*Helmikuun hurmaajat elokuussa*
- Viestiketjun aloittaja Zuh
- Ensimmäinen viesti
Hei taas pikästä aikaa. Pikkusen opiskelu kiireet jo helpottaa, stressi tosin ei yhtään. Kyllä joka päivälle vielä puuhaa riittää, sitä ylimääräistä siis.
Pojatx2, mulla ihan sama että tästä kolmannesta olen ihan onnesta sekaisin. Toki olen jokaisesta ollut, mutta aikaisemmin olen ollut vähän rauhallisempi. Nyt on jo melkein kaikki vauvan tavarat kasassa vain vaunut ja toppavarusteet puuttuu. Ja rintakumit jotka mulla on pakolliset alkuimetyksessä.
Imetyksestä puheen ollen. Mitäs muut on imetyksestä mieltä? Mä kun inhoan sitä yli kaiken. Mulla tulee maitoa vaikka viidelle vauvalle, on tulehduksia (huomaa monikko), hikoilen, ym, ym. Aioin taas kyllä yrittää mahdollisimman pitkään, mutta jos hermoille käy, en imetä. Onnistumisen kannalla ei mulla ole ollut ongelmia. Esikoista imetin 3-4 kk (en muista enää) ja kuopusta 6 kk ja sitten riitti. Jälkikäteen aina harmittaa, että miksi se muka on niin hankalaa että pitää lopettaa. En pelkää rintojen rupsahdusta (ei enää mitää pelättävää
) tai mitään sellasta, mutta se vaan on niiiiiiin epämiellyttävää. Toivottavasti nyt menis paremmin ja saisin imetettyä pidempään.
Joku valitteli notkoselän kipuilua. Mut ohjattiin esikoisen aikaan neuvolasta fysioterapeutille joka antoi ohjeet ja opastuksen selkäjumppaan. Se oikeesti auttoi. Laittaa ilmeisesti veren kiertämään tai jotain. Mulla se auttoi välittömästi kun jaksoi jumpata.
Avilla ja edelleen Avillan mahtava ruokahalu ...apua, en muista viikkoja...oisko 16+6
Pojatx2, mulla ihan sama että tästä kolmannesta olen ihan onnesta sekaisin. Toki olen jokaisesta ollut, mutta aikaisemmin olen ollut vähän rauhallisempi. Nyt on jo melkein kaikki vauvan tavarat kasassa vain vaunut ja toppavarusteet puuttuu. Ja rintakumit jotka mulla on pakolliset alkuimetyksessä.
Imetyksestä puheen ollen. Mitäs muut on imetyksestä mieltä? Mä kun inhoan sitä yli kaiken. Mulla tulee maitoa vaikka viidelle vauvalle, on tulehduksia (huomaa monikko), hikoilen, ym, ym. Aioin taas kyllä yrittää mahdollisimman pitkään, mutta jos hermoille käy, en imetä. Onnistumisen kannalla ei mulla ole ollut ongelmia. Esikoista imetin 3-4 kk (en muista enää) ja kuopusta 6 kk ja sitten riitti. Jälkikäteen aina harmittaa, että miksi se muka on niin hankalaa että pitää lopettaa. En pelkää rintojen rupsahdusta (ei enää mitää pelättävää
) tai mitään sellasta, mutta se vaan on niiiiiiin epämiellyttävää. Toivottavasti nyt menis paremmin ja saisin imetettyä pidempään.Joku valitteli notkoselän kipuilua. Mut ohjattiin esikoisen aikaan neuvolasta fysioterapeutille joka antoi ohjeet ja opastuksen selkäjumppaan. Se oikeesti auttoi. Laittaa ilmeisesti veren kiertämään tai jotain. Mulla se auttoi välittömästi kun jaksoi jumpata.
Avilla ja edelleen Avillan mahtava ruokahalu ...apua, en muista viikkoja...oisko 16+6
Hei joku puhui suonenvedoista, kaveri suositteli mulle aikoinaan banaania. Testasin sen ja söin 1 banaanin per päivä, eipä tullut enää suonenvetoja! Testatkaa ihmeessä muutki.
Testatkaa ihmeessä muutki.pahoinvoinninhan pitäis pikkuhiljaa loppua,tosin mä olen oksentanu koko raskauden aikana vaan kerran ja oli n.viikon verran jo sellasta että öklötys ja kakominen loppui,mut nyt alkanu taas,kaikki tietyt hajut saa mut kakomaan ja äsken tuli sitte ihan kunnon oksennuskin,hampaitten pesu tekee tosi pahaa,se saa aina kakomaan,ja purkkaakaan ei pysty syömään kun siinä vaiheessa kun purkasta lähtee maku se pitäis sylkästä pois niin,kakomisia tulee :x
toivottavasti tää helpottaa pian.
Pöppiäinen ja Papu 13+3
toivottavasti tää helpottaa pian.
Pöppiäinen ja Papu 13+3
Täällä yksi jolla nukkumisasennot tuottaa välillä päänvaivaa :headwall: En voi nukkua selällään, mutta mahallaan olisi niin kiva nukkua
Meillä olis varmaan patjanvaihto edessä, kun aamusin saa herätä selkä kipenä..
Tai sitten se on tää mamma joka on vaihtanu asentoa tuhannesti yön aikana
Esikoista imetin reilun vuoden vanhaksi ja tätäkin ajattelin imettää mahdollisimman pitkään.
