**2010 loppu- ja 2011 alkuvuonna lapsettomuushoidoista plussanneet**

SiljaTii, saatiin mekin neuvolasta se vihkonen. Vähän samaan tyyliin luettiin sitä miehen kanssa yhdessä, kun ekaa ooteltiin. Kehtaanko edes sanoa, mutta kyllä tämä toinen odotus on vähän vähemmällä huomiolla muutenkin. Jotenkin mä pyrin kaiken mahdollisen energian keskittämään tuohon olemassa olevaan typyyn, etten edes joka hetki muista raskaani olevanikaan.
Iltaisin sitten paijataan masumurua, kun tytön mentyä nukkumaan on vähän rauhallisempaa.

Kuin musta tuntuu, että perheeseen esikoiseksi syntyvä saa ainutlaatuisen huomion verraten kaikkiin seuraaviin. Toiseksi syntyvä joutuu alun alkaen jakamaan kaiken.

Naapurissa on ollut Hartanin vaunut ja ovat olleet oikein tyytyväisiä niihin. Varmasti hyvä valinta.

Mulla on huomenna neuvola, jännittää aina yhtä paljon se sydänäänten kuuntelu..

Ihanaa ystävänpäivää :heart:

 

Vadelmaunelma: On varmasti rankkaa olla täyslevossa. En osaa edes kuvitella. Ja siinä tosiaan ehtii sitten ajatella kaikkea mahdollista.. Toivon että sulla kaikki menee kuitenkin hyvin loppuun asti, niinkuin varmasti meneekin.

Mulle tulee aina välillä sellaisia hetkiä, että mietin että onko vauvalla kaikki hyvin, onko se terve vai onko sillä jokin vamma tai sairaus. Mulla on läheinen ihminen raskaana suurinpiirtein samoilla viikoilla, hän on ihan luomusti (ja nopeasti) tullu raskaaksi ja ennestään yhden lapsen äiti. Hänen kanssaan kun joskus puhun näistä, niin huomaa kuinka erilailla voi ihmiset suhtautua raskauteen. Hän on jotenkin paljon huolettomampi ja suunnittelee elämää jo uuden vauvan kanssa, eikä ymmärrä aina näitä mun pelkojani, vaan vähän "naureskelee" kun stressaan asioista.

Mietin itsekin sitä että miksi pelkään. Oon ajatellu että ehkä se tosiaan johtuu taustoista ja edellisistä kokemuksista. Ihminen joka tulee helposti raskaaksi ja kenellä kenties on jo yksi tai useampi terve lapsi, ei varmaan murehdi uudenkaan raskauden kohdalla ihan älyttömiä juttuja. Mutta kun takana on monta vuotta lapsettomuutta, yksi raskaus jossa lapsessa kromosomihäiriö ja joka päättyi keskeytykseen, niin kyllä se varmasti heijastuu uuteen odotukseen. Mä pelkään eniten sitä että vauvassa ois jotain vikaa, niinkuin viimeeksi oli. Varmasti taas keskenmenon tai kohtukuoleman kokeneella pahin pelko on että se tapahtuu uudestaan. Välillä osaan aina rentoutua ja nauttiakin raskaudesta (onneksi koko ajan enemmän ja enemmän) mutta silti aina joskus tulee sellainen olo, että uskon vasta kun vauva on sylissä, että kaikki on hyvin.


Pieni Tähtönen: Mulla on ollu raskauden alusta asti käytössä multivita raskaus ja imetys ja sen lisäksi alotin möllerin omega-3 n. rv 12. Lähinnä sen takia kun en syö kalaa oikeestaan ollenkaan. Ja nyt pari viikkoa oon tosiaan sitä rautaa syöny vielä lisäks.

Pirpana: Hyvä että sydänäänet kuului. Kyllä ne minuutit tuntuu pitkiltä siinä, jos ei heti ala jumputus kuulua!

Silja Tii: Se sf-mitta on mun mielestä kohdun korkeus, mitattuna häpyluusta kohdunpohjaan. Korjatkaa joku jos oon väärässä!
Aika vähän teillä noita neuvolakäyntejä, ilmeisesti näissä on paikkakuntakohtaisia eroja. Meillä on neuvola n. kuukauden välein.
Vielä noista Teutonia Fun-vaunuista: Muistelen että niissä ois sisämitat samat kuin muissakin teutonioissa, tai ainakin hyvin lähelle. Kunhan näihin myöhemmin perehtyy paremmin, niin varmaan löytyy vielä muitakin hyviä vaihtoehtoja.

Jaahas, on vissiin lähdettävä tän romaanin julkaisun jälkeen töihinkin välillä. Hyviä vointeja kaikille!

-Hugsy ja bebe rv 18+1

 

Pitää kaydä poksumassa

Pieni Tähtönen ja Pikku Viitonen 15+0 :heart: POKS!!!

 

Heipat taas teille daamit!

Toivottavasti kaikilla menee hyvin, Vadelmaunelma, älä tylsisty siellä! Joskus olisi näppärää olla kristallipallo jolla näkisi että puolen vuoden päästä kaikki on hyvin. Olis helpompaa odotella ja sietää ne mahdolliset vastoinkäymisetkin. Peukut ja varpaat pystyssä sinunkin puolesta.

