Huhti-Hiput 2008

Onnea matkaan, Angel! Hyvin se menee! Ymmärrän kyllä huonosti nukkumisen ultran alla, sitä se oli mullakin ennen tuota rv 7+6:n ultraa.

Ja pitikö munkin nyt sitten mennä kurkkimaan maalismasuihin, no eikö tietenkin. Onneksi poika harhauttaa ikävät ajatukset hakemalla tikastuolia ja kipuamalla pöydälle syömään karkkia - koko ajan pitää olla sieltä kiskomassa, kun ei sana tehoa. :/ Järkevintä ois varmaan siirtää ne karkit

 

en halua olla tyly, enkä katkera vaikka siltä varmaan tuntuu.
toivon jokaiselle meistä ja itselleni tietenkin myös siinä samalla että jokaisen pikkuinen pääsisi näkemään keväällä päivänvalon terveenä.
mutta en ymmärrä että pidetään 12 viikkoa turvarajana :/
*anteeksi jos joku loukkaantuu ja jokainenhan saa juhlia mitä viikkoja vaan*
no, ehkä mä olen katkera vähän edellisestä joka päättyi "turvallisten"? viikkojen jälkeen, siksi en sellaisiin usko saatika juhlista. mä juhlin vasta kun saan pienen syliin!!
suotakoon silti jokaiselle juhlanaiheet.

..tai ehkä mulla huono päivä tänään tai.. en tiedä :snotty:
mieli on niin arvaamaton

joka tapauksessa oikein ihanaa keskiviikkoa kaikille :heart:

*pitikin avautua, heittäkää mua mädillä tomaateilla ja lujaa* :kieh:

 

PulttiBois: täältä tulee eka mätä tomaatti *pläts* Ei vaiskaan, ihan oikeassa olet, olen vain ollut ihan hermoheikko koko tämän alkuraskauden, ja viime viikolla np-ultrassa, kun täti totesi, että sintillä kaikki ok, ja niin virkeän oloinen, että pahin on takana, sovittiin miehen kanssa, että josko tuohon 12. viikolle päästään, ollaan omat pienet juhlat ansaittu :hug: Toki tässä voi vielä sattua ihan mitä vain, se on totta, mutta josko nyt välillä osaisi olla positiivisellakin mielellä, ellei muuten, niin edes miesraukan takia, tämä alkuraskaus on sille ollut varmaan tämän miun neuroosini takia vielä kamalampi kuin miulle :hug:

Dooris ja sintti12+0 :saint:

 

PulttiBois: täältä tulee eka mätä tomaatti *pläts* Ei vaiskaan, ihan oikeassa olet, olen vain ollut ihan hermoheikko koko tämän alkuraskauden, ja viime viikolla np-ultrassa, kun täti totesi, että sintillä kaikki ok, ja niin virkeän oloinen, että pahin on takana, sovittiin miehen kanssa, että josko tuohon 12. viikolle päästään, ollaan omat pienet juhlat ansaittu :hug: Toki tässä voi vielä sattua ihan mitä vain, se on totta, mutta josko nyt välillä osaisi olla positiivisellakin mielellä, ellei muuten, niin edes miesraukan takia, tämä alkuraskaus on sille ollut varmaan tämän miun neuroosini takia vielä kamalampi kuin miulle :hug:

Dooris ja sintti12+0 :saint:

*saa täyden osuman sika sairaan mädästä tomaatista suoraan silmien väliin*
oikeassa olet, välillä on hyvä pysähtyä ja nauttia vaan odotuksesta ja sen tuomasta ilosta ja vaikka mistä..
B)

 

PulttiBois:
Saako olla utelias, vai onko epäkohteliasta? Oliko siulla ollut jo tuo np-ultra, ja jos, oliko siinä kaikki ok ennen keskenmenoa? Kun tätä on niin kaameasti odotettu ja vuosia yritetty, ja nyt vihdoin ja viimein näinkin pitkällä toisen ICSI-kierroksen päätteeksi.... :hug:

 

Anuu81 Mullakin synttärit maaliskuun lopussa eli 25päivä,oiskin hyvä päivä syntyä

Tilsu Mulla ollu kans vähän samaa,et on etovaa oloa,mut ei oo tarttenu käydä oksentaas ku muutaman kerran,tosin helpottais kyl nopeemmin ku sais oksennettua,mut eipä sekään niin mukavaa puuhaa oo :x

