ja mun ajatukset tsemppiä kaikille ja ihania talvipäiviä!!

 

[--miuku--]

Huomenta!
Täällä sitä vietetään nyt sitten reilun viikon verran yh-arkea. Mies on tosiaan Itävallassa ja mä pyöritän täällä tätä karusellia. Sunnuntaina kun mies lähti, oli olo aika ankea ja orpo. Olin tosi väsynytkin lauantain himos-reissun jäljiltä, joten sekin varmaan vaikutti mielialaan. Tunteet vaihteli neutraalista puhtaaseen epätoivoon. Mietin, että olenko ihan kajahtanut, kun jäin yksin. Yön yli kun nukuin, sen mitä heräilyiltä sain nukuttua oli olo ihan uudistunut
Eipä tämä loppujen lopuksi poikkea paljoakaan tavallisesta arjesta. Ihan sama, jos mies olisi iltavuorossa ja menisi perään aamuvuoroon.

Tässäpä tärkeimmät.

 

[Anne ja Tiuku]

Helou, pikailmoittelua täältä
Meillä 3 yötä unikoulua takana, ja viime yönä tyttö heräs yhden kerran viiden aikaan ja rauhoittui itsekseen! Nyt on niin pirteä olo, vaikka pari kertaa heräilinkin viime yönä. Toivottavasti tämä malli jatkuu, siis Tiukun unien suhteen.
Kävin eilen äitiysneuvolassa, ja sieltä ne kuului; pienet sydänäänet. Sen verran heikosti kuului ja sai kauan etsiä, että raskaus tuskin on ainakaan paljoa yli 10 rv:n. Kahden viikon päästä on ultra jossa la sitten selviää. Alan pikkuhiljaa todella innostua tästä kakkosesta
Hiphei, ihana päivä taas tulossa, on aika lähteä ostamaan sukset!
Ps. Parasta ruokaa ikinä, kaurapuuro ja näkkileipä

 

[Mansikkainen]

Heippa!

On tämä hienoa, että tässä maassa voi unohtaa koko päiväksi reppunsa luottokortteineen Korkeasaaren penkille ja kun illalla menee hädissään etsimään, on se samassa paikassa koskemattomana edelleen.

Meillä on rytmit vähän hölmösti, kun Lukas herää n. 6-7 ja sitten jaksaa valvoa ainoastaan pari tuntia ennen ekoja unia. Ei siis koskaan ehditä aamupäivisin ulos. (Kysymys on myöskin äidin hitaudesta aamuisin.) Nyt on inhaa katsoa ulos kun aurinko paistaa ja itse kökin sisällä pojan nukkuessa. Toiveena siis olisi, että dude jaksaisi valvoa, niin että nukahtaisi vasta lounaan jälkeen. No, eiköhän tämä tästä taasen.

Mammahuhtikuu, hieno asenne, vaikka ei sun edes tarvitsisi olla noin "järkevä", jos ei siltä oikeasti tuntuisi. Asiat menee niin kuin on tarkoitus, muuten ei missään olisi mitään mieltä.

Mullakin on viime aikoina ollut aikas hyvä fiilis, pojasta on niin paljon enemmän iloa nykyään (siis ei hänen elämäntehtävänsä ole toki tuottaa äidille iloa), kun voidaan ihan eri tavalla touhuta yhdessä. mm. heittää palloa ja "tanssia". Nyt vasta oikeastaan nautin äitiydestä, kun kilot alkaa olla lähtenyt (Anteeksi vain jos jotakuta ärsyttää, mutta mulle "lihominen" ja löysyys oli kova paikka.)ja poika on muutakin, kuin täysin avuton nyytti.

Torstaina menen päiväkotiin vierailulle, jossa Lukas näillä näkymin aloittaa elokuun lopussa. On meitä vastapäätä ja matkaa on näin vain 100 m. Se on sellainen pieni 12 lapsen ja kolmen hoitajan + oman keittäjän muodostama paikka. Kuulostaa ainakin mun korvaan ihan hyvältä. Tilat ovat myös kodinomaiset ja kuvittelisin, että kun eivät ole mitkään kamalan isot, niin on pienenkin lapsen helppo "hallita" ne ja tuntea olonsa turvalliseksi. Ihanaa luitenkin olla vielä tämä kevät ja kesä kotona. Ja muutenkaan pojan ei tarvitse olla yleensä, kuin 5-6 h/pvä. hoidossa. levollisin ja innokkain mielin siis syksyäkin odottelen.

Reipasta meininkiä kaikille!

 

[Nonne]

Heippa pitkästä (?) aikaa!

Olen koittanut itseäni vähän vieroittaa tästä laitteesta ja aika hyvin onnistunutkin. Niin ilmeisesti muillakin, kun oltiin pudottu sivulle 3!

Meillä päivät on rullailleet ihan kivasti, mitä nyt nukkumaan menon kanssa on huudettu ja tietysti pukemisen (toppalakki on paholaisesta?). Aloitettiin sitten täälläkin vihdoin syömään viittä kiinteää ja maidon juonti on vähän vähentynyt. Yöuniin ei suurempaa vaikutusta.

Me heitellään kans palloa ja konttaillaan kilpaa. Vähän se konttaaminen sattuu polviin, on ihan mustelmilla (siis mulla) ja pojallakin punaiset. Tuntuu kuitenkin lapsen fysiikka kestävän sitä paremmin, ah äidin heikot polvet... Musiikkia kuunnellaan aina välillä, mutta kun se herättää luonnottoman kiinnostuksen stereoihin niin... tiedättehän. Parhaiten saan nykyään kotihommia tehtyä, kun laitan pojan leikkikehään. Siellä touhuilee leluröykkiössä ihan mielellään vähän aikaa yksin. Aiemmin kun kokeilin, niin ei oikein pitänyt mutta nyt ei ole moksiskaan. Joulunahan se leikkikehä toimi meillä pakettivahtina, paketit oli siellä niin ei lapsi päässyt käsiksi. Kätevää, eikö totta?

Taisin silloin vähän intoilla sen äiti-sanan kanssa. Poika sen "unohti" tuossa välillä kokonaan, mutta nyt on taas alkanut kuulua jotain sen tapaista. Mies sanoi lapsen huutaneen äitiä yksi ilta pesulla kun oli paha mieli, mutta tiedä sitten. Liiottelee aina kaikkia kykyjä Olisihan se kuitenkin ihan kiva kuulla.

Vau Miuku, tsemppiä. Toivottavasti jaksat hyvin. Niin kuin silloin aiemmin kirjoittelin, mulle oli aika rankkaa jo yksi viikonloppu keskenään tuon tepsuttelijan kanssa. Tosin niin kuin sanoit, eihän se paljon poikkea siitä kun mies on pitkään töissä...

Anne; voi kun ne oli ihana kuulla ensimmäistä kertaa ne sydänäänet :`) Hyvää vointia!

Kuullostaa Mansikka tosi kivalta paikalta se päiväkoti! Voi kun olisikin tuollainen täälläkin tarjolla, taitaa olla vaan noita suuryksiköitä. Selvinnee ajan kanssa.

Mammahuhtikuulle iloa työelämään, on sekin kuitenkin omalla tavallaan rankkaa. Etenkin nyt kun ollaan lapsellisia

Aurinkoisia talvipäiviä ja hyviä pulkkakelejä toivotellen,
Nonne

Ps. Meillä on ensi viikolla jo 10 kk neuvola, aika vierii rakkaat siskot...

 

[Nonne]

Ai niin, sen verran piti vielä tulla kertomaan. Meillä kävi kolmannen kerran hammaskeiju, ja toi sen kolmannenkin alariviin! Siinä ne nököttää kaikki kolme harvassa rivissään vierekkäin Hassua!

 

[Susan]

Huomenta! Tääl ollaan ihmeen pirteenä ylhäällä ja aloittelemassa päivää. Alissa on nyt kaksi yötä nukkunut heräämättä aamuun saakka, ihanaa! Tosin tiedän että nää yöt vaihtelee kokoajan, mut pitää osata nauttia näistä hyvin nukutuista öistä. Alissa heräs ihanan iloisena..oli tainnut itsekin levätä kunnolla, sillä sängyssä seisoskeli pirteä ja hyväntuulinen tyttö Alissa herää nykyään kuin nakutettu 7.40. Enää ei ole tietoakaan sinne puol kymppiin nukkumisesta, mut ei kyl haittaa. Nyt päivät on saanu hyvän rytmin, joten vaikka en itse olekaan aamuihminen, niin tämä on nyt hyvä näin!

Meillä on kans siirrytty siihen viiden aterian päivärytmiin. Ennen meni vain neljä, sillä Alissa ei jaksanut yksinkertaisesti enempää syödä. 8kk neuvolas kehotti heti siirtymään viidenteenkin ateriaan, mut mä menin Alissan omassa tahdissa ja tulihan se ihan itsestään...tais neiti alkaa tarviimaan enemmän energiaa päivään On tuo kyllä sellainenkin touhunmanta

Muuten tänne ei kummempia...päivät kuluu ja viikot vierähtää. Terveenä ollaan pysytty ainakin vielä. Velikin on hengissä (vaikkakaan ei enää hoidossa suostunut olla ) , joten kai sitä pitää koittaa nyt olla positiivisella mielellä.

Ja Anne: ihana kuulla että teidän pieni ihminen mahassa voi hyvin Rutistus sinulle!

 

[hipsu21]

moi
meilllä kokeiltiin eile kaksiin päikkäreihin siirtymistä, hyvin poju jaksoi ja yö oli legendaarinen!Nukkui koko yön kuudelta heräsi aamumaidolle ja puol kasi vasta kunnolla!ei tässä vielä uskalla hihkua, mutta olispas aika siistiää jos tuo olis ratkaisu meidän kukkumiseen. Meillä kanssa poju oppii joka päivä uutta, pallo on täälläkin pop. On kyllä hauskaa ku poju on sellanen vilpertti ja touhaa koko ajan, ei oo enää niin avuton vauva vaan ihan taapero pian.
joo, pitää alkaa puurohommiin.

 

[Niina ja Linnea]

Heipä hei!

En ole ehtinyt kirjoitella kun olen ollut tässä viime viikon lopun ja tämän viikon alun töissä. Työt jatkuvat nyt osa-aikaisena edellisessä työpaikassani, jossa työaikataulut ovat joustavampia ja töitä voi tehdä vaikka keskellä yötä. Tulen tekemään töitä n. 3pvää/vko ja mieheni on sillä välin Linneaa hoitamassa. On ollut ihan kiva olla töissä ja mukavaa päästä tässä välissä puolen vuoden jakson aikana aivoja jumppaamaan. Treffit onnistuisivat kevään aikana parhaiten alkuviikosta, kun olen päättänyt tehdä töitä toimistolla pääosin ainakin torstaisin ja perjantaisin.

Tänään oli Linnean 10kk-neuvola ja ensimmäisen uuden tulokkaan äitiysneuvola. Meilläkin jo dopplerilla sydämen syke kuului Linnea oli vasta 72cm ja 7,5kg. Onko teidän lapset olleet yli 9kg kun olette siirtyneet turvakaukalosta turvaistuimeen? En ymmärrä millä saadaan Linnea ahdettua toppavaatteissaan turvakaukaloon vielä useampi kuukausi ennen kuin toi 9kg:n rajan on ylitetty.

Nyt mulla on tässä sellainen sylivauva, ettei kirjoittamisesta tule paljon mtään. Äsken kävin vaatekaappia läpi ajatuksella, että kesä- ja normaalinkokoisia kevyitä vaatteita en tule puoleentoista vuoteen tarvitsemaan. Linnea ei oikein innostunut urakasta ja on nyt vähän näreissään. Ulkotöihin pitäisi vielä mennä, eilisen lumipyryn jäljet on vielä tuolla pihalla. Palaillaan!

 

[miukujapojat]

Niina: Noista turvaistuimista. Meilläkään ei pojat meinanneet mahtua niihin kaukaloihin toppavaatteissa, joten vaihdettiin turvaistuimiin jo varmaan pari kuukautta sitten. Liikkeessä sanoivat, että on ihan ok, kunhan osaavat istua itse. Paremmin viihtyvät selvästi heti istuimessa, kun ei ole niin survottu olo ilmeisesti ja näkee paremmin uloskin.

Meillä oli tiistaina 10kk neuvola. Teo 8030g/69cm ja Topias 8230/72cm. Hemoglobiinit otettiin ja ne oli erinomaiset. Päätteeksi saivat laastarit sormiin ja Teo vallankin esitteli sitä mummille jälkikäteen, Topias söi laastarin suihinsa.

Meillä on mennyt toi ruokailu siihen pisteeseen, ettei pojat suostu syömään enää ollenkaan kun syötän lusikalla. Nipistävät suun kiinni ja huiskivat lusikkaa niin että ruoat leviää pitkin keittiötä. Äidin hermot ovat hieman koetuksella.. Sen sijaan jos saavat itse syödä sormin tai jos minä työnnän sormin ruokaa poikien suuhun, niin sitten maistuu mikä vaan ja syövät kuin hevoset.
Tänään tein sitten vauvojen version makaronilaatikosta (ilman suolaa) ja tein siitä oikein kiinteää munamaidolla ja se oli menestys!On kyllä tosi stressaavaa kun vauvat ei syö ja kaikki on yhtä tuputtamista ja maanittelua. Ja sotkuista..

Ja onnea kaikille sydänäänekkäille!

 

[hipsu]

huomenia!
mites olis käviskös hesalaisille miittinki ei ens mutta sitte ma? olisko 12.2?ei oo tullu kauheestii ketää reissaamisen lisäksi nähtyä on iha mökkihöperö olo. voisin nyt vihdoin kutsua teidät tänne meille sellon kulmille?vaikka siitä klo 12 eteenpäin.
meillä meni toinenkin yö hyvin yhdellä syötöllä ja herättiin vasta puoli kasi taas. On kyllä aivan ihanaa saada nukuttua piiiitkästä aikaa.
Ens viikolla alkaakin paluu arkeen kun mies menee töihin takasin, on kyllä ollu ihan luksusta kun on joulusta asti ollut vapaalla.

 

[Niina ja Linnea]

Täällä taas... Linnea ei vielä varsinaisesti osaa itse istua, tai siis istuu jos laittaa istumaan mutta saattaa sitten muksahtaa jossain vaiheessa. Ei osaa itse mennä istumaan. En tiiä pitääkö vielä sinnitellä siinä kaukalossa. Olisi kiva ostaa istuin kun ollaan menossa lähiviikkoina Vaasaan ja ajomatka on piiiitkä Linnean kanssa... varsinkin jos kaukalossa on tukalat oltavat. Me ollaan varmaan juuri sillä viikolla Vaasassa kun on tuo 12.2. mutta voi olla vaikeaa löytää aikaa jolloin kaikki pääsis. Kaitsulla on Vaasassa palavereja ja mun pitää päästä appiukon vastaanotolle silmätarkastukseen, kun on mennyt kuukausi silmän laserleikkauksesta. Niin ja toivotaan että saataisiin Kaitsun kanssa vähän kahdenkeskistä aikaa, jos Linnealle löytyis hoitajia. Pääsis vaikka leffaan...

