Huhti-Hiput 2008

Heippa kaikille pitkästä aikaa,

kiireiden ja kaikenlaisten tapahtumien jälkeen on tänne kirjoittaminen jäänyt, mutta nyt oli ihan pakko tulla kertomaan kuulumiset.

Ensimmäinen neuvolakäynti on takana; täti oli tosi mukava ja selitti kärsivällisesti asioita. Laskettu aika on 29.3. Mutta en millään haluaisi siirtyä maaliskuun puolelle, kun on niin lähellä kuun vaihdetta... Jos sallinette, niin jään huhtihippuihin. Neuvolan täti tosin sanoi, että kierron mukaan laskettu aika olisi 1.4. mutta virallisesti aika on kuitenkin 29.3.

Ja ihana yllätys oli se, että neuvolassa kuunneltiin sydänääniä ja ne kuuluivat !! Pikkukaveri on oikeasti matkassa. Eihän sydänäänet ole tae, että kaikki on kunnossa, mutta antoi toivoa tulevasta. Lääkäriaika on jo loppuviikosta ja ensimmäinen ultra on 3 viikon päästä (niskapoimumittaus).

Sydänäänten jälkeen koko raskaus tuntuu paljon todellisemmalta. Tähän asti on ollut epäluuloisuutta, sillä en ole kärsinyt pahoinvoinnista enkä väsymyksestä. Ainoat oireet ovat olleet rintojen kasvu ja inho kahvia kohtaan. Jotenkin sitä luulee, että pahoinvointia olisi kaikilla ja kun sitä ei ollut, pää sanoi, ettei kaikki voi olla hyvin. Kun ensimmäistä odottaa, niin kaikki tuntuu niin oudolta ja ihmeelliseltä.

Tänään on tullut paljon sulateltavaa ja päässä soi vaan pikkukaverin sydänäänet.

Edelleen kenellekään ei ole kerrottu pikkukaverista ja suunnitelmissa on kertoa vasta kun ensimmäinen ultra on takana. Kun tuo pahoinvointi on pysynyt poissa, niin ei ole ylimääräisiä "kiinnijäämispaineita".

Pupu76; 10+2 virallisesti ja sairaalana K-HKS. =)

 

Heippa pitkästä aikaa kaikille =)
En ole taas aikoihin jaksanut kirjoitella, lukemassa kyllä olen käynyt!! Meitä on täällä jo mahdoton joukko.. kiva

Olikos se pinaatti joka kertoi saunomisen tekevän heikkoa. Täällä sama vaiva.. ennen olin mahdoton saunoja, mut nyt en kestä olla parvessa kuin 5min. niin on lähdettävä jo pois.. tylsää

Miten.. kiusaako muita issiaksen tapainen vaiva?? Mua aina välillä "vetelee" tonne kankkuihin ja se on aikasta kurjaa!! Äitille valittelin asiasta (joka on muuten niin intoa täynnä kun kerroimme viikko sitten että hänestä tulee mummi) ja sama vaiva on vaivannut häntä kun on odottanut pikkuveljiäni. Mietin ja ihmettelen vaan että miten tässä vaiheessa voi tulla jo jotain tälläisiä vaivoja... mitä se onkaan 5kuukauden päästä?

Hyvä Rakas ystäväni synnytti tänään terveen 10pisteen tytön =) Oon niin onnellinen heidän perheen puolesta.. ihkua =)

Niin ja lopuksi olen 26 ja sairaala tulee olemaan K-HKS

T:Joanna ja Tero-Antero 9+3

 

Varovaisesti ilmoittaudun joukon jatkoksi.
Meille on tulossa yllärivauva. Mikäli kaikki menee hyvin, niin toukka olis sitten meidän kolmas muksu (ja ensimmäinen vahinko).
Laskettuaika on noin puolivälissä huhtikuuta. Laskurin mukaan 9.4. mutta kun kierto on ollut 39 päivää, niin todennäköisemmin siinä 20.4. paikkeilla.
Viikkoja kasassa siis 7-8.
Sekavin tuntein täällä vielä ollaan...


Lisäyksenä vielä mun ikä eli 29.