Dooris Onnea 12 viikon täyttymisestä :flower: mulla jäi juhlat väliin ku olin maanantaina np-ultrassa ja neuvolan mukaan silloin oli viikot 11+5 ja muuttui 12+2,et mentii heittämällä ylitte =)

Hexuli Tervetuloa

Angel08 Onnea matkaan ja tulehan sitten kertomaan meille hyviä uutisia :heart:

Liikkeitä minäkin olen ollut tuntevinani jo jonkun aikaa,mut en kyl ihan varmana voi sanoa et ne niit ois ollu mut en kyl keksi mitään muutakaan mitä ne ois ollu.
Hb mulla oli eka raskaudessa reilusti päällä 140 ku odotus alkoi ja nyt täs raskaudes oli eka neukka käynnil 121,et ei kai ihmekää et oon vähä väsyny,mul ois viel ens yö töitä ja on aikaa neljä vuotta ku oon viimeks valvonu töiden merkeis et vähä jännittää kuin jaksaa

Piitsi ja Iisakki 12+4

 

Mätiin tomatteihin ja turvarajoihin sen verran, että itse pidän turvarajana sitä päivää kun lapsi syntyy ja on elossa.. Sitä ennen ei ikinä voi tietää mitä tapahtuu. Eikä tietysti sen jälkeenkään. Mutta eiköhän tuo 12 viikkoa tule siitä, kun tilastollisesti keskenmenot vähenee niin paljon siinä vaiheessa (joskus olen mielestäni nähnyt siitä kaavionkin).. Ei siis LOPU vaan vähenee oleellisesti. Jostain tuollaisesta siinä lienee kysymys.

Terveiset LÄÄKÄRINEUVOLASTA, kaikki oli kunnossa joskin verenpaineet hiukan koholla, paino hiukan noussut jne. Mut ei mitään oleellista. Ja tosiaan se sisätutkimuskin tehtiin. Ja ekaa kertaa saatiin kunnolla ipanalta sykkeet ja ne jympsytteli siellä 172-175 tuntumassa. Ikinä ennen ei ole niin kovalla tohinalla sykkeet ollutkaan, vaan molemmista aiemmista poikaraskauksista 130-140 on sykkeet olleet, joskus jopa 120 tuntumassa. Saas nyt nähdä pitääkö vanhan kansan viisaudet paikkansa ja tyttö tulisi. Mies toivoo kovasti tyttöä. Minä en ole kantaani ilmaissut, ehkä enemmän poikaa olen haaveillut.. :ashamed:

Mutta joo..eikai siinä sitten muuta. Ainiin, kolme vaiko neljä OKSENTAMATONTA päivää takana! Jeeee..Ehkä tää tästä vielä iloksi muuttuu.. Muuten tuo vatsan toiminta on kyllä ollut turhan vilkasta ja uloste melko löysää edelleen.. Jos niinkun saa tuollaisista puhua. :ashamed:

Heili ja möhömaha

 

Vielä ihan pakko sohaista aihetta "turvaraja". Tokihan mitä vaan voi sattua vielä 12 viikon jälkeenkin, mutta ihan yhtälailla vauvalle voi tulla mitä vaan sen synnyttyä tai se voi teininä ajaa mopolla auton alle.... Lähinnä mä ainaki ajattelen niin että kun se keskenmenon riski viikon 12 jälkeen pienenee TOSI oleellisesti, ei ole mitää syytä alituisesti pelätä pahinta. Varmaan se on vauvallekkin parempi ku äiti ei ole jatkuvasti stressitaso korkealla.
Pulttikselle :hug: Ymmärrän kuitenkin kantasi turvarajoihin... Voi kun sinäkin osaisit olla murehtimatta kun ei se auta vaikka kuinka pelkäisit. Yritä nauttia raskaudesta. Voi tietty olla vaikeaa kun on huono kokemus taustalla.. Mikä minäkin toisaalta olen sanomaan kun ei mulla ole mitää huonoa onnea itsellä takana.. Tai siis se mun ainoa edellinen raskaus päättyi onnellisesti..

No, oli miten oli niin joka tapauksessa toivon että kaikki nauttis raskaudestaan täysin rinnoin! Itketään sit vasta jos on aihetta, ei etukäteen, jookos!?