Mua se ei haittaa ja rinnatkin on rupsahtanu ajat sitten
Tosin jos sitä maitoa ei tulis niin varmaan tilanne olis toinen..
Muutenkin meillä esikoisen kanssa imetys sujui niin mallikkaasti että mikä ettei!
Juu tätä raskautta ei hössötä samalla tavalla kuin ensimmäistä.
Ehkä siihen vaan ei oo aikaa? Meillä kun tyttö on aika touhukasta sorttia ja uhmaakin pukkaa päälle :kieh:
Nyt vaan on jotenkin väsyneempi eikä kotona saa mitään aikaseksi :/ Pakolliset tulee tehtyä, mutta siivous on hieman kärsiny.
Kyllä kait sitä ehtii, kun ei ne villakoirat pitkälle ehdi
Uusille tervetuloa!
Fi0na 15+6
Meillä olis varmaan patjanvaihto edessä, kun aamusin saa herätä selkä kipenä..
Tai sitten se on tää mamma joka on vaihtanu asentoa tuhannesti yön aikana
Esikoista imetin reilun vuoden vanhaksi ja tätäkin ajattelin imettää mahdollisimman pitkään.
Mua se ei haittaa ja rinnatkin on rupsahtanu ajat sitten
Tosin jos sitä maitoa ei tulis niin varmaan tilanne olis toinen..
Muutenkin meillä esikoisen kanssa imetys sujui niin mallikkaasti että mikä ettei!
Juu tätä raskautta ei hössötä samalla tavalla kuin ensimmäistä.
Ehkä siihen vaan ei oo aikaa? Meillä kun tyttö on aika touhukasta sorttia ja uhmaakin pukkaa päälle :kieh:
Nyt vaan on jotenkin väsyneempi eikä kotona saa mitään aikaseksi :/ Pakolliset tulee tehtyä, mutta siivous on hieman kärsiny.
Kyllä kait sitä ehtii, kun ei ne villakoirat pitkälle ehdi
Uusille tervetuloa!
Fi0na 15+6
Nostanpa meidät etusivulle...
Muuten ei kuulu mitään ihmeitä, maha kasvaa, mutta mitään muuta oiretta ei ole. Ja kukaan ei vieläkään ole töissä kysellyt. Muutamalle olen kyllä kertonut ja tänään en enää jaksanut aamulla miettiä vaatteita ja nyt toppi ja villatakki ei kyllä jätä enää mitään artvailujen varaan.
Harmaata päivää kaikille Turusta!
Muuten ei kuulu mitään ihmeitä, maha kasvaa, mutta mitään muuta oiretta ei ole. Ja kukaan ei vieläkään ole töissä kysellyt. Muutamalle olen kyllä kertonut ja tänään en enää jaksanut aamulla miettiä vaatteita ja nyt toppi ja villatakki ei kyllä jätä enää mitään artvailujen varaan.
Harmaata päivää kaikille Turusta!
Oli ihan pakko tulla moikkaamaan vanhaan pinoon :wave:
Poistuin pinostanne aika aikaisin KUn takina. (Ja elokuisista km:n takia) Nyt kävi niin ihanasti että heti KU:n jälkeen tärppäsi uudestaan :heart:
Ihanaa odotusaikaa kaikille ja nauttikaa massuistanne - perässä tullaan :wave:
P123 ja nyt 4+0
Poistuin pinostanne aika aikaisin KUn takina. (Ja elokuisista km:n takia) Nyt kävi niin ihanasti että heti KU:n jälkeen tärppäsi uudestaan :heart:
Ihanaa odotusaikaa kaikille ja nauttikaa massuistanne - perässä tullaan :wave:
P123 ja nyt 4+0
Nyt on pakko hehkuttaa että äskön tunsin ekaa kertaa liikkeet. Olihan tuo kyllä aikakin kun viikkojakin on ne 18+2.
Tuli niin hyvä mieli! :heart:
Tuli niin hyvä mieli! :heart:
Onnea P123 oikein paljon!
Viime viikko meni niin nopeasti, etten ehtinyt edes Vau-kirjasta lukea, mitä viikolla 15 tapahtui. Tänään poksuu ja lähti 16. viikko käyntiin. Mistä näitä viikkoja oikein ropisee?! Viime päivinä on ollut jotenkin kummallisen sekava olo. Mielentilat vaihtelee ihan miten sattuu, ja se tuntuu itseni lisäksi rasittavalta tietysti etenkin miehestä. :ashamed: Viikonloppuna on pitkään odotettu meno, mutta tällä hetkellä tuntuisi paremmalta vaan olla rennosti kotona viimeinen viikonloppu ennen töiden ja koulun alkua. Valmistun jouluksi, mutta sitä ennen pitää vielä saada pakettiin viimeiset kurssit ja opinnäytetyö.
Aamulla kävin labrassa antamassa pissanäytteen ja sitten sen seulontaverikokeen. Toivottavasti ensi viikolla ei kuulu soittoa, kun täällä menee niin, että noin viikon sisällä soittavat, jos tuloksissa on jotain erityistä, mutta jos kaikki näyttää olevan kunnossa, postitetaan vastaukset neuvolaan. Pitänee kuitenkin soitella ensi viikon jälkeen pissanäytteen vastauksista, että saa tietää ne ennen seuraavaa neuvolaa, johon on vielä viisi viikkoa aikaa.
