** Elokuiset elohiiret tammikuun tuiskeessa **

InnoM: Mä taas tilaan aina hampurilaisenkin ilman suolakurkkua, kun inhoan niitä. Nyt tässä raskaudessa olen kantanut niitä ihan selkä vääränä kaupasta. Täysin käsittämätöntä. Mies on kuitenkin iloinen, koska esikoisen raskaudessa söin koko ajan mustaamakkaraa ja koko talo haisi siltä..
Nyt tosin olen parina päivänä huomannut, että suolakurkut alkaa vaihtua maksamakkaraan... Oisko siis kropassa suolatasapaino kunnossa, mutta rauta-arvot laskussa?

Me lopeteltiin miehen lomaa käymällä koko perheen voimin kylpylässä. Pitää varmaan alkaa pian kyttäilemään äitiysuikkareita loppukevättä varten.

 

Miuski hoi, asutte ilmeisesti Varsinaissuomessa? Ihan Turussa vai jossain liepeillä? Saa nähdä ollaanko Tyksissä samaan aikaan Me asutaan 20 min. matkan päässä sairaalasta, mutta kerta kerralta on vauvat olleet nopeampia ja nopeampia, hyvissä ajoin pitää siis lähteä.

Me asutaan täällä Naantalissa Olisi mahtavaa saada jakaa elämää ja kokemuksia vielä palstan ulkopuolellakin! Eli ei muuta kuin tähdätään siis samalla päivälle, toinen pitää vaan jalat ristissä kunnes toinenkin pääsee vauhtiin


innoM: Mun tekee mieli KAIKKEA suolaista ja etikkaista! Enkä pane rasvaakaan hanttiin eli mulla noi suolakurkut tulee tod.näk. sitä kautta, kun olisin vetänyt punajuurta jos sitä olis ollut tai vaikka kurkkusalaattia... Eilen nimittäin oli PAKKO saada hapankorppua kasvihuonekurkkuviipaleiden kanssa joiden päälle ripottelin aimo annoksen aromisuolaa.......

MUOKS: JA lisättäköön vielä, että mä en saa mitään makeaa alas.... en karamelliä, limua, mehua, leivoksia jne.... jädekin teki tiukkaa tuossa, kun mies toi meille, mutta se nyt meni, kun ei niin makea ollut ja ihanan kylmää joka auttaa pahoinvointiin!

 

Moikkamoi!
Luin just koko ketjun, vaan varhaisiän dementtian riivamana en muista yhtään mitä piti kommentoida.:ashamed:
Meillä mies tulee synnytykseen mukaan, jos saadaan isommille lapsenvahti. Molemmat pojat syntyneet juhlapyhinä,joten sillon on aina ollut joku lomalla et pääsee kattoon koiria ja muksuja. Nyt ei taia sattua mitään juhlaa siihen la:n tietämille.
Mulla myös tekee mieli suolasta ja raikasta. En kylläkään syö suolakurkkua, vaan ihan tavan kurkkua. Käytiin tänään kiinalaisessa syömässä ja mä en oo ikinä syöny niin paljoo.

Huomenna on se varhaisultra ja mua pelottaa ihan hitosti.:/ Ostin jo tänään parit äitiyshousut alesta ja kaduin kotona sitä päätöstä, jos kaikki ei ookkaan hyvin.. Saapahan nuo varmasti myytyä jos huonosti käy.

Ai, niin ja esikoinen möläytti sitten sitten synttäreillä koko suvulle et meijän äitin mahassa on vauva..Hieno juttu, en edes tiennyt että poika tietää. Oli kuulemma kuulut kun isin kans keskusteltiin..

Tuulis ja ipana 7+3:heart:

 

Kiitos Miuski hienosta uudesta pinosta ! Mulle voisi vaihtaa LA 5.8. neuvolan mukaan ja synnytyssairaala KOKS . Kiitos!