 

Ruskea vuoto vielä jatkui tänä aamuna, joten oman sielun rauhan vuoksi soitin Felicitakseen, että saisinko ultran siirrettyä aikaisemmaksi ja onnistuihan se! Kyllä nuo yksityiset klinikat on oikeasti ihania, että siis on olemassa. Eilen illalla siis iski aivan järkyttävä ja hysteerinen pelko ettei kaikki ole hyvin, mutta siellä masussa siis köllötteli päiviinsä tismalleen oikean kokoinen möntti, jonka pieni sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Olimme molemmat niin onnellisia ja helpottuneita, että aloimme itkemään samantien. Vuoto saattoi johtua mahdollisesta verenpurkaumasta istukasta, mutta raskauden mahdollisuudet jatkua normaalisti loppuun tälläisissä tapauksissa 4/5 ja keskenmeno riski 1/5. Sovimme myös lääkärin kanssa, että aloitan lugestronin uudestaan varmuuden vuoksi tukemaan raskautta, koska siitä ei ole mitään haittaa alkiolle. Ihanaa, että siellä sykkii ja kaveri oli tosiaan vasta hippu: 6 mm pitkä Olin laskenut lasketun ajan päivän pieleen eli se onkin 25.4.

malttamaton ja huhti hippu 6+3

 

puella onnea hyvistä ultra kuulumisista. :heart:

äitipeikko panadol auttaa jos sen ottaa tarpeeksi aikaisin. välillä tosin saattaa illasta jatkua aamuun.
yleensä raskausaikana mulla vähenee päänsärky, mikä on hullua kun kaikkea muuta tulee lisää tai pahenee.
hyvä vaan.
ikävä vaiva kylläkin, kun mut vetää änkypotilaaksi päänsärky- :/

viljaliina hyvä etten ole ainoa "pihtari" eiköhän halutkin palaa vähän ajan päästä. tosin esikon kanssa ne hävisi 6 kuukaudeksi pois :kieh: :xmas:

pupu pysy täällä vaan, uskon että meistä jokunen synnyttää kuitenkin maaliskuun ja toukokuun puolella, joten tänne vaan :wave:
ja onnea ihanista ultrakuulumisista :heart:

joanna en ihan tarkalleen tiedä noista issias/iskias (mitä lie) kivuista mutta mulla pakottaa alaselkää välillä töissä. varsinkin jos joutunut nostelemaan/kääntämään tms.
esikkoa odottaessa kärsin 5kk-> ihan hirveistä selkäkivuista, työpaikka sama ja yksi onnistunut raskaus välissä joten en usko että ainakaan paremmassa kunnossa nyt olen.vähän kauhulla odotan miten käy, onneksi tiedän että työkaverit jelppii sitten- ainakin luulen niin.
työ kun on hoitotyötä niin tietää että kovilla tulen olemaan.. :snotty:
no, päivä kerrallaan.. B)

faerie onnea yllätysvauvasta meidän rakas esikoinen on myös sellainen ja ihana onkin.. :heart: ja tervetuloa joukkoon mahtavaan

malttamaton ihanaa että kaikki oli hyvin, olen aidosti onnellinen siitä!!! :hug: mitä tuo lugestron tekee muuten?

sitten omaan oloon: flunssa senkuin jatkuu ja samalla jotenkin epätodellinen olo että onkohan mahassa ketään. raskausoireet ihan kuin hävinneet, tosin sekin voi johtua siitä että kamala räkis päällä ja mitään ei maista, ei haista eikä tunne.. :snotty:

torstaina eka neuvola, kysyn siellä pääsenkö ens viikolla lääkärin kanssa ultraan (meidän terv.asemalle on sellainen hommattu).ellen vaikka niin luvattiin km jälkeen niin varaan heti yksityiselle ajan varhaisultraan että saan mielenrauhan ainakin tällä hetkellä tilanteesta.
hulluinta on etten koskaan 2 edellisen raskauden/lapsen kanssa pelännyt että kaikki ei olisi kunnossa, en edes keskenmenneen vauvan kohdalla. vasta nyt.. :ashamed:
toisaalta tää syö mua aika paljon, jatkuva tutkiskelua vaan ja odottaminen tuntuu ikuisuudelta.
ehkä meistä jokainen pääsee nauttimaan parin kk päästä paremmin odotuksesta, kun isoimmat riskit menneet ohi jo.
itse ainakin odotan että pääsen rv 13 yli pian. :heart: :heart:

kaikille mukavaa tiistaita ja nauttikaahan asukkaasta paljon.. :wave:

 

Lugestroni on luonnollista keltarauhashormonia mitä mulla on käytetty pidentämään luteaalivaihetta. Nyt sitten otin taas käyttöön varmuuden vuoksi tukemaan raskautta. Menen taas ensi viikolla ultraan niin tsekataan tilanne taas varmuuden vuoksi. Enkä eilen päässyt omalle lapsettomuuslääkärille, joten siksi myös tuo toinen ultrakäynti niin saadaan sovittua lääkkeiden lopetukset.