Ikuisuus ja masukki 15+0 POKS!
Viime viikko meni niin nopeasti, etten ehtinyt edes Vau-kirjasta lukea, mitä viikolla 15 tapahtui. Tänään poksuu ja lähti 16. viikko käyntiin. Mistä näitä viikkoja oikein ropisee?! Viime päivinä on ollut jotenkin kummallisen sekava olo. Mielentilat vaihtelee ihan miten sattuu, ja se tuntuu itseni lisäksi rasittavalta tietysti etenkin miehestä. :ashamed: Viikonloppuna on pitkään odotettu meno, mutta tällä hetkellä tuntuisi paremmalta vaan olla rennosti kotona viimeinen viikonloppu ennen töiden ja koulun alkua. Valmistun jouluksi, mutta sitä ennen pitää vielä saada pakettiin viimeiset kurssit ja opinnäytetyö.
Aamulla kävin labrassa antamassa pissanäytteen ja sitten sen seulontaverikokeen. Toivottavasti ensi viikolla ei kuulu soittoa, kun täällä menee niin, että noin viikon sisällä soittavat, jos tuloksissa on jotain erityistä, mutta jos kaikki näyttää olevan kunnossa, postitetaan vastaukset neuvolaan. Pitänee kuitenkin soitella ensi viikon jälkeen pissanäytteen vastauksista, että saa tietää ne ennen seuraavaa neuvolaa, johon on vielä viisi viikkoa aikaa.
Ikuisuus ja masukki 15+0 POKS!
Mut neuvolassa siis nyt käyty ja kuten jo mainitsin niin lääkärilläkin kävin tarkistuksella. Tahtoi myös pois sulkea pissatulehduksen joka kuulemma on hyvin yleinen OIREETTOMANA näin raskauden aikana. Se aiheuttaa vain juurikin näitä supisteluja. mut siis ns. "normi"oireet puuttuu.
Paino on nyt noussut sen pari kiloa. Muuten arvot ihan ok, hemppa 120 ja paineet normit. ja ihana mikä tuju potku tuli kun terkka paineli mahaa!! :heart: siis eka kunnon potku ja se oikein SATTUI! sykkeet jumpsutti 158!
Tuossa nyt vähän tarkemmin neukkakäynnistä. Pidetään peukkuja että tuo 2cm kanava sit pysyy loppuun asti.
Seuraava neuvola taas kuukauden päästä jos siis ei tarvitse tarkemmin enää alkaa seuraa tuota kohdunkaulan tilannetta. Silloin viikkoja jotain 22 ja laitellaan kelan paperit taas vetämään.
Paino on nyt noussut sen pari kiloa. Muuten arvot ihan ok, hemppa 120 ja paineet normit. ja ihana mikä tuju potku tuli kun terkka paineli mahaa!! :heart: siis eka kunnon potku ja se oikein SATTUI!
sykkeet jumpsutti 158! Tuossa nyt vähän tarkemmin neukkakäynnistä. Pidetään peukkuja että tuo 2cm kanava sit pysyy loppuun asti.
Seuraava neuvola taas kuukauden päästä jos siis ei tarvitse tarkemmin enää alkaa seuraa tuota kohdunkaulan tilannetta. Silloin viikkoja jotain 22 ja laitellaan kelan paperit taas vetämään.
Tänään neuvolassa käyty.Painoa tullut 800g :/ nyt pitänee lopettaa herkut verenpaineet 116/79 hb:tä ei otettu mun nuhan takia.Kaikki hyvin ja sykkeet olivat muistaakseni 156 sekä rv 14+1
Mites teillä muilla varsinkin te joilla takana km.....vieläkö ajattelette wc käynnillä et tuleeko verts? Minä en tajua mut joka kerta kun pyyhkäisen pitää vilkaista paperia ja pelolla katsoa näkyykö veri esiintymää......tänään sit säikähdin ihan kunnolla kun näkyi punaista...meni vähän aikaa kunness tajusin et se on punaisista alkkareista irronnutta nöyhtää...lensi sit sellaiset alkkarit samantien roskiin
Liikeitä tuntuu tosin vielä hentoja ja samantien kun tuntee ja tajuaa niin toista ei tule....kiusaa äitiä...
mulla ois neuvola ensi viikolla ja sit ensi kuussa se rakenneultra.
Liikeitä tuntuu tosin vielä hentoja ja samantien kun tuntee ja tajuaa niin toista ei tule....kiusaa äitiä...
mulla ois neuvola ensi viikolla ja sit ensi kuussa se rakenneultra.
piipiäinen, kyllä minä ainakin vilkaisen paperiin lähes jokaisella vessakäynnillä, ja heti jos tuntuu "märältä" (eli valkovuotoa vain runsaammin) juoksen viivana vessaan tarkistamaan, ettei vain ole verta! Jonkin sortin neuroosi kai, mutta kyllä se km aina pelottaa..
Ja samoin on käynyt kuin sinulla, että pyyhkiessä nähnyt jotain punaista, ihan itku kurkussa jo ollut, kunnes tajunnut, että paperissa on esim. punaisia kukkakuvioita, joiden väri kastuessaan voimistuu
Onneksi huomenna taas neuvola, niin pääsee tarkistamaan, että masussa kaikki hyvin!
