Huhtimammat 06 osa 2

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hipsu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hellurei!

Ja hellät tunteet.. Mies palasi eilen vihdoin reissusta ja mulla ilmeisesti stressi laukesi (joutui koko ajan käymään niin ylikierroksilla ja pomppimaan poikien perässä kuin jojo), koska illalla nousi korkea kuume ja tänään olen ihan veto veks. Odottelen juuri, että äitini saapuisi paikalle apuriksi.

Teki selvästi hyvää meille miehen kanssa toi erossa olo. Oli tosi kiva nähdä sitä ja sekin oli ollut ihan ikävissään. Illat oli olleet ilmeisen pitkiä, kun alpeilla rinteet menee useimmiten klo 16 kiinni ja siellä oli lähinnä katsottu (kuulemma) saksan tv:tä. Kukaan ei kuulemma osannut saksaa seurueesta. Sain lentokenttätuliaisena uuden tuoksun, kylläpä piristi. Oli tosin itseni valitsema ennalta :)

Eilen sitten koko poikafarmi veti ympyrää ja paini täällä pitkin lattioita jälleen näkemisen riemussa. Itse lähdin kaverille kylään, kun en ollut yli viikkoon päässyt minnekään ilman poikia. En edes vessaan, useimmiten.

Teo konttaa täällä jo ihan vauhdikkaasti. Kovasti on kehittynyt muutamassa päivässä meno. Topias paineleekin jo tosi vauhdilla. Saan itsekin ottaa oikein jalat alle, kun poika pakenee paikalta milloin vaipan vaihtoa, milloin mitäkin. Ja nauraa mennessään, tietty. Topias kävelee jo tosi vauhdilla myös taaperokärryn kanssa ja seisookin ilman tukea. Lähtee varmaan aika pian kävelemään ja siinä sitä sitten ollaan. Huomenna olisi tarkoitus mennä Ikeaan ostamaan sitä sun tätä, jotta saadaan kaikki tavarat paikoilleen ja ehkä asennettua portti eteisen käytävän pätkän eteen. Pojat tykkää remuta naulakossa ja viskoa kengät ja lapaset jne ympäriinsä. Koko ajan saa olla siivoamassa kaiken näköistä.
Eipä nuo enää oikein ole vauvan oloisia. Yhtenä päivänä vaan huomasin, että kumpikin istui polvillaan ja leikki. Oon aina luullut, että se on jotenkin isompien lasten taito tuo polvillaan istuminen.

Tuossa yhdessä ketjussa jo känisinkin taas näistä meidän ruokailuongelmista. Pojat kun siis eivät enää suostu syömään ollenkaan, jos syötän lusikalla. Syövät vain ja ainoastaan sormin. Joko syövät itse tai sitten syötän minä. Koko ajan kauhea sumpliminen, mitä valmistaa, jotta palat ovat pehmeitä, mutta suht hyvin koossa pysyviä (tai ne ovat pitkin lattiaa). Kaveri lohdutti, että syöhän suurin osa maailman ihmisistä ruokansa sormin.. Koska siis lusikalla eivät itse saa vielä mitään osumaan suuhunsa.
Olen itse leiponut pojille leipää ilman suolaa, koska tykkäävät mutustaa sitä ja puuroonhan eivät enää koske suin surminkaan. Leipää sitten pilkotaan suupalan kokoisiksi, kun en oikein luota, että osaisivat itse säännöstellä haukkupalojensa kokoa.
Plääh, on tämä nyt sitten merkillistä.

Me tullaan vihdoin viimein treffeille maanantaina! Laitatko Hipsu sähköpostilla yhteystietojasi mullekin :) Kivaa nähdä pitkästä aikaa.

Miuku ja pojat, huomenna 10 kk tasan
 
Voi kun mä toivon vain, että ulkolämpötila nousis edes sen verran, että ois max -15C pakkasta!!! Tämä -25C on ihan liikaa!!! Toivon niin kahdestakin syystä: Tomi nukkuu ihan uskomattoman huonosti sisällä omassa sängyssään. Ensinnäkään mä en meinaa saada sitä millään nukkumaan ja toiseksi sen unet on puolet lyhyempiä kuin ulkona parvekkeella nukkuessa. Eli ku normaalisti pojan ekat päikkärit on 2,5h-3h, ni nyt molempina päivinä ne ovat olleet max 1,5h. Toiset päikkärit on normaalisti 1,5h-2h, ni nyt 45min. Poika on ihan kamalan väsynyt nyt ihan koko ajan, ku heti ku eiliset päikkärit jäi yhteispituudeltaankin niin lyhyiksi, ni yöunetkin oli lyhyemmät ja huonommat. Ja kun se herää tuolta, ni se ei ole edes virkeän näköinen ja oloinen, toisin kuin parvekeunilta. LASKE JO PAKKANEN, LASKE!! Toinen syy on, että mulla menee järki tosta kiukuttelusta ja käninästä! Ja ku ei voi edes lähteä päiväkävelylle sen kanssa, ku toi pakkanen on niin kova! Ja ok ois, jos edes mies ois kotona, mut kun niilläkin on töissä nyt pidempiä päiviä ja eilenkin joku koulutus+ravintolassa syönti. Musta tuntuu, että seinät kaatuu kohta päälle. Kaikilla kavereillakin on sopivasti kaikilla jotain menoja, ettei nekään pääse meillä käymään. Tänään ONNEKSI mies pääsee normaaliin aikaan kotiin, eli kuudelta töistä, ni mä aion olla valmiina lähtöön ihan samantien. Mun on pakko päästä ulos täältä!