Pieni tähtönen, mulla on käytössä Multivita raskaus, oon tosin niin hajamielinen etten tahdo muistaa ottaa joka päivä. Neuvolasta mullekin suositeltiin vaan ne D-vitamiinit tässä vaiheessa. Oon välillä ottanut vähän vahvempia versioita niistä kun tuo jokapäiväinen nappi on välillä jäänyt väliin.

Danita, oon kertonut töissä osalle (mm. pomolle just lomia ajatellen), viimeisin joka kuuli asiasta kommentoi että ”ai jaa sensorttista lihomista tällä kertaa sitten”... eli eiköhän jokunen muukin ole kiinnittänyt huomiota mun katoavaan vyötärölinjaani vaikkeivat kohteliaina kehtaa niin mainita siitä. Pientä jojoilua on ollut aiemminkin. Pari vuotta sitten sukujuhlilla pari hiukan harvemmin nähtyä sukulaismiestä onnitteli mua hyvin lämpimästi ja kyseli milloin on laskettu aika... olivat hiukan noloina kun meni tulkinta metsään sillä kertaa. Mutta ruumiinrakenteeseeni siis kuuluu että jos paino nousee niin muutenkin kertyy vyötäisille.

Oon kanssa hitusen kateellinen teille jotka tunnette jo liikkeitä. Tuntuu että neuvolat on sen verran harvassa että ehtii alkaa välissä jännittää. Ens viikolla seuraava kerta. Olin aivan tuhannenvarma ennen raskautta että mitään kotidopplerhörhötyksiä ei meille kyllä tule, mutta kieltämättä on se hankinta mielessä käynyt kuitenkin. Ehkä jaksais vielä kuitenkin ne muutamat viikot että tuntee vauvan sitten liikkeistä.

Mulla on parhaillaan jo toinen vatsatauti tässä raskaudessa. Vatsassa on tuntunut pieniä kuplimisia silloin tällöin, mutta veikkaampa että liittyy nyt kyllä tylsempään asiaan kun vauvan liikkeisiin. Kotona lepäillessä menee aika. Yleensä en ole kovin helposti kipeänä mutta nyt tuntuu että saan jokaisen taudin joka vastaan tulee. Onko muilla samaa ilmiötä?

Hankinnoista, musta tuntuu että oon ihan tollo sen suhteen mitä vauvalle ylipäätään pitäisi hankkia. Pikkuhiljaa pitäisi ruveta miettimään mitä haluaisi ainakin jos haluaa käytettynä edes osan löytää. Nuo vaunut näyttävät ihan ylipääsemättömältä suolta, mielellään vinkkejä kokeeneemmilta vastaanotetaan kyllä! Oon käynyt vähän ikkunan ulkopuolelta liikkeestäkin kurkkimassa, mutta vielä siinä kynnyksellä alkaa ahistaa niin paljon etten ole sisäpuolelle uskaltanut... ehkä rakenneultran jälkeen sitten? Mitään vaatteita tai muutakaan en vielä ole ostanut, mutta himottaisi pikkuisen ruveta kutomaan jotain pienelle.

Silja Tii, mulla on kanssa mahdoton jano koko ajan, eiköhän se kuulu asiaan. Limuja ja vissyjä en viitsi enää juuri juoda kun niistä tulee niin paljon närästelyä ja röyhtäilyä. Mutta vettä menee litratolkulla. Vanhat vaatteet menee vielä, tosin yhdet farkut vaan mahtuu jotka on pikkuisen venyvää sorttia ja aina olleet aika väljän malliset. Mutta paitojen suhteen oon aina tykännyt kohtalaisen pitkistä ja väljistä malleista kun selkä on aika pitkä. Joten iso osa todennäköisesti toimii vielä aika pitkään. Ystäviltä sain kierrätyksenä kassillisen äippävaatteita mutta vielä ei oo tarvinnut ottaa niitä käyttöön. Ja housujen suhteen joudun kyllä käymään vähän shopauttamassa sitten tuonnempana koska noi ystävät on vähän kapealanteisempaa sorttia kaikki.

Onko joku teistä muuten ajatellut hankkia sellaista raskaanaolevan turvavyönohjainta autoon? Musta on alkanut nyt jo pidemmillä matkoilla tuntua aika tukalalta se istuminen vyön kanssa. Mietin vaan olisko jollain jo kokemuksia tai ajatuksia siitä.
Mut eipä muuta kun mukavia päiviä kaikille teille!

Kukka 15+4 (tai jotain sinnepäin)

 

Jospa nyt kerkiän kirjoittaa edes jotakin...

Kukka73 Ehdottomasti suosittelen tuota turvavyöohjainta. Ostin sen jo vuosia sitten toista lasta odottaessani ja se on hyvä meillä tosin vanhaa mallia jo mutta ajaa varmaan saman asian vieläkin. Viime viikolla juuri otin miehelle sen puheeksi, että vyöohjaimelle olis taas käyttöä.. ei vaan ole sitä vielä etsinyt vaan pitänee muistuttaa miestä asiasta.

Kertomisesta en ole kertonut oikeastaan kenellekään. Töihin ajattelin ilmoittaa vasta raskausviikon 22+ jälkeen, kun saan kelan paperit neuvolasta. Nyt olen hoitovapaalla, joten työporukka ei onneksi ihan koko ajan ole minua näkemässä.