 

Lugestroni on luonnollista keltarauhashormonia mitä mulla on käytetty pidentämään luteaalivaihetta. Nyt sitten otin taas käyttöön varmuuden vuoksi tukemaan raskautta. Menen taas ensi viikolla ultraan niin tsekataan tilanne taas varmuuden vuoksi. Enkä eilen päässyt omalle lapsettomuuslääkärille, joten siksi myös tuo toinen ultrakäynti niin saadaan sovittua lääkkeiden lopetukset.

ok.
toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun asti ja saatte huhtikäärön :heart:

 

Tuonne jo uuden aiheen pistin aiheesta, mutta kysynpä nyt
täältä omankin odotusryhmän puolelta josko oisi kokemuksia.
Onko muita edellisessä synnytyksessä tai muusta syystä lisäverta saaneita odottajia?

Itse sain edellisessä synnytyksessä (2005) muutaman pussin punasoluja. Eilisen neuvolan käynnin yhteydessä tulikin täytenä yllätyksenä,että tässä raskaudessa verilisän vuoksi on riskinsä.
Verenvastaaineita seurataan nyt ja kuukautta ennen laskettuaikaa.
Tällaisista riskitekijöistä ei puhuttu mitään silloin,kun verta suoniini pistettiin runsaan veren vuodon vuoksi. Nyt olen peloissani ja sikiön terveys huolettaa. Päähän jäi vaan soimaan "pahimmassa tapauksessa sikiöhän voi kuolla" :'( "vieras veri on aina vieras veri oli se sitten samaa veriryhmää.
Vastaaineiden seuranta on välttämätöntä"

 

pikkunöpönen ei ole kokemusta, mutta toivttavasti kaikki menee hyvin. kuulostaa pelottavalta ja inhottaa varmasti ettei kukaan ole puhunut "jälkiseuraamuksista" :ashamed:
pikkuiselle paljon onnea matkaan ja toivotaan että mitään ei tuon takia tule :hug:

tätä kuuntelen täällä itku silmässä:
http://www.youtube.com/watch?v=6lCfyWJBx_I

en tiedä mikä tuossa on, se vaan kolahtaa ja itkettää yhtä aikaa. :ashamed: minäkö itkupilli :xmas:

olette ihania :heart:

 

heips!
täälläkin on nyt alkanut iltasin särkeä päätä myös. eilen illalla aivan tuntui että nuppi räjähtää ja näkö hämärtyy. otin panadolin, mikä yleensä ei auta, ja menin nukkumaan niin helpotti ja sain nukuttua. luulen kyllä osaksi jomotuksen johtuvan jumittuneesta niskasta, ehkä raskaus teki sen vain voimakkaammaksi.

olen viimein päässyt töihin, kun paha olo on siirtynyt iltaan. huomaan että jos kovasti rehkin ja väsytän itseni + tietty syön huonosti niin iskee pahaolo kyl päivällä.

töihin tästä lompsis

 

Hei pitkästä aikaa... Oon ollut jotenkin niin väsynyt, ettei ole jaksanut netissä käydä... ja viikonloppu oli kyllä niin ohjelmaakin täynä.

Mulla oli eilen ensimmäinen neuvola. Laskettu aika muuttui, neuvolalaskurin mukaan se on 16.4. ... aikasta jännä kun kaikkien muiden laskureiden mukaan se olisi se 17.4. Mutta tällä mennään eteenpäin. Sain varhaisultran ensi viikon perjantaille, eli 14.9. ei tarvinnut edes pyytää, hoitaja ehdotti sitä itse, koska tiemme on ollut pitkä... ja olen luonteeltani tällainen hermoilija :ashamed:

PikkuNöpönen En tiedä mitään näistä verisiirroista, mutta hali ja voimia sinulle :hug: Jotenkin tuntuis, että jos tällainen olisi yleistä, olisi siitä enemmän puhuttu.

 

..lukea noita teidän pahoinvointikuvauksianne! Onko kukaan jäänyt "kiinni" työpaikalla, kun pahoinvointikohtaus on iskenyt? On se hurjaa miten ihmiset reagoivat erilailla! Minä taas reagoin niin, että voisin syödä vaikka hevosen. Tietyt ruoka-aineet etovat, mutta valitettavasti suurin osa himottaa...En ole joutunut oksentamaan kertaakaan, mutta jos nälkä pääsee niskan päälle, sitten alkaa etova olo. Johon ruoka auttaa... :ashamed: Olen yrittänyt pitää syömiseni joten kuten terveellisen rajoissa, koska painohan tätä menoa lähtee nousuun. Eikä se ole kenellekään hyvä juttu. :$

Pulttibois, mä oon käyny 2 kertaa yksityisellä ultrassa. Ekalla kerralla gyne vain totesi raskauteni ultralla, se oli viikolla 4+. Silloin ultra maksoi noin 70 euroa. Viikolla 8+ minulla oli jälkiseuranta tulehduksen takia ja gyne ultrasi samalla ja tarkisti, että pikkuisen sydän sykkii. Tämä ultra maksoikin 110 euroa!! meinasin repiä pelihousuni, tämä ultraaminen kun ei kauaa kestänyt...Mutta, tähän loppuikin yksityiset ultrani (toivottavasti), kohta on neuvola ja siirryn sinne puolelle. Olihan se kyllä hintansa arvoista, sain tietää jo aikaisessa vaiheessa, että kyseessä ei ainakaan ole tuulimuna ja että sydän sykkii. Oli se vaan niin ihanaa!!! :heart: Mieskin lohdutti, että tämä rahanmeno oli vain kärpäsen p**u saharassa siihen verrattuna mitä tenava tulee meille vuosien kuluessa maksamaan!! Hihii!

Noista seksihaluista...eipä ole täälläkään pahemmin tehnyt mieli...
Ei oikein miehelläkään. Mä veikkaan, että miehellä menee hetki ennenkuin näin esikoista odottaessamme hän käsittää, että olen yhäkin se sama nainen kuin ennenkin, enkä vain masu-asukin koti... Itse olen ollut niin jossain muissa vauvamaailmoissa, ettei pahemmin ole sekstailu tullut mieleen... Toivottavasti tämä tästä, joku on sanonut, että ekan kolmanneksen jälkeen, joka on kaikilta osin sopeutumisvaihe, normaali seksielämäkin alkaa vilkastumaan. B)

Kertokaahan, mikä on se klassinen suurimpien riskien raja? Pulttibois, mainitsit rv 13:n, eli tarkoitit siis rv12:n jälkeen on jo varmempaa? Jotkut puhuvat, että "turvallinen" aika alkaisi vasta rv 16?? Mä en ainakaan kestä tätä valkoisten valheiden ja tekosyiden kertomista sinne asti!!!! Meinaan, tunnen itseni jo pahemman luokan pahikseksi, kun koko ajan pitää valehdella.... :ashamed:

Voimia ja hyviä vointeja kanssasisarille!
Marika ja masu-asukki 8+2

 

marika75
kiitos ultra summista-
mä olen ennen "pitänyt" turvallista rajaa rv 12 (kuten yleensä moni sanoo). tosin en ole koskaan pelännyt edellisissä 3 raskaudessa mitään eli oikeastaan mitään rajaa ei ole mulla ollut.
sain keskenmenon helmikuussa ja vauva oli rv 13 kokoinen, siksi en enään usko mihinkään varmoihin viikkoihin. :ashamed:
olen vasta turvallisilla vesillä kun saan vauvan terveenä syliini keväällä. :heart:
tänään tuo km ollut tavallista enemmän mielessä ja jotenkin itkuinen olen ollut. onneksi mies töissä ja lapset hoidossa niin saan rauhassa olla vaan :ashamed:

eikä niin hyvää verikokeistakaan tullut. maksa-arvo oli reilusti koholla, nousee taas pilviin kohta ja se on menoa sitten.. kärsin siis hepatogestoosista joka ei niin kiva juttu olekaan. :/
normi alat arvo naisella on: 10-45, niin mulla nyt jo 188 :ashamed:

 

Anteeksi, en ole moneen päivään ehtinyt päivittämään listaa ja jää kyllä tänäänkin tekemättä ku ollaan lähdössä maalaamaan. Tässä kuussa olis tarkoitus päästä muuttamaan... No olen pe-la koulutuksessa, joten sit perjantai-iltana hotellihuoneessa... Mun mielestä on ihana vaan rentoutua ja nauttia hiljaisuudesta ku joudun oleen hotellissa yötä

Kellukka tervetuloa kotimaan kamaralle. Sä kyselit noista seulonnoista, niin me ei kans otettu sitä veritestiä np:n tueksi. Eli ultraan mennään kyllä, mut lähinnä tarkistamaan et siellä vauva on B) Mä en pystyis tekemään aborttia vaikka mikä olis, joten otetaan vastaan mitä tulee ja eletään sit sen mukaan. Toisaalta vois olla helpompaa tietää etukäteen niin vois varautua, mutta en halua kuluttaa raskausaikaa siihen et mietin tulevaisuutta :ashamed:

Marika75 mä en ainakaan luota mihinkään rajoihin. Kerrotaan sukulaisille sit ku ekat merkit elämästä saadaan...(siis sydänäänet, tms.). Tosiasiahan on että ikävä uutinen voi tulla vaikka viimeisellä viikolla (kaverilla kuoli vauva kohtuun viimeisellä kolmanneksella...) :/ Eli kallistun samalle linjalle Pulttiksen kanssa.