 

Hei ja aiheesta turvaraja: meiltä löytyisikin tuolta kompostista pari mätää tomaattia No ei toki. Ymmärrän, että raskaudesta on vaikea nauttia aina siihen asti, kun edellisen kanssa on käynyt huonosti, ja senkin jälkeen. Mulla oli se mitättömän pienillä viikoilla tullut km tai oikeastaan varmaan vain kemiallinen raskaus pari kk ennen tätä tärppiä, ja täytyy sanoa, että luultavasti suhtautuisin vapautuneemmin tähän odotukseen, ellei sitä olisi ollut. On kyllä huvittavaa, että on muka joku tietty päivä, jonka jälkeen ollaan turvallisilla vesillä. Kuitenkin ajattelen, että joka päivä riski pienenee vähän ja jonkin viikon jälkeen se on kutistunut merkittävästi. Se että kaikki menee todennäköisesti hyvin on sekin musta iloitsemisen aihe, koska sen suurempaa varmuutta ei muutenkaan elämässä koskaan voi saada.

Eli iloitaan raskaudesta oloineenkin

 

Turvarajoista minäkin sen verran että nyt kun oon nähnyt että mahassa ON elämää, yritän olla ajattelematta keskenmenoa. se tulee jos tulee, ei siihen itse voi vaikuttaa. mitään ei ainakaan menetä iloitsemalla ja nauttimalla raskaudesta, mutta jos koko ajan kulkee pelko persiissä niin voipi jälkikäteen harmittaa turhaan murehtiminen. ja kuten mummovainaani sanoi, etukäteen murehdittu on turhaan murehdittu.

kaikki itkettää. tätäköhän se on loppuun asti? kiukkuisuus on vähentynyt, oksentanutkaan en ole kahteen päivään. mutta voi kun kaikki vaan itkettää, on tilanne tai syy mikä tahansa.

äitipeikko ja Chimi 10+2

 

Ei ollut intuitioni oikeassa! aivan mielettömän huojentava kokemus ultrassa.
Voice mekasti ihan hulluna massussa, heitti kuperkeikkaa ja hikkas saman aikaisesti. =) Syke 165. niskaturvotus 1,6mm. selkäranka ehjä, mahalaukku mahaontelossa. päästä erottui, kaksi ehyttä aivolohkoa. ja mitta tasan 6cm joka vastasi täysin viikkojani 12+3.
Iskä tiputti muutaman onnen kyyneleen kuvat näkiessään, minä vasta autossa.
Nyt jos koskaan on huojentunut, onnellinen olo. Odotusaulassa sanoinkin Miehelleni, että jos nyt on ultrassa kaikki hyvin, niin lupaan etten ikinä enää jännitä/pelkää. ja näin teen.
aurinkoista päivää kaikille odottajille, minä lähden nyt töihin!

ps. voin laittaa kuvaa myöhemmin, mikäli osaan.

 

Angel:
Todella hieno homma! Olen onnellinen siun/teidän puolestanne :hug:

Sovitaanko, että kaikilla tähän keskusteluun osallistuvilla tämä raskaus menee loppuun asti hienosti, ja kaikki saadaan omat pikkuiset kääröt kainaloon, sovitaanhan :hug:

Dooris ja sintti 12+0

 

Hei taas kerran!

Kalenteri on heittäytynyt peräti viitseliääksi: nyt pojan nukkuessa päivitin yksiä nettisivuja, mikä homma on jäänyt ikävästi roikkumaan pitkiksi ajoiksi, ja äsken nappasin peilin avustuksella kuvia masustani! Tuossa siis, pahoittelen vitsikkäitä koira-alushousuja ja peilissä olevia töhryjä, jotka tekevät turhankin eteerisen vaikutelman. =) Ei se masu kuvassa näytäkään niin isolta kuin tuntuu.

http://www.aijaa.com/v.php?i=994682.jpg

 

Oi ihanaa, onnea Angelille hyvistä ultrakuulumisista! Leijukaahan tämä päivä onnesta ja olkaa muutenkin rauhallisin mielin :heart:

 

Kalenteri:
Kyllähän se jo vähän pömpöttää, eli vähän jo vauvamahaa ounastelee :hug: Itsellänikin pömpöttää, mutta vähän eri syistä ;-)

 

Ja tuliko vähän megaisona tuo kuva :ashamed: En osaa enää pienentääkään. Kyllä musta syöminen on suurin syy mahan kasvuun, mutta joka tapauksessa jännää on se, ettei sitä ole aikoihin voinut yrittääkään vetää sisään.