Ja samoin on käynyt kuin sinulla, että pyyhkiessä nähnyt jotain punaista, ihan itku kurkussa jo ollut, kunnes tajunnut, että paperissa on esim. punaisia kukkakuvioita, joiden väri kastuessaan voimistuu
Onneksi huomenna taas neuvola, niin pääsee tarkistamaan, että masussa kaikki hyvin!
mäkin tunnustan kärsiväni tosta paperiin vilkuilusta vessakäynnillä,pelottaa kamalasti että jos menee kesken ku näin kauan on yritetty ja vihdoin tärpänny :ashamed: ja meinasin saada sydärin ku kävin sellasessa vessassa missä oli ne siniset valot,näytti ihan että ois ollu verta housuissa mutta luojan kiitos se oli vaan valkovuotoa jota oli tullu runsaammin,kyllä teki sydän muutaman ylimääräsen lyönnin sen vessareissun aikana
mulla ollu nyt pari päivää tosi huono olo,yhen kerran oksentanu mutta eilen sitte ku se kuvotus alko tulemaan ni rupesin rouskuttamaan kuivia makaroneja,ja ne autto kaikkea sitä kokeileekin enkä tiiä mihin se perustuu että se autto mutta taidan ruveta kuljettamaan makaroni pussia mukana aina
mulla ollu nyt pari päivää tosi huono olo,yhen kerran oksentanu mutta eilen sitte ku se kuvotus alko tulemaan ni rupesin rouskuttamaan kuivia makaroneja,ja ne autto
kaikkea sitä kokeileekin enkä tiiä mihin se perustuu että se autto mutta taidan ruveta kuljettamaan makaroni pussia mukana aina Hei kaikille tooooodella pitkästä aikaa! Lukemassa olen käynyt teidän juttujanne ahkeraan, mutta vielä on tuntunut siltä ettei ole oikein itsellä ollut mitään erikoista sanottavaa.. Mutta jos minä nyt yritän rohkaistua sen verran =)
Viikkoja on kasassa tällä hetkellä 15, ja tänään käytiin neuvolassa, jossa todettiin kaiken olevan hyvin. Verenpaine vähän koholla, tai lähinnä vaan yläpaine, mutta muuten kaikki jees. Vauvan sydämen syke on 148. Istukka on etuseinämässä, joten saa nähdä kuinka myöhään potkut tuntuu käteen.
Mahassa tuntuu jo muljahduksia, ei potkuja eikä mitään napakkaa liikehdintää, mutta isoimmat pyörähdykset kylläkin.
Mielialat vaihtelee, on pirteitä päiviä, toisinaan tuntuu että ei jaksa eikä pysty mitään, ja siitä seuraa huonoa omaatuntoa, kun tiski- ja pyykkivuori vaan kasvaa ja pölypallot pyörii nurkissa. Mies hoitaa todella kiitettävästi oman osansa kotitöistä, mutta ei varmasti tunnu hänestäkään kivalta aina tehdä niitä yksin. Toivottavasti energiaa alkaisi tulla pikkuhiljaa hieman enemmän.
Muuten kaikki on sujunut rauhallisissa merkeissä. Np-ultra oli normaali ja sokerirasitus pysyi myös sallituissa rajoissa. Isosisko (5v) on tyytyväinen tulevasta pestistään, tosin välillä muistaa mainita että olisi kivempaa olla isosisko ilman että se vauva tulisi kotiin.
Maha on kasvanut selkeästi, eikä houosut mene enää päälle. Nyt mennään sitten ainoastaan yhdillä housuilla mitkä olivat liian isot mulle aikaisemmin. Tosin mulla on painoa sen verran enemmän päällä, että selkeää vauvamahaa ei näe, vaan enemmänkin se näyttää siltä että olen vain turvonnut ja lihonnut entisestään. (bmi on 40, muistelen lukeneeni että jollakin muulla bmi oli näin korkeissa lukemissa??)
Temple: Itse olen miettinyt samaa, että mistäköhän johtuu, että herätessä ja seksin jälkeen maha on kovempi, kunnes taas sitten löystyy. Jos makoilee kyljellään vaikka televisiota katsellessa, niin silloinkin kohdun kovettumisen huomaa. Jos joku tietää vastauksen, niin täällä on toinen asiasta kiinnostunut.
Tietääkö kukaan mistä saattaisi löytyä isompikokoiselle odottajalle äitiyshousuja? H&m:ssa kun kävin äiitiysvaatteita katsomassa, niin saattaa olla aika turha toivo niiden päälleen ahtamisesta enää parin kuukauden kulttua vaikka ne nyt ehkä vielä menisikin. Joten isokokoiset odottajat, mistä olette löytäneet tarpeeksi isoja äitiysvaatteita, lähinnä housuja ja alushousuja?
Edellisessä raskaudessa onnistuin löytämään yhdet college-kangasta olevat äitiyshousut, mutta päätin etten enää koskaan kulje julkisilla paikoilla niin rumissa housuissa kuin silloin jouduin kulkemaan. Oli ne aika kamalat
Viikkoja on kasassa tällä hetkellä 15, ja tänään käytiin neuvolassa, jossa todettiin kaiken olevan hyvin. Verenpaine vähän koholla, tai lähinnä vaan yläpaine, mutta muuten kaikki jees. Vauvan sydämen syke on 148. Istukka on etuseinämässä, joten saa nähdä kuinka myöhään potkut tuntuu käteen.
Mahassa tuntuu jo muljahduksia, ei potkuja eikä mitään napakkaa liikehdintää, mutta isoimmat pyörähdykset kylläkin.
Mielialat vaihtelee, on pirteitä päiviä, toisinaan tuntuu että ei jaksa eikä pysty mitään, ja siitä seuraa huonoa omaatuntoa, kun tiski- ja pyykkivuori vaan kasvaa ja pölypallot pyörii nurkissa. Mies hoitaa todella kiitettävästi oman osansa kotitöistä, mutta ei varmasti tunnu hänestäkään kivalta aina tehdä niitä yksin. Toivottavasti energiaa alkaisi tulla pikkuhiljaa hieman enemmän.
Muuten kaikki on sujunut rauhallisissa merkeissä. Np-ultra oli normaali ja sokerirasitus pysyi myös sallituissa rajoissa. Isosisko (5v) on tyytyväinen tulevasta pestistään, tosin välillä muistaa mainita että olisi kivempaa olla isosisko ilman että se vauva tulisi kotiin.
Maha on kasvanut selkeästi, eikä houosut mene enää päälle. Nyt mennään sitten ainoastaan yhdillä housuilla mitkä olivat liian isot mulle aikaisemmin. Tosin mulla on painoa sen verran enemmän päällä, että selkeää vauvamahaa ei näe, vaan enemmänkin se näyttää siltä että olen vain turvonnut ja lihonnut entisestään. (bmi on 40, muistelen lukeneeni että jollakin muulla bmi oli näin korkeissa lukemissa??)
Temple: Itse olen miettinyt samaa, että mistäköhän johtuu, että herätessä ja seksin jälkeen maha on kovempi, kunnes taas sitten löystyy. Jos makoilee kyljellään vaikka televisiota katsellessa, niin silloinkin kohdun kovettumisen huomaa. Jos joku tietää vastauksen, niin täällä on toinen asiasta kiinnostunut.
Tietääkö kukaan mistä saattaisi löytyä isompikokoiselle odottajalle äitiyshousuja? H&m:ssa kun kävin äiitiysvaatteita katsomassa, niin saattaa olla aika turha toivo niiden päälleen ahtamisesta enää parin kuukauden kulttua vaikka ne nyt ehkä vielä menisikin. Joten isokokoiset odottajat, mistä olette löytäneet tarpeeksi isoja äitiysvaatteita, lähinnä housuja ja alushousuja?
Edellisessä raskaudessa onnistuin löytämään yhdet college-kangasta olevat äitiyshousut, mutta päätin etten enää koskaan kulje julkisilla paikoilla niin rumissa housuissa kuin silloin jouduin kulkemaan. Oli ne aika kamalat
Tervehdys PITKÄSTÄ aikaa! Olen ollut flunssan kourissa petipotilaana sunnuntaista lähtien, nyt alkaa onneksi vähän helpottamaan.
Istukan paikasta ei ole vielä tietoa, ei lääkäri ensimmäisellä tutkimuskerralla mitään maininnut.
Devellylle voimia! Omana vinkkinä antaisin sen että mieti asiaa tosi rauhassa. Kun otat aikaa päätöksen tekoon, voit kunnon mietinnän jälkeen olla varma ettei päätös ala kaduttamaan viikon kuluttua. Itselläni pettämispuolen kokemukset päätyivät eroon, tosin ei miehellä ollutkaan mitään innostusta asiaa parantaa vaan sanoi suoraan "testaavansa" sen toisen naisen ennen mitään päätöksiä kummankaan suuntaan. Siinä vaiheessa onneksi itsellä oli järkeä päässä ja pistin oven lopullisesti kiinni. Jälkikäteen aina toivoo että olisi oikeasti tiennyt millainen hyvä parisuhde voi olla niin olisin häipynyt varmasti jo paljon aiemmin.
Selällään nukkuminen onnistuu jälleen, alussa teki pahaa. Tosin en minä nuku selälläni vaikka voisinkin
Temple: Mulla ainakin kivikova alavatsa on supistuksia, tulee ihan milloin sattuu ja missä sattuu, ei mitään logiikkaa.
Imetys: Aion imettää ainakin sen 7kk, tosin hyvähän se on ensikertalaisena suunnitella..
p123: Aivan upeita uutisia! Suurimmt onnittelut ja toivotaan että tällä kertaa vauva on valmis tähän maailmaan!
Oma napa: Kasvaa ja kasvaa. Tosin teidän juttuja lukiessani tulin siihen tulokseen että taidan olla mielellisesti jo toisen lapsen tekijä. En jaksa kauheasti hössöttää ja puolet ajasta "unohdan" olevani raskaana, kunnes maha tulee tielle Toisinaan tuntuu että pitäisikö hössöttää enemmän ja olla "innostuneempi", mutta toisaalta olen muutenkin aika tasainen tyyppi. Siellähän tuo mahassa kasvaa, kheh! Tissit on jo melekoiset, samoin nännit. Aiemmin mietin että miten mun pikkunänneillä mitään imetetään -> ei ole ongelma enää.. Keho käy kyllä läpi melkoisen muodonmuutoksen raskauden aikana! Ja voi tätä kynsien kasvua!! Ei mulla ennenkään huonot kynnet ollu mutta nyt joutuu leikkaamaan joka viikko että voi käyttää näppistä. Ja kuten kirjoitusvirheiden määrästä huomaatte, unohdin leikata viime viikonloppuna..