Pupu76 pysy täällä vaan, niin mäki tein. On kuitenkin niin loppukuusta tuo la.

Mulla alkaa olla kohtalaisen hyvä olo, joskin meinasin pyörtyä eilen aamulla verikokeissa Eipä ole ennen sattunu tuollasta, mut olipahan kokemus Töitä on ihan älyttömästä ja kun vielä yritetään kovasti saada talo valmiiksi, niin kyllä tuntuu välillä et potku loppuu. Olen sit tyynen rauhallisesti heittänyt selälleen styrox.levyjen päälle tms. raksalla ja ottanu rennosti jonku aikaa Mut kyllä kovasti jo toivon et olis mökki valmis ja yks stressi vähemmän!!!

Nyt ruokaa laittamaan et päästään sutimaan sinistä maalia esikoisen huoneen seinille :wave: Lupaan ja vannon et päivitän kaikki uudet hippustelijat ja vanhojen tuttujen uudet tiedot tällä viikolla!!!

Mussu & muikkunen 10+1 (hitto joko se on 11 viikko, tää aika menee nyt ihan liian nopeasti! Mä en pysy perässä...)

 

mussu älä sinä turhaan murehdi päivityksistä, kyllä niitä ehtii vielä vääntää
ja onnea talon loppusuoralle, on ihanaa päästä muuttamaan vielä tässä vaiheessa uuteen kotiin.
saanko kysyä että ihan omakotitalo jossain vai?
meidän pitäisi kanssa nyt urakalla alkaa etsimään asuntoa jostain täältä uudeltamaalta, mutta hinnat on kamalia
hyvä että 200 000e riittää 4h+k+s rivitaloon/paritaloon :kieh:
tavoite on että tammikuussa viimeistään asuttaisiin uudessa, ehkäpä jo jouluksi.. :xmas:
siitä tulikin mieleen että joulu on kuulkaas pian ovella jo :xmas:
voisin anopille vaikka joululahjaksi kertoa vauvasta, saisi slaagin :kieh:

millaisia anoppisuhteita muilla muuten on?

meillä kertakaikkiaan me ei tulla toimeen, anoppi haukkuu päivittäin mua sukulaisilleen ja mieheni saa kanssa kuulla niitä juttuja.
hän on kuulemma niin lopen kyllästänyt muhun (vaikka ei olla nähty edes pitkään aikaan, saatika että olisin mitään sanonut) että hän tarjosi miehelle erosta minuun oman asunnon ja sanoi päälle että kyllä mies saa varmasti tapaamisoikeuden lapsiin

teen mä mitä vaan kaikki on aina rouvan mielestä väärin- ihan kaikki!
kyllä me ollaan tiedetty ettei se ihan täysillä käy, mutta tuo oli liikaa jo kaiken muun rinnalla.
eli mä en halua nähdä koko naista, eikä lapsilla ole asiaa sinne kyllä.mies saa mennä jos haluaa.. että näin.
*taisi verenpainekin nousta* |O

 

Tuonne jo uuden aiheen pistin aiheesta, mutta kysynpä nyt
täältä omankin odotusryhmän puolelta josko oisi kokemuksia.
Onko muita edellisessä synnytyksessä tai muusta syystä lisäverta saaneita odottajia?

Itse sain edellisessä synnytyksessä (2005) muutaman pussin punasoluja. Eilisen neuvolan käynnin yhteydessä tulikin täytenä yllätyksenä,että tässä raskaudessa verilisän vuoksi on riskinsä.
Verenvastaaineita seurataan nyt ja kuukautta ennen laskettuaikaa.
Tällaisista riskitekijöistä ei puhuttu mitään silloin,kun verta suoniini pistettiin runsaan veren vuodon vuoksi. Nyt olen peloissani ja sikiön terveys huolettaa. Päähän jäi vaan soimaan "pahimmassa tapauksessa sikiöhän voi kuolla" :'( "vieras veri on aina vieras veri oli se sitten samaa veriryhmää.
Vastaaineiden seuranta on välttämätöntä"

Mä sain verihiutaleita (?) synnytyksen jälkeen suoneen. Sitä kysyttiin ekassa neuvolassa ja sanoin että sain muttei se mun terkka puhunut mitään mistään riskeistä. Hassua! Onko se oikeasti niin vaarallista?

