Lämmön noususta voi luotettavasti päätellä, että on ovuloinut joOnko oletettavaa, että ovis tulee jos tulee ovistesti plus ja lämmöt nousee? Yleensä kipuja mutta nyt ei ole ollut. Silti muut klassiset oireet.

Lämmön noususta voi luotettavasti päätellä, että on ovuloinut joOnko oletettavaa, että ovis tulee jos tulee ovistesti plus ja lämmöt nousee? Yleensä kipuja mutta nyt ei ole ollut. Silti muut klassiset oireet.
Joo toi lämpöjen seuranta olis kyllä hyvä.Lämmön noususta voi luotettavasti päätellä, että on ovuloinut jo Positiivinen ovistesti kertonee että on edellytykset ovulaatiolle, mutta ymmärtääkseni voi käydä niinkin (esim. kovan stressin takia) ettei heti vielä ovuloikaan, ja testi on taas jonkin ajan kuluttua uudelleen positiivinen, kun kroppa yrittää uudestaan.
Voi. Minulta lakkasi kananmunanvalkuaiset tulematta ja luulin etten enää ovuloinut. Ultratessa luuloni onneksi osoittautui vääräksi.Mä vielä kyllä itse mietin, että voiko ovis olla ilman limoja, jos sellaisia yleensä oviksen aikana on? yleensä kyllä aina huomaan ne, mutta tässä kierrossa en.
Paljonko tuo nousu voisi olla ja koska pitää aloittaa mittaukset?Aamulämpö aina samaan aikaan. Paljastaa oviksen tapahtuneen, silloin lämpö selvästi nousee ja pysyy koholla menkkoihin asti. Jos ei laske niin on raskaana. Tietää että kun lämmöt on noussut niin voi lopettaa tallettelut siltä kierrolta.
Mä oon seurannut Ouralla, se ei näytä suoraan aamulämpöä mutta samalla logiikalla pitäis pystyä netin artikkelien mukaan seuraamaan muutoksia. Viime kierrossa näkyi tosi selkeästi samalla tavalla kuin netin artikkelin esimerkkikuvissa.
/kolmattakehiin
Esim. 0,5 astetta (tosilla enemn, toisilla vähemmän). Muutokset on niin pieniä, että pitää olla mittari, joka näyttää 2 desimaalia, ja mittaus tehdä joka aamu samaan aikaan ennen sängystä nousemista, ettei mikään ehdi vaikuttaa siihen. Kannattaa googlata kiertotietoisuutta, tähän löytyy ihan kurssejakin. Mittauksia tehdään joka päivä (jos haluaa päästä helpommalla, voi menkkojen aikaan jättää mittaukset väliin).Paljonko tuo nousu voisi olla ja koska pitää aloittaa mittaukset?
Kuitenkin limat on oleelliset hedelmöittymisen kannalta, koska ne auttavat siittiötä kulkemaan paikalleen ja pysymään hengissä. Epäotolliseen aikaan kuukaudesta kun limoja ei ole, siittiö kuolee nopeasti. Inseminaatiosta saa apua limattomuudesta johtuviin ongelmiin.Voi. Minulta lakkasi kananmunanvalkuaiset tulematta ja luulin etten enää ovuloinut. Ultratessa luuloni onneksi osoittautui vääräksi.
Kyllä 1 desimaalikin riittää, mutta muutokset on tosiaan pieniä. Itse esim. merkkasin lämmöt flo sovellukseen, josta näki käyrän lämpöjen muutoksesta. Loppukierto pitäisi olla aina selvästi korkeammalla.Esim. 0,5 astetta (tosilla enemn, toisilla vähemmän). Muutokset on niin pieniä, että pitää olla mittari, joka näyttää 2 desimaalia, ja mittaus tehdä joka aamu samaan aikaan ennen sängystä nousemista, ettei mikään ehdi vaikuttaa siihen. Kannattaa googlata kiertotietoisuutta, tähän löytyy ihan kurssejakin. Mittauksia tehdään joka päivä (jos haluaa päästä helpommalla, voi menkkojen aikaan jättää mittaukset väliin).
On palelua ja hikoilua. Viimeksi viime yönä kunnon hiki kohtaus ,vaikka oletan että ovis oli maanantainaEikö teillä muilla ole palelua oviksen jälkeen? Ite aina palelen niin siitä tiedän että lämmöt vaihtelee. Oon kyllä muutenkin todella kehotietoinen itsestäni ja tunnistan tosi pieniäkin muutoksia niin voi olla että sen takia huomaan tuon lämmön vaihtelun selkeästi. Koska sit 1-2pv ennen menkkoja tulee hikoilua eli lämmöt laskee.
Anekdoottina oma kokemus: kun alettiin yrittää lasta ja aloin ekaa kertaa edes miettimään, että ovuloinkohan ja mistä sen tunnistan, kyseisessä kierrossa tuli limaisempaa vuotoa, jonka luulin kertovan selkeästi ovuloinnista, muistaakseni noin viikko ennen kuin ovistesti näytti oikeasti plussaa. Ja siitä kierrosta tärppäsi heti. Eli vuodossa näkynyt muutos ei kyllä suoraan kertonut ovulaation ajankohtaa ja ihan hyvin ne siittiöt siellä pääsi kohteeseensa.Kuitenkin limat on oleelliset hedelmöittymisen kannalta, koska ne auttavat siittiötä kulkemaan paikalleen ja pysymään hengissä. Epäotolliseen aikaan kuukaudesta kun limoja ei ole, siittiö kuolee nopeasti. Inseminaatiosta saa apua limattomuudesta johtuviin ongelmiin.
Omat kierrot kaikki 24-28 päivää, useimmiten 25-27 joten itselläni ei selvästi pisempiä kiertoja ole ollut jotka kertoisi ovuloimattomuudesta. Olen siis käynyt gynelläkin niin että ollut ovulaation jälkeen ja siellä on näkynyt että ovulaatio on tapahtunut. Itse epäilen että kohdallani ovuloimattomat on niitä joissa rinnat ei kipeydy mutten voi olla varma.. Ikää on se +40v joten ovuloimattomia kiertoja luulisi olevan useimmiten ovulaatio sijaanJos teillä on ollut ovuloimaton kierto, onko kierto ollut pitkä/lyhyt ettei ole ollut normipitunen?
/Mollama
Tämän kuukauden aikana tulee täytee kaksi vuotta lapsettomuutta. Näihin vuosiin ei mahdu yhtäkään positiivista raskaustestiä. Sen sijaa, tuhottuja euroja. (Niin apteekkiin kuin myös ovistesteihin) Vieläkään en tunnista ovista oireista vaan yhä edelleen teen testejä. Jokaisesta kierosta olen oviksen löytänyt. Eli ovuloin kyllä… Juuri eilen oli puolison kanssa puhetta asian tiimoilta. Vastaukseksi sain että joskus on ymmärrettävä lopettaa yritys. Toisaalta aikaa kun on mennyt näin kauan niin käyn itsekkin jo uskomaan ettemme saa lasta. Joka kierto haave siirtyy kauas ja epävarmuus vain kasvaa. Onko tämä kaikki lapsihaaveen vuoksi fiksua? Olisiko aika vain luovuttaa? Puoliso kuitenkin myönsi että tulee olemaan suuri pettymys jos lasta ei tule.
Maaliskuussa olen ollut meidän sairaalaan yhteydessä ja he ovat siirtäneet lähetteen KYS. Sain sieltä kirjeen ja arvioitu vastaanotto oli heinäkuulle. No eipä ollu. Sieltäkään kukaan ei ole ollut yhteydessä. Onkohan meidät hylätty ja unohdettu? Monta kuukautta on mennyt tavallaan hukkaan. Odottavan aika on pitkä, aivan liian pitkä. Ostimme joitain vuosia sitten asunnon jossa olisi ollut hyvä asua ja kasvattaa perhettä, olisi naapurista löytynyt leikkikavereita yms. Nyt ollaan siinä pisteessä et myydään asunto pois ja muutetaan pienempää. Vaikeita valintoja! Puolisolle olen myös ilmaissu jos kovasti haluaa lapsen niin meidän on erottava ja hänen otettava puoliso joka voi saada lapsia. Tämä vaihtoehto ei hänelle käy, mut musta se on jotenkin kuitenkin väärin. Haluaa olla minun kanssa, mut ei voi saada lasta.
Tykkään tästä hiljais elostani ja jatkan tätä. Jos tapahtuu jotain mullistavaa niin tuu kertomaan. Tänään tosiaan pärähti hymynaama näyttöön joten DPO -1
Niin surullistaTämän kuukauden aikana tulee täytee kaksi vuotta lapsettomuutta. Näihin vuosiin ei mahdu yhtäkään positiivista raskaustestiä. Sen sijaa, tuhottuja euroja. (Niin apteekkiin kuin myös ovistesteihin) Vieläkään en tunnista ovista oireista vaan yhä edelleen teen testejä. Jokaisesta kierosta olen oviksen löytänyt. Eli ovuloin kyllä… Juuri eilen oli puolison kanssa puhetta asian tiimoilta. Vastaukseksi sain että joskus on ymmärrettävä lopettaa yritys. Toisaalta aikaa kun on mennyt näin kauan niin käyn itsekkin jo uskomaan ettemme saa lasta. Joka kierto haave siirtyy kauas ja epävarmuus vain kasvaa. Onko tämä kaikki lapsihaaveen vuoksi fiksua? Olisiko aika vain luovuttaa? Puoliso kuitenkin myönsi että tulee olemaan suuri pettymys jos lasta ei tule.
Maaliskuussa olen ollut meidän sairaalaan yhteydessä ja he ovat siirtäneet lähetteen KYS. Sain sieltä kirjeen ja arvioitu vastaanotto oli heinäkuulle. No eipä ollu. Sieltäkään kukaan ei ole ollut yhteydessä. Onkohan meidät hylätty ja unohdettu? Monta kuukautta on mennyt tavallaan hukkaan. Odottavan aika on pitkä, aivan liian pitkä. Ostimme joitain vuosia sitten asunnon jossa olisi ollut hyvä asua ja kasvattaa perhettä, olisi naapurista löytynyt leikkikavereita yms. Nyt ollaan siinä pisteessä et myydään asunto pois ja muutetaan pienempää. Vaikeita valintoja! Puolisolle olen myös ilmaissu jos kovasti haluaa lapsen niin meidän on erottava ja hänen otettava puoliso joka voi saada lapsia. Tämä vaihtoehto ei hänelle käy, mut musta se on jotenkin kuitenkin väärin. Haluaa olla minun kanssa, mut ei voi saada lasta.
Tykkään tästä hiljais elostani ja jatkan tätä. Jos tapahtuu jotain mullistavaa niin tuu kertomaan. Tänään tosiaan pärähti hymynaama näyttöön joten DPO -1
Joo, pitää siis vielä tarkentaa, et se ettei itse havaitse niitä limoja, ei tarkoita ettei niitä olisiAnekdoottina oma kokemus: kun alettiin yrittää lasta ja aloin ekaa kertaa edes miettimään, että ovuloinkohan ja mistä sen tunnistan, kyseisessä kierrossa tuli limaisempaa vuotoa, jonka luulin kertovan selkeästi ovuloinnista, muistaakseni noin viikko ennen kuin ovistesti näytti oikeasti plussaa. Ja siitä kierrosta tärppäsi heti. Eli vuodossa näkynyt muutos ei kyllä suoraan kertonut ovulaation ajankohtaa ja ihan hyvin ne siittiöt siellä pääsi kohteeseensa.
Kehon muutosten tulkinta ei ole mitenkään yksiselittäistä. Limat, lämpötilat, mieliala, kaikkeen vaikuttaa tosi monet eri muuttujat, myös muutkin kuin kiertoon liittyvät. Ihmiskeho on varsin monimutkainen kokonaisuus. Jos miettii vaikka mitä joku ientulehdus voi tehdä ihmisen puolustusjärjestelmälle ja lämmölle. Toivoisin että ihmiset ei lähtisi liikaa pilkuntarkkaan kehonmittailuun, siitä voi tulla vaan turhaa päänvaivaa ja ehkä virhetulkintojakin raskautta yrittäessä. Toki jokainen tyylillään kulkee tätä matkaa. mutta toivon sana niille, joilla ei ehkä kaikki erinäiset numerot ja oireet viittaa ovulaatioon, se voi silti ihan hyvin tapahtua!
Toivon koko sydämestäni kaikkea hyvää teilleTämän kuukauden aikana tulee täytee kaksi vuotta lapsettomuutta. Näihin vuosiin ei mahdu yhtäkään positiivista raskaustestiä. Sen sijaa, tuhottuja euroja. (Niin apteekkiin kuin myös ovistesteihin) Vieläkään en tunnista ovista oireista vaan yhä edelleen teen testejä. Jokaisesta kierosta olen oviksen löytänyt. Eli ovuloin kyllä… Juuri eilen oli puolison kanssa puhetta asian tiimoilta. Vastaukseksi sain että joskus on ymmärrettävä lopettaa yritys. Toisaalta aikaa kun on mennyt näin kauan niin käyn itsekkin jo uskomaan ettemme saa lasta. Joka kierto haave siirtyy kauas ja epävarmuus vain kasvaa. Onko tämä kaikki lapsihaaveen vuoksi fiksua? Olisiko aika vain luovuttaa? Puoliso kuitenkin myönsi että tulee olemaan suuri pettymys jos lasta ei tule.
Maaliskuussa olen ollut meidän sairaalaan yhteydessä ja he ovat siirtäneet lähetteen KYS. Sain sieltä kirjeen ja arvioitu vastaanotto oli heinäkuulle. No eipä ollu. Sieltäkään kukaan ei ole ollut yhteydessä. Onkohan meidät hylätty ja unohdettu? Monta kuukautta on mennyt tavallaan hukkaan. Odottavan aika on pitkä, aivan liian pitkä. Ostimme joitain vuosia sitten asunnon jossa olisi ollut hyvä asua ja kasvattaa perhettä, olisi naapurista löytynyt leikkikavereita yms. Nyt ollaan siinä pisteessä et myydään asunto pois ja muutetaan pienempää. Vaikeita valintoja! Puolisolle olen myös ilmaissu jos kovasti haluaa lapsen niin meidän on erottava ja hänen otettava puoliso joka voi saada lapsia. Tämä vaihtoehto ei hänelle käy, mut musta se on jotenkin kuitenkin väärin. Haluaa olla minun kanssa, mut ei voi saada lasta.
Tykkään tästä hiljais elostani ja jatkan tätä. Jos tapahtuu jotain mullistavaa niin tuu kertomaan. Tänään tosiaan pärähti hymynaama näyttöön joten DPO -1
Paljon voimia ja halaus sinulleTämän kuukauden aikana tulee täytee kaksi vuotta lapsettomuutta. Näihin vuosiin ei mahdu yhtäkään positiivista raskaustestiä. Sen sijaa, tuhottuja euroja. (Niin apteekkiin kuin myös ovistesteihin) Vieläkään en tunnista ovista oireista vaan yhä edelleen teen testejä. Jokaisesta kierosta olen oviksen löytänyt. Eli ovuloin kyllä… Juuri eilen oli puolison kanssa puhetta asian tiimoilta. Vastaukseksi sain että joskus on ymmärrettävä lopettaa yritys. Toisaalta aikaa kun on mennyt näin kauan niin käyn itsekkin jo uskomaan ettemme saa lasta. Joka kierto haave siirtyy kauas ja epävarmuus vain kasvaa. Onko tämä kaikki lapsihaaveen vuoksi fiksua? Olisiko aika vain luovuttaa? Puoliso kuitenkin myönsi että tulee olemaan suuri pettymys jos lasta ei tule.
Maaliskuussa olen ollut meidän sairaalaan yhteydessä ja he ovat siirtäneet lähetteen KYS. Sain sieltä kirjeen ja arvioitu vastaanotto oli heinäkuulle. No eipä ollu. Sieltäkään kukaan ei ole ollut yhteydessä. Onkohan meidät hylätty ja unohdettu? Monta kuukautta on mennyt tavallaan hukkaan. Odottavan aika on pitkä, aivan liian pitkä. Ostimme joitain vuosia sitten asunnon jossa olisi ollut hyvä asua ja kasvattaa perhettä, olisi naapurista löytynyt leikkikavereita yms. Nyt ollaan siinä pisteessä et myydään asunto pois ja muutetaan pienempää. Vaikeita valintoja! Puolisolle olen myös ilmaissu jos kovasti haluaa lapsen niin meidän on erottava ja hänen otettava puoliso joka voi saada lapsia. Tämä vaihtoehto ei hänelle käy, mut musta se on jotenkin kuitenkin väärin. Haluaa olla minun kanssa, mut ei voi saada lasta.
Tykkään tästä hiljais elostani ja jatkan tätä. Jos tapahtuu jotain mullistavaa niin tuu kertomaan. Tänään tosiaan pärähti hymynaama näyttöön joten DPO -1