Huhtimammat 06 3

laitoin uuden ketjun ku meni niin pitkäksi aikaisempi.
onpa täällä hiljasta, missäs kaikki? meillä nyt unikoullussa meno neljäs yö ja hyvin menee. Mies kävi yöllä kerran tuttitamas ja syötin vasta aamulla kasilta. kyllä on levännyt olo!
Niina, miten oot voinu? koskas se sun la onkaan? meillä on kanssa jännät paikat kun toissapvänä testasin tosi hailakkaa haamuviivaa...on ollu kyllä tuntoja mahassa jo pari viikkoo..ens viikolla jos testaan vielä pitäisi sitte näkyä. Onninkin kphdalla näkyi plussaa vasta ku oli kaksi viikkoo myöhässää menkat. Toivon tosiaan että olis plussaa

 

Hyvä että aloitit uuden ketjun Hipsu. Alkoi edellinen olla jo turhan pitkä Ja pidän peukkuja pystyssä, että testi näyttää seuraavalla kerralla selvää plussaa! Onnea odotukseen (jotenkin tuntuu että plussa se on ).

Eipä täs kummempia nyt ole kerrottavana. Sämpylöitä tässä paistellaan ja Alissa unilla. Aamusta käytiin pulkkailemassa samalla kun vietiin koira lenkille. Ihana ilma ja mieli on hyvä! Aurinko tekee ihmeitä Hauskaa sunnuntain jatkoa kaikille!

 

*1.4. Timangi, 27v, Helsinki, / 8.4. poika 3726g, 53cm Haikaranpesä
* 1.4. Aida, 28v, esikoinen, LKS / 10.4. tyttö 3550 g, 50 cm
*6.4. Peenu, 26v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala/21.4.Poika: 51 cm ja 3760 g
*7.4. Katti, 32v, esikoinen, Hämeenlinna/ 16.4 poika 3355g, 48cm
*8.4. mimmi, 24v, esikoinen, OYS / 7.3. tyttö 2600g, 45 cm
*10.4. Anne, 24 v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala 13.4 tyttö 3685g, 50cm
*11.4. hipsu, 28v, esikoinen, Jorvi 7.4. poika 3070 g, 49 cm
*17.4. Annukka, 31v, esikoinen, KOKS/ 30.4 tyttö 3738g, 51cm
*17.4. Nonne, 32v, esikoinen, TAYS / 6.4. poika 2680 g, 48 cm
*19.4. Susan, 24v, esikoinen, TAYS / 21.4. tyttö 3190 g, 47,5cm
*20.4 Cosmic, 23v, esikoinen, PHKS/ 27.4 poika 3720g, 51cm
*20.4. Athene, 28v, esikoinen/ 3.5 poika 3650g, 51 cm
*22.4. satu-täti 27v, 2 lasta, P-KKS/ 25.4 poika 3530g, 48.5 cm
*24.4. Molly, 25v, esikoinen, TAYS/ 20.4 poika 3740g, 51cm
*26.4. sisko 33 v, toinen, Hyvinkää. 20.4 poika 3470g, 49cm
*27.4. aurinko, 28v, esikoinen, OYS/ 23.4 tyttö 3100g, 48cm
*29.4. Miuku, 28v, Esikoiset eli kaksoset, Kätilöopisto/ 7.4 kaksospojat 2200g/46cm ja 2800g/47cm
*29.4. Anne, 26v, esikoinen, TAYS / 25.4 tyttö 3825g, 51cm
*30.4. Mustikka ,25v, toinen/ 1.5 tyttö 4000g, 51cm
*30.4. Minnie, 23v, esikoinen, TAYS/ 7.5 tyttö 3785g, 52cm

 

Helou vaan, nappasin tuon listan mukaan uuteen ketjuun!

Ihana olo, kävin hiihtämässä yli tunnin lenkin ja on se kyllä kumma vekotin tuo aurinko kun piristää niin hurjasti
Tänään on Tiukun nimipäivä ja 10kk täynnä eli juhlan paikka! Kummit ja vaari on tulossa kylään, ei tässä nyt mitään suuria bileitä järkätä, mutta kiva jotain keksiä arjen keskelle. Huomenna onkin sitten 10kk neuvola.
Tiuku meinaa varmaan kans siirtyä yksiin päikkäreihin kohtpuoliin. Eräskin päivä nukkui vain yhdet unet ja valvoi sitten klo 14:30-20 kunnes nukahti ihan pystyyn.. ei taida olla ihan valmis vielä "siirrokseen", mutta selvästi esim. aamupäivät ovat pidentyneet ja muutenkin valveilla olo.
Mitäs muuta, eipä tässä, kertoilen sitten nlakuulumisia ens viikolla. Nauttikaahan mammat tästä auringosta

 

up

 

Hipsulle kaksinkäsin bd täältä päin.

Meille ei kuulu oikeastaan mitään uutta. Minä alan muistuttaa ihmistä pikkuhiljaa... ainakin sisäisesti Täällähän saa nykyään nukkua pääosan öistä! Meillä mennään nyt ihan yksien päikkäreiden ja pitkien yöunien rytmissä. Aika väsynyt on iltapäivisin ja iltaisin, mutta tottunee tähän valitsemaansa rytmiin ajan kanssa. Ei sitä millään nukkumaankaan saa, niin olkoon hereillä. Ulkoilun olen nyt siirtänyt siitä keskipäivästä aamulle ja iltapäivälläkin jää hyvä väli, jos vielä haluaa mennä. Muskariin me ei enää varmaan päästä lainkaan, kun päiväunet nukutaan juuri siihen aikaan

Muuten täällä kaikki ok ja ei erityistä. Palaillaan taas, kun uutisia tai tyhmiä kysymyksiä ilmaantuu.

 

Pikaiset kirjoitukset täältä! Oon joka päivä käynyt lukemassa teidän kuulumisianne, mutta jostain syystä oon laiskistunut kirjoittamisessa... pitänee ottaa itseä niskasta kiinni siinä suhteessa, ettei kerry niin paljon kirjoittamattomia kuulumisia kuin nyt

Oltiin tosiaan Vaasassa pari viikkoa sitten kun oli se pääkaupunkiseudun tapaaminen. Ensin olin minä kauheassa flunssassa ja sitten Linneakin sairasti elämänsä ensimmäistä kertaa. Pari päivää ja yötä oli melko korkea kuume ja sitten oli kova yskä. Pari kertaa tuli oksennuskin kun Linnea yski niin kovaa. Viikko sitten puhkesi ensimmäinen hammas eteen ylös ja neljä päivää myöhemmin oli tullut kaksi hampaanalkua lisää. Selittää varmaan osan kiukuttelusta viime aikoina, vaikka tuntuu välillä että Linnea on oppinut kiukuttelemaan ja hänen täytyy vähän harjoitella sitäkin uutta taitoa. Tukea vasten noustaan kovasti pystyyn ja muksahduksia sattuu. Ollaan aloiteltu maustamattomalla jugurtilla. Soseet on vielä niitä "vauva"soseita kun hampaat on vasta tuloillaan. Nukutaan vaihtelevasti öitä ja päiviä. Siirryttiin jo joskus kaksiin päiväuniin mutta taas nukutaan kolmia... paitsi tänään kun oli aamulla muskari.

Mulla vatsa kasvaa vauhdilla. Niskapoimu-ultrassa oli viikko sitten kaikki hyvin ja huomenna on äitiysneuvola. Äitiysvaatteissa jo mennään, joten vatsa on vähän eri kaliiberia kuin aiemmassa raskaudessa. Varasin meille matkan Kreikkaan toukokuun lopulla siinä toivossa, että en olis ihan hirveä vuori vielä silloin. Voi olla, että tässä ei tule hetkeen reissattua muuten. Oon ollut nyt helmikuun töissä 3 päivää viikossa ja on ollut ihan mukavaa. Käytännössä tulee varmaan tehtyä viikon työt kolmessa päivässä kun hakkaan konetta niin ahkerasti silloin kun työpaikalla olen.

Nyt on päästävä syömään kun mies leikkii Linnean kanssa. Toiveena on että ehtisin myös sivusilmällä katsoa Huippumalli haussa -sarjaa. Uusia treffejä odotellessa!

 

Hei vain täältäkin taas!
Meillä neiti ollu edelleen aika räkäinen. Nyt viikonloppuna joko iski millalle vattatauti tai sitten kovan yskän takia on oksentanut muutamaan otteeseen. Nyt sitten kun ei kahteen päivään kunnolla syöny vaan enimmäkseen juonu niin kakka alkaa olla ripulia. Jollei huomenna kakka muutu niin sitten vaadin jo lääkäriltä jotain tekoja eikä pelkkiä sanoja.

Ja meille on tullu yksi hammas ja toinen puhkeaa hetkenä minä hyvänsä eli kahta kerralla. Omaa albumia katsellessa huomasin että mulla on 11kk ikäisenä ollu jo kahdeksan hammasta. Mutta tukea vasten sitten olenkin kävelly vasta 12kk ja ilman tukea 13kk. Tämä ei toki tarkoita että millalla olis kiire vaan pikemminkin vertailua. Kukin omalla tahdilla.

Onnea masuasukeille ja ihanaa että kaikki on kunnossa!!!!

Onkos teillä suunnitteilla sitä yks v kokousta aattelin että pienellä opastuksella voisin siellä pärjäillä. Tampereella asustaa nykyään mun veli että sinne vois kans tulla. Mutta helsinki citissä tarvinkin kovasti avustusta koska ainoot kohteet joissa käyny on linnanmäki ja korkeasaari.

On ihanaa että oli pakkasia sai noita pöpöjä kuriin ja osaa nauttia taas näistä pienemmistä pakkasista. Mutta milla kutsuu aurinkoisia kevät päiviä!!

 

Heih,

hiljaiseloa täälläkin, ei ole oikein tapahtunut mitään. Tai no, kaikkea pientä.
Pojat leikkii kaiket päivät keskenään niin, että mulla on välillä ihan tylsää. Mihinkään ei voi ryhtyä, kun niitä pitää silmällä ja jos alan siivoamaan esim niin ne on siinä päällimmäisinä mylläämässä ja siitähän ei sitte tule yhtään mitään. Teo konttaa jo tosi vauhdikkaasti, mutta ei ole vielä oivaltanut taaperokärryilyä. Topias kiitää kärryineen jo miltei juosten, mutta ei osaa kääntää menopeliään.

Hampaita on jo suut täynnä, kummallakin 8. Kaikenlaista osataan jo haukata, mutta en anna yksin syödä oikein mitään kun tunkevat suuhun niin paljon kuin ruokaa mahtuu ja sitten hauskuuttavat toisiaan tai itse itseään. Leivän pala henkitorvessa on vähän hankala hengittää.

Mä laitoin monikkoperheyhdistyksen kautta hakemuksen lähihoitajaopiskelijan saamiseksi meille kevääksi. Työharjoittelijaa oli mahdollista hakea ja se olisi huhti-toukokuussa meillä ti-to 7h päivässä. Ei olla saatu mitään apua julkiselta puolelta, joten ois ansaittu mun mielestä auttava käsipari, vaikka aika helppoahan se poikien kanssa nykyään on. Saisipa kerrankin siivota rauhassa kunnolla.

Ruoka ei maistu meillä edelleenkään. Syövät 1/4 purkkia per poika aterialla. MEnee ihan pelleilyksi ja sotkemiseksi kun pärisyttävät kilpaa ja kaivavat ruokaa suustaan. Oon välillä tosi kypsä sotkemiseen eikä meinaa huumori riittää. Eri aikaan ei voi syöttää, kun toinen roikkuu ja huutaa sitten lattialla ja kiipeää kaverin tuolia vasten seisomaan. Muutenkin keikkuvat ja pyörivät tuoleissaan niin että on vaan yhtä hulinaa.
Syöttötuolit on aina ihan ties minkä peitossa ja koko keittiö on kuin sikolätti syömisen jälkeen. Muutenkin on aika hulinaa.. Kiskovat kaapeista kaikki alas kun silmä välttää ja ovat ihan joka paikassa koko ajan kiskomassa, repimässä ja keikkumassa. Tuntuu, että koko päivä menee jälkien korjaamiseen, kieltämiseen ja poikien pois nosteluun. Koko kämppä pitäisi muurata, valaa betoniin ja naulata kaikki kiinni. Itse vaan huokailen ja välillä ei vaan jaksaisi. Tänään olin kaverin kanssa itiksessä ja taas ärsytti kun oltiin kuin sirkusseurue, jota kaikki katsoivat. Teo rimpuili rattaissa ja huusi ihan kurkku suorana en tiedä mitä. Topias heitteli tavaraa rattaista alas ja repi Teoa korvista. Ihmisten ilmeet oli ilmeisesti myötätunnon kyllästämiä, mutta aina ei vaan jaksa kuunnella kommentteja ja vastailla katseisiin ja hymyillä ja jakaa tietoa. Pojat ei ikinä istu varttia pidempään tyytyväisinä rattaissa vaan toinen huutaa selkä kaarella tai rimpuilee irti valjaista ja nousee seisomaan. Välillä oon vaan ihan superloppu tähän jatkuvaan raahaamiseen, taltuttamiseen, nosteluun ja hillitsemiseen.
Tuttavani kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan kaksosten vanhemmista saa ensimmäisen ikävuoden aikana burn outin. En ihmettele yhtään..

Plääh mikä valitusvirsi.

 

niin siis 60 % saa kuulemma sen burn outin.

 

Meiltäkin nopeita kuulumisia. Tärkeimpänä on, että Tomi sai viime yönä serkkutytön! Pieni oli, mutta koko perhe voi hyvin. Me mennään porukalla huomenna katsomaan vauvelia. Voi olla Tomppa vähän ihmeissään.

Viime viikolla käytiin 10kk neuvolassa, vaikka virallinen synttäri onkin vasta huomenna. Tärkeät mitat olivat 74,2cm ja tasan 10kg! Terkka taas ihmetteli Tomin nopeaa kehitystä. On kuulemma sekä puheen kehityksen kannalta että liikunnallisesti edellä muita saman ikäisiä.

Käytiin tänään ekaa kertaa perhekahvilassa. Siellä oli paljon muitakin äitejä ja lapsia (ikäjakauma 9kk-2v.) Oli tosi kiva nähdä muitakin, eikä aina vain olla keskenään pojan kaa täällä kotona. Ens viikolla taas uudestaan. Tää eka kerta kun meni äidin sylissä istumiseksi ja ihmettelemiseksi. Ja lisäksi oli kauhean väsy, ni ei oikein jaksanut touhuta normaaliin tapaansa.

Ja sit vielä yksi juttu. Me päästiin nopeimpien ilmoittautujien joukossa Nestle Bonan järjestämään vauvakinoon, joka on keskiviikkona. Saa nähdä, miten Tomppa jaksaa, ku se alkaa 10.30 se elokuva ja Tomi menee nykyisin unille klo 12. Joudutaan ehkä lähtemään kesken pois.

Hyvää vointia kaikille raskaana oleville ja muillekin!

 

Heippati!

Kiva, kun olette kirjoitelleet, ettei vallan joudu koko ketju unohduksiin.
Lukas vetelee taas päikkäreitään partsilla ja olin jo vähällä keskeyttää unet nostamalla pois vaunuista, kun tajusin, että poikahan itkee unissaan. Toivottavasti ei nähnyt mitään kovin pelottavaa unta.

Peukutukset täältäkin Hipsulle.

Mä en tiedä miten mä en meinaa onnistua pitämään kotia siistinä yhdenkään lapsen kanssa. Just kun on saanut astiat pois pöydältä, niin sitten on jo joku kaappi tyhjennetty lattialle tms. Turhauttavaa tällainen sekasotku. Joskus sitten annankin vaan sotkea ja siivoan pahimmat pois ennenkuin mies tulee kotiin. *heh* Näin päikkäriaikaan en todellakaan siivoa vaan istun takamuksellani ja juon kahvia, luen, netteilen...

Mun ahdistuksen syynä muuten on tavallista voimakkaammat PMS-oireet. Siis pakko olla, en näe mitään muuta syytä siihen, että samat tuntemukset palaa aina 4:n viikon sykleissä. Vielä en tiedä, että haenko apua ensin luontaistuotepuolelta vai pyydäänkö jotakin "oikeita" lääkkeitä käytettäväksi pahimmille päiville. On jotenkin aika spookia, kun toivoo muka tosissaan ihan kamalia asioita tapahtuvaksi näinä päivinä, kun muuten olen mielestäni ihan iloinen ja positiivinen ihminen. Eikä lapsen kanssa oikeasti niin rankkaa ole. Muutama päivä sitten soitin ahdistuneena kummitädille hälytyksen, että tulee tänne meille, kun tuntui, että nyt mä romahdan. Passitti mut suihkuun ja keitettiin kahvit. Nyt ei ole taas mitään.

Tietoa hammasrintamalta: niitä on kuusi.
Annan syödä aika pitkälti omin päin (siis vieressä vahtien), kun tuntuu handlaavan homman ihan hyvin, eikä tunne tarvetta tunkea liian suuria kerta-annoksia. Esim. siis banaani, ruisleipä on meillä tarjolla ihan isona.

Mun tekisi mieli mennä ostoksille (harvoin näin) ja tehdä jotain kivoja löytöjä itselle ja pojalle. Jotain piristystä!

Änkeröinen, nyt se heräsi...

 

Hui hai, täällä ollaan "iltapäiväkuoleman" kielissä, iski siis tajuton väsy, mut pitäis tehdä ruokaaaaaa....aah.
Eilen oli siis 10kk nla, mitat 8,5kg ja 73cm. Kaikki kunnossa ja oli muuten aika hauska reaktio nlatädiltä kun kerroin että Tiukusta tulee isosisko: hän painoi kädet korvilleen ja näytti huutava äänettömästi Kokosi pian itsensä ja onnitteli sitten heh
Ostin T:lle riisikakkuja kun meinasi ahnehtia liikaa niitä rinkeleitä, kun ei edelleenkään ole niitä hampaita joilla vähän jäystää! Maissinaksut ei kiinnosta enää muuten kuin murustelun muodossa.. sen koin tänään. Nimittäin tyttö löysi naksupussin ja murusteli niitä keittiön lattian täyteen, ja sitä hötyä oli sitten joka paikka täynnä...
Nyt väsäämään jotain sapuskaa.. ainiin, tein tänään tiukulle ruokaa uudella tyylillä. Kuutioin pieneksi kuutioksi kaikkia vihanneksia ja keitin niukahkossa vedessä hyvin pehmeiksi + maustoin ja sitten suurustin maizenalla. Tuli saman näköstä kuin ne kaupan mössöt missä pureskeltavia paloja. Hyvin uppos! Ja hyvin upposi myös vispipuuro välipalalla, ekaa kertaa tein sitä tytölle.
Kivasti kuuluu linnunlaulu itkuhälyttimestä tänne sisälle asti

 

hihii, testasin ja sieltä tuli vähän voimakkaampi viiva. Haalea edelleen, mutta ihan nähtävä ei siis enää voi kuvitella sitä siihen
Aika epäuskoimem oon edelleen, mutta kai sitä sitten raskaana ollaan, oireita tosin aika lieviä on kyllä jo ollut parisen viikkoo.

 

Voi, että Hipsu, onnea!!!

Ihanaa, että toiveenne toteutui!

 

Niin, niitä treffejä voitais katsella myös...

 

Onnittelut hipsulle ja perheelle (myös nimipäivän johdosta)!

Ei meillä näköjään joka päivä riitä yhdet päikkärit, mutta suurimpana osana kyllä.
Eilen jätin sitten päivähoitohakemuksen ja päätettiin samalla, että jatkan sitten syksyllä vielä osittaisella hoitovapaalla. Näin ainakin on vähän lyhyempi se hoitopäivä. Eikä tuo mun palkkakaan niin ihmeellinen ole, että sillä olisi suurta vaikutusta
Käytiin eilen ostamassa sellainen taaperokärry ja kyllähän sillä aika kovaa pääsee... vaikkei se vielä mitään ihan älytöntä suosiota saanutkaan. Ajan kanssa ehkä sitten.

Toivottavasti Cosmicilla on ollut kiva leffareissu!

Ja Miukulle peukut, että saatte sen opiskelijan! Ihmeellistä, ettei teille ole mitään apua herunut. Luulisi, että sitä sais jotenkin autom. kun tulee kaksoset. Edes vähän jotain siivousjelppiä tmv.

 

Mukava lueskella edelleen näitä juttuja täällä, en vaan meinaa saada aikaiseksi ite kirjotella, eli olen jossain vaiheessa käynyt ilmoittautumassa...mut siitäkin on jo aikaa.
Mutta nyt oli ihan pakko tulla kertoon...meille on puhjennut tänään eka hammas alas, johan niitä on odoteltukin tuolta 3kk iästä jos kuolaamisesta sitä kattois Nyt poika on 2 pvä vaille 10kk.

En edes muista mitä olen viimeksi kirjotellut mut kerrotaanpa nyt vähän mitä meillä touhataan eli kontataan kovaa, noustaan ja kävellään tukea vasten ja osataan seisoa ilman tukea max. 1minuutti.
Pottailua ollaan harrastettu n.pari viikkoo ja pissoja ollaan saatu melkein joka päivä yksi sinne, mutta kakkaa ei ollenkaan. Jostain kumman syystä kun alkaa punnata kakkaa ja vien potalle niin jättää kakkaamisen kesken, joten nyt ollaan annettu tilanteen rauhottua, että edes ylipäätään toinen saa kakattua.
Selviä sanoja tulee kakka ja kukka muuten on sitä omaa kieltä mitä ei vielä muut ymmärrä, äitiä ei tuu vaikka kuinka yrittäisin kuunnella et tulisko yhtää edes sinne päin.

Päikkäreitä meillä vielä yritetään nukkua kahet. Eilen mentiin yksillä unilla ja se kostautui illalla...nyt on pojalla otsassa haava ja iso mustelma kun yritti kävellä tukien toiselta pöydältä toiselle ja arvioi välimatkan väärin, siinä sitten kolahti otsa oikeen tosissaan pöydän reunaan, ja mitä väsyneenpiä meillä ollaan niin sitä taitavampi luullaan olevan kuin onkaan ja uhkarohkeutta alkaa tulla ihan liian kanssa.
Mutta nyt täytyy rientää ruuan laittoon...mukavaa kevään jatkoa kaikille huhtikuisille! Yritän taas palailla jossain vaihees kirjotteleenkin.

 

Paljon onnea Hipsulle!! Vauvoja vaan tulee ovista ja ikkunoista

Täällä tosi hyvää ja tosi huonoa..
Mulle soitettiin eräästä ruotsalaisesta firmasta, johon hain ja pyysivät työhaastatteluun. KÄvin tänään ja haastis meni tosi hyvin, sanoivat, että taustat on hyvät ja olen juuri sopiva. Ilmoittavat kahden viikon sisällä jatkotoimista. Olisi ihan unelmatyö.

Mutta vaakakupissa sitten huolia. Sunnuntaina jumppailin kotona ja mulla on ennenkin ollut tunne, että urheillessa tulee rytmihäiriöitä ja sydän lyö vähän turhan tahdikkaasti. En ole kiinnittänyt niin niihin huomiota, kun muuten on olo pysynyt hyvänä. Sunnuntaina mulla oli sykemittari päällä ja näin ensimmäisen kerran noi tuntemukset numeroina: syke 238. Tosin hetkellisesti, mutta eilen yksityiseltä lääkäriltä lähti lähete Meilahden sairaalaan ja sydänleikkaukseen. Onneksi on vaan tähystysleikkaus ja kuulemma sellainen, joita tehdään ihan liukuhihnalla eikä edes tartte nukuttaa. Lääkitys ei oikein mun tapauksessa toimi, kun syke menee niin korkeaksi ja on toisaalta tosi arvaamaton.
Ei ole onneksi myöskään mitenkään välitöntä vaaraa ja voisi olla kuulemma hyvin paljon vaarallisempi.

Kaikkea sitä täytyy tullakin elämässä eteen. Oon kuitenkin enemmän innoissani mahdollisesta uudesta työstä kuin huolissani operaatiosta.

Meillekin saa tulla treffailemaan. Täällä on hyvin tilaakin

 

ISOT ONNITTELUT HIPSU ja halit päälle! Ihanaa, kun tulee vauvoja lisää!

Miuku: pelästyin oikein kun luin juttusi, onneksi ei mitään vakavampaa!!!

Mä jouduin maanantaina käymään gynekologilla, kun mulla on imetyksen loppumisen jälkeen ollut lievästi sanottuna kaikenlaisia ongelmia menkkojen kanssa. Kierrot on superpitkiä ja niiden välissä tulee tuhruvuotoa. Lisäksi on alkanut tulemaan hirveän paljon finnejä ja karvat alkaneet kasvamaan. Ja vielä lisäksi alavatsassa on ollut ihmeellisiä tuntemuksia ja kipuja. No, onneksi syy selvisi, eli keltarauhashormonin vajaus elimistössä, ja sain siihen puolen vuoden kuurin. Sillä pitäis asiat parantua.

Meillä meni se elokuvissakäynti odotettua paljon paremmin. Mä pelkäsin, että Tomppa huutaa ja raivoaa siellä koko ajan ja ei nuku ja joudutaan lähtemään kesken pois. Tomi siinä alussa ihmetteli lukuisia muita vauvakavereita ja konttaili niiden seassa. Sit syötin pojan ja annoin maitoa. Sit alkoi kiukkuvaihe, kun alkoi väsyttää päikkäreiden lähestyessä. Meinasin jo alkaa pakata poikaa mukaan, kun huomasin, että nukahtaa kyllä pian syliin. Ja niin nukahtikin ihanasti mahalleen, pää mun rintaa vasten! Oli ihanaa katsella omaa tuhisevaa vauvaa siinä sylissä, kun on viimeksi ollut silleen joskus ihan pienenä vauvana. Nukkui siinä ihan tyytyväisenä jonkun tunnin ajan tai varmaan ylikin, kun en kattonut kelloa, mutta heräsi n.5min ennen leffan loppua. Ja nyt sit on nukkunu toisia päikkäreitä toista tuntia. Ettei mennyt edes rytmi sekaisin ja äiti sai pitkästä aikaa kunnolla läheisyyttä, kun poitsu tuhisi uniaan sylissä! Ihanaa!

Meillä muuten muutenkin osoitetaan jo ihan eri tavalla hellyyttä kuin ennen. Tomi tulee monesti suu auki antamaan pusun poskelle ja halimaan. Sekin on suloista.

Mut nyt täytyy lopetella! Hyviä vointeja kaikille!

P.S Ois kyllä tosi kiva päästä johonkin 1v. tapaamiseen!

 

Heippa!
Tuli mieleen, että jos porukka on innostunut tapaamaan oikein isolla porukalla siinä 1 v. synttäreiden kieppeillä, niin yksi vaihtoehto on tuo meidän kerhohuone. Kaikki mahtuisi saman pöydän ääreen istumaan ja lapset lattialle. Päiväunet onnistunevat vaunuissa kattoterassilla (kerhohuone siinä vieressä). Siis tilahan ei kuitenkaan ole mikään kovin iso, mutta kaikki pysyisivät samassa läjässä.(Nim. pienehkön kämpän asuttaja) Kauempaa tulleidenkin on helppo löytää Katajanokalle, kun on ihan kävelymatkan päässä keskustasta tai vaihtoehtoisesti yksi ratikka tuo perille. No, mietitään, tulin kirjoittamaan, kun juolahti mieleen.

Hyvää päivää!

 

Oih ja voih!

En lukenutkaan aiempia viestejä ennenkuin nyt. Miukulle paljon tsemppiä, kylläpä elämä tosiaan viskoo ja ravistelee välillä. Onnittelut kuitenkin mielekkäästä työkuviosta!

 

Mansikkainen: Näin äkkiseltään mietittynä tuo kuulostaa todella hyvältä idealta! Kun meillä tosiaan täytyy nukkua ne päikkärit vaunuissa. Mut jos nyt jotain kellonaikaakin jo mietitään, ni Tomi käy unille n.klo 12. Meidän ainakin pitäis lähteä täältä Lahdesta ajamaan Hesaan siinä yheksän aikaan, jotta Tomi ei vahingossakaan nukahtais autoon matkalla. Mutta tämä vain meidän aikatauluista. Mites muuten Mansikka, ku mä en missään vaiheessa saanut sinulta mitään esittelyä teistä ja kuvia. Oisko mahdollista saada?

 

...Cosmic, kiva, että teille ainakin passais näin alustavasti.

Esittely meistä jäi ihan unholaan, eli kukaan ei siis ole sellaista saanut. Taisin itse olla vielä idean alullepanija... *hävetys* Syy miksi asia on lykkääntynyt on, että kun mä en ole kovinkaan kätevä tietokoneenkäyttäjä ja kaikki kuvat on miehen tiedostoissa, joihin mä en ilmeisesti pääse käsiksi...seliseli...
Pitäisköhän mun vaan kirjoittaa se esittely ja sitten lähettää kuvitus erikseen...?

 

moikkans!
täällä hermot menee...kävin eile vielä verikokeessa ton haamun tiimoilta, no tuloksen saa vasta ma!!ei pysty oottaa niin kauan. no, sitte pöllönä ajattelin, et testaan vielä niin saan varmuuden. No kuinkas kävikään testi keles näytti aivan tajuttoman hailua pistettä..oliko nyt clearblue..paljon vahvempi viiva tuli sillon alkuviikosta. Nyt on sitte paniikkinen olo, että MIKSI se viiva ei vahvistu?????olot on kyllä jatkuneet ja masukin on mukamas kasvanu. ihan kamalaa jos verikokees onkin nega tulos ei voi olla.