 

Heissan täältäkin taas!!
Monet oli jo käyneet ulrassa. Kiva että kaikilla siellä oikeasti oli joku ja sydän sykki :heart:

PulttiBois Mulla on ihan hyvät suhteet anoppiin. Asutaan suht lähellä noin 5 kilsan päässä ja tykkää lapsista todella paljon. Ainut mikä mua pelottaa et tää tuleva vauva tulee olemaan shokki anopille aluksi. Ja syy on meidän taloudellinen tilanne. Kyllähän se itseäkin pelottaa miten taas selvitään. Mut kun ei töitä ole tullut niin minkäs sille voi. Tää suomen maa kun on sellanen et paljon mihinkään hommiin ei pääse.
Mutta muuten suhde anoppiin on tosi hyvä ja hän on mahtava tyyppi!!

Omaa napaa vähäsen. Olo alkaa helpottumaan.Mutta tänä aamuna taas tuli ruskeaa vuotoa pyyhkiessä!
Lähinnä se muistuttaa menkojen loppu aijan vuotoa. Mulla ainakin on sillon sellasta ruskeaa tuhrua pari vikaa päivää. Pitää koittaa olla rauhassa eikä panikoida liikoja. Uskon ettei vauvalla ole mitään hätää.
Vielä 2 viikkoa niin oisi eka neuvola. Odottavan aika on pitkä

Tässä olen kovasti pessyt ikkunoita tänään. Mies lähti pojan kanssa mökille niin ollaan tytön kanssa pari päivää kaksin. Ohjelamssa on pojan synttärivalmisteluja. Yritän kuitenkin ottaa rauhallisesti etten liikaa kasaa samalle päivälle hommia

-Taika ja masukki 7+0-

 

oon ollut tosi saaamaton ja väsynyt niin jaksanut tänne kommentoida. lukemassa joskus oon käynyt...

anoppisuhteet.... =) noh me nyt jotenkin tullaan toimeen mut suuremmin yhteisiä juttelun aiheita ei ole. ei kait suuremmin mua ympäriinsä hauku tai mustamaalaa mut tuskin kovin kehuukaan ollaan ehkä sellasella neutraalilla maalla mies käy usein vanhempiensa luona päivisin syömässä kun kotiin on pitkä matka ja vanhemmat asuu ihan lähellä. haluaa kuitenkin päästä pois töistä hetkeksi niin ei kauheen usein siellä käydäkkään

päätä on alkanut täälläkin välillä särkeä. tosi kivaa kun eka aamu menee kuvotuksessa ja torkkuessa ja ilta päänsäryssä mulla ei muuten nii kauheen usein oo pää kipeenä.

eka neuvola oli mutta olin siellä väärään aikaan niin meen huomenna uudestaan, noh nyt pääsee sitten mieskin mukaan ja ultra ajan sain myös 19 päivä ja jännittää mennä...

mussu81: eli tiedot olis nyt tälläset la 7.4 jostain syystä neuvolan laskuri antaa päivää aikasemman ja minä oon 27 sairaala on kait SATks

 

Pulttibois tosi surullista kuulla, että olet joutunut käymään km:n läpi. :'( Ihan varmasti se tässäkin raskaudessa mietityttää, toivotaan ja uskotaan että nyt menee kaikki hyvin!

Joo, oikeassahan te olette, koko raskausaika on täynnä riskejä. Mitä vain voi tapahtua koska vain...Oma siskonikin joutui synnyttämään kuolleen vauvan. Mutta, on tämä eka kolmannes kuitenkin se riskialtein aika, näin sanotaan. Kun nyt ensin sen saisi "pois alta", sitten taas eteenpäin.

Mä en ole halunnut kertoa vielä muuta kuin perheelle tästä raskaudesta, jotenkin pelottaa. Mutta kyllä kyllästyttää valkoiset valheetkin, nyt jo. Mun on pakko kieltäytyä aina jonkin tyhmän verukkeen turvin esim työporukan illan vietoista. Tai vanhojen lukiokavereiden kokoontumisista ja ja...Koska jäisin heti kiinni, kun en kerran juo alkoholia. On se kyllä aika vinksahtanutta, että siihen, joka ei juo alkoholia, kiinnitetään huomiota, ei niihin, jotka juo!!

Anoppisuhteista...hmm...Mun suhde anoppiin on ihan ok, vaikka en hänen elämäntyyliään siedäkään, enkä nyt hirveästi koko ihmistäkään...Kaikki on hyvin, kunhan ei tarvi nähdä liian usein!!