Miten ihmeessä te, joiden vauvat nukkuvat normaalistikin sisällä, saatte ne ylipäänsä nukkumaan sisällä? Nukkuuko ne vaunuissa sisällä vai omissa sängyissään? Mä en voi nukuttaa Tomia sisällä vaunuissa, ku se nousee sieltä heti pois kääntyen mahalleen ja kontalleen ja tippuis. Ainoa keino, millä olen sen saanut nyt sisälle nukahtamaan on nukuttaa se syliin ja laskea sit omaan sänkyynsä. Tiedän, näin ei sais tehdä ettei se oppis siihen ja muistais yöunille mennessä, mut ku se ei nuku muuten ollenkaan. Ni mitä mä sit teen???!!!???

Eli tulipahan purkauduttua. Mä oon ihan täynnä näitä pakkasia!!! =((
 
Cosmic: Meillä nukkuu yhtä hyvin vaunuissa kuin sisälläkin.
Ylipäätään riehaannutan niitä pitkin päivää ja varmistan, että ovat tosiaan väsyneitä eikä pitkästyneitä. Jos ovat tympääntyneitä, käyttäytyvät usein väsyneen tavoin, mutta eivät nukahda tietty kun kannan sänkyyn.

Kun siis ovat lopen uupuneita, juotan maidot ja nostan sänkyyn. Sieltä saattavat hetken huudella, mutta pari kertaa kun kellistän niin sinne jäävät.
 
voi elämä!
menee hermo ton Onnin mahdollisen allergian kanssa...nyt iski sitten yhtäkkiä käsiin hirmu punoitukset peukalon ja etusormen väliin molempiin käsiin. Ihan sellasta kirkkaanpunaista ja kuivakkaa. Taas saa arpoo, että mistähän tuokin...Taisin antaa jugurttia?hernettä ja paprikaakin oli soseessa. Sitten on pari päivää nihkeilly syönnin kanssa ehkäpä hammas tulossa. Tyhmää kun tosiaan prick-testi näytti negaa, vaikka selvästi on naama melkeen joka päivä punaisena. Siinä tosiaan testattiinkin vaan joitain aineita.
Meikä on kyllä niin hermoraunio noitten punoitusten kanssa.
Meilläkin Onni yllättävän hyvin nukkui omassa sängyssä tänään aamulla. Kans touhattiin ensin aamulla niin että oli jo ihan väsy ja sinne nukahti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cosmic ja Tomi:
LASKE JO PAKKANEN, LASKE!! Toinen syy on, että mulla menee järki tosta kiukuttelusta ja käninästä! Ja ku ei voi edes lähteä päiväkävelylle sen kanssa, ku toi pakkanen on niin kova! Ja ok ois, jos edes mies ois kotona, mut kun niilläkin on töissä nyt pidempiä päiviä ja eilenkin joku koulutus+ravintolassa syönti. Musta tuntuu, että seinät kaatuu kohta päälle. Kaikilla kavereillakin on sopivasti kaikilla jotain menoja, ettei nekään pääse meillä käymään.

Cosmic,
Allekirjoitan täysin!!! Meillä sama homma. Unet normaalisti ulkona 1,5-2h, nyt sisällä max 45 min:( Mulla hajoo pää kun ei pääse ulos ja mies päivystänyt tämän viikon joten ollut paljon poissa. Saan pojun nukahtaan sisälle vain huijaamalla. Puen päälle "ulkovaatteet" eli villakerroksen, sitten nukutan syliin, kannan sänkyyn ja varovasti riisun villavaatteet pois. Sisällä vaunuihin laitettaessa nauraa mulle vaan päin naamaa että mitäs siinä yrität....

 
Sama virsi täällä :) eli kamalaa taistelua unien kanssa, kun ulos ei pääse. Tai itseasiassa nämä aamupväunet menee ihan iisisti, mutta ip-unille meno onkin jo haastavampaa. Eilen laitoin tytön vaunuihin tuulikaappiin nukkumaan ja lekottelikin siellä jopa tunnin... Itsellä särkee päätä kun ei ole päässyt ulos, mutta tänä iltana koittaa vapaus; pääsen leffaan kavereiden kans!
Tiukun posket punoittaa välillä kovastikin, olen jättänyt pois parsakaalin, kukkakaalin ja herneet. Annoin eilen kuhaa ja taas posket punoitti. Osasyynä saattaa olla kuivuus, mutta mistäs sen tietää.. Huoh. Niin ja Nan oli loppunu citymarketista niin piti ostaa Tuttelia että voihan se olla siitäkin???
Meillä on imetys loppunut, ja yllättävän helposti kävi, molempien osalta. Tiuku huoli tuttipullon ja ihan hihkuu kun näkeekin sen ja mulla rinnat ei pakkaantunut. Oli vähän siistiä laittaa tavalliset rintsikat taas päälle :)
Tiukusta on tullut aika paha riippakivi, lahkeessa roikkuja. En voi tehdä MITÄÄN keittiössä kun tyttö on hereillä. Tänä aamuna tiskasin puurokattilan niin neiti ehti huutaa itsensä hikeen ja uuvuksiin 5 minuutissa :/ No, olikin sitten valmis unille :)

Tyttö on alkanut harjoitella seisomista ilman tukea ja muutama askel on otettu sohvan reunaa pitkin jo :) Iskä osti lattiarummun, jota on ihana paukutella (ei silti voita wc-pöntön kantta) ja musiikki on ihan pop muutenkin. Tänään taitaa jäädä muskari väliin kuitenkin..
Mulla on olo ollut hyvä, kun pitää huolen ettei verensokeri pääse liian alas. Liitoskipuja havaittavissa, kun täytyy nopeasti singahtaa ylös lattialta.. Reilu viikko vielä ultraan, vähän jännittää jo :) Mulla on yksi kaveri, joka on miehensä kanssa (luonnollisesti) yrittänyt lasta jo pidemmän aikaa, niin mulla on jotenkin ristiriitainen olo että miten kertoa että meille tulee heti toinen perään että hohhoi eipä kuulunut edes menkkoja tässä välissä! Kun tietää, miten toivottu plussa olisi sinne...
Semmosta, pitiköhän jotain muutakin kirjoittaa...en muista, mutta nyt nypin kulmakarvat pakkaspäivän ratoksi :D
 
hei pitkästä aikaa!
En tiä tekiskö milla vihdoin hampaita. On sen verran ollu känkkis. Toki ollaan taas kipeinä neidillä taas mahdoton räkätauti. Kuumetta ei tällä kertaa ole ollut niin paljoa kuin yleensä. Silti ihan sippi sylissä pitäisi vain olla, no ei sinänsä haittaa kun terveenä ei siinä sitten malta ollakkaan, nytkin kun on vähän parempi niin lattialle vain leikkimään. Nyt kun pakkasta on ollut hurjia lukemia niin on todella raskasta olla sisällä. Milla kyllä nukahtaa edelleen vain syliin tai vaunuihin. Sinänsä pakkanen ei tuo muutosta meidän elämään. Jotenkin vain ahdistaa tieto siitä että on pakko olla sisällä. Eipä meillä sen kummempia.
 
Heipat!

Kävin tänään siellä "spykologilla", oli ihan mukava käydä. Kai mulla oli ihan hillitön tarve vaan puhua, lähtiessäni huomasin istuneeni siellä tunti 45 min. Lukas oli mukana, mutta kuin ihmeen kaupalla leikki koko ajan tyytyväisenä mun jaloissa. Oli helpottavaa myös kuulla, että vaikka mä mielestäni olen ollut ajoittain aika apea ja "poissaoleva" niin Lukas vaikutti hänen mielestään oikein onnelliselta lapselta. :) Mulla on ollut jossain määrin turvaton nuoruus noin henkisesti ja sen seurauksia tässä kai paikkaillaan.

Kävin äsken makkarissa laittamassa vahingossa (?) istumaan nousseen pojan takaisin pötkölleen ja unet jatkuivat taas. On se kyllä niiiin ihana ja äidin oma. ;)

Kasvu ja kehitys on täälläkin huimaa, ei sitä samaksi vauvaksi enää tunnistaisi. Kontataan ja harjoitellaan kävelyä tukea vasten. Huvittavaa on myös, kun olemme kieltäneet häntä häntä koskemasta olohuoneessa olevaan paperilamppuun a`la IKEA, niin nyt poika koskee edelleen lamppuun, mutta huutaa samalla "EI, EI!" Just näin.
Naurua riitti myös kun tulin vessasta keittiöön, niin Lukas oli avannut keittiön kaapin ottanut näkkileipäpaketin, istui sen päällä ja mutusti yhtä palasta. No, tämä on ehkä juuri sitä tilannekomiikkaa, missä kaikki ilmeet ja asennot ovat merkittävässä osassa. Sitä tuskin puuttuu kenenkään (lapsiperheen) arjesta.

Maanantaina onkin sitten poikainkokoontuminen, mikäli "Linnealaiset" ovat reissussa. Ihan hauska nähdä mitä ukot toisistaan tuumaa. :)

Ari jatkoon! (Idols..)

