Hei. :wave: Mäkin voisin liittyä tänne.
Olen Laala, 28-vuotias yhden tytön (05/09) äiti, ja mieheni on 30-vuotias. Naimisissa ollaan oltu nyt seitsemän vuotta, ja toista toivotaan lähes epätoivoisesti.
Vähän omaa taustaa (ei tarvii lukea jos ei jaksa, heh): Ensimmäistä lasta aikanaan ei ehditty yrittämään käytännössä yhtään, kun eka yrityskierto vaan venyi ja venyi ja lopulta menin gynelle, kun kiertopäiviä oli kasassa puol vuotta. Todettiin oppikirjamainen pco, pikkusia folleja oli rivissä helminauhana kymmeniä. Gyne (YTHS:llä) sanoi, että eipä tässä sen enempää tarvii odotella, että haluatteko yrittää vuoden tällä kierro(ttomuude)lla vai haluatko samantien terot ja clomit? Sovittiin sitten, että kesälomien loputtua (jos kierto ei ole alkanut spontaanisti) syön teroja ja sitten clomeja 1 päivässä kp3-7. Näillä sit mentiin ja hiukan laiskahkosta vasteesta huolimatta kiertopäivän 20 tienoilla ovuloin ja meidän esikoinen sai alkunsa.
Esikoisen imetyksen loputtua (khöm, 20kk imetyksen jälkeen..) todettiin, että kierto tuntuu yllättävän säännölliseltä mulle, vois kokeilla "tjottailla". Haaveiltiin, että olis niin hienoa tulla melkeen "vahingossa" raskaaksi... No vähän toista vuolta "tjottailtiin", eipä se kovin rentoa sekään lopulta ollut (eikä se kiertokaan enää toiminut, kaks kertaa tunsin ovulaatiotuntemuksia ja sitten alkoi taas kierrot venymään), joten saman gynen pakeille taas. Totes, että tämähän on tuttu kuvio, ei muuta kuin clomia naamaan.
Söin clomeja neljä kiertoa (lopulta annos 3 clomia päivässä), mutta vastetta ei saatu aikaan, sen sijaan ihan hirveät sivuvaikutukset. Vaihdettiin Femariin, jota olen nyt syönyt kaks kiertoa, mut ei. Femarilla sentään saatiin heti vaste, vain yks päivässä pitää napata, mutta tärppiä ei kuulu. Tänään kp1 ja seitsemäs OI kierto alkamassa. Gynen kanssa ollaan sovittu, että seuraavalla seurantaultrakerralla laitetaan myös TYKSiin lähete. TYKSin aikaa odotellessa voidaan sit viel ainakin pari kiertoa leikkiä Femareilla, mutta aika laiha toivo alkaa mulla olee enää että me näin toista lasta saadaan.
Niin ja siis mulla kaikki muuten kunnossa, paitsi tää monirakkulaisuus (mitään rajua ylipainoisuuttakaan ei ole, ekaa yrittäessä olin normaalipainoinen, tällä hetkellä BMI aika tarkkaan 27.. koitan silti vähän painoakin pudottaa, jos se monirakkulaisuuteen auttais jotenkin). Isäntä joskus parikymppisenä on tutkittu ihan akateemisen kiinnostuksen vuoksi (oli jossain nuorten miesten hedelmällisyystutkimuksessa) ja silloin oli priimaa, mutta nyt ennen kuin voidaan lähteä TYKSiin jatkamaan tätä "harrastusta", on miehelläkin tutkimukset edessä.
Tuntuu, että ei oo varaa valittaa ja surra, kun yks terve (lähes täydellinen) tyttö tähän maailmaan saatu, mutta kyllä se kumman kipeältä osaa tuntua näin toista kaivatessa.
Tällainen romaani tällä kertaa..
Olen Laala, 28-vuotias yhden tytön (05/09) äiti, ja mieheni on 30-vuotias. Naimisissa ollaan oltu nyt seitsemän vuotta, ja toista toivotaan lähes epätoivoisesti.
Vähän omaa taustaa (ei tarvii lukea jos ei jaksa, heh): Ensimmäistä lasta aikanaan ei ehditty yrittämään käytännössä yhtään, kun eka yrityskierto vaan venyi ja venyi ja lopulta menin gynelle, kun kiertopäiviä oli kasassa puol vuotta. Todettiin oppikirjamainen pco, pikkusia folleja oli rivissä helminauhana kymmeniä. Gyne (YTHS:llä) sanoi, että eipä tässä sen enempää tarvii odotella, että haluatteko yrittää vuoden tällä kierro(ttomuude)lla vai haluatko samantien terot ja clomit? Sovittiin sitten, että kesälomien loputtua (jos kierto ei ole alkanut spontaanisti) syön teroja ja sitten clomeja 1 päivässä kp3-7. Näillä sit mentiin ja hiukan laiskahkosta vasteesta huolimatta kiertopäivän 20 tienoilla ovuloin ja meidän esikoinen sai alkunsa.
Esikoisen imetyksen loputtua (khöm, 20kk imetyksen jälkeen..) todettiin, että kierto tuntuu yllättävän säännölliseltä mulle, vois kokeilla "tjottailla". Haaveiltiin, että olis niin hienoa tulla melkeen "vahingossa" raskaaksi... No vähän toista vuolta "tjottailtiin", eipä se kovin rentoa sekään lopulta ollut (eikä se kiertokaan enää toiminut, kaks kertaa tunsin ovulaatiotuntemuksia ja sitten alkoi taas kierrot venymään), joten saman gynen pakeille taas. Totes, että tämähän on tuttu kuvio, ei muuta kuin clomia naamaan.
Söin clomeja neljä kiertoa (lopulta annos 3 clomia päivässä), mutta vastetta ei saatu aikaan, sen sijaan ihan hirveät sivuvaikutukset. Vaihdettiin Femariin, jota olen nyt syönyt kaks kiertoa, mut ei. Femarilla sentään saatiin heti vaste, vain yks päivässä pitää napata, mutta tärppiä ei kuulu. Tänään kp1 ja seitsemäs OI kierto alkamassa. Gynen kanssa ollaan sovittu, että seuraavalla seurantaultrakerralla laitetaan myös TYKSiin lähete. TYKSin aikaa odotellessa voidaan sit viel ainakin pari kiertoa leikkiä Femareilla, mutta aika laiha toivo alkaa mulla olee enää että me näin toista lasta saadaan.
Niin ja siis mulla kaikki muuten kunnossa, paitsi tää monirakkulaisuus (mitään rajua ylipainoisuuttakaan ei ole, ekaa yrittäessä olin normaalipainoinen, tällä hetkellä BMI aika tarkkaan 27.. koitan silti vähän painoakin pudottaa, jos se monirakkulaisuuteen auttais jotenkin). Isäntä joskus parikymppisenä on tutkittu ihan akateemisen kiinnostuksen vuoksi (oli jossain nuorten miesten hedelmällisyystutkimuksessa) ja silloin oli priimaa, mutta nyt ennen kuin voidaan lähteä TYKSiin jatkamaan tätä "harrastusta", on miehelläkin tutkimukset edessä.
Tuntuu, että ei oo varaa valittaa ja surra, kun yks terve (lähes täydellinen) tyttö tähän maailmaan saatu, mutta kyllä se kumman kipeältä osaa tuntua näin toista kaivatessa.
Tällainen romaani tällä kertaa..
Ja nolottaakin jo etukäteen kysyä, mutta siis jospa mua ei ihan pihalle naurettaisi jos kyselen tyhmiä... mutta siis lueskelin valmiiksi ja tutustuin ovulaatioliuskojen käyttöön, missä vaiheessa kiertoa aloitetaan pluussaaminen ym. Ilmeisesti minun 28päivän kierrolla testien aloittaminen tulisi ajoittaa kp 11-12. Mutta sitten testissä sanottiin että se pitää tehdä joko muovi -tai lasipurkkiin ja tämä sai minut miettimään, että käytättekö te muut aina uuden purkin, vai pesettekö jonkun lasipurkin aina käytön jälkeen ja jos voi pestä niin mitä ainetta uskaltaa käyttää ettei se vahingossa vaikuta testin tulokseen? Ja jos käytetään kertakäyttöpurkkeja, niin mistä sellaisia muovipurkkeja saisi hankittua joita uskaltaa käyttää. Mietin vain ettei jostain kaupan muovipurkista liukene mitään mikä vaikuttaa tulokseen... Haha, joo, tiedän. Näinkin yksinkertaisia blondeja voi olla olemassa :vampire:
