Miten sopeutua työyhteisöön, jossa ihmiset ovat aivan erilaisia kuin minä itse?

[uusi työntekijä]

Aloitin juuri työssä, jossa kaikki ihmiset ovat AIVAN erilaisia kuin minä itse. Kaikki työntekijät ovat naisia, mutta se onkin lähes ainoa asia joka meitä yhdistää.

Suurimmalla osalla heistä on amistausta, joillain pelkkä peruskoulu. Yksi on ilmeisesti käynyt ammattikorkean vähän vanhempana. Itse opiskelen parhaillaan yliopistossa. Työkaverini ovat aika suulasta, äänekästä ja räväkkää porukkaa ja kirosanat lentelevät. Myöskin paljon juoruillaan. Itse olen aika rauhallinen ja hillitty enkä todellakaan osaa kiroilla töissä.

Porukka on minua jonkun verran vanhempaa, itse olen siis parikymppinen, uudet työkaverini suurimmaksi osaksi varmaankin n. kolmevitosia, joukossa myös muutama 45-55-vuotias.

Lisäksi kaikki nämä naiset polttavat ja juoksevat jatkuvasti ulkona tupakalla, missä he tietenkin sosialisoivat ja juttelevat. Itse en polta, ja tuntuu vaikealta tutustua ihmisiin, joilla on aivan erilainen tausta, elämä ja käytöstavat...
Neuvoja?

Ja en siis todellakaan suhtaudu heihin mitenkään ylimielisesti tms, vaan yritän olla oikein ystävällinen ja hymyilevä. Tuntuu, että he pitävät minua jonain snobina yliopistotaustani perusteella (ja ehkä senkin perusteella, että parina ekana päivänä erehdyin pukeutumaan töihin aika muodollisesti ja siististi, tyyliin suorat housut ja neule, kun uudet työkaverini käyttävät lähinnä farkkuja).

 

[vieras]

Millaisessa asemassa työpaikalla olet?
Mitä teet ja mitä muut tekevät?

 

[e]

Olemme hierarkisesti oikeastaan samalla tasolla kaikki, kukaan ei varsinaisesti ole ketään toista ylempänä tai alempana. Työnkuvat kyllä jonkin verran eroavat toisistaan.

 

[vieras]

Kylläpäs kuulosti tutulta!

Itse olen tehnyt keikkahommia samoissa olosuhteissa, poikkeuksena ainoastaan se, että itsellä oli työkavereina myös miehiä. Muuten melkein sanasta sanaan sama juttu kuin sulla.

Ei mulla oikeastaan ole mitään hyviä neuvoja.. Ole vain oma itsesi, ei siinä oikein muutakaan voi.

 

[ap.]

Niin ja en ole itse vakituinen työntekijä, vaan hoitovapaan sijainen, alle puoli vuotta. Voi olla että sekin vaikuttaa muitten suhtautumiseen, etten ole jäämässä yritykseen vakituisesti, en tiedä.

 

[vieras]

ole vaan oma itsesi

 

[Kamala]

No mut hei, miksi pitää tutustua sen paremmin? Eikö riitä että työt hoituu?

 

[vieras]

Mikä ala?

Yritä nyt vaan soluttautua joukkoon, pakko siellä JOKU on olla, jonka kanssa tulet juttuun. En sanoisi, että kaikki kouluttamattomat ovat yksinkertaisesti niin tyhmää porukkaa, ettei muka jutunjuurta keksisi.

 

[vieras]

Jos kerran hierarkiassa samalla tasolla olette, ja olet melko lyhyen aikaa paikassa, niin sanoisin että ole ystävällinen ja oma itsesi.
Pääasia on se töiden hoitaminen: kavereita sulla on varmasti muuallakin.

 

[ap.]

No mut hei, miksi pitää tutustua sen paremmin? Eikö riitä että työt hoituu?

Kai se riittäis, mutta on toi puoli vuottakin pitkä aika istua tuppisuuna, kun muut kälättää ja naureskelee keskenään... Ollaan kuitenkin avokonttorimaisessa tilassa, joten olisi kiva tulla toimeen muitten kanssa. Olis se kivempi mennä töihinkin, ettei olis pakkopullaa.
Sitä paitsi olen näissä hommissa vielä sen verran noviisi, että ne työt ei välttämättä hoidu ihan itsestään, vaan tarvitsen varmasti työkavereilta myös apua ja neuvoja aina välillä

 

[Istafra]

Kuorta kun vähän raaputtaa, voit löytää mukavia yllätyksiä. Aika vähän me ihmiset loppujen lopuksi eroamme toisistamme.

 

[ap.]

Mikä ala?

Yritä nyt vaan soluttautua joukkoon, pakko siellä JOKU on olla, jonka kanssa tulet juttuun. En sanoisi, että kaikki kouluttamattomat ovat yksinkertaisesti niin tyhmää porukkaa, ettei muka jutunjuurta keksisi.

En viitsi alaa ruveta paljastamaan, mutta ison yrityksen yksikkö, jossa itse olen hallinnon puolella, porukkaa myös myynnissä, suunnittelussa ja tuotannossa.

En uskokaan että he nyt niin tyhmää porukkaa ovat, mutta aika erilaista, kun vertaa mun kaveripiiriin. Ja puheenaiheet on tietty ihan eri luokkaa. Aikaisemmissa työpaikoissani oon kuitenkin tullut ihan hyvin toimeen eri ikäisten ihmisten kanssa, vaikka ovatkin puhuneet esim. lapsistaan, mihin keskusteluun en varsinaisesti voi osallistua. Tässä työpaikassa kuitenkin tuntuu, etteivät edes yritä saada mua mukaan keskusteluun, kysellä tai olla muuten huomaavaisia, vaan juttelevat omiaan ja mä seuraan hoomoilasena vierestä.

 

[vieras]

No mut hei, miksi pitää tutustua sen paremmin? Eikö riitä että työt hoituu?

Kai se riittäis, mutta on toi puoli vuottakin pitkä aika istua tuppisuuna, kun muut kälättää ja naureskelee keskenään... Ollaan kuitenkin avokonttorimaisessa tilassa, joten olisi kiva tulla toimeen muitten kanssa. Olis se kivempi mennä töihinkin, ettei olis pakkopullaa.
Sitä paitsi olen näissä hommissa vielä sen verran noviisi, että ne työt ei välttämättä hoidu ihan itsestään, vaan tarvitsen varmasti työkavereilta myös apua ja neuvoja aina välillä

No jos olet vasta aloittanut, niin ota sillä asenteella, että olet uusi ja menee aikaa ennen kuin pääset sisälle työyhteisöön. Mutta varmasti alat tuntea olosi mukavammaksi parin kuukauden päästä. Ole ystävällinen ja osallistu juttuun jos voit, ettet saa hiljaisen ja syrjäänvetäytyvän mainetta. Kyllä se siitä.
Oletko puhelinmyyjä?

 

[ap.]

No mut hei, miksi pitää tutustua sen paremmin? Eikö riitä että työt hoituu?

Kai se riittäis, mutta on toi puoli vuottakin pitkä aika istua tuppisuuna, kun muut kälättää ja naureskelee keskenään... Ollaan kuitenkin avokonttorimaisessa tilassa, joten olisi kiva tulla toimeen muitten kanssa. Olis se kivempi mennä töihinkin, ettei olis pakkopullaa.
Sitä paitsi olen näissä hommissa vielä sen verran noviisi, että ne työt ei välttämättä hoidu ihan itsestään, vaan tarvitsen varmasti työkavereilta myös apua ja neuvoja aina välillä

No jos olet vasta aloittanut, niin ota sillä asenteella, että olet uusi ja menee aikaa ennen kuin pääset sisälle työyhteisöön. Mutta varmasti alat tuntea olosi mukavammaksi parin kuukauden päästä. Ole ystävällinen ja osallistu juttuun jos voit, ettet saa hiljaisen ja syrjäänvetäytyvän mainetta. Kyllä se siitä.
Oletko puhelinmyyjä?

En ole puhelinmyyjä, tuossa yllä olevassa viestissä jo hiukan paljastin suuntautumista

 

[ap.]

Jos kerran hierarkiassa samalla tasolla olette, ja olet melko lyhyen aikaa paikassa, niin sanoisin että ole ystävällinen ja oma itsesi.
Pääasia on se töiden hoitaminen: kavereita sulla on varmasti muuallakin.

Voi olla että tääkin on ihan hyvä suhtautumistapa. Rajallisen aikaa kuitenkin olen tuolla. Eiköhän se siitä pikkuhiljaa lähde juttu luistamaan, ja jos ei lähde, niin tuleepahan ainakin hommat hoidettua ilman turhia pulinoita ja juoruiluja...

 

[bm]

mä jouduin olee vuoden just tollaisessa tilanteessa. Oli kyllä tosi kurjaa joten ymmärrän miltä tuntuu. Valitettavasti en kyllä osaa auttaa, ite en tykännyt töihin menosta just siksi että niiden akkojen kanssa oli niin väsyttävää olla, ja olin koko ajan ulkopuolinen, vaikka yritin välillä todellakin luoda keskustelua yms, mutta erilaisuus oli heille yhtä ilmeistä kuin minulle. En myös tykännyt kun aina valittivat tai puhui jotenkin kierosta asioista niin ettei voinut keskustella ihan yleisistä kaikkia koskettavista asioista tavalliseen tapaan...

 

[vierailija]

Jos et ole kovaääninen reipas suulas ja varsinkaan poltatupakkaa,ei ole mitenkään helppoa olla vaan töissä.Kai en ole työyhteisötyyppi..hoidan vaan työn,mut en jaksa pulista.Juttelen kyllä ihan kuin muuallakin mut en jaksa ruveta samanlaiseksi,kuin ne muut ,jotka on aina äänessä.Esittämisestä ei tule mitään pitemmänpäälle.