 

PulttiBois:
Saako olla utelias, vai onko epäkohteliasta? Oliko siulla ollut jo tuo np-ultra, ja jos, oliko siinä kaikki ok ennen keskenmenoa? Kun tätä on niin kaameasti odotettu ja vuosia yritetty, ja nyt vihdoin ja viimein näinkin pitkällä toisen ICSI-kierroksen päätteeksi.... :hug:

saa toki kysyä- en pahastu.
viimeksi np-ultra oli 13+1 viikolla ja siellä näkyi sitten kauhuksi että eloton sikiö (meille odotettu vauva) oli menehtynyt mittojen mukaan päivän sisällä. eli kaikki mitat vastasivat rv 13.
seuraavana päivänä pääsin ja vaadinkin päästä synnyttämään pienen.
oli elämäni kamalin kokemus :ashamed:
et varmasti halua kuulla mutta toinen oli aivan lapsen näköinen.. :ashamed:
ja täysin yllätys oli, mitään kipuja koko odotuksen aikana ei ollut. eikä mitään vuotoja kuten nyt tässä.
toivotaan että kenenkään ei tässä pinossa trvitse kokea sitä vaan jokainen pääsee nauttimaan odotuksesta täysillä, kuten sinä oletkin tehnyt jo :hug:

 

kertokaas nyt viisaammat miten sen babytickerin saa näkymään linkkinä suoraan? oon siis luonut sinne Widgetin mutta en saa sitä näkymään niin että näkyisi vain se vauva, vaan näkyy myös mun liittymistiedot :headwall:

 

Hieno juttu angel08! Ihanaa, että kaikki on masussa hyvin. Mulla on np-ultra huomenna aamupäivällä ja yritän olla ajattelematta sitä, ettei iske paniikki. Jännittää niin pirusti.

 

Pitää tulla tänne testaamaan tuota babytickeriä, juuri loin itselleni sellaisen



Tarkoitatko tätä, äitipeikko?

 

en Viljaliina, vaan sitä Kalenterin laittamaa linkkiä mistä saa vauvan näkymään.

tätä siis, mutta en saa näkymään omalla vauvalla ollenkaan http://www.babystrology.com/tickers/index.html

 

Ok, tuo meneekin jo salatieteen puolelle - taidan itse tyytyä tuohon Lilypien tickeriin =)

 

Äitipeikko, rasti tuolta antamasi pääsivun alhaalta kohta HTML short code. Senkin jälkeen tuo ruutuun tuleva linkki on vielä aika pitkä, mutta yritä muokata se mahdollisimman samannäköiseksi kuin tuo mun eli vilkaisepa, mistä kohtaa poikki:
http://babystrology.com/tickers/baby-ticker-glass.swf?parent=Kalenteri& year=2008&month=4&day=4&babycount=1

Siis ekana http ja lopussa babycount=1, niin pitäisi toimia... =)

 

Ok, no kuten huomaat, mullakin tuli tuohon joku häikkä, mikähän tuossakin nyt oli... :ashamed: Muokkaus vielä, niin, taisi mennä mulla nyt rivinvaihdon kanssa, siksi ei tuossa toimi.

 

Mä kirjoittelen tänään nyt jatkuvasti ja pienissä erissä, samoin kuin olen tänään ja viime aikoina syönytkin :ashamed: Vielä piti omaa napaa oloraportin verran. Kun on pari viime päivää jo aavistuksen ollut helpottamaan päin tämä huonovointisuus, tänään sitten iski kunnolla takaisin. Oltiin pojan kanssa puistossa, kun äkkiä tuli sellainen etomus, että oli pakko saman tien rynnätä Hesburgeriin murkinalle Johan helpotti, vaikkakin vain joksikin aikaa. Äsken lääkittiin puolijäisillä mansikoilla, joita ahmittiin pojan kanssa. =) Ja väsyttäiskin taas, jo ennen ysiä, hohhoijaa. Että sellaista omaa napaa.