:kieh:

Taika rusehtava vuoto ei ilmeisesti tarkoita mitään pahaa, punainen veri kylläkin. Kaikki on varmaan ihan hyvin!! :flower:

 

Vois kai sitä kuulumisiakin kirjoittaa pitkästä aikaa!
Mullon edelleen paha olo. Viimeksi muitelen että joskus 10 ja 12 viikon välillä katosi kuvotus. En kertaakaan ole onneksi oksentanut kuitenkaan, vaikka lähellä on ollut. Päiväunet nukun säännöllisesti ja silti illalla sänkyyn kaatuessa nukahdan saman tien. Näin muuten viime yönä unta jossa sain kolmoset, 2poikaa ja tyttö. Kaikki oli mennyt muuten hyvin mutta imetyksen kanssa oli ongelmaa ja jouduin pumppailemaan. Toivottavasti olis nyt kuitenki vaan yksi vauva matkassa!
Joku kyseli sitä rajaa et koska olis turvallisilla vesillä, mä itte pidän sit 12 viikkoa vaikka tokihan kaikkea voi sattua sen jälkeenki.. Mut ei enää niin suurella todennäköisyydellä että sitä kannattais ressata.

Vielä lisäys, mulla ikää 26 (ehdin täyttää 27) ja synnärinä toimii TAYS.

Anu ja rv 8+3

 

anopista, me tullaan anopin kanssa melkeenpä paremmin juttuun kun mun oman äidin kanssa. tosin anoppia näen muutaman kuukauden välein vaan nyt ne on tulossa torstaina meille ja pelottaa aivan sairaasti että mitä jos aamun ultrassa kaikki ei ole OK. voi että tätä hermoheikon elämää... mutta mun oma äiti ei ole lainkaan kiinnostunut raskaudesta, ei ollut Mineastakaan ennenkuin masu alkoi näkyä rv 20 ++. turha mun on siis hälle sanoa että väsyttää (koska häntä ei ikinä väsyttänyt) tai oksettaa kun itsehän tähän tilaan itseni hankin :kieh: meillä on myös aika erilainen ajatusmaailma kasvatukseen nähden, Minean ollessa vauva kolisteltiin sarvia usein yhteen. mä kun HALUSIN imettää lastani, ja kun Minea 2kk iässä hylkäsi pullon (sai karmeita raivareita joita äiti ei uskonut ennenkuin lapsi ei hältäkään huolinut pulloa, kun väitti että VARMASTI huolisi) niin olin kurja äiti koska en antanut perunaa 2kk iässä. eikä tyttö saanut velliä ikinä, se musta vasta pahan tekikin. tai se että kiinteitä aloiteltiin vasta 6kk iässä, lapsi on kestovaipoissa (meillä ei kuulemma ole rahaa ostaa "oikeita" vaippoja :kieh: ), kannettiin paljon liinassa ja sai olla sylissä, nukutaan vieläkin perhepedissä, tuttia tyttö ei syönyt kun ei sitä ikinä huolinut jne jnejne. mutta toivotaan että äiti rauhottuisi sen verran että kun tuo Minea on ihan normaali päivänpaiste, niin toisen lapsen kanssa saisin tehdä samat "virheet" taas jos haluan. ai niin ja mä olen kuulemma hölmö kun NYT haluan lapsen enkä mene takaisin töihin, kun kotiäitinä oleminen ei ole elämää :headwall: ihan kun en kerkiäisi hommia tehdä sitten myöhemmin ihan tarpeeksi.

mutta anoppi on päinvastainen. aina kannusti pitämään lasta lähellä, kyseli imetyksestä ja oli kovasti kiinnostunut liinoista, ompeli kestovaippojakin ennenkuin sain ompelukoneen.

eli millaisia kokemuksia teillä muilla on äideistänne isoäiteinä?

ja täällä on TAAS maha ihan ruikulilla |O huomenna pitäisi kerhoilla, pelottaa ettei siitä tule mitään. nuha onneksi on jo lähes kokonaan pois eikä päätäkään NYT koske.

niin ja siitä seksistä on ollut puhetta. hiljaista on ollut täälläkin, ikävä kyllä :/ ensi alkuun mua väsytti aivan järjettömästi, nyt sitten ollaan oltu nuhassa. ja kun mulla tulee oksu jos mies haisee tupakalta :x TAI vanhalta viinalta :x mutta tarkoitus olisi kyllä tästä virkistyä, mieskin tietää miten pahaa nuo hajut mulle tekee niin yrittää välttää niitä jos mieli tekee

jakselkaahan kaikki paksusti!

