Helmikuun äipät 12

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja __/\__/\__
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tätä piti vielä kommentoimani, että voisin kyllä kuvitella saavani melkoisen kilarikohtauksen jos ruikuttaisin epiduraalia ja sanottaisiin että Juu nyt ei onnistu. Koska siihen se saattaa mennä, siis että epiduraali otetaan..

Meille sanottiin, että sitten voi alkaa soitella, kun suppareiden väli on ollut 5 min 2 tunnin ajan.. Ja että siinäkään vaiheessa ei ole vielä kiirettä.. :)

Lapsiveden menosta tuli vielä mieleen, joku kaverin perhevalmennuksessa ollut mies oli kovasti huolissaan että eikai sitä lapsivettä paljoa tule? Kun nuo auton penkit......
 
Kiitos kannustuksesta! :) Uskon, että alkaa kaikilla olla aikamoisen tukalat olot. Joten tsemppiä vaan kaikille!

Kovasti odottelen lähtöä, mulla on monesti ollut tuollaisia päiviä, että vessassa juostaan ja janottaa kovasti. Kuitenkaan se ei sitten ole jatkunut tai tuottanut sen kummempaa tulosta...

Mulla on ens ma naikkarilla tarkastus, jännittää mitä siellä sanotaan, jos nyt en ole sitä ennen jo tositoimissa. Tänään on ollut lievää alaselkäsärkyä ja alapään vihlominen yltyy päivä päivältä. Mitä lie onkaan.

Toivotaan, että meitä hellitään auringolla myös huomenna.
 
Hei,

Raportoinpa minäkin (vähäisiä) kuulumisiani pitkästä aikaa. Olen ollut äitiyslomalla joulusta asti, tai aloitin tavallisella lomalla jo pari päivää ennen joulua. Tylsää on ollut ja päivät ovat kuluneet siivoillessa, kokatessa ja sohvan pohjalla. Liikkuminen on hankalaa tämän vatsan kanssa ja vessaan pitää päästä ainakin tunnin välein. Verkossa on tullut pyörittyä ja lueskeltua mielenkiinnolla teidän muiden kuulumisia.

Joulu ja uusi vuosi meni mukavan rauhallisesti ilman suurempaa hässäkkää ja ilman sitä tavallista lisäkiloa - yleensä kun herkuttelen (raaoilla ja suolaisilla) kaloilla, mädillä ja juustoilla ja tänä vuonna ne piti jättää väliin :( Lisäksi sukulaiset lopultakin uskoivat, että jouluni ei mene pilalle vaikka en saisikaan yhtään suklaata lahjaksi, ainoastaan äidiltä sain pienen suklaarasian ja ison suklaalevyn. Pidän kyllä suklaasta, mutta olen tarkka linjoistani. Äiti, anoppi ja miehen sisko olivat jouluna yhtä hymyä, kun ihastelin heidän hoikistuneita varsiaan. Minusta kaikki näyttävät nykyään niin sorjilta, kun oma maha on tämmöinen valtaisa pallo. Kyllä heiltä oli kadonnutkin muutama kilo joulua ennakoivalla dietilllä.

Neuvolassa olen käynyt nyt viikoittain ja pissa-, hemoglobiini- ja verenpainearvot ovat ok. Ensi viikon alussa on 3. lääkärin tarkastus. Viimeksi paino oli tippunut joulua edeltävistä lukemista 800g. Jännittää, onko paino ensi viikon punnituksessa kuinka kasvanut, kun viime päivinä sormukset ja kengät ovat olleet turvotuksen takia tiukalla. Olenkin latkinut mukitolkulla mammateetä (tehokas diuriitti) ja seuraavalla kauppareissulla ostan ison varaston ananasmehua.

Maitoa on tihkunut muutamana yönä eli yöpaidan rintamuksesta on löytynyt muutama kuiva pisara. Päivisin ei ole tullut mitään. Lupaavaa kuitenkin! Olen niin jännittänyt kuinka imetys onnistuu. Olen ostanut muutamat imetysliivit (kaarituettomat ja sileät, varsin sporttiset) ja pari imetyspaitaa. Käsikäyttöinen rintapumppukin tuli hankittua jo hyvän aikaa sitten, mutta en ole vielä kokeillut. Neuvolan täti oli muuten sitä mieltä, että rintoja ja nännejä kannattaa voidella säännöllisesti ja nännejä hieman ärsyttää karhealla pesusienellä. Rintojen iho kestää silloin paremmin ja maidon tuotanto aktivoituu.

Mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ei ole ollut. Vatsan asukki on jo pää alaspäin ja suht syvällä lantiossa, mutta kivuliaita supistuksia en ole vielä havainnut. Öisin pitää herätä tunnin pari välein vessaan (ennen riitti kerta), kun virtsarakko on puristettu niin ahtaalle ja pari kertaa olen tuntenut selvää tunkua kohti kohdun suuta. Saisi tulla jo! Tai ainakin viimeistään laskettuna päivänä... Kaikki vauvan vaatteet ja tarvikkeet on jo hankittu, pesty ja laitettu paikoilleen. Ja vauvan sairaalasta kotiutumiskassi pakattu. Synnytys jännittää hieman, mutta enempi olen kyllästynyt tähän tapahtumaköyhään odotukseen.

Voikaa hyvin!
 
Toista päivää äitiyslomalla ja nyt jo kyllästyttää. Koska tahansa muulloin suurin haaveeni olisi ollut, että saan vain olla kotona ja lukea ja katsoa telkkaria yms. mutta nyt ei oikein mikään huvita. Haluaisin vain, että vauva tulisi jo.

Mulla on tosin aika paljon ohjelmaa ja valmisteltavaa seuraavalle parille viikolle, joten kyllä vauva siinä mielessä voisi vielä odottaa jonkun aikaa. Äitiyspakkaus ei ole vielä tullut ja vaunujen pitäisi tulla vasta helmikuun alussa. Vauvankoppa odottaa vanhempien kellarissa ja (äidin) pitäisi vielä tehdä siihen pehmusteet.

 
NO jos naikkarilla on kahdenlaisia infoja, olin sit varmaan siinä lapsivuodeosastolla...ihmettelinkin, koska kokoajan oltiin vain siellä, synnytyksestä ei halaistua sanaa vaan paljon imetyksestä jne...No voi harmi, nyt en sit tiedä mitään miten siellä synnytetään, mut luulis et siel on kaikki pelit ja vempaimet.

Oireista ja suppareista, koska mulla nyt ollut suppareita miltei joka ilta se 2h 5min välein, ni mulle annettu ohje et sit ku ne on niin kipeitä et ei oikein jaksais...ja sehän mua pelottaa et kuinka kipeitä, mut jää kai nähtäväksi.

Sit sellasia ihan kuin sähköiskuja pitkin sisäreittä, niitä tulee sillontällön, aika friikkejä. Yöllä heräsin ihme selkäkipuun mut meni sit ohi. Nyt yöt ruvennut oleen pelottavia, kun aina herää johonkin ihme kipuun, toisaalta unetkin on aika kivoja, viimeyön olin Ville Valon kanssa Himin amerikan kiertueella jonkinlaisena ""juontajana"" piti englanniks juontaa niit keikkoja, aika hurjaa, enkä TODELLAKAAN ole mikään Him fani, juuri koskaan edes kuuntele niitten musaa.

 
Siellä NKL:n synnytyssali-infossa oltiin koko ajan yhdessä salissa, se oli se ammesali. Siellä on yksi amme ja jos siihen huoneeseen toivoo, täytyy sitä sitten erikseen pyytää. Muita varusteita oli iso pallo, jyväsäkki, synnytysjakkara, varmaankin oli myös keinutuoli. Suihku oli myös huoneen yhteydessä samoin CD-soitin ja TV. Ymmärsin, että ammetta lukuunottamatta varustetaso jotakuinkin sama kaikissa huoneissa.

Isille oli omat pukeutumistilat ja odottelutilat, jossa iso TV, kahvin/teenkeittomahdollisuus, mikro...Suosittelivat ottaan isille varmuudeksi evästä, kun kanttiini ei ole aina auki. Ja äidillekin jotain mieluista syötävää/naposteltavaa. Toki sairaalan puolesta äiti saa syötävää, mutta jos on jotain lempparijuttuja...

 
Joo, no tuolla ""5 min välein kahden tunnin supparisäännöllä"" olisit Missu tosiaan saanut ravata sairaalassa se harva ilta. Tosin eikös kaikki sano että ""Kyllä sen sitten tietää kun ne oikeasti alkaa"". Jää nähtäväksi mitä tuokin tarkoittaa...

Mulla kanssa levottomat unet jatkuu. Myös mun unessa oli Ville Valo viime yönä. Ei mulla ole mitään sitä vastaan, päinvastoin, mieluummin Valo kuin painajaisia :)

Kättärin odotteluhuoneessa oli pari sellaista vihkosta, joihin huoneessa aikaa viettävät saavat halutessaan kirjoittaa ajatuksia. Olisin kovasti halunnut kurkata sitä, harmi ettei oikein tutustumiskäynnillä ehtinyt..

Olipa hyvä idea vetää Mäkkiruokaa lounaaksi, närästää. Jotkut ne ei vaan opi...
 
Nyt on sitten se ""pelätty"" synnytystapa-arvio takana. Aika kovakourainen sisätutkimus jonka jälkeen lääkäri lähetti lantiokuvaukseen. Oli ""suhteellista ahtautta yläaukeamassa""! Kipeää teki ainakin se kun lääkäri paineli sieltä joten kai se sitten ahdas on!? Nyt on alapää sen tuntuinen kun joku olisi siellä viikon riehunut, eli kipeä on! Ei kävely oikeen onnistu kun sattuu=(. Maanantaina sitten pitää soittaa äippäpolille ja kysellä kuvien tulosta, leikataanko vai mahtuuko kaveri tulemaan ulos!

No painoarvio oli 3134g, joten yli 4 kg:nen möykky sieltä olis tulossa jos pysyy sisällä laskettuun aikaan asti. Huh, kyllä vähän pelottaa tuo ison vauvan synnyttäminen, mahtaako olla paljonkin kivuliaampaa kun esikoisen pusausyritys, esikoinen painoa vain 3600g!

Nyt kyllä vähän pelottaa myös tää viikonloppu, että pysyykö kaveri sisällä niin kauan että keretään tekemään synnytystapapäätös vai yrittääkö tulla jo aiemmin? Kuinkahan sitten menetellään jos synnytys käynnistyy viikonloppuna ja lantiossa on ahtauma, lähdetäänköhän sitä sitten vauhdilla sektioon heti kun sairaalaan asti pääsen!? Eipä tarvi nukkua viikonloppuna kun miettii vaa...

Muuten oli 1,5 viikossa painoa tullut 2,3kg, aargh kuulostaa kauhealta, tosin olin punnituksessa ihan turvoksissa ja eri vaaka oli kun muilla kerroilla, niin ja enemmän päällä vaatteita, mutta silti...huh huh! No ei kuitenkaa kokonaispainonnousu ole vieläkään kuin 6,5kg!

Sydänkäyrä piirsi nättiä tasaista viivaa 140 ja 160 välillä paitsi yhden hetken kun möykky riehui niin käyrään piirtyi 180 syke! Väittävät että tytön sykkeet, saapi nähdä=)! Vatsa on kuitenkin ""poikavatsa"", eli edessäpäin. Niin ja sormustesti näytti poikaa... Sama se kumpi on, kunhan on terve ja syntyy suosiolla ilman suuria repeämisiä tai komplikaatioita!

Eli tälläistä täällä, nyt vasta alkaa paniikki iskeä kun olen koko odotusajan ollut menossa suunniteltuun sektioon ja nyt onkin mahdollisuus ""normaaliin"" synnytykseen (ehkä). Taitaa ne vähäisetkin yöunet loppua ja vaihtua hurjiin painajaisiin...

Mutta oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja nauttikaa olostanne=)
 
Tuli vielä mieleen yksi juttu, mitä neuvolalääkäri eilen sanoi. Olisi kuulemma hyödyllistä kyykkiä päivittäin jonkin verran jo hyvissä ajoin ennen synnytystä. Silloin paikat vähän venyisivät ja avautuisivat luonnollisesti, mikä voisi säästää esim. repeämiltä. Aboriginaalit kuulemma kykkivät paljon päivittäisissä askareissaan ja kai heitä on sitten tutkittu, kun on tällaiseen tulokseen päädytty. Kuulosti aika mielenkiintoiselta, mutta ei kai siitä mitään haittaakaan ole. Aloittelin jo vähän eilen...
 
Tulee sitä jos on tullakseen! Toisilla ne vedet vaa tihkuu ja toisilla lorahtaa kerralla. Mulla esikoisen kanssa kävi niin että heräsin yöllä supistuksiin ja läksin vessaan, keittiössä jotain hulahti lattialle varmaa puol litraa ja kipitin äkkiä huussiin!! Sit kuivattii lattia ja soitettuani äippäpolille lähettiin ajamaan sinne. Auton penkille laiton tyynyn jonka päällä istuin, housuissa paksuin yöside mitä sattu olemaan. Autossa ei lorissu ku istu paikallaan mutta sitte synnärin pihassa ku nousi ylös autosta nii taas hulahti, ja äkkiä kipitin sisälle ja pääsin sinne käyrähuoneeseen. Sit sitä aina ku nousi ylös ni lorahteli jonkun verran siinä avautumisvaiheen aikana (14tuntii) mut sit ku lääkäri kokeili viimestä kertaa kohdunsuun tilannetta (oli auki 4cm) ni sitten lorahti loputkin, ja sitä tuntu taas tulevan paljon! Elikkäs, ei sitä välttämättä autoon lorahda...=)
 
Täytyykin alkaa kanssa kyykkimään, eipä siitä varmasti haittaakaan ole. Kyykkimisestä oli tänään juttua myös Vauva-lehdessäkin, kun siinä oli juttua äitiysjoogasta.
 
Hei,

Paukku, mitä tuo kyykkiminen tarkoittaa käytännössä? Onko tarkoitus kyykkiä laittialla jalkojen varassa, haarat levällään - vähän niin kuin olisi metsässä pissalla? Kuinka pitkään kerralla, muutaman minuutin?

Entä oletteko rasvailleet välihaa tai muuta intiimialuetta? Tämän pitäisi myös ehkäistä repeämiä.

Olen vasta harkinnut asiaa, mutta nyt äitiyslomalla olisi kyllä mukavasti aikaa rasvailla itseään. Iho on ihanan pehmeä, kun sen on voidellut ja hieronut huolella joka aamu suihkun jälkeen. Hieronta auttaa myös selkäsärkyihin. Öljyt ja paksummatkin voiteet ehtivät imeytyä kunnolla ennen pukeutumista, kun ei ole kiire mihinkään :) Ainoastaan jalat ja varpaat ovat retuperällä, kun notkeus ei riitä niiden hoitoon. Eipä niitä varpaita pajon näykkään tämän möhömahan takaa, mutta sukat pysyisivät paremmin ehjinä...
 
Kiitos Paukku vinkistä, täytyykin jatkossa kyykkäillä aktiivisemmin. Olkoonkin, että kun pääsee alas, ei meinaa päästä ylös ja toisinpäin :). Olen nimittäin miettinyt miten naurettava nähtävyys olen tuolla ulkona kun yritän koiran jätöksiä korjailla pussiin...

En ole rasvaillut välilihaa, mutta olen kyllä miettinyt, että syytä olisi. Jos sillä voi helpottaa tilannetta ja mahd. repeämisiä, niin ehdottomasti pitäisi aloittaa. Ainakin synnärin tutustumiskäynnilläkin sitä suosittelivat.

Taas ihan järkyttävä närästys päällä, yöllä heräsin siihen että nousi suuhun asti. Siis yäk.. Pitänee keventää ruokavaliota, mikä siinä on että ei voi kerrasta uskoa että ei roskaruokaa?!?!? Kun liha on heikko niin järkikään ei toimi...
 
Ei lääkäri sen tarkempia ohjeita kyykkimisestä tai siihen käytettävästä ajasta antanut. Luulen, että hyvä asento voisi olla sellainen, jossa kantapäät ovat maassa, takapuoli alhaalla ja jalat suht levällään. Samannäköisiä asentoja on tuossa synnytysasento-monisteessa, jonka saimme valmennuksesta.

Rasvaus varmaan olisi ihan aiheellista. Ostin Ceridal Lipolotionia, mutta en ole vielä aloittanut rasvaamista. Ceridal.com-sivulla oli selkeät ohjeet siihen.
 
Tervehdys!

Mä olen kanssa kuullut tosta kyykkimisestä ja myös jonkin verran harjoittanut sitä. Välilihan öljyäminen ja hieronta on myös aloitettu pari viikkoa sitten. Se on miehelle hyvä homma, voin sitten syyttää häntä, jos repeänpahasti... ;o)

Olo on ollut oikeen hyvä. Pari iltaa sitten oli jopa vähän ""kivuliaampa"" supistuksiakin, josko se vauveli sieltä vaikka tulisikin piakkoin tai kun ei yliaikaiseksi menisi.

 
Kävin perjantaina ihan sattumalta Helsingin keskustan Stockalla ja siellä oli kopallinen Abecitan imetysliivejä alessa (-40%). Poistavat koko merkin mallistosta. Varsinkin kokoa C75 oli runsaasti tarjolla. Löysin itselleni parit sopivat liivit kokoa C85.

t.Lillian
 
Aloittelen tässä ekaa äippälomapäivää ja tuntuu kyllä ihan oudolta! Vuosilomat on menneet niin kiireessä ja kaikessa työn touhussa, ettei oikein muista, mitä se on kun saa itte määrätä tahdin. Nyt oon kotona nuorimman kanssa ja laittelen kotia kuntoon ja etsin ja putsailen pikkuhiljaa vauvan tavaroita.

Mullahan oli jotain särkyä pakarassa marras- joulukuussa, nyt on oireet onneks helpottaneet. Hemppakin oli noussut viime käynnillä 120, joten sain lopettaa sen Kräuterblutsaftin ja jatkan taas Obsidanilla. Toi mehu kovetti vatsan päivässä... Niinku monet muutkin rautavalmisteet mulle tekee.

Oon miettinyt tota välilihan rasvailua, en oo koskaan sitä harrastanut, eikä siitä ennen kyllä neuvolassa puhuttukaan.
En oo kylläkään repeilly pahasti, ekassa synnytyksessä kylläkin leikattiin (imukuppisynnytys). Sitten oon synnyttänyt pöydällä, jakkaralla ja veteen.
Ei oo tosin puhuttu nytkään, tuntuu että mulle annetaan vähän arasti ohjeita, kun näitä synnytyksiä on jo takana. Edellisestä on kuitenkin jo viisi vuotta, ja asiat muuttuu ja unohtuukin. Yhtään äitiyttä koskevaa esitettä ei oo huomattu antaa... Mulla alkuun vaihtui terkka joka kerralla, joten sekin voi olla syynä. Kävin itte aina niin kiireellä (työn vuoksi) etten muistanut pyytää.

Käyntiväli mulla on ollut vielä kolme viikkoo, ens viikolla on lääkäri ja sitte olis ainakin terkan mukaan jo viikon välein... Melko varmaan menee yli, kun kaikki on menneet tähänkin asti... Mulla limatulpan irtoaminen on kertonut joka kerta, että vuorokauden sisällä alkaa tapahtua. Siinäpä tarinaa näin loman alkajaisiks...
 
Juu, nyt on lääkärin lupa ainakin yrittää normaalia synnytystä. Lantion ahtauma ei ole niin vakava etteikö vauvan pitäisi mahtua, saa nähdä...

Nyt pelottaa kaikki, mitä jos ei mahdukkaan, mitä jos en kerkee sairaalaan ajoissa (on aika pitkä matka, 90km), mitä jos... Kaikenlaisia pelon aiheita sitä itselleen kehittää!!

Tietty jos möykky pysyy sisällä helmikuun ekaan päivään asti (jolloin seuraava koko kontrolli) niin silloin voi joutua vielä käynnistykseen tai leikkaukseen, riippuen millainen mötkö sieltä on tulossa!! Tekayn sivuilla tekemäni painonkehityskäyrän mukaan synnytyspaino näiden jo saatujen painoarvioiden mukaan olisi 3800-4000g eli ihan normaali, en tiiä minkä käyrän mukaan lääkäri sitten laski kun hänen mielestään tulossa ainakin 4,5kilonen vauva!

No olo on kuin jyrän alle jäänyt navan ja nivusten välistä, muuten suht ok. Närästää aika paljon, vaikka söis mitä! Janottaa kokoajan ja suolaista tekee mieli..

Mutta mukavaa viikonalkua kaikille helmimammoille!
 
Terveisiä naisten klinikalta. Kävin taasen tarkastuksessa. Pojat on jo molemmat kasvaneet kolmen kilon tuntumaan, B vauva edelleen vähän isompi. Kaikki näytti olevan edelleen ok, mutta lääkäri totesi, että synnytys saattaa käynnistyä ihan mikä päivä vaan. Kohdunsuuta ei tosiaan enää jäljellä ollenkaan ja sormelle auki. Sydänäänet vauvoilla oli hyvät siinä KTG:llä. Joudun menemään jo torstaina uudelleen käyrälle ja viikon päästä tarkastukseen taas. Jos eivät ole jo siihen mennessä syntyneet. Toivottelivat tervetulleeksi synnyttämään. Kai se on kohta menoa. Jännittää millon se aika koittaa. Iik. Kuulemma voin mennä vähän aiemmin sairaalaan kun on kaksi vauvaa ja jos sattuisi et menee lapsivesi ja suppareita tulee, niin jopa ambulanssilla! No se taitaa olla sääntö ehkä kaikille. Ihan uutta vaan mulle.

Hyviä vointeja! :)
 
Terve,

Hui, Una jännittää sun puolesta...Se on tosiaan menoa kohta. Tule sitten heti kun olet kotiutunut kertomaan kuulumisia...Ja synnytyskokemuksia....
Mulla on joku ihme väsymysaalto. Vähän samanlainen olo kun alkuraskaudessa. En ole tänäänkään jaksanut tehdä oikein mitään. Olen vaan makaillut sohvalla, lukenut ja surffaillut netissä. Hemoglobiinikin oli ihan kunnossa viime viikolla neuvolassa eli siitäkään ei pitäisi olla kysymys. Hmm..Väsyttääkö muita?
Mulle ei tosiaan ole tarjottu mitään synnytystapa-arvioita, vaikka sf-mitta on ollut koko ajan keskikäyrän yläpuolella. Nyt mua jotenkin huolestuttaa, että jos vauva onkin iso eikä mahdu tulemaan. Pitäisköhän vaan ottaa asia neuvolassa vielä puheeksi ja kysellä mahdollisuutta päästä naistenklinikalle arvioon? No pitää kai vaan luottaa siihen neuvolalääkäriin. Eli eipä tänne mitään uutta, taidan ryhdistäytyä ja lähteä kävelylenkille jos vaikka piristyisin ja jaksaisin siivota yhden kaapin:)
Hyviä vointeja vaan kaikille ja kirjoitellaan!

 
Dudii... että todellakin kohta alkaa tapahtua. Mä en kyllä pysty Una edes kuvittelemaan mitkä on tuntemukset, kun vatsassa on kaksi lähes 3 kiloista mötykkää. Tuntuu että tässä yhdessäkin on menoa riittämiin :) Saati kun kaksi alkaa hippasille.. Varmaan tukalaa ja olokin ihan kypsä. Mutta jos lääkärikin sanoo, että tervetuloa viikon sisään.. :) Erittäin jännittävää :)

Aloitin tänään vauvanvaatepyykkihärdellin. Kyllä siinä melkein itku pääsi kun katseli niitä vaatteita. Ne on niin sööttejä, ja miten joku voi olla niin kamalan pieni?!?

Mulla kanssa närästys jatkuu, söi sitten mitä tahansa tai vaikka ei söisi mitään.. Ja karkkipussi kaapissa katkaisi taas aasin selkärangan, se siitä terveellisestä elämästä..
 
No kylläpä Una sun vauvelit viihtyvät pitkään masussas! Oletko tuntenut kivuliaita suppareita tai jotain muita kipuja/tuntemuksia kun kerran kohdunkaula on lyhentynyt ja auki? Itselläni onollut välillä pieniä menkkamaisiakipuja ja ajattelin, että saavatkohan ne tuolla alhaalla jotain aikaiseksikin, vai ""huvikseenko"" kipuilee. Onko muilla ollut vastaavaa?
 
Mulla on noita alavatsakipuja+vatsan kovettumisia päivittäin...viime yönä olin hereilläkin niiden takia reippaan tunnin...uskoisin että jotain vaikutusta 'avautumiseen' kipuilulla olisi.. toivon ainakin:)

Huomenna on synnytystapa-arvio...jännittää kun kuulee tuon kohdunsuun tilanteen ja hieman arviota meneekö vielä useita viikkoja ja kenties yliajallekin vielä.... ja tietty kiva saada varmistus siitä että alakautta mahtuisi...itse uskon ettei lantio mikään kauheen ahdas ole vaikka suht hoikka ennen raskautta olinkin (BMI 19)...

Mua harmittaa kun välistä pelot vauvan hyvinvoinnista saa melkeimpä itkun kurkkuun... pelottaa etteikai vauvaa enään 'viedä' multa, kun se on jo niin kovin rakas:)... onneks silti suurimman osa ajasta on vaan positiivisia ajatuksia:)...

Onkos muut kokeilleet niitä kolmea S:ää synnytyksen käynnistykseen?? Meil ei saunaa oo ja oon laiskan puoleinen siivomisessa ja miehelle tuo 1krt/vko makkarissa 'riittää'... ollaan huomattu että vauva 'pakenee' sekstaillessa niin ylös kohdussa ku vaan pääsee ja miehen ajatukset kuulemma nyt muutenkin enemmän vauvassa kuin seksissä... no ihan hyvä niin....

Uskomatonta kuin lähellä se vauvan tulo maailmaan onkaan...voi tulle vaik heti, toisaalta viimeistään 4 vkon kuluttua saadaan kolmas perheenjäsen...jännittää;)

Iloista pakkaspäivää!!!!!!
 
Hei taas...vierailija saapui... kirjoittelen yleensä maalisiin, kun tuo laskettu oli alunperin siellä...nyt kysyisin kuitenkin teiltä, jotka olette jo vähän pidemmällä raskauksissanne( ja luultavasti "" vaivanne"" ovat enemmän samankaltaisia omieni kanssa ;) ), että onko teillä päivittäistä maidon norumista ..eli siis kovaa kivistystä rinnoissa, jota seuraa maidon noruminen paidalle ihan missä vaan ja milloin vaan, kuten kahvilan kassalla :) ?
Mulla on jo kolme lasta, mutta edellisestä on niin kauan (8v), että paljon on jo ehtinyt unohtua... kertokaa siis dementikolla, kuuluuko tämä jo nyt asiaan ;)
 

Similar threads

?
Viestiä
101
Luettu
3K
W
?
Viestiä
3
Luettu
391
Lapsen saaminen
Toiseen ketjuun no 11
T
?
Viestiä
101
Luettu
3K
W
?
Viestiä
108
Luettu
3K
Ä

Yhteistyössä