Kopioin vielä viime kirjoitukseni edellisestä pinosta kun oli tämän kuun puolella ja ettei vaan mene keltään ohi .

Ai niin, mies on mukana kaikessa mahdollisessa, en varmaan edes saisi pidettyä poissa jos niin haluisin :heart:.

Hyvää uutta vuotta kaikille !!!

Ja suuren suuret pahoittelut kaikille surun kohdanneille ja voimia kaikille huolissaan oleville !

Hurjasti oli tekstiä tullut!

Joo tuo foolihappohan selittäisi tuon himon, mäkin vetelin jouluna raakaa sitruunaa ja se oli niin ihanaa !!!

innoM ja kristiinaTiedän tunteen, mua kiukuttaa ihan 24/7 niin paljon että suutun itsellenikin, eikä oikein ole ketään kenelle siitä puhua. Mies kyllä kuuntelisi ja on äärimmäisen ymmärtäväinen, mutta kun se vaan kiukuttaa mua lisää . Välillä tuntuu että haluan oman kroppani ja mieleni hallinan itselleni takaisin ...

MiukuMauku80 Rannekkeet perustuu siihen että se painaa akupisteisiin. Mulla ainakin auttaneet.

Juu nuista negatriivisista tunteista munkin piti tänne kirjoittaa ja olipa ihanaa huomata etten ole ainoa. Vauva on todella todella toivottu, mutta silti minulla on juuri tuo olo että tahtoisin oman kropan itselleni takaisin, voisin tehdä ja syödä mitä haluan ja tämä kiukutus ja huono olo helpottaisi. Arki vauvan kanssa ei pelota eikä mitään sellaista, mutta silti mietin mitä kaikkea olisin tahtonut tehdä ennen kun lapsia hankin... Mutta ennen kaikkea tahtoisin että tämä kiukutus helpttais, musta tuntuu etten ole enää ollenkaan oma itseni!

Onko täällä ketään, joka on ollut tai aikoo hakea erityiäitiysvapaata? Jos niin millä perusteilla? Entä onkos täällä muita kampaajia? Olen miettinyt, että nykyäänhän ei suositella hiusten värjäämistä raskausaikana, tai ainakin hyvin pienissä määrin ja itse ainakin siitä luovuin (ammatistani huolimatta). Kuitenkin altistun joka päivä nille samoille kemikaaleille ja samalla siis vauva. Ja nämä kemikaalit on siis ymmärtääkseni ainakin haitallisia sikiölle. Mietin siis että olisinkohan oikeutettu erityisäitiysrahaan... Varmaan sitä voisi kelalta kysyä, vai osaisikohan neuvolalääkräi vastata siihen...?

Olisi muuten kiva seurailla masukuvia jos kellään vaan on? Itselläni tosiaan maha kasvanut aika huimaa tahtia, ja olisi kiva vertailla omaansa muiden . Omani laittaisin, mutta kamera kuvineen jäin jouluna toiseen kaupunkiin .

 

ei oo mahassa mittään eroa...yhtä paksu vuavamaha on kun pari kk sittenki se on tää ihana kaverini pco

 

Okei, omat himoni = kylmät nakit ja tulisesti maustetut jutut, esim. sipsit Ei ole ainakaan vielä(?) tarvinnut kaupasta kantaa mitään tiettyä, mutta noita nakkeja täytyy joka kerralla ostaa jääkaappiin. Ja oon tosin aina tykännyt kylmistä nakeista, että en tiedä onko nekään tämän raskauden takia nyt suosiossa Kovasti jäänyt mielikuva, että suolakurkut turvottais. Varmaan johtuu siitä, että joskus krapulassa tehnyt niitä kovasti mieli ja on tullut syötyä. Tosin tätä raskautta vois jo melkein sanoa kestokrapulaksi Kauhea väsymys, huono olo melkein kokoajan jne.

 

Viimein itsekin saan tänne kirjoitella. Ikää minulla on 23-vuotta ja nyt viikkoja 6+3. Toista lasta odotellaan. Tytär Hilma on nyt 3-vuotias. Välissä on ollut kaksi keskenmenoa (viikolla 7), joten jännittää, että miten nyt käy. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Laskettuaika olisi 25.8. ja ensimmäinen neuvola 11.1..

 

Heips!

Kauheesti teillä eri raskausoireita mulla ei ole oikeastaan mitään no ehkä rinnat vähän arat.
Kun ensimmäistä lasta yritettiin niin ekasta ivf:tä meni kaksoset kesken 7+ viikolla ja sitten on ollut yksi kemiallinen raskaus (?) ja viimeisestä pas:ta maaliskuulta taas alkuraskauden keskenmeno.
Tuntuu jotenkin ihmeellisestä, että olisin raskaana luomusti päässä vaan pyörii tuulimunat ja kohdun ulkopuoliset raskaudet. Jos nyt oikein muistan niin ei mulla kyllä tainnut ensimmäisestä lapsesta oireita ollut esim. en oksentanut kertaakaan....
Mutta iloita en oikein uskalla yhtään. Varasin alkuraskauden ultran jo tiistaiksi se on kyllä aika aikasin, mutta luulisi nyt näkevän ainakin sen onko kohdussa mitään voi luoja kun pelottaa.
No enää huominen ja sitten on ainakin vähän viisaampi asian suhteen ainakin toivon niin.
Muistan vaan ensimmäisen keskenmenon nin hyvin sen poltteen mahassa ja nyt kun aina nippaa tai polttelee mahassa niin ajattelen , että nytkö ?

T: Leppis 6+1 ?
ps. hyvä kun tänne saa valitella kun ei viitsi miestä vaivata koko aikaa omilla mietteillä.

Eea tsemppiä sulle samassa venessä ollaan ja meidänkin esikoinen on 3v...

 

Tervetuloa uusille!
Noista himoista...mulla teki aluks mieli sitä puuroa, mut puuro on nyt sit vaihtunu fitness jugurtti muroihin, niitä on saatava kipollinen aamulla ja illalla, olis tehny mieli päivälläkin mut aattelin säästää " nautinnon " kuitenkin iltaan.

Lapsille kertomisesta: Eli meillä on kohta 7v, kohta 2v ja 3½v, ja heille ei kerrota vauvasta mitään ennenkuin saa kaikki muutkin tietää. Lasten on kuitenkin mahdotonta säilyttää suurta salaisuutta. Ainakin eskarilainen vaikka kuinka lupais ettei kerro kellekkään, niin eskarissa vähintään parhaalle kaverille kertoisi.

Mut Jouluna kerrottiin mun äidille ja sekin oli sillei, että no emmä muille kerro jos ette haluu. No se oli kuitenkin kertonu mun isälle( asuvat erillään) mun pikkuveljelle ja heidän perheelleen. Sit iskä olikin kertonut omille vanhemmilleen eli mun mummolle ja papalle. Me on itse kerrottu mun pikkusiskolle. : /
Mut ei tää piilossa kauan pysy kuitenkaan kun nyt jo joutuu äippähousuja käyttämään ja nehän vaan entisestään " korostaa" sitä mahaa. Kaikki housut kiristää vyötäröltä, varmaan asiaan myös vaikuttaa erittäin voimakkaasti eteenpäin kallellaan oleva kohtu.
( mun sukulaiset vaan asuvat eri paikkakunnalla kaikki, joten olis periaatteessa saatu pidettyä asia vielä hetken omana tietonamme.

 

Kertomisesta vielä, mähän kerroin heti esikoiselle joka möläytti tietysti seuraavana päivänä koko päiväkodille että äidin mahassa on pikkusisko ja melkein samantien mun isovanhemmillekin Mutta eipä tosta niin haittaa ole ollut. Oon niin kuollut tähän pahoinvointiin, että pitäis olla tyhmä jos ei arvais mistä se johtuu kun vaan jatkuu ja jatkuu.

Kiukuttaa, väsyttää ja oksettaa. Tosi hienosti menee. Tänään on ruoka uponnut, mutta vain tietyt ruoka- aineet - juustoleivät (ja nimenomaan vaalea leipä, mitä en syö ikinä), perunamuusi ja tuorekurkku. Jano on hurja, ja vessassa ravataan sen myötä melko tiuhaan.

On vähän ristiriitainen olo, kun tää odotus tuntuu vielä hirveämmältä kuin esikoisesta, ja sekin oli tosi rankkaa. Esikoinen on onneksi jo niin iso ja reipas, etten voi olla muuta kuin kiitollinen! <3 Lisäksi mies on osoittautunut korvaamattomaksi. Se siivoaa, hoitaa lapsen ja lemmikit, tuo kaupasta mitä toivon (esim. luomuporkkanat on kova sana) ja kuuntelee kaiken kiukuttelun. Ihana!

Ehkä tää olo tästä, niin vois yrittää tajuta lukemaansa teidän muidenkin teksteistä

kristiina & toukka
(neuvolan laskuilla 6+4, hedelmöittymisen mukaan 7+3. Ehkä nämäkin sitten ultrassa selviää)

 

DarkRed, muista ulkoilla myös edes kerran päivässä! Ulkoilu varmasti piristää ja tekee hyvää!! Vaikka väsymys ei sillä lähtiskään, niin kyllä se hyväksi on aivan varmasti

 

DarkRed voihan olla et ne korkeet sokeritki väsyttää? suosittelen kans sitä ulkoilua... ei siitä varmasti ainakaan haittaa voi olla

 

innoM ja mammy, Joo, tiedän että pitäs ulkoilla. Viime vkolla on ollut niin huono olo (pahoinvointia) että hyvä että olen päässyt sängystä ylös. huomenna kyllä yritän lähteä ulos vaikka kuinka oksettais.

 

innoM, mä mietin vähän samaa asiaa tuon suolakurkkujutun suhteen Mun ei tee niitä edes mieli :O vaikka kyllä muuten ihan tykkään, ainakin tiettyjen ruokien (eli hampurilaisen) välissä...

Mahaputkesta on ollut puhe, mulla on yksi sellainen, mutten taida kyllä toista ostaa. Kyllä sekin hikeentyy, ja varsinkin kesällä jos on kuuma niin onhan se yksi vaatekerta enemmän. Ja mun putki ainakin on tupannut valumaan sekä ylös että alas, eli se on ollut tosi rasittavaa. Mielummin ostan pitkiä toppeja, ne ei ainakaan valu alas...

Ja miehen tulosta synnytykseen mukaan, kyllä hän tulee, vaikka muuten onkin tätä raskautta vastaan. On ollut kahdessa ekassakin mukana (tokasta hän sai kyllä kauhean trauman kun mä synnytin seisaaltani enkä tietty voinut ottaa vastasyntynyttä syliini. Eli isä komennettiin mun eteen istumaan, ja vauva työnnettiin sitten sille syliin. Mä tiesin, että vauva tulee seuraavalla työnnöllä, kätilö tiesi sen, ja varmaan apuhoitajakin, mutta isä raukka ei tajunnut mitään, ja ei sitten ehtinyt edes paidanhihoja vetää ylös kun vauvaa työnnettiin syliin. Se puhusi tästä varmaan vieläkin jos mä jaksaisin enää yhtään tuntea myötätuntoa sitä kohtaan...) Täällä Ruotsissa meininki on vähän sen sorttista, että sinne synnytykseen on pakko ottaa joku mukaan, muuten siellä saa kärvistellä suurimman osan aikaa ihan yksin, henkilökunta on kahvilla tai ties missä. Ja mitäs jos esim pyörtyy, pakkohan siellä on olla joku mukana pitämässä vähän silmällä ja hälyttämässä apua jos sitä tarvitaan.

Myös ainakin np ultraan otan miehen mukaan, varattiin aika just niin, että hän töistä huolimatta pääsee mukaan. Haluan hänet sinne ihan siltä varalta että jotain "ei-toivottua" löytyisi ja meidän pitäisi alkaa tehdä vaikeita päätöksiä. Rakenneultrasta saa nähdä tuleeko hän vai ei, aika on varattu niin, että näillä näkymin hän voisi päästä mukaan, mutta maaliskuun alkuun mennessä ehtii tapahtua vaikka mitä...

 

Meillä tietää jo kaikki läheiset ei voi paljoa salailla jatkuvaa huonoa oloa...
ykäily jatkuu joka päivä jos ei muista syödä säännöllisesti lyhyin ruokavälein edes jotain pientä, ei suurempia himoja vielä ruokiin. Hajut ottaa nenuun ja sitten mennäänkin halaamaan jo pyttyä.:x
Vilu ja väsymys jatkuu..
neuvola olisi huomenna siellä ei ole ultraa, joten pitää odotella sinne np-ultraan.

 

...lamauttava pahoinvointi.... umbh.....

 

Jospa minäkin kirjoittelisin tänne jotain Sivusta olen lukenut teidän juttujanne mutta en ole saanut itse kirjoitettua mitään..

Tänään on ensimmäinen lääkäriaika, neuvola oli jo pari viikkoa sitten. NP-ultra on varattu 16. päivä. Raskaus on mennyt yllättävän hyvin, meillä oli kohdunulkoinen joka keskeytyi itsestään toukokuussa viikolla 7+ joten kauheasti en viitsinyt alussa iloita vaikka mieli niin toivoi Nyt kuitenkin tuntemukset hyvät ja en jännitä enää ollenkaan. Luottavaisin mielin siis.

Alussa oireina oli kylmyys, aina paleli jokapaikassa. Meidän asunto (vuokra) on kyllä sellainen lato että jokaisesta ikkunan- ja ovenraosta vetää ja asunto pysyy viileänä. Toivon että löydetään joku parempi tässä kevään aikana. Omaa ei viitsitä ostaa kun juuri saatiin edellinen myytyä eikä haluta sitoutua mihinkään. Muutenkin pitäisi löytyä isompi sitten vauvaa varten, nyt asumme 75 neliöisessä kolmiossa. 3- ja 5-vuotias jakavat toisen makuuhuoneen ja toinen on vanhempien. Pinnasänkyä ei meidän makuuhuoneeseen enää mahdu ja olisikin ihana saada vähän enemmän tilaa. Kodinhoitohuonekin olisi ehdoton nautinto tälle äidille.

Muita oireita....aika samanlaista kuin muillakin täällä. Pahoinvointia on ollut (edellisissä raskauksissa vähän, tässä enemmän muttei mikään paha mielestäni). Yleensä pahoinvointia iltaisin ja jos yltyy pahemmaksi niin menen nukkumaan. Oksennuskammosena en ole oksentanut kertaakaan eikä suunnitelmissa olekaan moista toimintaa harrastaa :/ Tissit arat ja hieman kasvanu, se tosin harmittaa kun kuppikoko on nyt D enkä paljon isompia halua, imettäessä ne on olleet aivan kauheat puskurit Mutta kai se on kestettävä. Kaameaa voimattomuutta on ollut koko joulun ja uudenvuoden ajan! Minä joka en koskaan nuku päikkäreitä ja jolla aina on jotain työtä käsissäni, olen nukkunut päivisin, löhöillyt sohvalla, katsonut lastenohjelmia ja kotihommat on jäänyt tekemättä! :O Toivottavasti saan taas pian voimat takaisin!

Himoja täällä on ollut lihaan.. kaikki lihaisa ruoka uppoaa.. Suolakurkuista on ollut puhetta, niihin ei mitään erikoista vetoa. Makeaan en ole koskenutkaan..ei vaan tee mieli. 3 suklaata söin jouluna ja nekin melkein pakosta "koska kuului asiaan".

Jouluna kerrottiin omille vanhemmilleni, miehen vanhemmille ei olla vielä kerrottu. Isän kommentti oli "nuorillehan niitä kuuluuki tulla" ja äidin "kaikki on tervetulleita". Ilosia olivat. Miehen läheisimmälle veljelle ja hänen vaimolleen kerrottiin viime viikolla, ilahtuivat kovasti Heillekin nimittäin tulossa vauva elokuussa. Minun läheisimmälle siskollenikin ja hänen miehelleen kerrottu joulukortissa ja sieltäkin tuli riemastunutta onnittelua.

Kiitos teille kaikille jotka kirjoittelette tänne ahkerasti, juttujanne on kiva seurata. Ehkä minäkin tästä innostun enemmän

 

Tosiaan, piti vielä korjata tuo minun laskettu aikani: 01.08 neuvolan mukaan joten viikkoja olisi nyt jo tasan 10 kasassa. Aamulla maatessa tuntuu jo ihan selkeästi kova kumppu alavatsan kohdalla..siellä se kasvaa Alkiosta tulee TÄNÄÄN sikiö ja kaikki sisäelimet muodostuneet. Siellä pieni elämänalku..

maami 10+0

 

...lamauttava pahoinvointi.... umbh.....

Yhdyn tähän :x

 

Miuski: Mut voisi laittaa teidän pinoon taustailijaksi, lueskelen teidän juttuja kuitenkin. Menkoista laskettuna mun la olisi 23.8, mutta TIEDÄN että oikea on noin 3.9 (ovulaatio). Esikoinen syntyi 39+0 ja kuopus 41+1, eli voi käydä kuinka vain mikäli loppuun päästään

Olen siis syyskuisista, moi vaan kaikille :wave:

Huldis ja pikku 5+1

 

Mulla ei tämäKÄÄN aamu mennyt putkeen. Heräsin pirun aikaisin huonoon oloon. Itse asiassa se kumpusi jo nukkumaan mennessä ja ajattelin, että uni auttais, mut ei. Mä säpsähtelin pisin yötä. No aamulla sitten kärjistyi ja lopulta multa meni ihan taju jonka seurauksena voin vielä enemmän pahoin ja raahauduin vaivoin sänkyyn jossa sammuin ja heräsin äskettäin. Olo ei häppöinen ja mietin, että tarttisko ihan lääkärissä käydä...ainakin soitan neuvolaan... ei ne mitään varmaan tee tms. mutta saanpahan mielenrauhan. Nyt juon hitaasti kaakaota, kun muuta en uskalla edes kokeilla....

 

Olen muutamat muutokset taas tehnyt eli Vimmu, maami86 ja Hildasharks

 

Kiitos Miuski <3 ja voimia oloosi! :hug:

 

Vimmu: Etusivulla oli ainakin minun vastaukseni tohon sun kampaaja kysymykseen ! :wave:

Suolakurkuista: Mä oon kyllä aina tykännyt suolakurkuista, mutta nyt niitä oikeasti tekee mieli ! En edes ole ennen kuullut että monet raskaana olleet olis niitä himmoinnut. Myös maustamaton jugurtti on hyvää ! + vadelma keitto ja mandariinit.

Varasin jopa tänään ensimmäisen neuvolanki ! Ens viikon keskiviikoksi ( ainut päivä mikä ei ois oikeen sopinut mutta eiköhän asiat järjesty ! ) sain ja silloin olis viikkoja 9+2. Neuvolakin on sit uus muuton myötä. Ja neuvolakin sai lasketuksi ajaksi 15.8 mikä tuola etusivulla jo oli

majj & 8+0 :heart:

 

Kiitos Huldis! :heart: