Marraskuun odottajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 13
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vautsi-vau, vielä kerran onnittelut Raisalle! Mulla kesti myöskin avautumisvaihe esikoisen kanssa lähes 3 vrk ja olin myöskin kättärillä osastolla ""avautumassa"".
Kamalasti ei siis lohduttanut kun neuvolan täti kertoi nyt että uudelleen synnyttäjällä puolet nopeammin... Toisaalta kun paikat sitten aukes, niin homma sujui melko sutjakkaasti elikäs saliin joskus 21.30 ja tyttö oli maailmassa 2.35 ja ehdinpä siinä ottaa reilun tunnin tirsatkin epiduraalin voimin. Mutta näin siis kaksi vuotta takaperin, nyt odotellaan jo innokkaana uutta kokemusta! Toivottavasti ei kuitenkaan vielä ens yönä, kun vätystää niin julmetusti! Ei muuta kun perstain jatkoja kaikille :O)
 
Mukavaa että tähänkin ketjuun löytyi toinen kellä laskettuaika 27.11.
Täällä sitä valvoskellaan kun ei taas tunti sitten voinut olla vaakatasossa.Hengitys oli työlästä ja muutenkin painoi sisuskaluja.Nyt kyllä alkaa jo onneksi tuntumaan että vosi mennä unia jatkamaan.
Onnea synnyttäneille!
 
Nisa: kiva, sinäkin olet löytänyt tiesi tänne marrasmammoihin - olen se, joka kirjoitteli haaveilijat puolella ketjuun ""km:n jälkeen raskaaksi"".. alkuperäisenä!
 
Ihana oli Raisa lukea synnytyskertomuksesi, liikutuin kun kerroit ""kiukkuisesta tytöstäsi"". Tosi mahtavaa että kaikki meni loppujen lopuksi noin nopeasti ja hyvin. Pikaista toipumista sulle!

Multa on kadonnut edellinen ketju, joten vähän on epäselvää ketkä on tässä välissä ehtineet saada jo oman pienokaisensa. Onnea joka tapauksessa hurjasti omasta puolestani!

Omasta olosta, koko päivän on ollut vatsa pinkeänä, ei mitään kipeitä suppareita mutta kuitenkin. Viime viikkoisen lääkärikäynnin perusteella kohdunsuu on epäkypsä, joten kuulun siihen joukkoon jolla tulee suppareita kuukausikaupalla mutta ne eivät johda mihinkään. Nythän sillä ei ole väliäkään, kun joudumme siihen sectioon reilu viikon päästä.

Joku edellä harmitteli ettei tunne suppareita vieläkään ja pelkäsi menevän kovin yliaikaiseksi. Lohdutuksena siis, ystäväni sai hiljattain vauvan eikä tiennyt mitään supistuksista koko raskauden aikana. Siitä huolimatta vauveli alkoi syntymään juuri laskettuna päivänä. Eli nauti sinäkin vaan hyvästä olosta, kyllä se vauva alkaa sitten syntymään kun on siihen valmis.

Seksistä, se on jäänyt kyllä tosi vähälle. Sitäkin enemmän kaipaa hellyyttä ja halimista ;)

Rattoisaa lauantai-iltaa marrasmasut!
t. Sipuli, 37+5
 
Hei! Mökö: Se on kiva, voidaan jatkaa täälä...=) Täs hieman tukalampi olo tänään, vessassa juostu alvariinsa... Vatsaongelmaisena ei ikinä ennen oo vatsa toiminut näin hyvin ja meidän ""puuha-petekin"" on keksinyt, et kun äitylin rakko alkaa täyttyä, niin silloin venytetään oikein kunnolla. Ihanaa!:) Onneksi ei olla perätilassa. Ks: Mulla oli km menneenä helmikuussa, jonka jälkeen kaveri sai heti alkunsa. Ultrassa 18+3 viikolla vastasi 3vuorokautta isompaa...Harmittaa vain kun la on niin loppukuusta, toisaalta ois ihanaa varmaan olla sairaalassa jouluvalojen loisteessa...Tulee haiku olo, kun tietää et joulu on reilusti erilainen tänä vuonna!*<=) Ton pitäis esittää tonttua...Mut ei muuta kuin jatketaan samaan malliin!
 
Nisa: Pahoitteluni km:n takia.Onni oli kuitenkin myötä ja tulit uudestaan raskaaksi.
Minulla laskettuaika oli tismalleen sama ultrassa rv 12 kun mitä ensimmäisellä neuvolakäynnillä sanottiin.
Nyt pääsen rv 37 tai 38 toiseen ultraan.Tehdään synnytystapaarvio ja katsotaan vauvan koko.Kun nääs on tämä raskausdiabetes.Siis todellakin pääsen.Täällä meillä ei normaalisti pääse kuin yhteen.Pitää valita tuo np-ultra tai rakenneultra.

Tulipahan tänä iltana koettua ensimmäisen kerran vähän kivuliaammat supistukset.Sen sai ilmeisesti aikaan sauna.Suihkussa ollessa sitten helpotti.On sitä supistelua ollu aikasemminkin mut ei noin voimakasta.
Nyt siis rv35+6.
 
Hei tytot.
Upeaa etta vauvoja on jo tullut niin monta. Onnea vaan kaikille uusille aidille ja kiitoset kun olette jaksaneet kirjoittaa noita raskauskertomuksianne.

Mulla tasan viikkoa jaljella la:han. Nyt odotan jo kuin kuuta nousevaa etta tuo lapi syntyisi. Olo on muuten ihan hyva, mutta etenkin oiseen aikaan on todella kivuliaita polttoja joiden takia heraa joka toinen tunti (ja tietty sitten juoksee vessassa). Lisaksi miehen kanssa on aika kireaa ja se ei tietenkaan tassa loppumetreilla tunnu kovin kivalle. En tieda mista johtuu..rupeaakohan hanellakin olemaan jannitys paalla muttei vaan osaa sita aaneen sanoa...harmitaa kuitenkin.

Tsemppia kaikille ja odotellaan innolla nyt naita vauvoja
Hanna
 
Huomenia!

Uusi viikko ja uudet kujeet:)

Suppareista on ollut puhetta. Myylle lohduksia, että kyllä ne vielä tulee ja kun tulevat et enää niitä kaipaa:) Ei mullakaan supparit ole mitenkään kamalan kivuiliaita.Vatsa pömpöttää kovana. Enemmänkin on tuota alapään vihlomista.
Vielä viikko ja sitten kuulee mitä lääkärit aikovat tehdä.

Närästys on kyllä kaameaa ja vain yltynyt kun pitemmälle mennään. Mutta tässäpä kaikille minun vinkki: juokaa piimää.
Itse olen aloittanut sen juomisen ja aivan mahtavaa: viime yönä ei närästänyt yhtään. Kannattaa kokeilla, minulle se ainakin tehoaa!

Eipä tässä erikoisempaa. Nyt kohta kaupunkiin. Asunnon kaupan teko päivät ja ollaan sitten onnellisesti pankin velkaorjia:)

 
Huomenia ja reipasta uutta viikon alkua kaikille marrasmasuille!
Eipä tullut vaavi maailmaan viikonlopun aikanakaan, hö! Mulla alkaa olla liikkuminenkin tosi hankalaa ja tuntuu että kaikki asiat v-tuttaa ja kaatuu päälle - ei kiva! Nyt aamusta on ollut vielä niin järkky hedarikin, että ziisus! No ehkä tämä tästä... Mitenkäs teillä muuten, onko mies tulossa mukaan synnytykseen? Mä oon antanut ukolle armahduksen, kun tällä kertaa siitä on varmaankin enempi hyötyä kotona esikoisen kanssa. Oli siis mukana esikoisen synnytyksessä. Ja nyt mua on sitten alkanut ahistaa ajatus yksin synnyttämisestäkin - ne hormoonit, ne hormoonit!

Som moro,
Pirpana 39+6
 
Maanantaita kaikille!

Viikonloppu meni taas yhdessä hujauksessa. Lauantaina käytiin kiertelemässä vähän tuolla kirppareilla, jos olisi löytynyt jotain, vaan eipä tarttunut mitään mukaan. Eilinen menikin sitte löhöillessä ja koiran kanssa käydessä lenkillä.

Ensimmäistä kertaa oli käveleminen vähän tuskaista. Alapäähän vihloi vähän turhan usein kun koitti kävellä. Ja vatsa pinkoittui jättiläispalloksi niin, että takkikin alkoi jo ahistaa. Saas nähdä miten nyt käy kun pitäisi yksinään lähteä koiran kanssa ulos... Eilen oli sentään mies mukana pitämässä koirasta huolta. Saa ite taapertaa omaa vauhtia metässä.

Mitään uutta ei ole tapahtunut ei elämässä eikä masussa. Masuasukki muljuaa ja möyrii entiseen tahtiin, keskittyen iltoihin. Yöt saan nykyään nukuttua huomattavasti paremmin, selviän taas 1 vessakäynnillä. Toivottavasti jatkuukin näin. Perjantaina seuraavan kerran neuvola ja huomenna viimeinen valmennuskerta, rentoutusta olisi tiedossa.

Nyt syömään ja pukemaan. Kirjastoa kohti pitäsi jaksaa lähteä.
Myy rv 37+2
 
Lisää unettomia öitä täällä päässä. Nyt vihdoin annoin periksi ja soitin karolinskaan. En jaksa enää. Jotain on tehtävä, ennen kun kaikki potku katoo ihmisestä, kun nyt tuntuu siltä, että oon jo ihan zombie! Kaikki mahdollinen itkettää ja nyt vielä vaavin liikkeet on viikonlopun aikana jotenkin hidastunu ja ne tekee mulle kipeetä tonne oikeelle puolelle masua. Niinkun puukolla joku sinne tökkis. Ajattelin, että käydään miehen kans kattomassa, että vaavilla on kaikki hyvin ja samalla keskustellaan siitä käynnistyksestä, et miten ja koska?
Masentaa.
Toivottavasti muilla on asiat paremmin ja pystytte nauttimaan näistä loppuajoista. En itelläkään muista tän olleen ihan näin kamalaa kun tuota edellistä tyttöstä odotin, päin vastoin, taisin olla elämäni kunnossa. Muistaakseni kävin säännöllisesti lenkillä ja jopa pulkkamäessäkin vielä samalla viikolla kun neiti syntyi ja sillon meni jo 41+3.

Nyt meen kattoon saisinko miehestä jonkinlaista juttuseuraa, vai uppoudunko kirjaan.

Jessi 39
 
Nyt taalla vihdoinkin tapahtuu. Viime yona yhden paikkeilla alkoivat sitten ne oikeat supparit. Alkaa huolehtiko, eron kylla tuntee...tekee meinaan niin kipeaa etta taju meinaa valilla lahtea. Ovat siis kovia alavatsan polttoja jotka edetessaan pidemmalle sateilevat myos alaselkaan seka jalkoihin. Niin, siis kohta 19 tuntia sitten alkoivat nuo supparit. Ovat tulleet enemman tai vahemman tasaisesti siten, etta lyhin valit ollut jopa vain 10 minuuttia ja pisimmillaan 45 minuuttia. Kestavat yleensa noin minuutin. Pari hurjaa 4 minuutin patkaa on tullut tassa iltapuolella. Sairaalaan olen jo parikin kertaa soittanut. Ei kuulemma mitaan syyta lahtea (ellei sitten kivu vie tajua), koska suppareiden pitaisi tulla paljon tiheammin elikka noin 5 minuutin valein. Ollaan kylla jo siis oikealla tiella elikka synnyttamaan tassa ollaan valmistautumassa. Nyt siis jatketaan kotona. Olen ottanut pari kylpya (auttoivat) ja muutenkin yrittanyt helpottaa oloa. Aamulla kavin jopa pienella lenkilla miehen ja koiran kanssa. Sairaalasta sanoivat etta tama alkuvaihe naiden n. 20min suppareiden kanssa voi kestaa viela jopa pari paivaakin. Huh.

Tassa vaiheessa voin neuvoksi sanoa etta koittakaa hyvat ihmiset nukkua niin paljon kuin mahdollista varastoon. Kun naita suppareita tulee nainkin tiheaan mutta kun samalla ei kuitenkaan mitaan 'varsinaista ' tapahdu, niin saatte joutua olemaan lahes nukkumatta parikin vuorokautta.

Olemme kuitentin taalla kaikesta kivusta ja unettomuudesta huolimatta ihan innoissamme. Nyt todellakkin nayttaa silta etta vauva olisi tulossa.....pidetaanhan kaikikkel peukkuja pystyssa.
Hansuli rv39+2
 
Hei marrasmasut/mamit!

Täällä viikko enää la:ahan. Alkaa pikkuhiljaa jo jännittää, pakkasin kassinkin jo sairaalaa varten. Onneksi mulla oli koko viikonlopun kavereita ""vahtina"" kun mies oli vielä menossa, kun pelotti jäädä yksin. Täällä ilmat taas kirkastui ja lämpö nousi yli 20 asteeseen ulkona, joten tankkaan innoissani auringosta voimaa tuleviin koitoksiin. Mieheni tuli onneksi eilen reissuilta kotiin ja tällä pysyykin jouluun (pieniä pyrähdyksiä lukuunottamatta). Nyt sitten odotellaan. Sitä itsekin ihmettelen, että mitä ne supparit on, kun niitä ei kuulu, onneksi muilla samoin, niin tiedän ettei hätää. Eilen illalla kyllä maha oli kivikova ja tänään on vedellyt alavatsaa... ehkä ne on niitä minun supistuksia. Äiti ja Anoppi on kätilöitä, niin niille Suomeen soittelen ja tivaan onko tämä kaikki normaalia....
Odotus jännittää ja ihana lukea muiden kertomuksia kiukkuisista tytöistä. Kaikille tsemppiä ja onnea!
 
Jipii! Se on nyt vihdoin alkanut - tämä odotettu marraskuu nimittäin!!!!!!
Meikätytöllä laskettu aika TÄNÄÄN, mutta luulempa että menee jokusen päivän yli...
Tsemppiä kaikille!
 
Ihanaa todellakin, että vihdoin on marraskuu. Nyt tää on vähän niinkuin joulukalenteria aukoisi. Tosin tästä kalenterista ei tiedä koska viimeinen luukku aukeaa...

Tsemppiä ja voimia kaikille teille, joilla la on jo ihan käsillä!

Täällä on kaikki ennallaan. Tosin flunssa koittaa tehdä tuloaan, joten kaikin mahdollisin sallituin keinoin koitan sitä estää nyt iskemästä päälle. Koiran kanssa kävin just lenkillä, hyvin jaksoi 45min kävellä. Muutaman kerran joutui hidastamaan kun vihloi niin ikävästi tuonne alas. Mistään supistuksista ei ole vielä tietoakaan. Tänään olisi viimeinen valmennuskerta. Ihan mielenkiintoista on kerrankin mennä, kun aiheena on rentoutus ja fysioterapeutti tulee sen pitämään. Harmi vaan, että tilojen ahtauden vuoksi, isät ei voi osallistua lainkaan.

Mä innoistuin tuossa sunnuntaina jo leipomaan pipareita. Oli tekemisen puute ja pakkasesta sitten löytyi paketti taikinaa niin pitihän se sitten leipoa pois. Muuten ei kyllä vielä meijän perheessä joulua aleta hössöttämään. Muutenkin ollaan päätetty ottaa joulu rauhallisesti kotona. Ainoastaan mun äitini tulee meille kylään joulun ajaksi. Näin saadaan nauttia vauvasta ja oman kodin rauhasta. Sitten pyhien jälkeen pitää kuitenkin lähteä miehen vanhempien luokse, hyvästi hiljaisuus ja rauha.

Mutta näin täällä ja vielä kerran tsemppiä kaikille! Nyt ollaan jo oikeassa kuukaudessa!
Myy rv 37+3 (vasta ja jo...)
 
Jeps, kauan odotettu marraskuu on koittanut:)

Neuvolassa kävin tänään ja kaikki ok, vauva raivotarjonnassa, tosin jotenkin hassussa asennossa muuten... Syke oli 130-140 eli jos sen perusteella vois sukupuolta veikata niin eikös se poikaa tarkottais?;) Vaikka poikaolohan mulla on ollut kokoajan. Saapi nähdä että ihan varmasti on tyttö;)) No, eipä sillä väliä kumpi tulee mutta onhan kiva arvailla!

Painoa mulle tullut nyt 11 kg, aika nopeeta noussut nyt näin loppuvaiheessa. Mutta kai se nyt vaan sitten ottaa kiinni sitä kun ei alussa noussut pitkään aikaan. Ei ainakaan neuvolantäti sanonut mitään. Ja mitään turvotuksia ei ole ollut.

Synnytystapa-arvio tehdään mulle 16.11. eli 10 pv ennen laskettua aikaa. Kuulemma sitä ei kannata ennen tehdä, koska jos vauva vaikka nyt päättäisi syntyä niin mahtuu todennäköisesti tulemaan vaikka oliskin ahtaammat paikat. Ja neuvola seuraavan kerran jo ens viikolla, eli alkavat nyt sitten kattoa joka viikko...

Odottavan aika on pitkä, mun puolesta vois vaavi syntyä jo, mutta ei kuulemma varmaankaan ihan vielä ole tulossa kun ei ole sen pääkään asettunut lähtökuoppiinsa vielä ja pari viikkoa sitten oli kohdunkaulaa jäljellä 3cm. Supistuksia tulee kyllä joka päivä ja koko päivän, mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Terkkari kyllä totesi että on aika supistusherkän tuntuinen kohtu. Jospa tämä tästä menis vähän nopsempaan kun täälläkin ketjussa alkaa yhä useempi poksahtelemaan:)

Sitä odotellessa...

Sirenia 36+3
 
Marraskuu, tosiaan, vihdoin!
Nyt meillä kaikilla alkaa olla tositoimet pikkuhiljaa edessä, kenellä nopeammin, kenellä vielä jokunen viikko odoteltavana.. mutta ollaan sentään oikeassa kuukaudessa jo!

Supistuksia tulee edelleen öisin, viime yönä koski alaselkään pitempäänkin menkkamaisesti, mutta lopulta rauhoittui... tiedä mitä sitten. Tänään kävin verikokeissa, maksa- arvot katsottiin, kun on kutittanut koko viikonlopun vatsaa kovasti.. en kyllä usko että mitään on, liekö kuiva iho vaan vaivaa, mutta hyvä että katsotaan.
Harmi vaan, että tulokset saan vasta huomenna ja heti aamusta on äitiyspolille aika synnytystapa-arvioon, eikä tuloksia tuskin saa heti aamusta.. olisi ollut hyvä tietää tulokset jo sinne mennessä, mutta toivotaan että se kuiva iho vaan vaivaa!

Nyt ulkoilemaan koiran kanssa, ihana ilma!

Mökö, rv 36+5
 
Marraskuun odottajat:

01.11. Sarika, 34v, pikkukakkonen, KYS
*24.10. tyttö, 3860g ja 50 cm
01.11. Rinuli, 25v, esikoinen, TAYS
01.11. Pirpana, 31v, kakkonen, Porvoon sairaala
02.11. Perhonen, 23v, esikoinen, Jorvi
*23.9. poika, 2040 g ja 44 cm
02.11. Gilda, 40v, esikoinen, NKL
*26.10. poika, 3 350 g ja 52 cm
04.11. Tiia, 22v, toinen, SKS
06.11. Hansuli, 36v, esikoinen, Aasia
06.11. Mimmi, 36v, neljäs, miehelle eka, SKKS
07.11. Sanni, 21v, esikoinen, OYS
07.11. Liisi, 31v, esikoinen, eteläinen Saksa
07.11. Jessi, 26v, kolmas, miehelle eka, Karolinska
09.11. Nitta, 28v, pikkukakkonen, SKS
09.11. Tulppaani, 30v, esikoinen, Salon seudun sairaala
10.11. Raisa, 28v, esikoinen, Kätilöopisto
*21.10. tyttö, 2860 g ja 47 cm
10.11. Jonsku, 20v, esikoinen, Kätilöopisto
10.11. Kata, 25v, esikoinen, LKS
11.11. Marras-masu, 29v, kolmas, miehelle eka, Kätilöopisto
14.11. Katri, 25v, esikoinen, PKKS
14.11. Sipuli1, 28v, esikoinen, NKL
15.11. TiinaMaria, 36v, kakkonen, PHKS
15.11. Iita, 24v, esikoiskaksoset, KYS
15.11. Katriina, 36v, toinen, PHKS
16.11. Lilja, 24v, esikoinen, NKL
16.11. Tiikeri, 20v, esikoinen, HYS
16.11. Jonna,28v,esikoinen,KOKS
17.11. Leenu, 25v, esikoinen, PHKS
17.11. Janda, 28v, esikoinen, TAYS
17.11. Tintti, 31v, esikoinen, VKS
18.11. Sue, esikoinen
18.11. Anne, 23v, esikoinen, KS-KS
19.11. Loora, 30v, esikoinen, NKL
19.11. Lyyli, 21v, esikoinen, KAKS
19.11. Myy, 24v, esikoinen, OYS
19.11. Sopuli, 34v, esikoinen, SKS
19.11. Marrasmamma, kolmas, Kätilöopisto
21.11. Leijona, 29v, toinen, TYKS
21.11. Kuuhullu, 19v, esikoinen, SEKS
21.11. Hanu, 38v, kolmas, miehen esikoinen, HYS
22.11. Che, 31v, esikoinen, OYS
23.11. Giana, 22v, toinen, OYS
24.11. Mökö, 22v, esikoinen, EKKS
24.11. Amanda, 25v, esikoinen, NKL
26.11. Peppa, 17v, esikoinen, Kätilöopisto
26.11. Sirenia, 27v, esikoinen, KHKS
27.11. KS, 28v, esikoinen, EKKS
28.11. Vipe, 38v, kolmas, miehelle eka, uusioperheen
iltatähti, OYS
28.11. Jasi, 33v, eka, Kätilöopisto
28.11. Minski, 29v, esikoinen, Jorvi
28.11. Mimmu78, 27v, esikoinen, PHKS
30.11. Zatu, 29v, esikoinen, KS-KS
30.11. Tiina, esikoinen, Kuusamo
 
Saimme siis pojan. Ihanan, suloisen pikku miehen, joka nyt tuolla kopassaan nukkuu. Hän on kotona toista päivää. Yö oli aika rankka, mutta eiköhän tämä tästä tasoitu, kun poika oppii ymmärtämään, että yöllä enimmäkseen nukutaan, eikä syödä neljä tuntia... On se vaan niin upea lapsi! Me vanhemmat olemme ikionnellisia!
 
Huomasin, että poissa ollessani on Sarikallekin syntynyt tyttö. Parhaimmat onnittelut!

Meidän poikamme nukkuu taas, pitäisi varmaan äidinkin levätä, kun on tilaisuus.
 
ONNEA Gilda! Mietinkin tässä, että miten sun sectio meni ja millainen tulokas tuli. Jos jaksat ja ehdit kirjoittamaan, niin olisi kiva kuulla miten olet toipunut leikkauksesta ja muutenkin miten se meni. Itselläni se olisi edessä tasan viikon päästä, ja näin ensikertalaisena jännittää.

Ja Hansuli on varmasti tällä hetkellä tosi toimissa, tai ehkäpä jo palkinnon saaneena. Hienoa!

Nyt alkaa meillä muillakin polttelemaan ja h-hetki lähestymään.

Taidankin lähteä voimia keräilemään tuonne sohvan pohjalle ;) Tsemppiä kaikille marrasmasuille. Vaikka olo onkin nyt varmasti jokaisella enemmän tai vähemmän tukala, niin loppujen lopuksi se on enää päivistä / muutamasta viikosta kiinni.

t. sipuli 38+1

 
Pitkästä aikaa kuulumisia kirjoittelen...

Kauhiasti paljon onnea kaikille nyytin jo saaneille!!

Täällä odottelu jatkuu...Olo alkaa olemaan aika tukala iltaisin ja uni ei meinaa tulla kun vasta aamuyöllä, jokainen asento tuntuu painavan jostain. Turvotusta on tullut reippaasti, jalkoja ja käsiä särkee kokoajan =/ Lapsi möyrii mahassa pitkin päivää ja etenkin iltaa. Sinäänsä ihanaa tietää, että pikkanen on kunnossa kun noin liikkuu :)

Viikonloppuna tuli käytyä äippäpolilla, kun kämmenet ja jalat kutisi niin mahottomasti. Maksa- ja sappiarvot oli kuitenkin ok. Ihanaa oli saada kurkata vielä ultralla masuun ja nähdä pikkuinen siellä hyvässä kunnossa. Sukupuoltaan ei suostunut paljastamaan vaan piti jalat visusti ristissä. Paikat oli vielä kiinni ja kohdunsuutakin 3 senttiä. Eli ei taida etuajassa ainakaan tulla...tosin eipä näistä koskaan tiedä. Supistelua on päivittäin ja nykyään herään öisinkin muutaman kerran supistukseen, mutta aika kesyjä on...

Vointeja kaikille ja ihanaa tosiaan, että ollaan jo marraskuun puolella, kohta meillä kaikilla onkin jo omat nyytit kainalossa :)

Loora rv 37+3
 

Yhteistyössä