Miuku, meilläkin mittaillaan niitä hemoglobiineja vielä. Neuvolantäti aina jaksaa kysyä että ollaanko annettu rautaa... no ei olla kesäkuun jälkeen Hyvät oli arvot silti. Meillä ruokailu sujuu tällä hetkellä ihan kehuttavasti. Ollaan alettu lisäämään soseisiin vähän vettä että menevät sujuvammin suusta alas.

Jaahas, päiväuniaika. Linnea on ollut Kaitsun hoivissa aamupäivän niin etten edes tiedä milloin edelliset päiväunet oli. Itkusta päätellen seuraavat on nyt.

 

[Mansikkainen]

Voi ärsyke!
Mä kirjotin teille pitkät pätkät ja sitten hukkasin sen...
En ehdi enää kirjoittamaan uudestaan, mutta Hipsulle sen verran, että meille näillä näkymin käy tuo 12 pvä.

 

[Mansikkainen]

Heippa taas!

Laps uinahti, joten jatkan vähän turinoimista.
Tuossa on ollut vähän juttua lapsen kanssa yksin olemisesta. Itse olen ollut aika useita kertoja muutaman päivän yksin lapsen kanssa. (Miehellä koulun takia reissuja yms.) Joskus jopa toivon, että hän lähtisi omiin menoihinsa. Toki on sitten niitäkin päiviä jolloin tapittaa kelloa ja odottaa kuumeisesti, että mies saapuu kotiin. (Nyt on ollutkin aika pitkiä päiviä, kun poika herää kuudelta ja mies tulee viideltä kotiin.) Siinä vaiheessa miehen soitto: "Mä menisin vielä salille.", tuntuu pieneltä maailmanlopulta. Itse en ole halunnut vielä olla pidempiä aikoja poissa pojan luota, vaikka siihen minulla periaatteessa mahdollisuus olisikin. Kai se tieto siitä sitten riittääkin. Huvittavaa kyllä mutta tunnen tarvitsevani enemmän lomaa miehestä, kuin lapsesta. Hui, kuulostaapa huolestuttavalta! Eilenkin mies lähti käymään vanhemmillaan, (Hakee sen meidän koiran!) jäin mielelläni pojan kanssa kotiin vaikka luvassa olisi ollut pitkät aamu-unet ja valmista ruokaa yms. Sitten kuitenkin soitellaan kovasti puolin ja toisin, vaikka vaan yksi yö erossa oltaisiin. Ihan urpoa! Täytyy olla tarkkana koskapa huomaan tässä "pahan siemenen"..niin helposti sitä minäkin hoidan vaan lapsen ja miehen tullessa kotiin kipitän jumppaan ja illalla laitettuani pojan nukkumaan istahdan koneelle tai telkkarin eteen. Emme aina oikein muista/jaksa/ehdi/halua(?) huomioida toisiamme. Pitäisi kai kummankin kasvattaa sitä ns arjensietokykyä, huomioda toisemme paremmin, eikä antaa kuilun kasvaa.

No niin, pieni mieheni taasen on aivan täydellinen ja meillä läheisyyttä ja sydänten sympatiaa riittää. Joka päivä tapahtuu pieniä onnettomuuksia, kun äidin ollessa selin ote tuolista tai jostakin muusta heltiää ja kopsahdetaan/kierähdetään/pyllähdetään maahan. En tiedä teistä muista, mutta mä en ainakaan ole varmistellut koko ajan selän takana, aika tukevasti tuo pystyssä jo kuitenkin pysyy. Ainahan se riipaisee, kun pientä sattuu, tai kun on ihan säikähtänyt, mutta onneksi äidin syli rauhoittaa nopeasti. Nyt pitäisi hankkia hellan nappuloihin sellainen kammottava suojus, kun yltää niitä vääntelemään. Etenkin kun meillä joskus unohtuu jotakin epäolennaista, kuten talouspaperirulla levyn päälle... Tämä on sitä pirun maalailua seinälle.

Mä olen vielä kuulkaas yöpuvussa joten nyt täytyy ryhdistäytyä.

 

[Cosmic ja Tomi]

Kirjottelenpa jotain, ku oltiin jo ihan kolmannelle sivulle tipahdettu!

Meillä tuntuu rytmi muuttuvan pikkuhiljaa yksiin päikkäreihin, ku poitsu on alkanut pidentää ekoja unia, jotka nyt ovat 3h pitkät (klo 11-14). Toiset unet on ollu pakko lyhentää mun toimesta siten, että ne on klo 17-18. Ku ollaan todettu, että jos antaa pojan nukkua yli klo 18, ni se ei käy unille siinä 21-21.30 niin kuin normaalisti. Oon yrittäny alkaa laittaa Tomia hiukan myöhemmin niille ekoille päikkäreille, että jaksais pidempään. En vaan tiedä, milloin ne toiset lyhyemmät sit voi jättää pois, kokemuksia?

Muuten täälläpäin menee hyvin, minä nyt työttömänä, ku ei ollu varaa jäädä hoitovapaalle. Sitä kun ei vaan tiedä, milloin liitto alkaa ansiosidonnaisia makselemaan, ni joutuu elämään vähän sen mukaisesti, ettei mitään ylimääräistä voi ostella. Ku ei ton miehen tulot oo kovin suuret, että niillä yksin pärjättäis.

Niina: Mun muistaakseni tuossa meidän istuimessa tai siis sen ohjeissa oli merkintä, että alkaen 5kk selkä menosuuntaan. Ku siinä on tosiaan se selän kaltevuuden säädin, ni sillä saa vauvan asennon aika samaksi, ku se kaukalossa on. Ja se 9kg liittyy ainakin tuossa istuimessa (siis Gracon Cosmic XTP) siihen, että kun vauvan paino on yli 9kg, ni silloin sais periaatteessa kääntää vauvan matkustamaan nenä menosuuntaan. Mut niin kuin aiemmin kirjottelin, ni me ainakin noudatetaan sitä myyjän ohjetta siitä, että 1,5v. kääntyy meidän poika nenä menosuuntaan.

Mites te saatte vauvanne nukkumaan tällä viikolla, kun on luvattu ihan huippupakkasia? Mä en ainakaan taida uskaltaa nukuttaa ulkona ku pakkanen laskee alle -15C. Mut en tiiä, miten saan Tomin nukkumaan sisälläkään, ku ei oo nukkunu sisällä viimeks ku joskus syksyllä. Ja kaikkein pahin homma päikkäreiden kannalta on se, että Tomi ei oo nukkunut niitä pinnasängyssä ku viimeks alle kuukauden ikäisenä. Eli me varmaan tapellaan tällä viikolla pojan kanssa tästä asiasta.

Nyt täytyy mennä!

 

[hipsu]

huomenia!
Mansikka: mä huomaan kyllä itsessän ihan samoja juttuja, kuin mitä kirjoitit..Olis mahdolllisuus lähteä välillä tekeen itekseen jotain niin sitten ei vaan haluakkaan..kai sitä on sitten vielä niin kiinni tossa pienesä. Oon ajatellu että kyllä sitä sitten esim ens syksynä taas voi ja ehtii kaikkee omaa kun ei enää imetä ja poju on "iso". Ja meilläkin aika usein illat menee vierekkäin istuessa sohvalla toinen koneella ja toinen tuijottaa apaattisena teeveetä...
Mies lähti taas pitkän loman jälkee töihin eilen. Yllättävän helppoo on olu taas olla pojun kanssa kahden, vaikka pelkäsin muuta. Kauhee kylmä tuolla yli -15 en aio laittaa Onnia ulos nukkun toivottavasti suostuu nukkuun sängyssä.

 

[Nonne]

Pikainen moi!

Täällä Tampereen suunnalla on pakkasta niin, että paukkuu. -24 astetta näytti mittari äsken. Meillä siis oleskellaan tiiviisti sisätiloissa pari päivää, perjantaina lupasi kai lauhtuvaa. Olisi ollut tänään rokotetutkimuskäynti ja huomenna 10 kk neuvola, mutta siirsin ne kun joudutaan olemaan vaunukyydillä. Ei viitsi lähteä tuonne pikkumiehen kanssa, ettei ota henkeen. Vähän on muuten hankalaa, kun meillä ei vielä(kään) ole pakkasmittari kiinni missään muussa kuin tarvikelaatikonpohjassa. Muuton jäljiltä siis. Ehtiihän sitä Käyn tuolla pihalla katsomassa läheisen leipomon tienvarsimittaria.

Tänne ei muuten mitään kummempia... Oikeastaan yhtään mitään.

Eipä se meilläkään tuo parisuhteenhoito ole ollut kovin kummoista (millään tasolla), ihmetyttää oikein että miten te onnistutte plussaamaan Tuntuu olevan vaan arkirutiineita ja matalalentoa... Vaikkei edes oikeasti ole mihinkään kiire. Taitaa olla itsestä aika paljon sekin kiinni.

Tenava tykkää pulkkailla, takaa kuuluu aina kovasti tätätätä ja hörötystä jos vähän juostaan. Lumen riemuista ei muuten vielä oikein perusta, vaikka olen koittanut esitellä. Istuu mielellään hangella, mutta auta armias jos koitetaan jotain muuta asentoa esim. konttaus... Huutaa kuin syötävä, kai pikku raukkaa pelottaa. Ja ei ne kengätkään ole vielä kovin kivat; nyt jo kyllä vähän asettelee jalkojaan ja haparoi askelia ulkona kun oikein kannustaa.

Täällä ei ole tuota ulkonanukkumisongelmaa, kun ei tuo osaa oikeastaan nukkua siellä ulkona :/ No, kerrankin siitä on jotain etua kun on pakkasta. Menestystä teille jotka koitatte nukuttaa sisälle ulos tottuneita.

Lähdenpä puhdistautumaan kun on vielä mahdollisuus, ennenkuin herääminen tapahtuu.

 

[Niina ja Linnea]

Täälläkin -23 mittarissa kun äsken käytiin autolla postissa ja kaupassa. Sormet oli ihan kohmeessa, kun lapaset jäi tietysti kotiin.

Kiitos kaikille turvaistuinkommenteista! Saisinkohan miehen suostuteltua niin että käytäis tällä viikolla ostamassa, kun näillä näkymin lähdetään sunnuntaina Vaasaan... Toivottavasti päästään siellä viettämään kahdestaan aikaa. Itse asiassa ennen plussaamista oli meillä hyvinkin läheiset välit , sen jälkeen vähän hiipunut kun mä oon ollut väsynyt. Ja yllätysraskaus vei hommasta jotenkin maun... Nyt pitäis ryhdistäytyä kun on paha olo jo helpottanut.

Meillä on parina päivänä nukuttu vain yhdet päiväunet. Yritän pitää Linneaa hereillä aamupäivän ja usein ekat päiväunet on vasta lounaan jälkeen klo 12-14. Eilen Linnea oli kyllä tosi väsynyt illalla. Yöllä valvottiin klo 3-4.30 ja suppo hiljensi viimein. Ehkä vihdoin eka hammas tulossa, ainakin sai jotenkin eilen purtua jo miehen käteen kunnon haavan. Sitten taas joinain päivinä päiväunia on kolme. Vaihtelee tosi paljon. Meillä nukutaan lähes poikkeuksetta päiväunet sisällä, joten ei ole nukuttamisongelmia pakkasilla.

Linnea osaa muuten nyt kontata muttei usein viitsi kun ryömimällä pääsee nopeammin eteenpäin. Sanoi muuten aamulla "vauva" kun näki vaippapakkauksessa vauvan kuvan. Taisi olla vaan sattumaa...

Jes, tänään jatkuu taas ampumahiihdon MM-kisat, seuraako kukaan muu ?