Huh, jokohan ois päivättänyt itsensä ajantasalle, eihän tässä menny kuin 1,5 tuntia!!
Zuh & Naatti 18+0 POKS
Istukan paikasta ei ole vielä tietoa, ei lääkäri ensimmäisellä tutkimuskerralla mitään maininnut.
Devellylle voimia! Omana vinkkinä antaisin sen että mieti asiaa tosi rauhassa. Kun otat aikaa päätöksen tekoon, voit kunnon mietinnän jälkeen olla varma ettei päätös ala kaduttamaan viikon kuluttua. Itselläni pettämispuolen kokemukset päätyivät eroon, tosin ei miehellä ollutkaan mitään innostusta asiaa parantaa vaan sanoi suoraan "testaavansa" sen toisen naisen ennen mitään päätöksiä kummankaan suuntaan. Siinä vaiheessa onneksi itsellä oli järkeä päässä ja pistin oven lopullisesti kiinni. Jälkikäteen aina toivoo että olisi oikeasti tiennyt millainen hyvä parisuhde voi olla niin olisin häipynyt varmasti jo paljon aiemmin.
Selällään nukkuminen onnistuu jälleen, alussa teki pahaa. Tosin en minä nuku selälläni vaikka voisinkin
Temple: Mulla ainakin kivikova alavatsa on supistuksia, tulee ihan milloin sattuu ja missä sattuu, ei mitään logiikkaa.
Imetys: Aion imettää ainakin sen 7kk, tosin hyvähän se on ensikertalaisena suunnitella..
p123: Aivan upeita uutisia! Suurimmt onnittelut ja toivotaan että tällä kertaa vauva on valmis tähän maailmaan!
Oma napa: Kasvaa ja kasvaa. Tosin teidän juttuja lukiessani tulin siihen tulokseen että taidan olla mielellisesti jo toisen lapsen tekijä. En jaksa kauheasti hössöttää ja puolet ajasta "unohdan" olevani raskaana, kunnes maha tulee tielle
Toisinaan tuntuu että pitäisikö hössöttää enemmän ja olla "innostuneempi", mutta toisaalta olen muutenkin aika tasainen tyyppi. Siellähän tuo mahassa kasvaa, kheh! Tissit on jo melekoiset, samoin nännit. Aiemmin mietin että miten mun pikkunänneillä mitään imetetään -> ei ole ongelma enää.. Keho käy kyllä läpi melkoisen muodonmuutoksen raskauden aikana! Ja voi tätä kynsien kasvua!! Ei mulla ennenkään huonot kynnet ollu mutta nyt joutuu leikkaamaan joka viikko että voi käyttää näppistä. Ja kuten kirjoitusvirheiden määrästä huomaatte, unohdin leikata viime viikonloppuna..Huh, jokohan ois päivättänyt itsensä ajantasalle, eihän tässä menny kuin 1,5 tuntia!!
Zuh & Naatti 18+0 POKS
Malinda
Hei kaikille taas pitkasta aikaa. Oon vihdoin toipunu flunssasta ja kyllapa se kestikin! Kuukausi meni enemman tain vahemman kipeena, mutta nyt on onneksi taas virtaa. Raskausoireita ei pahemmin oo paitsi tuo iskiasvaiva haittaa valilla nukkumista. Selallaan ollessa alkaaa heti sarkea. Taisi olla jollakin muullakin samaa vaivaa.
Voimia sulle Develly :hug: Toivottavasti ootte saanu selvitettya asiaa suuntaan tai toiseen. Itsellani on omakohtaista kokemusta, etta tuollaisista asioista voi selvita, vaikka se alussa ihan mahdottomalta tuntuukin. Se kylla vaatii aikaa ja taytta avoimuutta sun miehen puolelta. Kasittamatonta toimintaa sun miehelta! En yleensakaan tajuapettamista, mutta kaikista torkeinta on mun mielesta pettaa raskaana olevaa kumppaniaan!!! Kai se on jonkinlainen paniikkireaktio, kun tajuaa, etta musta on tulossa isa ja siihen se oma elama 'loppuu'. En tajua, en...
Avilla. Mina imetan vielakin esikoista 12,5kk ja varmasti tata tulokastakin pitkaan jossei mitaan kummempia ongelmia tule. En kans alussa tykanny yhtaan ja olin suoraan sanottuna kauhuissani, kun tuli niin yllatyksena, etta se sattuu alussa niin paljon. Rintakumi oli ahkerassa kaytossa, vaikka laitoksella varottelivat, etta vauva ei sitte enaa huoli rintaa ilman kumia ja maidontulo hiipuu sen kanssa kun rinta ei saa tarpeeksi stimulattiota. Onneksi en uskonut heita vaan kaytin tyynesti kumia sen pahimman vaiheen yli ja hyvin onnistu sen jalkeenkin ja maitoakin tuli vaikka kuinka. Jalkeenpain olin tyytyvainen, etta jaksoin sen alun yli, koska siina olis ollu niin helppo heittaa hanskat naulaan ja antaa pulloa. Nyt tykkaan oikein kovasti ja surettaa jo etukateen kun pitaa alkaa vierottamaan. Tuntuu olevan pienelle vielakin tarkeaa Mutta saa nyt sitte nahda tan tulokkaan kans meneeko yhta hyvin. En aio ottaa asiasta stressia, mutta siina mielessa on talla kertaa enemman itseluottamusta, etta eikohan se siita, jos taas sen alun jaksaa. Se alun hikoilu on kylla kamalaa!
Onnea P123 uudesta plussasta!
Voimia sulle Develly :hug: Toivottavasti ootte saanu selvitettya asiaa suuntaan tai toiseen. Itsellani on omakohtaista kokemusta, etta tuollaisista asioista voi selvita, vaikka se alussa ihan mahdottomalta tuntuukin. Se kylla vaatii aikaa ja taytta avoimuutta sun miehen puolelta. Kasittamatonta toimintaa sun miehelta! En yleensakaan tajuapettamista, mutta kaikista torkeinta on mun mielesta pettaa raskaana olevaa kumppaniaan!!! Kai se on jonkinlainen paniikkireaktio, kun tajuaa, etta musta on tulossa isa ja siihen se oma elama 'loppuu'. En tajua, en...
Avilla. Mina imetan vielakin esikoista 12,5kk ja varmasti tata tulokastakin pitkaan jossei mitaan kummempia ongelmia tule. En kans alussa tykanny yhtaan ja olin suoraan sanottuna kauhuissani, kun tuli niin yllatyksena, etta se sattuu alussa niin paljon. Rintakumi oli ahkerassa kaytossa, vaikka laitoksella varottelivat, etta vauva ei sitte enaa huoli rintaa ilman kumia ja maidontulo hiipuu sen kanssa kun rinta ei saa tarpeeksi stimulattiota. Onneksi en uskonut heita vaan kaytin tyynesti kumia sen pahimman vaiheen yli ja hyvin onnistu sen jalkeenkin ja maitoakin tuli vaikka kuinka. Jalkeenpain olin tyytyvainen, etta jaksoin sen alun yli, koska siina olis ollu niin helppo heittaa hanskat naulaan ja antaa pulloa. Nyt tykkaan oikein kovasti ja surettaa jo etukateen kun pitaa alkaa vierottamaan. Tuntuu olevan pienelle vielakin tarkeaa
Mutta saa nyt sitte nahda tan tulokkaan kans meneeko yhta hyvin. En aio ottaa asiasta stressia, mutta siina mielessa on talla kertaa enemman itseluottamusta, etta eikohan se siita, jos taas sen alun jaksaa. Se alun hikoilu on kylla kamalaa!Onnea P123 uudesta plussasta!
Imetyksestä.. Olen imettänyt jokaista mukulaa ja tätä viimeisintä pisimpään 14kk. Ja maitoa olis tullut vielä vaikka kuinka.. imetän sit tätäkin tulokasta kyllä mut en tiiä kuinka kauan. jos vain tulee maitoa entiseen tahtiin niin varmasti sen 10kk ainakin. Musta toi imettäminen on vain niin helppoa. ei tarvi läträtä pullojen kans tai mitään.. ruoka aina matkassa vaikka tokihan se vaikuttaa jonnin verran omaan elämään.. esim. jos haluaa bilettää tai vastaavaa mut mulla ei pahemmin niitä haluja oo. en ota niitä saunaolusiakaan niin ei tarvi miettiä milloin voi imettää. Biletän suunnilleen kerran vuodessa.. miten niin mä oon kalkkis??
Röllis ja Onni 18+2
imetän sit tätäkin tulokasta kyllä mut en tiiä kuinka kauan. jos vain tulee maitoa entiseen tahtiin niin varmasti sen 10kk ainakin. Musta toi imettäminen on vain niin helppoa. ei tarvi läträtä pullojen kans tai mitään.. ruoka aina matkassa vaikka tokihan se vaikuttaa jonnin verran omaan elämään.. esim. jos haluaa bilettää tai vastaavaa mut mulla ei pahemmin niitä haluja oo. en ota niitä saunaolusiakaan niin ei tarvi miettiä milloin voi imettää. Biletän suunnilleen kerran vuodessa.. miten niin mä oon kalkkis?? Röllis ja Onni 18+2
Heip! Täältä pikasesti kirjottelen ennen nukkuun menoa.
Onnea P123 :flower:
Ja kukas olikaan tuntenut liikkeitä ekaa kertaa,en nyt muista nimeä...mutta onnea kuitenkin! :flower:
Täällä kanssa liikkeitä tuntuu välillä.
Imetyksestä on ollut puhetta,mä en aio imettää todennäkösesti ollenkaan. Ei esikoisen aikana ollut mun juttu ollenkaan ja lyhyeen sekin kokeilu jäi. Ainoo millon voisin harkita imetystä,tai todennäkösesti pumppausta ois jos lapsi syntyis keskosena tms. Muuten saa kyllä kasvaa korvikkeella.
Onnea P123 :flower:
Ja kukas olikaan tuntenut liikkeitä ekaa kertaa,en nyt muista nimeä...mutta onnea kuitenkin! :flower:
Täällä kanssa liikkeitä tuntuu välillä.
Imetyksestä on ollut puhetta,mä en aio imettää todennäkösesti ollenkaan. Ei esikoisen aikana ollut mun juttu ollenkaan ja lyhyeen sekin kokeilu jäi. Ainoo millon voisin harkita imetystä,tai todennäkösesti pumppausta ois jos lapsi syntyis keskosena tms. Muuten saa kyllä kasvaa korvikkeella.
Liikkeitä tuntuu... :wave: Viime yönäkin napsahteli useast i
Imetyksestä:
Esikoista imtin kera lisämaidon noin puoli vuotta, oli aika tuskaa. Sairaalassa antoivat jo lisämaitoa ja tuntuikin että ei se oma maito riitä ollenkaan.
Toista lasta imetin kera lisämaidon 3 kk, tuskaisena taas.
Kolmatta sit jo yli vuoden. Alku oli taas hankalaa, sairaalassa annettiin jo lisämaitoa taas ja alkuun sitä tarvittiinkin. Sitten lapsella todettiin maitoallergia ja oiken mikään mikään maito ei tuntunut kelpaavan joten päätin jättää itse maitotuottee pois ja tein kaikkeni että maitoa alkais erittymään itseltä. Ja niinhän onnistuin ja päästiin sinne yli 1-v ihan omalla maidolla ja tokihan siinä vaiheessa syötiin jo kiinteitäkin.
Neljänneltä olin sit itsekäs, sairaalassa kielsin lisämaidon kokonaan sekä tutin annon. Imetin alusta lähtien ja tein taas kaikkeni että maitoa riittäisi. alku oli tosi hankalaa....vauva joutui 2 viikon ikäisenä sairaalaan takaisin liian suuren bilirubiinien takia ja kuivumisen. siinä meinasin sit jo luovuttaa kun syytin itseäni kuivumisesta (eihän rinnassa ollut mittaria paljonko lapsi sai maitoa). lääkäri lohdutti ja sanoi ettei vika ole minussa eikä maidon tuotannossa, maitoaa riittää, lapsi ei vaan jaksanut imeä tarpeeksi. jouduin sit 7 viikkoa lypsämään pulloon maidon, ensin siis imetin ja sit loppu annettiin pullosta jotta nähtiin että saa tarpeeksi. Tuon kaiken jälkeen imettäminen oli vaivan arvoista, aivan ihanaa.....imetin yli 2-v asti, lapsesta tuli tosi läheinen kanssani, on ollut erittäin terve.
Teen kaikkeni taas että imettäminen onnistuisi, se kun lähtee kunnolla käyntiin niin se on niin ihana asia, että! :heart: :heart: :heart: :heart: :heart:
Täällä ollaan nuhaisena tekemässä lähtöä töihin....olossa ei mitään ihmeitä...aika seesteistä vaihetta tunnutaan elävän tällä hetkellä...
Piipiäinen 16+3
Imetyksestä:
Esikoista imtin kera lisämaidon noin puoli vuotta, oli aika tuskaa. Sairaalassa antoivat jo lisämaitoa ja tuntuikin että ei se oma maito riitä ollenkaan.
Toista lasta imetin kera lisämaidon 3 kk, tuskaisena taas.
Kolmatta sit jo yli vuoden. Alku oli taas hankalaa, sairaalassa annettiin jo lisämaitoa taas ja alkuun sitä tarvittiinkin. Sitten lapsella todettiin maitoallergia ja oiken mikään mikään maito ei tuntunut kelpaavan joten päätin jättää itse maitotuottee pois ja tein kaikkeni että maitoa alkais erittymään itseltä. Ja niinhän onnistuin ja päästiin sinne yli 1-v ihan omalla maidolla ja tokihan siinä vaiheessa syötiin jo kiinteitäkin.
Neljänneltä olin sit itsekäs, sairaalassa kielsin lisämaidon kokonaan sekä tutin annon. Imetin alusta lähtien ja tein taas kaikkeni että maitoa riittäisi. alku oli tosi hankalaa....vauva joutui 2 viikon ikäisenä sairaalaan takaisin liian suuren bilirubiinien takia ja kuivumisen. siinä meinasin sit jo luovuttaa kun syytin itseäni kuivumisesta (eihän rinnassa ollut mittaria paljonko lapsi sai maitoa). lääkäri lohdutti ja sanoi ettei vika ole minussa eikä maidon tuotannossa, maitoaa riittää, lapsi ei vaan jaksanut imeä tarpeeksi. jouduin sit 7 viikkoa lypsämään pulloon maidon, ensin siis imetin ja sit loppu annettiin pullosta jotta nähtiin että saa tarpeeksi. Tuon kaiken jälkeen imettäminen oli vaivan arvoista, aivan ihanaa.....imetin yli 2-v asti, lapsesta tuli tosi läheinen kanssani, on ollut erittäin terve.
Teen kaikkeni taas että imettäminen onnistuisi, se kun lähtee kunnolla käyntiin niin se on niin ihana asia, että! :heart: :heart: :heart: :heart: :heart:
Täällä ollaan nuhaisena tekemässä lähtöä töihin....olossa ei mitään ihmeitä...aika seesteistä vaihetta tunnutaan elävän tällä hetkellä...
Piipiäinen 16+3