 

Minun anoppini on siirtynyt enkelikuoroon :saint: ennen minun ja mieheni tapaamista, joten ongelmia ei luonnollisesti ole ollut.

Turvallista rajaa tuskin on... minun siskoni ja serkkuni ovat kuolleet kuukauden ja kahden ikäisinä epämuodostuneen sydämen takia :'( eikä näitä epämuodostumia oltu raskausaikana löydetty. Siskon juttu tosin tapahtui 70-luvulla, että onhan se lääketiede siitä hieman kehittynyt... ei ollut ultria yms. Mutta serkkuni tapauksesta ei ole montaa vuotta.

mussu81 Tuossa olit alkuun päivitelty ikiä ja synnäreitä. Mun iäksi voi laittaa 31 (tosin täytän vasta ens kuussa, mutta kuiteskin) Synnytyspaikka tod.näk. Raahe. Huomasin mussu, että asustellaan samoilla leveyksillä... täältäkin on joskus kesä-ja joulutaukojen aikana käyty Oulaisissa synnyttämässä.

 

3 viikon tuska on päättynyt. Ultrassa sykki yksi pieni sydän :heart: ja kaikki näytti olevan mallillaan vuodoista huolimatta. Viljanteri vastasi täsmällään viikkoja 9+2 ja oli 23,5 mm

Olen niin huojentunut, että kyyneleet valuvat vähän väliä. Nyt vasta huomaan, kuinka rankkoja viikkot olivatkaan ja huoli purkaantuu.

Nyt vielä iltaulkoilulle. Tunnelmallista syysiltaa,

ikionnellinen tyttimaaria ja vesselit

 

Tervetuloa jälleen taas kaikki uudet :flower: .

Meillä anopin kanssa sujuu jutut kuin leikki. Kerron kaiken ja hän itsekin on kiinnostunut raskauden kulusta. Sairaalassa ollessanikin (siis aikaisemmissa raskauksissa) soitteli joka päivä ja lohdutteli. Aivan ihana anoppi. Oman äitinkin kanssa tullaan tosi hyvin toimeen. Ei oo ongelmia oikeastaan kenenkään lähisukulaisen kanssa =) .

Omaa napaa aina vaan: Eli tänään kasassa 8+2 ja kävin lääkärissä. Eilen illalla (harkkareissa, kevyissä sellaisissa kävin) rusehtava vuoto muuttui veriseksi. Yöllä rauhoittui ja nyt tulee taas sitä tavanomaista tuhrua. Mutta sairaslomalle lekuri laittoi sunnuntaihin asti ja jatkot pitää katsoa uudelleen. Uskoi kuitenkin vahvasti, ettei ole hätäpäivää. Ei uskonut keskemenoon. Ei epäillyt, etteikö raskaus jatkuisi. Eli taas ollaan vaan ja odotellaan...että tuntuu raskaalta . Jos vuoto jatkuu, äippäpolille tilataan aikaa. Että tätä tänne. Mulla tulee kovasti kerrottua aina vaan omaa napaa, kun tällä hetkellä kaikki pyörii vaan tuossa masussa...

Mutta vielä positiivisin mielin eteenpäin. Toivotaan, että kaikki päästään turvallisille viikoille :wave: .

 

Ihanaa, että viime päivinä on kaikilla ollut hyviä ultrakuulumisia. :heart:

Anoppi ja äitijutuista: mulla on molemmat ihan hyviä tyyppejä. Perusystävällisiä, mutta välillä laukovat vähän ajattelemattomia lausahduksia. Ja nämä vauvaan liittyvät jutut on niin herkkiä, että en kestä mitään arvostelua.

Ja niistä muista jutuista joista täälä on nyt puhuttu niin: seksiä ei ole, päänsärkyä on.

Sitten peloista:
Haluan vähän purkaa sydäntäni ja kertoa, että mä olen kauheasti panikoinut viimeaikoina. Mä pelkään menettäväni tämän vauvan tai pelkään että se on sairas. Pelottaa kaikki keskenmenoriskin, infektiot ja muut. Täälä kyllä tuntuu olevan muitakin jotka pelkää ja toivottavasti mun kirjoitus ei saa ketään muuta paniikkiin. Mä tänään jo ajattelin, että mihinkähän vois soittaa ja purkaa mieltään, mutta kirjoitinpa nyt tänne. Ihan tämmöstä järjetöntä tämä pelko, tekis välillä mieli itkeä. Olikohan esikon aikana tällaisia kausia, varmaan oli. No, anteeksi synkät jutut mutta ehkä vähän helpotti kirjoittaa niistä. :ashamed: