neitim: onskut ja paranemisia
mmiilia: magee massu
Onskuja ultrassa käyneille ja oman rakkaan nähneille (myös kurjan sedän kohdanneille)
jaksaminen/kaveeraaminen/yms jne Mä en vaan jaksa töiden/koulupäivän jälkeen lähtee viettään minkäänlaista sosiaalista elämää kodin ulkopuolelle, Hyvä kun aina jaksaa ees kotona... :ashamed: Tuntuu, etten oo pitänyt yhteyttä kehenkään, ikuisuuksiin.. Osa ymmärtää ja osa varmaan haipuu pois. Ne on todennäköisimmin niitä uusimpia tuttavuuksia ja vielä perheettömiä.. "Onneks" on FB. Siellä voi aina "tykätä" ja kommentoida ja olla olemassa sillä lailla...
masisfiiliksistä: Elo on ollut aika todella hektistä ja kaikenlaisia kuormittavia ja kurjiakin juttuja on kohdalle osunut, vähän liikaakin, viime vuosien aikana. Tää salamavauvatulokas pisti omalla laillaan pakkaa sekasin ja kävin juttelemassa muutaman kerran psykepuolen sh:n (tmv) kanssa omalla terkkarilla. Mitään syväluotausta ei aloitettu/tehty, mutta sai purkaa ja jäsennellä ajatuksia, pohtia tulevaa ja omia tuntoja, suunitelmia jne.
Syy miks pyysin ja pääsin oli, että pelkäsin oman jaksamisen loppuvan ennenku sen oikeesti pitää riittää taas todenteolla.. Tykkäsin.
neuvolassa tänään
verenpaineet 122/78
pissa puhdas
hemppaa ei otettu
sf 19cm
sykkeet 138-166 joutu ettiin aikansa ja ne löyty parhaiten, ku makasin kyljelläni.. Jostain suoliluun (?) tietämiltä..ihmeellisestä paikasta kuitenkin kuulemma.
Tiukkaan tykytti ja tippahan siinä linssiin taas tuli. Hiljaiseloo kun oli pitänyt viikonlopun.. (onkohan silläkin ollut rankka viikko? ;D) No tänään se on sit myllännyt ihan kunnolla.. :heart:
Junamaista hakkuuta kuulu ja isi oli, että tietty, kun on poika tilattu..
Mies tuli siis mukaan ja jatkettiin siitä yhtä matkaa omiin hommiimme.
Me 19+2