K
*Kastehelmi
Vieras
Toki varmasti itsekin katsoisin kortit loppuun, jos sillä tiellä oisin. Mutta.. kun en ole enkä ehkä tulekaan olemaan. Ei mua jotenkin pelota se, että miten ne hormonit vaikuttaa tms. Pettymyksetkin varmaan kestäisin ihan ok (koska mun omalla kohdalla odotukset eivät tosiaan ole korkealla). En vain jostain syystä (kas kummaa 
) tahdo ronkittavaksi, kalenteria tutkimaan ja miettimään, että voinko tehdä niin tai näin tai mikä toi muljaisu oli yms kun olen siitä rumbasta nyt päässyt eroon. Mutta enhän mä sano varmaksi, voi siis olla että vuoden päästä on ihan toinen ääni kellossa. Eihän tässä tartte mitään lopullista tietää. Mulla vielä hidasteena perussairaus, jonka EI pitäisi vaikuttaa asiaan, mutta epäilen kyllä ihan muuta.
Ja just nyt on itselläkin ollut aika paljon kestämistä, just terveyden suhteen. Kun jalka ei vaan meinaa kestää. Ja siihen päälle ihan nuija-lekurin käyntejä, siis hoh hoijaa niitä juttuja. Ajattelin käydä yksityisellä konsultoinnissa kun meillä vaihtuu työterveyshuolto ja päästään erikoislääkäreille ilman lähetettä, että josko sais jotain apuja. On jotensakin kurjaa, kun elämä on tällä hetkellä jalkavamman takia hieman rajoittunutta ja sitten vielä noita muita rajoitteita siihen päälle. Koskapa mä olen vällillä aikamoinen vuoristorata ihminen niin veikkaan, että parin päivän päästä jo hymyilyttää - kai sitä aina joskus pitää käydä vähän aistimassa pohjafiiliksiä Nyt vaan tekis mieli olla edelleen kotona peiton alla, tukka harjaamatta.
) tahdo ronkittavaksi, kalenteria tutkimaan ja miettimään, että voinko tehdä niin tai näin tai mikä toi muljaisu oli yms kun olen siitä rumbasta nyt päässyt eroon. Mutta enhän mä sano varmaksi, voi siis olla että vuoden päästä on ihan toinen ääni kellossa. Eihän tässä tartte mitään lopullista tietää. Mulla vielä hidasteena perussairaus, jonka EI pitäisi vaikuttaa asiaan, mutta epäilen kyllä ihan muuta.Ja just nyt on itselläkin ollut aika paljon kestämistä, just terveyden suhteen. Kun jalka ei vaan meinaa kestää. Ja siihen päälle ihan nuija-lekurin käyntejä, siis hoh hoijaa niitä juttuja. Ajattelin käydä yksityisellä konsultoinnissa kun meillä vaihtuu työterveyshuolto ja päästään erikoislääkäreille ilman lähetettä, että josko sais jotain apuja. On jotensakin kurjaa, kun elämä on tällä hetkellä jalkavamman takia hieman rajoittunutta ja sitten vielä noita muita rajoitteita siihen päälle. Koskapa mä olen vällillä aikamoinen vuoristorata ihminen niin veikkaan, että parin päivän päästä jo hymyilyttää - kai sitä aina joskus pitää käydä vähän aistimassa pohjafiiliksiä
Nyt vaan tekis mieli olla edelleen kotona peiton alla, tukka harjaamatta.