Heipsan!
Täältä yksi onnellinen lomalainen ilmottautuu. Tosiaankin nyt alkoi loma vieraista!
Tosin mietin, että pitäisikös yksi kaveri kutsua iltakaffeelle, kun isäntäkin tulee vasta joskus myöhään illalla kotiin. Vielä en ole päättänyt, jaksanko... On tuo keittiö vielä aamun sotkuja täynnä, kun piti kiitää heti aamulla Turkuun. Vieraat lähtivät samalla ovenavauksella kohti pohjoista.
Täytyy sanoa, että todella rankka viikko takana!!!
Nämä jälkimmäiset vieraat kuitenkin olivat loppujen lopuksi helpommat, kun katsoivat paljon pikkumiehen perään minun touhutessa. Viikonloppuna täällä oli melkoinen vilske, kun lapsia oli kuusi ja miehet tekivät rakennushommia.
Nyt meillä on onneksi pakkasessa ruokajämiä. Ja jos ne ei riitä, niin Hesburger kutsuu :-D Minä laiskottelen loppuviikon.
Eilen puhallettiin sitten ensimmäisestä synttärikakusta ne kaksi kynttilääkin

Virallinen päivä oli siis eilen.
Mutta mutta... Mitäs kaikkea täällä olikaan menossa?
Kaprikselle ainakin syvä huokaus! Tosi hienoa homma, että säikähdyksellä selvisitte.
Safiirille voimia etovan olon kanssa. Kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa, heh. Ehkä tiedät
Tuulilla alkanut seksielämä rullata, hih. Odotahan vain tosiaan synnytyksen jälkeistä elämää! Tosin se ei ihan heti ala välttämättä kovin aktiivisena.
Täälläkin tämän kaiken muun tohinan keskellä on tohistu ahkerasti myös vällyjen alla (ja ehkä muuallakin... hmm..). Tämä kesä on vähän sellasta hormonienhyrräysaikaa...
Jazzillakin on ollut rankkaa. Onneksi kuitenkin teilläkin ollaan paranemaan päin! Yksinhuoltajan arki ei ole helppoa ;-)
ÄssÄ, hienoa, että pääsit nyt saikulle loppuajaksi! Kyllä muuten vaavi tosiaan vielä kummasti mahtuu kääntyilemään. Mullahan tuo kolmonen oli vielä rv 33 perätilassa ja th sanoi, ettei noin pinkeässä mahassa enää voi kääntyä. Kääntyipä kuitenkin!
Omppu, tervetuloa tän meil päin! Poiketkaa, kun taidatte meitin ohi ajella ;-)
Kiva, kun Pikku2 ja Ruusakin ovat käyneet kuulumisia kirjottelemassa. Jospa teistäkin kuullaan enempi sitten siellä synnytyksen lähestyessä...
Anzti, on tosiaankin hyvin tavallista, että oireet tulee ja menee! Älä vielä menetä toivoasi. Tsemppiä! Nuo alkuviikot on kaikkein ikävimpiä, erityisesti km:n jälkeen...
Niksulle voimia töiden parissa! Kyllä se loma nyt antaa odotuttaa itseään, höh.
Vielä siihen tapaamisasiaan... Mitenkäs sopisi siinä ihan elokuun viimeiset viikot? Olisiko joku perjantaipäivä Ikeassa sopiva? Taitaa olla kaksikin Ikeaa siellä teillä Hesan suunnassa. Sopisikos tuo Espoon? Se olisi meiltäkin kätevän yhteyden päässä ja sinne osaisin tulla etsimättä (lue:eksymättä)

Vai onko muille parempi tuo toinen?
Raskaus täällä etenee samaan malliin hissuksiin lähes näkymättömästi. Just tänään yllätin yhden ihmisen paljastamalla tilani ja lasketun ajan. Totesi vain, että nyt kun sanoit, niin ehkä sen vähän huomaa. Olen jo menettänyt toivoni koko vauvamasun suhteen :-( Ollaan sitten vaan vähän pyöristyneitä!
Ja kyllä täällä sitä poikaa taidetaan sittenkin taas odottaa. Just vieraillut ystävä totesi, että kylläpäs sinä olet NIIIIIIIN nätti. Poikaraskaudet on saaneet mut hehkumaan, joten kyllä se näin taitaa olla tällä kertaa...
Ensi viikolla alkaa meilläkin sitten iskän loma, joten alkaa taas erilainen elämänrytmi. Vielä ollaan maisemissa ensi viikko, mutta sitten lähdetäänkin taas pohjoiseen anoppilan.
Täällä viikolla täytyy vielä käydä täällä ahkerasti jorisemassa, kun kerran laiskottelen muutenkin
Moikkelis ja terkut kaikille!
Tehis rv 25+3