P.S Ymmärrän Anne sun fiiliksen, mutta minkäs teet. Toivottavasti he osaavat kuitenkin iloita myös teidän puolestanne. Kyllä sitä itsekin varmaan haluaisin olla hienovarainen.. Mulla oli töissä yksi nainen (luonnollisesti myös) raskaana samaan aikaan kun itse olin. Hän oli niin innoissaan ja onnellinen odotuksestaan, minä taasen vähän vähemmän. Tuntui pahalta, kun hän sitten kertoi saaneensa keskenmenon.
 
moikkis!
joo tänne vaan siten maanantaina! koitan vähän siivota tätä luukkua niin ei tarvii pojujen syödä pölypalloja lattialta.Heh, meilläkin on se sama ikean paperilamppu ja onni sitä aina rytyyttää, ihme ettei oo vielä hajonnu.
Nyt on taas iho ollu aamusta ihan hyvä. Testasin eile Onnille veteen tehtyä mannapuuroa. Hyvin teki kauppansa ainaki paremmin ku kaurapuuro. ootteko jo kananmunaa antaneet soseissa? en oo vielä uskaltanu ku muutenki tota punoitusta tulee...
pitää mennä suihkuun kun poju nukkuu, hyvää alkavaa viikonloppua!
 
Heippa!

Käytiin neuvolassa ja uudet mitat on 74,3 cm ja 10,18 kg. Hienosti oli siis vesseli kasvanut, olenkin hieman ihmetellyt tuota uutta ulottumiskykyä :) Hb oli 113, kuulemma siis normaali. Eipä ole käsitystä, mitkä ne rajat lapsilla on. Kuulokin pelasi, vaikka mulla kyllä on hetkittäin omat epäilyni sen suhteen... Mennään 1 v tarkastukseen jo sitten vähän aiemmin, ennen meidän matkaa, että ehditään saada Pentavac. On sitten ainakin rokotussuoja siltä osin kunnossa.

Tuolla kun kyselin yhdessä ketjussa että mitä se järjetön raivoaminen välillä on, niin th sanoi että poika osoittaa mieltään. Mielipahaa yms. Tervettä kuulemma on ;) Juu...

Tänään oppimisvuorossa oli taputtaminen! Ja taputettu on, aamusta lähtien joka välissä. Etenkin ruokaillessa, mikä lisää haasteellisuutta. Yritän sitten osua suuhun siitä käsien välistä nopeasti ja en ihan aina ehdi, jälki on sen mukaista välillä. Ihanan iloinen on kuitenkin pieni taas uudesta taidostaan (minä myös tietysti). Tuntuu olevan huikea kehitysharppaus menossa.

Cosmic; teillähän pitkiä päikkäreitä nukutaan! Meillä menee linjalla 1-1,5 tuntia kerrallaan, joskus harvoin kaksi (yht. siis yleensä n. 2,5 h/pvä). Poika nukkuu siis n. 12,5 h / vrk. Enempään en ole saanut "suostumaan" enää pitkiin aikoihin. Olispa ihanaa jos nukkuisi noin pitkät :) Unikoulua täällä muuten harkitsen taas, ehkäpä jaksan sen piakkoin pitää. Taidan ensin vaihtaa tuon iltarutiinin toisin päin ja katsoa miten se vaikuttaa (meillä kun siis tällä hetkellä ennen puuron aloittamista päälle jäänyt järjestys pesu, puuro, maito). Ajattelin siis vaihtaa niin, että puuro eka ja sitten pesulle, maidolle ja petiin. Saa nähdä kuin käy.

Hipsu; en ole vielä kananmunaa antanut, on vähän niin kuin "unohtunut". Pitääpä korjata asia viikonlopun aikana. Muut tuolla aiemmin on kyllä kertoneet kokeiluistaan. Meillä maistettiin viiliä ekan kerran ke ja ei onneksi tullut siitä mitään. Tosi vähän tietysti otettiin, mutta hyvältä vaikuttaa. Seuraavaksi sitten pitää raahata jogurtteja, rahkoja yms. kaupasta niin päästään kunnolla makuun.

Kiva Mansikkainen, että oli miellyttävä se psykologitapaaminen!

Eipä tänne ihmeempiä. Lienee viikonlopun marketreissu edessä.
Mukavaa viikonloppua kaikille ja aurinkoisia ulkoilukelejä!
 
Sommoro!

Aloitin sitten eilen unikoulun sisältäen päiväunille ja yöunille nukahtaminen omaan sänkyyn sylin sijaan ja yösyömisen lopetus. Huh, huudettu on tässä kämpässä vuorokauden sisään varmaan enemmän kuin kuukauteen tätä ennen yhteensä. Yölläkin huusi puolitoista tuntia putkeen (heräsi kuitenkin vain sen saman kolme krt kuin normistikin) ja heräsi sitten jo aamuun vähän viiden jälkeen. Saapa nähdä onko sitä enää parin päivän päästä järjissään. Sain viimeisen kimmokkeen aloittamiseen siitä uusimmassa 2+ olleesta jutusta.
Olen helpottunut, että sain vihdoin tehtyä ratkaisun aloittaa. Silti itkin eilen, hullu? Tuntui vaan niin kamalalta ajatus, ettei se pieni enää nukahdakaan siihen syliin. Ja ettei saa yöllä ottaa syliin, vaikka toinen itkee. Onhan tämä yhden vaiheen loppu, johon ei ole paluuta kun unikoulu on aloitettu. :´(
Minne se kaikki aika meni?

Aika melankolinen fiilis täällä, niin kuin ehkä huomattavissa kirjoituksesta. Noh, ehkä se taas huomenna paistaa aurinko vähän kirkkaammin...

Missä ajassa teillä muilla on alkanut tassuttelu tehoamaan? Tiedän, että on yksilöllistä ja meillä vielä nämä kaikki ongelmat koitetaan hoitaa yhtäaikaa... mutta kiinnostaisi silti.
 
Täällä mä taas yksin kirjoittelen :/

Ei meillekään mitään kovin ihmeellistä sitten viime kirjoittamisen. Unikoulu on vauhdissa ja viime yönä mun ei tarvinnut käydä kuin kerran rauhoittamassa yhden aikaan. Tosin aamulla heräsi taas puoli kuudelta ja heräsi kyllä yölläkin muutaman kerran, mutta rauhoittui itse. Ilta meni puolella tunnilla pitkäksi ja se vaikeutti yöunille menoa selvästi. Vaikeinta on kuitenkin ehdottomasti ollut nukahtaa iltapäivän päikkäreille. Se on joka päivä vienyt n. puoli tuntia, vaikka poika on selvästi väsynyt. Ehkäpä sekin alkaa joskus helpottaa.
Tuossa hän nyt sitten mennä hömpsöttää, alkaa varmaan kohta jo väsy painaa kun on kolme tuntia valvonut. Alanpa valmistautumaan päiväunille laittoon (puoli yhdeksältä aamulla :)).

Kirjoittelen sitten taas myöhemmin, olisi toki kiva kuulla teistä muistakin...
 
Heippa!
Hienosti Nonne olet pitänyt yksinpuhelua yllä :) Meillä tuo tassuttelu unikoulu ei toiminut alkuunkaan, joten täytyi ottaa hieman kovemmat keinot käyttöön. Ja edelleenkin tyttö nukkuu yöt putkeen! Onnea vaan teille, toivottavasti jo ensi yönä saatte nukkua kokonaisen yön...
Tiuku on ihan mahdoton minun perään nykyisin, tää vaan pahenee. Illalla mun täytyy istua sen huoneessa kunnes on rauhoittunut. Ei tarvii pitää kädestä edes kiinni tms. istua vaan samassa huoneessa vähän aikaa. No, ajattelin että kyllä minä jaksan sen 10min siellä istuskella jos saa rauhallisemman unen :)
Mikähän nyt on kun ei puuro maistu enää? Mutta kukkamulta kylläkin. Liekö se multa ravinteikkaampaa...Ja tarkoitan nyt Tiukua, en itseni raskausmielihaluja :D Mulle kyllä uppoo näkkäri ja kaurapuuro sekä salmiakki vieläkin :)
Annoin eilen Tiukulle 1 tl oikeaa jogurttia, vaikka ei olekaan vielä 10kk täynnä. Mutta ajattelin että aletaan maisteleman jo. Niin ja täysjyvä couscousia maistatin myös, oli varmaan aika vinkeen tuntuista suussa.. mutta hyvin uppos! Lounaalla eilen tytsi vetäs 3 pientä perunaa, ½ porkkanan, omenaa ja sianlihaa. Siis ihan mielettömän ison satsin! Mietin van että mihin mahaan...
No. Nyt olis kaivettava imuri esiin. Joku ehti taas kukkaruukulle ja muutenkin muruja joka puolella (kivoja ylläreitä aina Tiukulle)!
 
Kiitos vielä Hipsulle eilisistä tarjoiluista. Pojat leikkivät mukavasti ja uni maistui hyvin partsilla sillä aikaa, kun äidit mussuttivat muffinseja ja puhuivat säännöllisen liikunnan aloittamisesta. ;) Miehesi oli muuten myös oikein mukavan ja avuliaan tuntuinen ja mikä parasta, vaikutti myös varsin omatoimiselta. *heh*

Lukas nukkuu nyt tuossa ulkona ja vähän inahteli äsken, toivottavasti ei ole kylmä...itsestä tuntui hirmu viileältä, kun kävin siinä vaunuja hytkäyttämässä. Luulisi kyllä olevan riittävästi päällä. Mulla ei ole ollut tapana kauheasti kokeilla mitään niskaa tms. koska heräisi moiseen. Tähän asti herra on kyllä ollut suloisen lämmin, kun riisun ulkovaatteet sisälle tultaessa.

Juu, siivota pitäisi. Saadaan tänään kummisetä yökylään suoraan Karibialta. Motivaatioita on siis normaalia enemmän tähän hommaan, onneksi. Potutti eilen, kun tulin sieltä Hipsulasta kyläilemästä, niin jotenkin sitä mielessäni taas olin kuvitellut, että mies olisi saanut vähän siivottua tms. oltuaan yksin kaikessa rauhassa kotona yli 4 h. En sitten viitsinyt lietsoa riitaa illan päätteeksi, huomauttamalla asiasta, mutta en kyllä varmaan itse olisi maannut sohvalla/selaillut nettiä tuota aikaa. Mä olen aikoinani päättänyt, että mullehan ei niin ankeaa elämää tule, että alan aikuisen ihmisen kanssa riitelemään kotitöistä. ;) Välillä meinaa tämä periaate lipsua, mutta pintani yritän pitää. (Ja sehän ei sitten ole yhtään ankeaa, että tulen tänne nettiin valittamaan...)

Mua on tällainen asia mietityttänyt, että mitä te äidit oikein kotona ollessanne syötte, siis teettekö itsellenne päivälläkin ruoan, vai syötte eilistä tai eineksiä...Itse syön välillä vaan leipää, tai sitten jotain nuudelisoijasuikalekasvishässäkkää. Pitäisi kyllä syödä paremmin, kun välillä ihan ällö olo, kun on pupeltanut vaan leipää ja jogurttia (ja keksejä) kunnon ruoan sijaan ja sitten jättisatsi ruokaa viidenkuuden aikaan. Ei hyvä. Helppohan se olisi tietysti tehdä itselle ja pojalle lounas samaan aikaan, mutta meidän piltti on lähinnä piltillä kasvanut. Laiskuus, mikä ihana tekosyy.

Hyvää päivää kaikille, nyt alan siivoamaan.

 
Hei!

Mua jo hävettää, kun ei koskaan päästä mihinkään tapaamisiin..
Meillä pojat siirtyivät tosiaan kertarysäyksellä yksiin päiväuniin viikonlopun aikana. Heräävät nyt siis aamulla klo 8 aikoihin ja ekat päiväunet nukkuvat klo 12-13 alkaen ja ovat kestäneet kahdesta kolmeen tuntia. Sitten menevät 18.30 aikaan yöunille. On aika erikoinen tunne kun pojat valvovat yhtäkkiä niin pitkät pätkät.

Mansikka: mä harrastan tota samaa piipertämistä ruoan kanssa. Useimmiten syön leipää ja jogurttia tai sitten pinaattikeittoa suoraan pakastealtaasta.. Ruokalistalla on usein myös sellaisia ruokia kuin spagettia ja ketsuppia, mannapuuroa, tonnikalaa ja pakastekasviksia sweet chilillä höystettynä. Tuntuu tylsältä kokata vain itselleen, joten olen tyytynyt kaivelemaan mitä kaapista löytyy. Silloin kun käy kavereita kylässä niin yleensä tehdään ruokaa ja syödään kunnolla. Jos miehellä on vapaa tai pääsee aikaisin töistä, syödään yhdessä ja silloin pysyy hyvinkin terveellisellä tolalla tuo ruokailu.

Pojat on siirtyneet jo kokonaan tavalliseen jogurttiin. Tai siis syövät välipalaksi maustamatonta jogurttia ja vauvojen hedelmäsosetta. Eilen ihan ajattelematta keitin minuuttivellin tavalliseen rasvattomaan lehmänmaitoon ja tarjosin pojille. Tajusin vasta jälkeen päin, että hups. Hyvin maistui eikä vatsavaivoja valiteltu. Muutenkin maistelevat ihan kaikkea parmesanista creme bruleehen. Eivät nyt siis syömällä syö, mutta saavat lusikallisen jos ovat kiinnostuneita. Useimmiten siis istuvat pöydässä samaan aikaan kun syödään tai ollaan kylässä ja syödään, joten jos haluavat maistaa, niin saavat.

Eipä täälläkään mitään mullistuksia. Mites muuten teidän pottailut? Onko kukaan aloittanut ja miten sujuu? Meillä on potta ollut jo jonkin aikaa ja aika satunnaisesti sille nostan poikia ruoan tai unien jälkeen. Itsekseen ei voi jättää sekunniksikaan kun pötkivät pakoon minkä kintuistaan pääsevät ja potassa ei ole turvavyötä. Koskaan ei ole mitään pottaan vielä tullut, joten odotellaan. Lisäksi on vähän hankalaa jos heräävät yhtä aikaa, niin toinen villitsee ja riehakoi vieressä tai kaatuilee pitkin vessan lattiaa kun yrittää toista potattaa. Blaah.
 
Moikka ja iloista ystävänpäivää kaikki äiti- ja vauvaystävät!

Mansikka mun mielestä toi omien ruokien keksiminen on ollut yks ärsyttävimmistä asioista äippälomalla. Ainoa asia mitä töistä kaipaan on se ihana ruokala jossa saa monipuolisen aterian salaatteineen. Ja saa syödä rauhassa!! Mun on pakko saada vähintään yksi lämmin ateria päivässä että jaksan (ja että muut jaksaa mua, hih). Olen siis koittanut tehdä itelleni joka päivä kunnon aterian. Monesti viikonlopun ruuista riittää maanantaiksi ja jos kokkailen viikolla niin siitä syö 2-3 päivää. Usein mennään myös maksalaatikko/pinaattikeitto/kalapuikkolinjalla. Muuten yksi mun suosikeista on kaupan Couscous-wok pakastealtaasta! Tosi hyvä ja nopee ruoka esim. broilerpyöryköiden kanssa tai sit vaan sinällään:D

Meillä kanssa jatkuu jalassa roikkuminen. En ymmärrä mikä jätkää vaivaa. Vaikka nälkä-, uni- ja janontarpeet olis tyydytettynä, kun yritän vähän keittiössä tehdä jotain niin alkaa roikkumaan lahkeessa ja pitää koiranpentuininää. Kai se sit vaan haluaa leikkikaverin tai nähdä mitä siellä ylhäällä tapahtuu. Mitään kotitöitä ei saa tehtyä ja sikälikin toi oma syöminen on aika haastavaa.

Yöt on menneet nyt pari viikkoa vähän paremmin, heräilee n. 2-3 krt aamuyöstä. Veikkaan että säännöstellyt päiväunet on auttaneet. Ei muuten vieläkään uusia hampaita vaikka viime viikolla kaikille sitä toitotin "nyt ne ylähampaat VARMASTI tulee";)

Mustelmia on meidän pojulle viikon sisään tullut, kaahottaa pitkin seiniä ja sohvanreunustaa niin ettei välillä muista pitää kiinni ja sitten tasapaino pettää. Potta on meilläkin pian hankinnassa, mä en vaan oikein tiedä miten se potalle opettaminen kantsis tehdä. Kannetaanko kaveri vaan sinne aina kun siltä näyttää? Mitenkäs sen nro ykkösen pystyy ennustaan?? Heh uusavuton täällä taas ihmettelee.

Mäkin aattelin pian antaa maustamatonta jugurttia. Kermaviiliä on jo annettukin ruuan joukossa kun mm. tehtiin lihapullia viikonloppuna niin tehtiin pojulle pari omaa pullaa vähemmillä mausteilla ja suolattomina tietty.

Taidanpas tästä nyt päästä kakkavaipan vaihtoon.....heippa!
 
Mekin täällä taas ilmoittaudumme, näin ystävänpäivän kunniaksi! =) Eli oikein lämmintä ystävänpäivää kaikille!!!

Mä oon kans kovasti jo harkinnut tota potan ostoa, varmaan jo ensi Prisma-reissulla. Ainoa ongelma on päättää, että mikä niistä monista malleista. Jostain luin, että se sellainen sydämenmuotoinen potta ois pienen pepulle paras, ettei roiskuis yli mitään.. Jotenki siis se malli ois hyvä. On muistaakseni Baby Björn -mallistoa. Miuku: Onko teillä millaiset potat? Ku mäkin oon miettiny, että tarviiko sen olla sellanen hieno, ku toi kyseinen on muistaakseni jonkun 15€, sit niitä löytyy ihan perusmallia joku 3-4€ ja sit sellanen pottatuoli onkin jo kalleimmasta päästä.

Meillä on tuon mun oman ruokailun suhteen päivisin sellanen tilanne, että koska miehen työpaikka ei sijaitse kilometriä kauempana kotoa, ni se käy aina päivällä syömässä kotona. Eli tulee syötyä ihan kunnon ruokaa miehen kanssa. Jos hän ei jostain syystä tule kotiin syömään, niin sit meen kans tuollaisella eines-/leipälinjalla.

Meillä tuntuu olevan joku varhaisuhmaikä menossa, ku pojalle sanoo EI, niin hän saa hirveän raivokohtauksen ja itkee ja lyö otsaansa lattiaan... Aika huvittava näky kieltämättä. Tai sit vetää selän kaarelle taaksepäin ja saattaa kaatua selälleen ja huuto vaan yltyy. Muutenkin Tomi raivoaa mulle koko ajan ku on hereillä. Isän ja muiden kanssa on kuin enkeli. Jostain onneksi luin pari päivää sitten, että tämäkin liittyy eroahdistukseen. Eli vauva turhautuu siihen, ettei olekaan yhtä äidin kanssa ja tiiviin housun puntissa roikkumiskauden jälkeen reagoi sit tavallaan toisin päin, eli koettelee äidin jaksamista ja hermoja, että onko äiti varmasti luotettava ja pysyykö hän varmasti olemassa ja auttaa ja huolehtii lapsesta, vaikka vauva yrittää kaikin keinoin tehdä kaikkea kiellettyä ja itkee paljon. Olipas sekavasti selitetty, mut toivottavasti ymmärsitte.

Nyt täytyy taas mennä!
 
Cosmic: nopeesti vaan, että meillä on baby björnin potta, joka on edestä sellainen korkeampi eli pojille sopiva (ei roisku yli). Luulisin, että tota baby björniä on vain yhtä mallia?
Jos jotain tohon pottaan toivoisin niin sen turvavyön, ettei tarvtsisi koko ajan pitää tyyppiä paikkallaan ja aloillaan..
 
Huhuu? Missäs kaikki on? Oltiin jo hyvää vauhtia katoamassa johonkin tosi kauas ja aattelin pelastaa meidät löpisemällä edes jotain!

Oottekos muut antaneet vauvoillenne sössättyä banaania? Mä muistin tossa yksi päivä tällaisenkin mahdollisuuden ja Tomppahan tykkää aivan valtavasti! Muutenkin nyt on kiva jäystää esim. kurkkua siten, että saa niillä kahdella alahampaallaan koverrettua sellasesta n. 5cm pitkästä palasta sen vaalean sisustan pois ja koko naama on ihan kurkussa. Hyvää on! Tyhmä kysymys, mutta mitä muuta vois antaa jäystettäväksi? Maissinaksuja meillä on, porkkanaakin oon antanut.

Nyt mummolaan kyläilemään!
 
moi!
joo hiljaasta on ollu.. ei meillläkää kummempaa, poju on oppinut pussaamaan vähän on hellyyttävä! muutenkin nyt joku hellyys tankkaus kausi koko ajan pitää tulla syliin paijaamaan. ei tässä muuta, edelleen innolla oottelen tuleekos ne menkat vai ei...kerran jo tulivat n kuukausi sitten ja sen jälkee ei oo näkyny..
 
ei oo tapahtunut täälläkään mitään tiedottamisen arvoista. tasaista, tasapaksua arkea vaan.

Cosmic: me on annettu pojille sormiruoaksi: keso raejuustoa (isompia lohkareita kuin valion rajuusto), banaania, keitettyä porkkanaa ja kukkakaalia, leivästä leikattuja kuutioita ja nyt ihan yksi ylitse muiden on rinkelit. Oululaisen leserinkelit on kaikkein parhaimmaksi havaittuja koostumksen puolesta. Eivät murene eikä ihan helposti irtoa isoja palasia. Keskimäärin yhtä rinkeliä syövät vartin verran eli juuri sen saman ajan kuin itsekin syön vaikkapa lounasta, vinkkinä vaan ;) Itse en luultavasti koskaan ole itse rinkeleitä syönyt enkä muista miten keksin niitä pojille ostaa, mutta rinkelivillitys on levinnyt jo tuttavapiiriin, joten ilmeisen toimiva murkina tuo on. Suolaahan niihin on vähän lisätty, mutta yhdessä 8g painavassa rinkelissä se määrä jää niin minimaaliseski, ettei haittaa.

nyt saunaan!
 
Tänään oltiin ensimmäisessä laskiasriehassa. Kivaa oli; kokeiltiin isojen poikien mäestä pulkalla laskua isin kanssa ja istuttiin tärkeänä rattikelkan kyydissä. Kovasti oli touhua ja punaiset posket.

Unikoulu on sujunut vaihtelevasti. Välillä sillä yhdellä heräämisellä, mutta viime yönä esim. 4 krt. Ja päiväunille käynti on yhä yhtä taistelua. Koitan kuitenkin sinnitellä.

Cosmic; potta ostettu, muttei vielä kokeiltu (paitsi kerran housut jalassa). Ostin, kun oli cittarissa tarjouksessa se Babybjörn. Sormiruokana meillä syöty kurkkua, banaania, omenaa, pehmeitä leipiä erilaisia, näkkärin paloja, maissinaksuja, rusinaa, mandariinia... siinä ne taisi olla. Juustosiivusta annoin palan yksi päivä, mutta ei syönyt. Onhan se tosi suolaista, ei varmaan maistunut.

Hapanmaitotuotteet on muuten maistunut meillä tosi hyvin. Maustamattomasta jogurtista ja viilistä tykkää sellaisenaan ja rahkaan olen sekoittanut vähän persikkasosetta sekaan, niin sekin on ansainnut jo NAM-kommentin.

Molly, kai se pottailu ensin aloitetaan niin että aina ruokailun jälkeen pistetään potalle ja odotellaan saalista. Näin minä ainakin ajattelin jossain vaiheessa aloitella.

Omasta ruokailusta sen verran, että kyllä se tosi usein on leipä ja jogurtti linjalla. Edellispäiväisiä välillä syön ja Elovena Hetki -puuroa kunnollisuuden puuskassa. Ja välillä taitaa melkein unohtua koko syöminen... kunnes sitten illalla tuplaa oikein kunnolla :/
Eipä meillä muuta tällä erää.
 
moi vain pitkästä aikaa!
Meillä on oltu edelleen vaihtelevasti kipeitä. Räkätaudille eivain tunnu tulevan loppua tai jos voiton puolelle päästään niin viikon päästä kipeitä uudelleen. Yöt on sitten myös sellaisia, enää ei toki joka yö syödä mutta heräillään sitten sitäkin useammin. Hoidossa milla viihtyy edelleen hyvin. Hoitaja sanoi sitäkin että nyt kun millalta valuu tuota kirkasta räkää että tekisi hampaita, mutta nähtäväksi jää. Meillä myös äidin ruokailu on enemmälti naahimista ja illalla sitten kunnon ruoka. Pottaa ollaan pariin kertaan kokeiltu asiaa sinne ei olla saatu ja vanha istuin potta meilla vähän se on millan pyllylle iso. Kurkkua ja leipää meillä on piperretty ja mandariinia banaanista ei oikein piitannut. Tällästä meille mä hiivin takas nukkumaan kunnes taas heräämme. Aurinkoista hiihtolomaa sinne teille! Meillä vasta ens viikolla!!
 

Yhteistyössä