Aurinkovauvat *35*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väki varttunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Täälä taas reippailleena...huh kyllä tuli hiki ,ihmisellä on niin huono kunto ,että on hiestä märkä ennen kun pääsee ovesta pihalle. Tunnin lenkin kuitenkin kiersin ,vaikka välillä teki mieli kääntyä takaisin...vasenta jalkaa niin kovaa koski sääriluun päältä ,mutta se on vaan sitä liikkumattomuutta ,kyllä se siitä vetristyy kun ei anna periksi.
Täytyy myöntää ,että hyväolo siitä tuli kun tuolla auringonpaisteessa tarpoi ,edes tuon pienenhetken.

Tosiaan mihin hävisi Iltatähti? Oliko hän pikainen tähdenlento tässä ketjussa ,kun ei ole kuulunut? No tää aikakin on ihmisillä kiireistä on pihan laittoa ja kaikkia muita kevätaskareita ,jospa hän vielä ennättää tännekin.

Kuinkas mama miehesi on parantumaan alkanut? Oletko muistanut hellästi hoitaa ja hoivata?

Inkku ,meitähän on sit kaks tasapaksua ,minulta puuttuu vaan se vauvamaha:) mut tuota vaateongelmaa pukkaa välillä vaikka sitä vauvamahaa ei olekkaan.
Kp22 menneillään kun sitä kyselit ,kuinkas muilla? Ketä jännätään ekana?


 
Nyt tulee tunnustus... olen pari päivää käynyt ""vieraissa"" ja täytyy myöntää ,että ei oikein omalta maistu:(

Ha haa:):):) mitä aloitte ajatella? Olen käynyt tuolla www.vauva-lehti.fi keskustelupalstalla vauvakuume sivuilla yhdessä ketjussa ja siellä on sellainen vauhti päällä ,että ei perässä pysy...kiva välillä vilkuilla muualle ja palata omalle tutulle paikalle takas. vaikeeta se oikeesti on uutena mennä johonkin ketjuun ,joten ymmärrän hyvin jos AV:hen ei uutta porukkaa kovin usein eksy tai jos eksyy ei kauaa pysy mukana:)

 
Tiistai-iltapäivää siskot!

On se kyllä ihanaa kun tuo iso lamppu tuolla taivaalla on alkanut loistamaan ja lämmittämään! Siitä saa niin paljon virtaa ja iloa, että jaksaa taas pakertaa töissä ja kotona - tai ainakin yrittää... Silti pitää käydä hakemassa sitä Spartocinea tai Kräuterblutsaftia kunhan saisin vaan aikaiseksi. Hyvä tietää Inkku ettei ainakaan sulla ole S:stä tullut mahavaivoja.

Kurjia kuuluu maman miehen leikkauksesta! Tosi kummallista, että rupesivat leikkelemään ihan leikkelemisen vuoksi vaikka sitä tyrää ei sitten ollutkaan! Samaa mieltä oon muiden av:laisten kanssa eli teitin pitää tehdä se hoitovirheilmoitus ja sassiin. Jostain uutisista kuulin viikonloppuna, että hoitovirheitä tapahtuu jatkuvasti ja enemmän kuin tulee julki. Tehkää siis asiasta julkinen niin varmaan auttaa muitakin! Ihanaa kun kuitenkin päätitte mennä hoitoihin vauvaprojektia ajatellen.

Mitäs täällä muuta? Haidilla oli kurjaa oloa, mutta toivottavasti jo paremmat fiilarit. Jospa sieltä plussa sitten kuitenkin pärähtäisi...sitähän me odotamme kuin kuuta nousevaa! Äippäkin jo kärsimättömänä odottelee Onnelin tuloa ja sitä, että sais heittää hoitosukat nurkkaan! Äitykkä paistattelee palmun katveessa joku ihana hedelmädrinksu kädessään ja mairea hymy huulillaan. Kohtahan se jo tulee takaisin kertomaan meille loman kohokohdat, jipii! :)

Mullakin on Inkun tapaan kauhee tanttaolo ja just valitin asiaa työkaverillekin. Tunnen itseni möhköfantiksi! Työkaveri kyllä vakuutti ihan päinvastaista, mutta kyllä peili kertoo totuuden. Kiloja senkun tulee ja nyt niitä on jo +7,5 kg! Olo on kyllä muuten hyvä ja iloinen, mutta vaateostoksille ei kauheesti tee mieli. Eilen olin Sello-kauppakeskuksessa kattomassa asua 26.5. varten, jolloin mennä päräytämme NAIMISIIN! Juu kyllä siitä nyt totta tuli sittenkin ja olen niin onnellinen! Se tulee olemaan hyvin hyvin pienimuotoinen maistraattivihkiminen, jossa paikalle meidän lisäksi vain tytär ja naapurin pariskunta. Silti on kaikennäköistä pientä sälää hoidettavana kuten esim. tuo asu. Yläosa, kengät ja laukku löytyy, mutta alaosa tuottaa erittäin suuria vaikeuksia. Onhan tässä vielä yli kaksi viikkoa eli eiköhän sieltä joku teltanpuolikas mukaan löydy!

Nyt pukkaa kokousta! Palataan ja hyviä vointeja joka iikalle!
 
Hitto vie täällähän aletaan nyt urakalla naimaan... ei kun siis menemään naimisiin. Voi manna ihana uutinen sitä pääset sitten sinäkin tähän rouvas säätyyn:) wau ja vauvakin saa sitten yhteisen sukunimen aikanaan. Otatkos muuten miehen nimen ,vai pidätkö omasi? Ai niin ja onhan niitä väliviiva mahdollisuuksia:)
Ei puutu enää kun äitykkä ilmottaa ""pakottaneensa"" ukon naimisiin etelänreissulla...heh heh...siitä oli joskus puhetta:)

Mites on naiset enää ei ehditä paikanpäälle järkkäämään mannalle polttareita ,mutta mites on onnistusko ne täällä ketjussa? Esim. jotain ohjeita rouvahenkilölle jne.


 
UPEAA Manna!!!!! Ota vaan kaikki irti siitä päivästä. Vaikka teidän vihkimisenne on ""pienimuotoista"", niin meillä oli aikanaan vielä pienemmät ""häät"", kun karattiin vihille ja otettiin todistajatkin maistraatista. Silti se oli ihan oikeesti ihanaa.

Kyseessä on teille tärkeä päivä, vaikkei se kovin monen muun elämään millään tavalla vaikuta. Muista kuitenkin tarkastaa etukäteen, että esim. kukat ovat valmiina. Meillä kukkakauppa luuli, että vihkiminen on vasta seuraavana päivänä. Kun sulho meni hakemaan kimppua, se oli vielä lopullisesti sitomatta. No onneksi ehtivät tekemään. Minä taas kun menin kosmetologille meikkaukseen, kosmetologi levitteli käsiään ja ihmetteli, ettei täällä mitään aikaa ole. Olivat unohtaneet puhelintiedustelusta kertoa, että kosmetologilla on kahdella paikkakunnalla liike ja minä kuvittelin tilaavani aikaa omalle kotikylälle. Onneksi kosmetologin hoidossa oleva rouva oli oikein ymmärtäväinen ja sanoi, että kyllä hän jaksaa odotella yhden meikkauksen ajan. Niin saimme sekä kukat että meikit ajoissa, mutta jos olisi ollut vähänkin isommat pippalot, olisi voinut tulla tippa linssiin. Eli varmista vaikkapa edellisenä päivänä, että kaikki on kunnossa ja ymmärretty oikealla tavalla.

Itse vihkaisu oli tosi nopea ja tehtiin lähes kahteen kertaan, kun kamerasta loppui filmi ja todistaja näppäili tyhjiä kuvia. No sitten homma otettiin uudestaan kuvien kanssa.

Mitäpä noista, naimisiin päästiin ja sen jälkeen ilmoiteltiin sukulaisilla ja ystäville. Olivat aika hämmästyneitä, sillä emme olleet julkistaneet kihlausta kuin ihan parille henkilölle.
 
No niin, kun sitä tulin tuolta paisteesta käymään koneella, niin onpahan iloisia uutisia luettavaksi.
Etukäteen ei saa onnitella, mutta onhan Manna ihana uutinen tuo 26.5...että naimiaisiin (sanoi pienenä mun yksi lapsista, kun oltiin kummisedän vihkiäisiin menossa).
Ihanaa, sähän voisit muuttaa uutuuttasi nimimerkin RouvaManna (:ksi). Katsos kun Kiira muutti Kiiruskaksi ja minä olen hiljaa mielessäni miettinyt että kun tämä Onneli syntyy, niin muutan nimim. Onneliksi.

Joskos oltaiskiin kaikki toismuuttellisia ja kaik muuttaa nimensä...siinähän sitä mietittäis alkuun kuka on kuka, hih,hii.

Haidi, sinä välkyistä välkyin...alas miettiä Äitykälle sopivaa uutta nimeä! Vois ainakin tarjota!

Hei mä menen takaisin ulos ruskettumaan. Tuli tossa jo kykittyä rikkakasveja pois kukkapenkeistä, nyt otan rennosti.
 
Ilomielin otan rouvanelämään siirtyvälle vinkkejä vastaan ja kiitos jo Inkulle hyvistä vinkeistä! Ei olla vielä kimppua tilattu ja vähän mietin josko en tilaiskaan vaan valkkaisin vaan jotain kivoja kukkia ex tempore kukkakaupassa. Sitä ei kyl sietäis jättää viime tinkaan eli varmempaa ois varata kimppu etukäteen, mutta mulle on oikeastaan aika sama kunhan jotain kukkaa käteeni saan. Meikki ja kampaaja ovat vihkipäivänä ja tosiaan taidan varmistaa asian vielä ke 24.5. niin ei tuu ylläreitä. Kehoitin meikkaajaa varaamaan hitonmoisen arsenaalin erittäin peittävää voidetta niin saadaan tää meikäläisen läikikäs couperosa kunnolla peittoon! Sillä on varmaan jotain sementtiä laukussaan...

Meidän suunnitelmista tietää teidän lisäksenne vain tytär, naapurit ja mun kaksi lähintä työkaveria. Pomolle pitäis pian kertoa, sillä vihkimispäivä on meidän firmassa palkallinen (hyvin valittu siis) ja tarttis saada koko perjantai vapaaksi. Mun vanhemmat, siskoni, mieheni äiti ja hänen miehensä eivät tiedä vielä mitään ja voi olla, että kerromme vasta jälkikäteen ja järkkäämme sitten myöhemmin jonkinsortin kahvitilaisuuden. Jännittää jos rupean vollottamaan siinä vihkitilaisuudessa, mutta onneks se kestää vaan muistaakseni kolme minuuttia! Taidetaan järkätä sitten vasta joskus ensi vuonna kunnon bileet kavereille ja sukulaisille esim. tupaantuliaisten muodossa kun on saatu laajennusprojekti valmiiksi!

Me sitten päätettiin mennä myös siihen 4D-ultraan ja aika on varattuna tasan kahden viikon päähän Femedaan. En tiedä onko vaan sellaista hössäämistä ja ihan turhaa puuhaa, mutta mennään nyt kummiskin kun mieskin sanoi haluavansa. Otetaan tytärkin mukaan niin konkretisoituu hänellekin asia paremmin! Ja DVD:lle ottavat sitten ihan liikkuvaa kuvaa. Hui, onkohan se yhtä pelottavan näköistä kuin siinä Prisma-dokkarissa?!

Onko Inkku jo tuntenut lisää Toivo-Annelin porinoita?
 
Äitykkä on kuulkaa meidän puhekielessä ""Koppelo""... ai mistä moinen? No kerrompa teille...isälläni on tapana sanoa kauniista simsakasta naisesta ,että olipas mukavan näköinen koppelo tai ,että sellanen tanssitettava ""telkkä"" no minä sit joskus puhelimessa sanoin äitykälle tyyliin ,älä sinä koppelo kuule mulle ala... ja siitä se lähti. Äitykkä rivakkana immeisenä etti netistä kuvan koppelosta ja kaunis lintuhan se oli ,niimpä hän on ollut siitä lähtien meidän puheissa tuo koppelo...minä telkkä:)
Ehkä hän ei kuitenkaan halua tuota täällä käyttää ,joten äitykkää parhaiten kuvaa nimimerkki ""höylä"" tai ""hosuli"" ,johtuen ihan siitä ,että hän on sellainen jokapaikanhöylä ja hosuaa mielellään siellätäällä:)

Miten on keksitäänkö ne nimet itse vai antaako ketju ehdotuksia ,joista jokainen valkkaa omansa.
Otan vastaan mulle uutta nimiehdotusta ,mutta haluan ehdottomasti odottaa ,että äitykkä palaa remmiin mukaan ,sitä keksimään.

 
No mikä ettei voitais muuttaa nimet kaikki uusiksi! Haidi kyseli minkälaisen sukunimiversion otan ja olen päättänyt ottaa sen väliviivaversion. Se on vielä ihan inhimillisen pituinen eikä tuu kramppia käteen sitä kirjoittaessa!
 
Mä voisin olla tästä lähtien tuo vanhan kunnon ajan jouluKinkku, josta ei läskiä puutu.

Porinoita ei ole nyt samaan malliin tuntunut kuin viime viikolla. Taitaapi T-A olla vaihtanut asentoa. Kyllä niitä aina välillä tuntuu, mutta muutaman viikon päästä ehkä sitten jo potkutkin antavat merkkiä itsestään.

Mäkin voisin mennä 4D-ultraan, mutta mies ei ole innostunut, sillä hän ei halua tietää sukupuolta ja Prisman dokkarissa vauva näytti jotenkin kelmeältä ja kumimaiselta.
Meille taitaa silti, ehkä, olla tulossa T, eikä Ai, sillä ainakin niskanpoimu-ultrasta saimme kuvan, jossa näkyi vain peppu ja jalat ja se mitä on niiden välissä. Kätilö antoi kuvan meille, koska hänestä ""jalat olivat niin hassussa asennossa"". Hän ei vihjaissut sukupuolesta, mutta näyttää selvältä. Tosin en tiedä voiko se olla niin selvä asia jos siinä vaiheessa. Meille on ihan yhden tekevä kumpi sieltä tulee, sillä meidän vauvamme hän on joka tapauksessa.

Mäkin olisin muuten ottanut väliviivaversion nimestäni, mutta siitä olisi tullut aivan kauhean pitkä nimihirviö. Olen edelleen ""omalla"" nimelläni. Vauvalle tulee isänsä nimi. Vähän tässä kohtaa vielä mietin, että pitäisikö minunkin vaihtaa nimeä, jotta perheessä olisi vain yksi nimi, mutta, mutta. Kun on neljä vuosikymmentä ollut jonkun niminen, tuntuu hassulta alkaa sitä muuttamaan.
 
Inkku yrittää nyt ällyyttää meitä uudella nimellä ,ei onnistunut heti arvaa kuka siellä...kinkku ja T tai A...hih hih!
Voi olla ,etä jos alamme nimiämme vaihtelemaan kohta kukaan ei ota selvää kuka kukin on.
Olen ihan vast`edeskin Haidi...kun vaan saisi jokupäivä vielä nikkinsä perään lisätä omat rv:t :):)

Kello käy eikä meillä vielä pöydässä ruokaa näy ,täytyypä nousta tästä ja alkaa sitä valmistaa...tänään ruokalistalla ala Haidi makaronilootaa ja kinkkusalaattia.

 
Tarkoitatko ""oikean laidan kutistumisella"" sitä, että vastatessasi suoraan edelliseen viestiin ellit ikään kuin sisentää seuraavan viestin oikealle päin.

Kun reuna alkaa liikaa kaartumaan oikealle, vastaa vain alkuperäiseen viestiin ja vasenreunatasaus toimii taas :-D
 
Minä ilmottaudun heti vaihtamaan nimeäni, siis tässä ketjussa, jos joku keksii vain sopivamman, tai parhaiten minua kuvaavan uuden nimen mulle, tämä nykyinenkin on sellainen hätäseen viritetty, alkuperäinen tuli vain jostain meileen, ja jonkun toisenkin käytössä, että joten tuumasta toimeen?.... katseeni suuntautuu nyt äitykkään tai mamaan, nämä taitavat jo ""tuntea"" minut parhaiten tässä joukossa... tulin vasta töistä, tosin kampaajan kautta, ja voi veljet, ja pois alta, kun mun kampaajalla on söpö vauvamaha, on enää vajaa pari kuukautta töissä, kunnes poks!

Niin ja vain hetken tässä vain vanhenen, kunnes taas säntään kokoukseen, äippä, sopii minulle mainiosti, mene sinä puolestani hörppimään kahveeta tämänpäiväiseen ay-kokoukseen, niin minä menisin mielläni välillä jumppaan, pakko kun on yrittää jotenkin tehdä jotain ja liikkua, ettei tämä tasapaksu kroppa, mikä ei koskaan ja ikinä enää saa sitä omaa vauvamahaansa, muutu ihan pelkäksi palloksi, ja oikeasti jumppa on minulle sitä ""jotain muuta"" ajateltavaa, ja vaihtelua tähän arkeen, ja omien asioiden mietintään...

Mama varmaan hoitelee miestään hellällä huolenpidolla, hyvä niin, meitä kerkee sitten myöhemminkin taas tervehtiä, ja kertoia uusimpia kuulumisia...

Ihanaa Manna, tervetuloa rouvassäätyn, minä tein sen kyllä jo toistamiseen, kun en kerralla osannut tehdä sitä hyvin ;) jos nyt olisi parempi tuuri, toivossa on hyvä elää... silloin 26.5 on melkein meidän 2 kk hääpäivä, hih. pitäiskö alkaa juhlimaaan joka kuukausi, niin saisi lisää juhlia elämään ;) ja meidän töistä sai ihan kaksi palkallista vapaapäivää vihkiäisten yhteyteen, olisi saanut vielä lisäksi varsinaisen vihkipäivänkin, jos se olisi osunut arkipäiväksi,mutta meillä se oli lauantai, että on näissä eroja, mies ei saanut mitään ylimääräistä vapaata, eikä häälahjaa talosta, meiltä tuli sellainenkin, no niin se siitä... Me ei koskaan menty kihloihin, tämä oli meidän tapa toimia, miehen äiti sitä vähän kyllä ihmetteli... Nimiasia oli minulle henkilökohtaisesti hankala valinta, asiassa oli niin monta puolta, olin kuitenkin poikani kanssa saman niminen, ja sekin nimi minulla oli ollut jo aika kauan, joten nyt olen sekä poikani, että mieheni niminen, siis tälläkin on yhdysnimi, ja en ole siihen itsekään vielä ihan tottunut, mutta ehkä joskus totun, tai sitten en...?
Ei kai me muuta nyt kuitenkaan voida, kun aloitetaan virtuaalipolttareiden suunnittelu mannalle, ja äkkiäkös minä ala-osan mannalle ompelen, eikun kangasta ja mittoja vaan tulemaan, tulihan ne morsiustyttöjen mekotkin ommeltua ja paljon kehuja saivatkin... niin olis tarjolla yksi kuusivuotias ja toinen 14 vuotias morsiustyttö, voisin lainata ;) ... ja kukista vielä, minulla oli pieni sievä kimppu ajankohtaisista kukista sidottu ja vähän hopealangalla koristeltu, kimppu oli erittäin kaunis, eikä maksanut paljon, ja sulhasella viehe näistä molemmista ja pojalle vain toista kukkaa,(lilaa ja vihreää), ja olin tyytyväinen,moni ihmetteli kukkavalintojani, mutta kaikkien mielestä kimppu ja vieheet olivat kauniita, huvittaa ihan, kun jotkut upottavat kukkiin satoja euroja, mutta en tuomitse kenenkään tapaa toimia, kukin tekee tavallaan ja valitsee itselleen sopivat kukat, puvut ja juhlat, ja tämä valitsemani tapa sopi minulle ja miehelleni, olenhan jo tälläistä kierrätystavaraa itsekin... (mieheltä ihanin kiitos oli, kun hän häiden jälkeen sanoi:"" jos olisin itse osannut häät suunnitella, olisin juuri tuollaiset halunnut, kun sinä rakas vaimoni meille suunnittelit ja toteutit"" ja arvatkaa itkinkö minä, kun hän tämän sanoi?
 
heippa vaan täältäkin:)
Vai on etjussa taasen naitu, onnea manna!!!
No niin saunaa lämmitty poikien kanssa ja poikaat täyttivät pyykkikoneen ja voi kun ne auttaa...

Joo-o alkaa ottaa kunnon päälle tämä työskentely eli viikko jo uuvuttaa vaikka on ihan alussa.. Katselin ja tuskailin, että pitäis laittaa kirpparille tavaraa... No pojat ottaa varaslähdön mummolaan enne mun lomaa ja silloin käyn sellaisia mitä poikien kanssa ei onnistu.. Meillä on uusi ""lemmikki"" ampiainen piti laittaa purkkiin kun poikaat ei antaneet lupaa liiskata.. ja ravut tekee lisää poikasia, hitto eihän täällä muut sitten lisäännykkään.... No tämä on niin tätä täällä taasen...Oiskos jotain auringon aiheuttamaa uupumusta kaikkeen.
 
Hengissä olen ja kahlasin tän ketjun äsken läpi. En kyl taia muistaa puoliakaan. Ollu niin kiirettä remontin ja ulkotöiden kanssa, etten ole paljoa ehtiny ketjussa käydä.
Heinäkuista Pärnun matkaa tai lähinnä majoitusta olen nyt pari päivää myös metsästänyt. Perhehuoneita ei enää ole vapaina, joten nyt etsitään hotellia, josta löytys edes jonkinlaisia huoneita meidän perheelle.
Tässä kierrossa ei täällä tainnut olla minkäänlaista ovista, joten ei ole mitään toiveitakaan. Kp tänään 21 eli eiköhän parin päivän päästä menkat alakin.
Kaikille terkkuja ja tiedoksi, että mukana kyllä olen...
 
Huomenta huomenta.
No onhan se Iltatähti kuvioissa, hyvä hyvä.
Se on totta että tähän aikaan vuodesta tuo aika tahtoo olla vähän enemmän kortilla, varsin jos on sitä omaa pihaa siinä laitettavana.

Täällä sitä siis vaan palloillaan, ei auta kuin ootella.
Nyt olen merkin itsestäni antanut ja poistun asioille ja palaan taas päivemmällä.

Hervottoman hauskaa päivää jokaiselle!
 
Huomenia täältäkin!

Mulla oli viime yönä hauskaa mieheni kustannuksella, kun se heräsi yht'äkkiä tikkuna istumaan sänkyyn ja totesi: ""Voi itku, nyt ne otukset on syöttämättä. Ne kun on aina niin hiljaa, ettei niitä muistakaan."" No minä tähän ihan ihmeissäni, että mitkä otukset. Hän rupesi sitten miettimään, että mitä ne nyt sitten ovatkaan ja hetken päästä totesi, ettei niitä taida ollakaan. Aamulla kertoi, että hän luuli, että meillä on varastossa lampaita, jotka oli unohtanut syöttää. Lampaita????? Hänellä on joskus ollut koira, muttei mitään sen maanläheisempää. No hauskaa riitti.

Minä yleensä olen meidän perheessä se, joka saa kaikenlaisia hepuleita yöllä ja puhelen ihan omiani. Unissakävelykään ei ole mitenkään harvinaista. Mies taas väittää, ettei hän näe edes unia, mutta taitaapi puhua palturia.

Mites teitillä, oletteko joutuneet kurjiin/hassuihin tilanteisiin esim. unissakävelyn vuoksi. Minulla olisi niitä tarinoita riittämiin. Onneksi sitä esiintyy nykyisin vain kun olen erityisen väsynyt.
 
Joopa tuosta unissaan puhumisesta...Meillä pieni herra ilmoitti kovaan ääneen viime yönä ""LUE MULLE KIRJAA, SITÄ KOVAKANTISTA""... ja tietysti tämä huuto tapahtu juuri parhaaseen aikaan kun puuhailtiin aikuisten hommia autuaalisen unohtaneina koko jälkikasvu viereisessä huoneessa.... pakkohan se oli tarkastaa, että poika nukkuu...No tämä unissaan puhelu on joka öistä tällä pojalla=)

Hyvät huomenet kaikille! Ihana aamun paiste toivottavasti jatkuu koko päivän!
 
Hereillä ollaan... ja täälläkin monesti yöaikaan tapahtuu kummia... en minä mutta muut:)

Hei huomenna on torstai ja se tietää sitä ,että äitykkä kotiutuu kotimaankamaralle... ja sit sitä kuullaan lomakuulumisia.

Vähän on väsy eilisestä touhuumisesta ,että houkuttelisi kömpiä tuonne peiton alle ,mutta en sitä tee. Lähden pienelle lenkille ,illalla oli jalat niin kipeet ,että tänään en koko kylää kierrä ,niin kun eilen tein.
Kuulumisiin siis...
 
Täytyypi kertoa nyt täällä, että T-A on taas alkanut pulpahtelemaan ja kutittelemaan äitiään :-) Hassu tunne, sellainen sisäinen kutiaminen. Kai se sitä itteään on, vaikka muutamaan päivään en sitä taas tuntenutkaan.

Lauantaina pitäisi mennä vaateostoksille. Joku kesämekko pitää hankkia ja housut sekä muutama pusero.

Onkos teillä nyt keväällä paljon valmistujaisia yms. tiedossa? Meillä ei taida olla edes yksiäkään yo-juhlia tänä vuonna. Tosi harvinaista.
 
Ei oo juhlia tälle keväälle... No tulevaisuudessa on juhlia edessä.. argh töihin olis pakko vääntäytyä.. Ja odottelen ukkoni yhteyden ottoa kun sillä on lääkäri siitä sarveiskalvosta eli jälkitarkastuksia...Kumpa ei tarvitsis varautua uusiin leikkauksiin tai siirtoihin...
 

Yhteistyössä