Hankinnoista ei tarvita oikeastaan mitään.

Oletteko uskaltaneet maistella maksamakkaraa?? Suositusten mukaan raskaana oleva saa sitä syödä pari viipaletta päivässä.
Aivan kamala himo on nyt maksamakkaraan.. :vampire:

 

Uivelo, kiva kuulla hyviä uutisia sun ultrasta!

Tähtönen, mä olen kyllä maistellut silloin tällöin maksamakkaraa, on munkin suuri herkku. Haasteellista on tosin rajoittaa se siihen kahteen palaan kun paketin on kerran avannut.

Mäkin mietin tota turvavyönohjainta, mut sen käyttö pitkän talvitakin kanssa taitaa olla aika hankalaa. Ja lyhyellä takilla ei näillä pakkasilla tarkene (ainakin kun meidän auto on jääkylmänä kadun varressa ilman minkäänlaista lämmitystä)... Mut kyllä se varmaan hyvä olisi. Tosin autoilua mulla ei tule paljoa, pari kertaa viikossa suunnilleen.

Kukka, en mäkään ole uskaltautunut mihinkään lastentarvikeliikkeisiin. Jotenkin tuntuu että en todellakaan kuulu sinne, ahdistaa ajatuskin. Toisaalta, aiemmin kun kävin niissä kummilapsille jotain hakemassa, ei ahdistanut. En tiedä miksi nyt. Mutta olen siis lähinnä netissä katsellut erilaisia tarvikkeita. Semmoinen kattoon ripustettava keinuva kehtokin kiinnostaisi. Ja kyllä mäkin nyt varmaan yritän selviytyä ilman sitä doppleria, yritän ajatella että pitää jaksaa vaan uskoa tähän vauvaan. Kun ei sillä dopplerilla kuitenkaan pysty keskenmenoa estämään...

Hugsy, ihan tuttuja nuo pelot ja ajatukset siitä että mitä jos kaikki ei menekään hyvin. Kai ne seuraa mukana aina jos on ollut vastoinkäymisiä tällä elämänalueella. Ihan niin kuin kerran työttömäksi jääneet tuntuu uudessa työpaikassa jatkuvasti pelkäävän saavansa uudestaan potkut, nää on jotenkin ihan irrationaalisia pelkoja tämmöiset jotka perustuu aiempiin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Mäkin olen miettinyt paljon sitä että miten pärjätään jos lapsi ei olekaan terve. Samalla ollaan kyllä myös suunniteltu ja haaveiltu millaista meidän elämä sen vauvan kanssa sitten olisi, välillä siihen uskaltaa uskoa ihan täysillä, ja välillä tulee suuri epävarmuus.

Mä olen ollut onnekas eikä mulla ole ollut toistaiseksi mitään tartuntatauteja raskauden aikana. Pahoinvointia, väsymystä, ruuansulatusvaivoja ja päänsärkyä on kyllä riittänyt vaikka muille jakaa, ja nyt viime aikoina sitten nämä kauheat niskakivut on ollut riesana. Olen pessyt käsiä tosi ahkerasti, aina kun tulen töihin tai kotiin tai mihin vaan menen suoraan käsipesulle, ja kynnenaluset kuuraan harjalla. Toivon että se edes vähän auttaa pitämään tauteja loitolla. Luin että pahimmat bakteeripesäkkeet on kauppojen kärryjen ja korien kahvat, ja julkisten tilojen ovenkahvat. Joten jos syön jotain kaupungilla niin yritän muistaa ensin käsidesin.

Voi että, mäkin odotan niin kovasti niitä vauvan liikkeitä. Mut en kyllä ymmärrä miten kukaan pystyy tuntemaan sellaisia hentoisia liikkeitä kaikkien näiden vatsan kivistysten seasta. Mulla on jatkuvasti jotain kipua masussa (ruoansulatushäiriöitä, repäisykipuja, outoa tykytystä ja pistosta ja kuplintaa siellä täällä, jne), ja ne on sen verran voimakkaita että miten ihmeessä niiden seasta voisi tuntea jotain "perhosen siipien kosketusta"??? En voi käsittää. Musta tuntuu että sen vauvan pitäisi potkia tosi voimakkaasti että mä jotain tajuaisin. Miten te kokeneemmat olette erottaneet liikkeet muista vaivoista?

 

Kävin tänään nt-ultrassa. Riskiluku oli 1:6600, eli onneksi pieni. Vauveli oli kooltaan muutamaa päivää isompi mitä viikkojen mukaan pitäisi olla, taisi olla 12+5. Kaikki oli siis hyvin tähän mennessä, mutta siltikin edelleenkin pelottaa kuinkahan tässä käy. Koskahan tää raskaus alkaa tuntua silleen todelliselta että uskaltaa muillekin kertoa.

Mansikkainen 12+1

 

Liikkeistä taisin nuolaista ennen kuin tipahti, eli en oikeastaan voi sanoa, että olisin sen yhden kerran jälkeen juurikaan mitään tuntenut. Muutaman, ehkä liikkeen ja sitäkin enemmän kaikenlaisia juilimisia, möyrimisiä ja muita vastaavia... Ei sitä pitäisi huolestua kun ensi kerta kuitenkin kyseessä, niin ei kai liikkeitä vielä välttämättä pitäisikään tuntea. Enemmän se on sitä, että haluaisi tuntea ja masentelen kun en tunne! Pitäisi varmaan olla piirun verran itse rauhallisempi ja kuulostella liikkeitä rauhassa. Olen vain sen verran sähköjänis, että paikoillaan pysyminen tuo haasteita

Asumisesta Asumme kolmen koiran kera kaksiossa ja ahdasta on jo nyt. Olimme jo päättäneet ettei uutta asuntoa hankita ennen kuin vuoden kahden kuluttua, mutta nyt rupeaa tuntumaan siltä, että mitäs jos sittenkin. Pitäisikin mennä pankkiin juttelemaan lainan suuruuksista yms. Olisihan se ihana laittaa lapselle oma huone ja maalailla seinille "kuka lohduttaisi nyytiä" tyylisiä kuvia kaikkialle. Olisihan se hyvä tuossa nykyisessä asua vielä hetki niin hoitovapaan rahatkin riittäisi paremmin.

Hankinnoista En ole vielä uskaltanut juurikaan mitään tehdä ja ahdistun minäkin lastentarvikeliikkeissä vaikka ennen ostelin tutuille lapsille paljonkin lahjoja. Jotenkin sopeutuminen raskauteen taitaa olla hoitoja läpikäyneillä/pitkään yrittäneillä hankalampaa ja pelko menetyksestä vieläkin suurempaa. Vaatteita meillä on jonkin verran jo saatuja, mutta niille ei vielä ole paikkaakaan. Suurenosan tarvikkeista saamme sitten aikanaan lainaan tai käytettynä omaksi niin ei niistäkään juuri tarvitse vielä murehtia.

Rakenneultra on vajaan kahden viikon kuluttua ja jostain syystä jännittää todella paljon. Samoin kuin tänne kirjottaminen tai yleensäkkin raskaudesta puhuminen. Ihan kuin toisi itselleen huonoa onnea liikaa "haaveilemalla" vauvasta. Olo on jotenkin apea kaikin puolin, mutta ehkä ne on vain nämä hormoonit!

Mukavaa viikonloppua kaikille! Täälläkin on luvassa sohvalla loikoilua.

 

Ensiksi pahoittelut, kun en ehdi kommentoida kaikkien vaiheita.
Hugsy, nuo epävarmat olot ovan niiiiiin tuttuja... Pitkän lapsettomuustaustan ja keskenmenon kokeneena on vaikea luottaa oman kehon kykyyn kantaa lasta!

Omaa napaa sen verran, että tänään käyty nt-ultrassa, jossa KAIKKI HYVIN PIKKUISELLA! :heart:
Olen niin onnellinen ja helpottunut. Vauhtiveikko vastasi päivälleen viikkoja, niskaturvokki oli 0,9, kaikki kädet, jalat ja elimet näyttivät olevan paikoillaan. Ja huomenna 12 vkoa tulee täyteen!

Kaikille halauksia ja hyvää mieltä pakkaspäivään!

Pirpana + Vauhtiveikko 11+6

 

Oletteko ajatelleet ottaa vauvavakuutusta? sellaista, joka kattaa lapsen sairauskulut.
Me ollaan se jo varattu Vakuutuksen myöntämiseen vaikuttaa äidin terveydetila.

Olo on hyvä ja energinen. Siivouskin on kivaa =) jonkin verran vaan selkää alkaa jomotteleen. Vauvan liikkeet tuntuivat taas tänään pulpahtamisina liikkeinä mutta eilen en niitä havainnut. Ei ne vielä välttämättä joka päivä tunnu tässä vaiheessa ja voi olla että istukka on nyt etuseinämässä, joka vaimentaa liikkeitä.

Hyvää viikonloppua!

Pieni Tähtönen ja Pikku Viitonen 15+3 :heart:

 

Uivelo Tarkkaa tietoa mullakaan ei ole mitkä äidin tilasta vaikuttais niin, ettei saa vakuutusta ollenkaan. Epäilen siis vain epäilen, että äidin raskausmyrkytys ja myös aiemmin ollut myrkytys, diabetes, sydänvika, verenpaine ym sairaus voi rajata joitakin lapsen korvattavuudesta pois tai evätä vakuutuksen saannin kokonaan.
Ja aika tärkeää olisi ottaa aikaisessa vaiheessa selvää, jo ennen rakenneultraakin saako vakuutuksen vai ei, sillä jos rakenneultrassa huomataan jotain poikkeavaa lapsella, niin se rajataan korvattavuudesta heti pois ellei vakuutusta ole vielä hakenut. Jos siis on jo kerennyt varata vakuutuksen niin raskauden myöhemmässä vaiheessa ilmi tulevat epäilyt tai todetut eivät enää vaikuta vakuutukseen vaan ne korvataan kyllä. Tosin käytäntö vaihtelee vakuutusyhtiöittäin mutta kannattaa ottaa selvää ehdoista. Joissakin on aikamoiset alku selvitykset ja tiukat. Joissakin taas ns. helpommat selvitykset omasta alku tilanteesta.

 

Apsu: mustakin tuntuu että liikkeitä ei nyt taas oikein tuntunut. Yritän joka päivä kuulostella, mutta aika heikoin tuloksin. Eiköhän ne siitä aikaa myöten vahvistu/lisäänny, ei vaan malttais odottaa!

Mä oon miettinyt kans noita vauvavakuutuksia. Ilmeisesti sellainen joka on heti syntymästä asti voimassa on jonkun verran kalliimpi kuin se, joka otetaan 2 kk vanhalle vauvalle. Hinnoista ei ole vielä mitään hajua.

Luulisin että äidin terveydentilassa varmaan lähinnä sellaiset jutut, jotka voivat aiheuttaa esim. synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen, voivat vaikuttaa vakuutuksen myöntämiseen.

-Hugsy ja bebe 18+5 :heart:

 

Mitäs teille kuuluu?

Kiitos hugsy kun vastasit. Tuli jotenkin helpottunut olo, jos muillakin on liikkeiden kanssa hiljaista. Tänään alkoi puolivälin viikko eli 19+0. Aika on mennyt uskomattoman nopsaan. Raskausoireena tällä hetkellä paikoittain todella runsas valkovuoto ja menenkin sen takia labraan ettei vain olisi joku tulehdus. Lueskelin kyllä, että varsin normaalia tämä raskaudessa on.

Olen kanssa miettinyt tuota vakuutusta ja varmasti se jo kohtapuolin otetaankin. Varmaan katotaan myös muut vakuutukset samalla kuntoon. Vieläkin haaveillaan uudesta "loppuelämän" kodista. Toivottavasti saamme lainan ja saisimme isomman kämpän.

Energiataso on noussut huimasti auringon myötä! Ihana ilma ollut. On jaksanu urheillakkin ihan eri tapaan kuin aiemmin.

Aurinkoista päivää!

 

Mansikkainen ja Pirpana Ihanaa, että saitte vain hyviä uutisia ultrassa

Kiitoksia kaikille, jotka kommentoitte tuota töissä kertomis asiaa. Hih hih voinpa nyt kertoo miten juttu päättyi.. Lauantaina menin viikon loman jälkeen töihin, tuolloin siis oli 15+4. Yks työkaveri kysyi, että tuleeko meille vauva. No vastasin sitten, että näyttääkö se siltä. Niin sanoi, että kyllä näyttää! (meillä siis löysät työvaatteet) No mitäpä tuota kieltämään, kun kuulemma olivat jo ilmeisesti pari viikkoa asiasta juorunneet.
Maanantaina menin heti osastonhoitajalle kertomaan. Laitettiin mun kesälomat kohdalleen ja onnitteli kovasti, sanoi vieläpä, että kyllä hänkin oli asiaa osannut epäillä

Onkos muillakin maha niin iso, että heti huomaa asian laidan? Mie oon vielä ensi odottaja, joista aina sanotaan, että maha rupeaa näkymään myöhemmin.. Oon ihan normaalipainoinen ja paino on tähän mennessä noussut 2kg, mutta maha on yhtä iso kun kaverilla raskausviikolla 23..

Vakuutuksesta mielellään ottaisin vauvalle, mutta mulla siis pysyvä lääkitys, veressä olevan at3 vajauksen takia. Normaalisti syön primaspania, mut nyt raskauden ajan pistän klexanea. Oon jotenkin ymmärtänyt, että olipa sairaus, tai lääkitys mikä tahansa niin vakuutusta ei myönnetä.. Voisin kai saada jo syntyneelle (terveelle) vauvalle vakuutuksen, mutta raskausaikana en..
Mullehan ei edes myönnetty asuntolainaan sitä kuoleman turvaa.. eli jos kuolen, niin mies joutuu ihan ilman apuja makselee koko lainan..

Semmosta vielä pitää kysyä, että onko muilla tiheentynyttä virtsaamisen tarvetta, siis ilman että olis tulehdusta? Mulla nyt viikon sisään on tullut tämä vaiva. On kyllä janottanutkin enemmän, että juon siis paljon, mutta luulin, että tämäkin olis loppuraskauden vaiva...

Danita ja isopikkuinen 16+0 :heart:

 

Pikaisesti kommentoin taaskin..

Vakuutuksesta, kannattaa hakea. Esim. Endolla ei pitäis olla mitään merkitystä. Tapiolan vakuutus hakemuksessa ei ainakaan kysytty mitään mikä sen paljastais", eikä heille toki tarvitse kaikkea kertoa. Riittää kun vastaa kysyttyihin totuuden mukaisesti. Hoidoista ei tarvitse mainita mitään, vaikka ei se edes vaikuttaisi.

Mä sain vihdoin ja viimein vakuutushakemuksen laitettua. Meille oli tärkeää, että se on hoidettu ennen rakenneultraa. Jos siinä huomattais joku poikkeama, niin sitä ei voi enää evätä pois vakuutuksesta. Raskauden edetessä saattaa tulla kremppoja jotka huonossa tapauksessa estää vakuutuksen saamisen. Raskausdiabettes, kohonneet verenpaineet ja raskausmyrkytys/epäily nyt ainakin saattaa olla tälläsiä.

Varaukselle tuli hintaa 80€, eli se on tavallaan se extramaksu siitä että otat ennen syntymää. Hinta tais olla 0-2v 350€/vuos, ja laskee siitä lapsen kasvaessa. Ollaan oltu tosi tyytyväisiä Tapiolan lapsivakuutukseen.

6 yötä ultraan, apua kun jännittää..

 

Heippa! Nyt voisin uskaltautuu aktivoituu tänne, vaikka ollaan vasta menossa niin alussa. Maanantaina oli varhaisultra ja pikkuinen oli oikeassa paikassa ja sydän löi kovaa vauhtia. Laskettuaika mulle ois 7.10. PItkä on siis matka sinne. Olihan toi melkoisen hämmentävä kokemus toi ultra ja oon vieläkin hämilläni, ett tää onnistu näinkin "helposti". Meillä siis meni reilu kolme vuotta, ennekuin esikoinen sai alkunsa, mutta jos 1. IVF:n 1 pas onnistu. Olen päättänyt pitää tän pienen kuitenkin matkassa sinne lokakuuhun. Nytten ihmettelen näitä oireita ja eniten hämmentää tää suuri väsymys. Mä ajattelin sen olevan huuhaata, ei mua vielä viikolla 5 väsyttänyt, mutta voi hitsi kun se alkoi.... Vähän on kuvotusta ja öklötystä ollut, ei onneksi muuta. Mutta tiettyjä ruokia ei tee mieli, epäterveellisiä kyllä.. Vahva ruuan haju ällöttää! Menin sitten hätäpäissäni pari viikkoo sitten varaamaan neuvolaa ja se on ensi viikolla.

Mukavaa keskiviikkoa toivottelee Smirg rv 7+6

 

Paljon onnea smirg hyvistä ultrakuulumisista.

Minullakin oli eilen neuvola ja lääkäriultra. Ultrassa näkyi pienet jalat ja kädetkin ja sydän sykki kovasti. Taidan olla melkoinen maanvaiva, kun ultrattu nyt jo 4 kertaa. Np-ultra on kahden viikon päästä eli 10.3. Minulla myös etovaa oloa ollut nyt useamman viikon. Pitää syödä vähän väliä, että ei tule nälkä. Makean syönnistä tulee etova olo. Ja kaupassa käynti on todella vaikeaa kun alkaa etomaan tietyt ruoat ja haluaa äkkiä vain kaupasta pois

kaz 9+6

 

La........................Nimimerkki...............Monesko lapsi
18.7......................Apsu...........................1.
18.7......................Hugsy.........................1.
18.7......................pimpam10....................2.
4.8........................kukka73......................1.
8.8........................uivelo.........................1.
9.8.......................Pieni Tähtönen...............5.
9.8........................Danita.........................1.
15.8......................SiljaTii.........................1.
15.8......................SJL..............................2.
16.8......................Krisse-72......................2.
17.8......................Mammy........................3.
31.8......................Mansikkainen79..............4.
3.9........................pirpana74.....................1.
23.9.......................Kaz............................
7.10......................Smirg...........................1.

 

Päivittelin listaa, ilmoitelkaa jos on jotain tietoja jäänyt puuttumaan tai on väärin, meidän kone takkuaa nyt niin pahasti, ettei meinaa tulla mitään..

Danita: Musta kuulostaa hullulta ettei endon takia sais vakuutusta asuntolainaan. Missä pankissa on näin?

Me laitettiin eilen tarjouspyyntö pohjolaan vauvavakuutuksesta. Hinta ois n.320 euroo vuoteen, mutta halutaan se ottaa. Meillä on keskitetty kaikki vakuutukset sinne, niin se takia varmaan sieltä otetaan. Vaikea vertailla eri vakuutusyhtiöitä, että mitä korvaa. Kattelin if:n vakuutusta eilen ja käsittääkseni niiden vakuutus korvaa myös jotain raskaudenaikaisia juttuja, mutta kun lapsi syntyy ja on 2 kk ikäinen, niin vakuutus arvioidaan uudestaan ja siitä suljetaan pois ne sairaudet jota sitä ennen on huomattu.
Pohjolassa vakuutus käsittääkseni jatkuu samanlaisena myös lapsen syntymän jälkeen.

Liikkeitä olen tuntenut taas viime päivinä, tiistaina tunsin ensimmäiset potkut käteen asti =) Mies ei valitettavasti ehtinyt vielä tällä kertaa niitä tuntea, mutta ehkä jo lähipäivinä.. Ihanaa!

Vielä tuosta pissahädästä.. Mä oon käyny öisin pissalla rv 6 lähtien, alkuun kerran yössä, nykyisin kaksi kertaa. Joten ihan normaalia varmasti tuo tiheentynyt tarve. Mä vielä joudun kerran kuussa viemään virtsanäytteen terveyskeskukseen viljelyyn, eikä tulehduksia ole ollut, joten siitä ei ainakaan johdu.

Vielä reilu viikko rakenneultraan...

 

Hei Kaz sekä Smirg! :wave: Hienoa saada lisää porukkaa mukaan odottelemaan!
Danita, kyselit töissä kertomisestaa. Minä kerroin viime perjantain nt-ultran jälkeen vaikka pelottaakin että siitä seuraa huonoa karmaa ja jotain pahaa tapahtuu.. :ashamed:
Vieläkään ei uskalla ajatella että kaikki menisi hyvin loppuun asti siitä huolimatta että nyt ollaan jo turvallisimmilla vesillä. Ehkä nyt kuitenkin pikkuisen rennompi olen ja pieniä hetkiä voin jopa kuvitella siihen saakka että saan pikkuisen syliinkin asti.
Tiheentynuttä virtsaamisen tarvetta on ollut alusta asti. Yölläkin joutuu pari-kolme kertaa heräämään pissalle. Tulehdusta ei kuitenkaan ollut, näyte otettiin viime viikolla. Kai tuo kohtu painaa virtsarakkoa tai jotain. Mullakin on maha jo selvästi pyöristynyt johtuen kaksosraskaudesta. Menehtyneen kaksosen raskauspussi on tuolla kohdussa edelleen ja on lähes yhtä iso kuin eläväisen pikkuisenkin. Sainkin uuden ultra-ajan ensi viikolle jossa mittaillaan tarkemmin onko pussi yhtään lähtenyt kutistumaan vai onko vuotovaaraa. Ihanaa kun pääsee taas kurkkaamaan pikkuista vauhtiveikkoa!
Tänään on eka päivä etten ole oksentanu kertaakaan! Jospa se pahoinvointikin alkaa helpottamaan pikkuhiljaa!

Pirpana ja vauhtiveikko 12+5

 

En ole oikein millekään odotuspalstalle uskaltautunut virallisesti ilmoittautumaan. ICSI:n tuore siis päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon 9/10. Nyt ollaan kuitenkin pidemmällä jo, mutta edelleen odotan viimeistä tuomiota np:stä. Tämä pieni sai alkunsa hoitotauolla, enkä oikein tunne kuuluvani mihinkään pinoon. En kuukausikohtaiseen, koska siellä raskaus alkanut monella tosi nopeasti, enkä oikein hoitopinoonkaan, kun kuitenkin ihan luomulla alkanut tämä raskaus. :ashamed: Olenkin lähinnä tyytynyt taustailemaan. La on viim. kk ja ultran perusteella 22.9.

Pirpana74 Kaukaisimmissa haaveissa minullakin on, että raskaus sujuisi onnellisesti loppuun saakka. Välissä on ihan toiveikas olo ja sitten taas ei niinkään.

Onko kukaan kokeillut sormusennustuksella lapsen sukupuolta tai syntymäaikaa? Minä menin tietty kokeilemaan, kun minulla on noidan lahjoja kun löydän vesisuonetkin pihlajan varvun avulla. Sukupuoleksi näytti poikaa ja syntymäajaksi 3.10. eli yliajalle menisi. Mene ja tiedä

kaz 10+1 =)

 

Tervetuloa kaz ja Smirg! Ja onnittelut plussista. kaz mielestäni turhaan pohdit sitä kuulutko tänne luomuyllätyksen kanssa! Itsellä kanssa välillä pohdintoja, että kelpaako meidän clomifen vauva pinoon, jossa muut on saaneet alkunsa rankemmilla hoidoilla. Enemmän ymmärrän kuitenkin tämän pinon ajatusmaailmaa, kuin esimerkiksi heinäkuisten, jonne lasketun mukaan kuuluisin. Eikä meitä ainakaan liiaksi tässä pinossa muutenkaan ole!

Täälläkin on juostu pissalla ja plussasta asti ja mukana on myös hillitön jano. Tällä viikolla on ollut ihan mahdotonta, kun töissäkin pitää tunneittain käydä pissalla ja yölläkin herään kahdesti. Tulehduksia ei siis ole vaan ilmeisesti kohtu painaa rakkoa. Valkovuotokin todettiin harmittomaksi ja raskauteen kuuluvaksi.

Töissä minä kerroin jo aikaa sitten ja onneksi sen mukana tuoma turbulenssikin jo rauhoittui. Toivoisin vain, että minulle ruvettaisiin jo miettimään sijaista mammiksen ajaksi, mutta eihän se minun päätökseni ole. Tällä viikolla töissä nauroivat, etten olisi kyllä tätä raskautta enään pystynyt salaamaankaan. Ihan kunnon maha on jo pullahtanut.

Minäkin olen taas tuntenut muutaman päivän mahdollisia liikkeitä. Eiköhän se vauva siellä hyvin pärjää vaikka välillä jännittääkin aivan älyttömästi. Rakenneultra on ensikeskiviikkona. Sain vinkin syödä/juoda jotain sokeripitoista ultran alla niin saataisiin vauvaan liikettä ja mahdollisesti tietää sukupuoli. Rakenneultra on taas seuraava etappi, jota odotan, jotta raskaudesta tulisi todellisempaa. Tuskimpa sekään taas montaa päivää jaksaa kantaa.

Aurinkoista viikonloppua!

apsu ja melkein puoliväli 19+4

 

Hei kaikille,

Oho uivelo, ai säkin tunsit jo liikkeitä! Vau! Itse olen ajattellut että ei varmaan vielä viikkoihin...

Kaz, kyllä sä munkin mielestä tänne kuulut, jos susta itsestäsi vain tuntuu täällä kotoisalta. Samahan se on millä metodilla se vauva lopulta on saanut alkunsa, täällähän meitä yhdistää lähinnä samanlainen tausta, eli lapsettomuussurun läpikäyminen ja rankat hoidot, jotka tekevät odotuksesta vähän erilaisen kuin "luomuihmisillä". Odotatko esikoista?

Mulla ei ole ollut pissähätäongelmaa. Tai jossain vaiheessa kävin kyllä öisin vessassa, mutta nyt ei taas pariin viikkoon ole tarvinnut. Oiskohan kohtu noussut sen verran...?

Mun mahan kasvu tuntuu pysähtyneen. Tai ainakin housut mahtuu melkeinpä paremmin jalkaan kuin esim viime viikolla. Vähän huolestuttaa mitä tämä on, mutta voihan se olla vain turvotuksen katoamistakin (eikö voikin olla??), kun vihdoinkin on päässyt säännöllisemmin harrastamaan liikuntaa (ja vatsakin toimii taas paremmin). Painostakin oli kadonnut puoli kiloa kun kävin toissa aamuna vaa-alla (tosin viime viikolla oli tullut lähes kilo yhtäkkiä ihan tyhjästä, eli kai se jotain turvotusta/nestettä vain oli kun nyt puolet katosi?).

Mulle on moni kaveri viime aikoina päivitellyt sitä kun en niiden mielestä iloitse tästä raskaudesta. Että pitäisi jotenkin olla enemmän innoissaan kun olen jo "näin pitkällä". Tulee melkein syyllinen olo että ikään kuin en olisi tarpeeksi kiitollinen siitä että vihdoin ja viimein ollaan raskaana. Mut kyllähän mä iloitsen, mutta en niin näkyvästi, vaan sydämessä ja mielessä, sillain varovasti. Enemmän kuin iloa ja innostusta, mulla on mielessä toivoa ja helpotusta, mitä eivät nuo luomuraskautujat oikein tunnu ymmärtävän. Ei tulisi mieleenikään ääneen hehkutella tätä raskautta. Lähinnä puhun siitä vain kuiskaten ja hyvin vaatimattomin sanankääntein. Kai se pelko on edelleenkin niin suuri. Monenlaista voi edelleenkin mennä pieleen. Ja mistä tiedän onko pikkuinen nytkään hengissä, edellisestä ultrasta on jo niin monta viikkoa.

Me otettiin se iffin vakuutus. Ei jaksettu oikein paneutua ehtoihin eikä vertailla muiden tarjontaa, vaikka se taitaa olla kalleimmasta päästä. Tuntuu että ei se ole kuin pieniä pennosia hoitoihin verrattuna. Me käytiin niin monta vuotta hoidoissa ja rampattiin eri lääkäreillä että nyt tuntuu oudolta elää ilman viikottaisia lääkärikäyntejä, eli varmaan me sitä lastakin sitten roudataan parhaille lääkäreille heti jos vähänkin tarvetta. Siitä taisi tulla vähän elämäntapa että vertailee lääkäreitä ja hoitoja ja etsii parasta ratkaisua just meille. Ihan hölmöä, ennen tätä lapsettomuutta kävin lääkärissä tosi harvoin, ja nyt tuntuu että haluan mennä jokaisesta pienestäkin jutusta. Niin joo, ei siellä vakuutusta ottaessa paljon kyselty, muistaakseni lomakkeessa ei ollut mitään esim endometrioosista. Kysyttiin kylllä että onko jotain säännöllistä lääkitystä raskauden aikana.

Hyvää viikonloppua kaverit, toivottaa SiljaTii 15+4

 

Onnea uivelo ekoista liikkeistä!

SiljaTii kuulostaa ihan turvotuksen poistumiselta pianosi tippuminen. Sehän on tosi päiväkohtaista miten sitä nestettä kehoon kertyy. Muistelen, että mulla kanssa alussa oli vaihteluja hoisujen sopimisen kanssa.

Ja iloisuuden kanssa täällä ollaan kanssa varovaisia. Ei tarkoita etten tätä lasta toivoisi enemmän kuin mitään, mutta silti jokaisen positiivisen tai tulevaisuuteen viittaavan lauseen perään pitää aina lisätä, "niin jos kaikki siis menee hyvin". Meillä lähipiiristä tovi sitten kuoli kahden äidin vauvat kohtuun LAn tienoilla niin sekin on jättänyt julmat jälkensä.

Omassa kehossa taas muutoksi. Tisseistä eilen tuli harjoitusmaitoa! Aivan uskomattoman outoa, mutta samalla hienoa, että keho rupeaa todella valmistautumaan vauvan syntymiseen, eikä pelkkään raskaana olemiseen!

Kai sitä voisi koirien kanssa lähteä ulkoilemaan vaikka ei päivä ole edes vielä alkanut. Ehkä nämä aikaiset herätysket kertovat, että vauvasta tulee äitinsä lailla aamuvirkku!

Tsemppiä!

apsu 19+6

 

SiljaTii ihan ensimmäistä tässä odotellaan. Toivon että lapsiluku ei jää yhteen, mutta toivottavasti edes yksi tulisi. Tänään kävin verikokeissa. Niin saavat nyt sitten laskettua riskiluvut, kunhan np:ssä kaikki on kunnossa. En toivo mitään muuta niin paljon, kuin että kaikki on kunnossa.