Marraskuun odottajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 13
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Heipat!
Tulipas käytyä lauantaiehtoon kunniaksi äippäpolillakin, oli nimittäin masuasukin liikkeet kadoksissa. Vaan hyvinhän kaikki sitten loppujen lopuksi oli, tai siis oikeastaan vähän turhankin hyvin eikä asukilla ole mitään kiirettä ulos, lääkäri teki sisätutkimuksen eikä kohdunsuulla ollut mitään merkkiä synnytyksen lähestymisestä. Ultralla teki myöskin painoarvion, joka oli nyt jo 4 kg - että tässä jos vielä reilu viikko ootellaan, niin johan on möhkäle!
Mulle jäi jotenkin tosi kökkö maku suuhun koko reissusta, lekuri vaan tokas että kun kaikki on hyvin ei tarvitse käynnistellä ja että oothan sinä iso ihminen, ei siinä nyt parisataa grammaa lisää vaikuta ja notta onkohan tuo laskettu aika nyt ihan oiken (alkuunhan se oli 9.11. mutta juuri ultrassa aikaistui...). Ilmeisesti jos tämän lapsen maailmaan tulo olisi kyseisestä ukkelista kiinni, niin se voisi tapahtua vasta reilun parin viikon päästä.
Mulla oli tosin esikoista oottaessakin kohdunsuu tiukasti kiinni, vaikka supistuksia tuli säännöllisesti monta päivää, mutta tätä ko. lekuri ei ottanut kuuleviin korviinsa, väänteli vaan sitä pirun raskauskiekkoa ja pohdiskeli hedelmöittymisaikoja! Huh, tekipäs hyvää purkautua! Ai niin, esikoinen painoi 3600g ja siinäkin oli minusta pukertamista, joten toi reilu neljä kiloa kuulostaa aika hurjalta. No, kuten jo sanottu - odottavan aika on pitkä! Yliaikaskontrolli on ensi perjantaina, toivotaan kuitenkin että sitä ennen alkaa tapahtumaan :O)
 
Ajattelin tulla ihan vaan ilmoittamaan, että meillä tulee lähtö sairaalaan. Meni lapsivedet oikein urakalla. Voi taivas, ei sitä edes muistanut kuinka paljon sitä voi tulla ;)
Jännittää ja on ihan hötky olo. Mies vei tytön naapuriin yökylään ja nyt vaan odotellaan hetken, että supistukset kovenee ja sit yks kaveri tulee viemään meidät Karolinskaan. Pitäkääpäs peukkuja, että kaikki menee hyvin ja pääsemme pian nyytin kanssa kotiin.

Jessi 39+5
 
Marraskuun odottajat:

01.11. Sarika, 34v, pikkukakkonen, KYS
*24.10. tyttö, 3860g ja 50 cm
01.11. Rinuli, 25v, esikoinen, TAYS
01.11. Pirpana, 31v, kakkonen, Porvoon sairaala
02.11. Perhonen, 23v, esikoinen, Jorvi
*23.9. poika, 2040 g ja 44 cm
02.11. Gilda, 40v, esikoinen, NKL
04.11. Tiia, 22v, toinen, SKS
06.11. Hansuli, 36v, esikoinen, Aasia
06.11. Mimmi, 36v, neljäs, miehelle eka, SKKS
* 31.10. poika 3150g, 48 cm
07.11. Sanni, 21v, esikoinen, OYS
07.11. Liisi, 31v, esikoinen, eteläinen Saksa
07.11. Jessi, 26v, kolmas, miehelle eka, Karolinska
09.11. Nitta, 28v, pikkukakkonen, SKS
09.11. Tulppaani, 30v, esikoinen, Salon seudun sairaala
10.11. Raisa, 28v, esikoinen, Kätilöopisto
*21.10. tyttö, 2860 g ja 47 cm
10.11. Jonsku, 20v, esikoinen, Kätilöopisto
10.11. Kata, 25v, esikoinen, LKS
11.11. Marras-masu, 29v, kolmas, miehelle eka, Kätilöopisto
14.11. Katri, 25v, esikoinen, PKKS
14.11. Sipuli1, 28v, esikoinen, NKL
15.11. TiinaMaria, 36v, kakkonen, PHKS
15.11. Iita, 24v, esikoiskaksoset, KYS
15.11. Katriina, 36v, toinen, PHKS
16.11. Lilja, 24v, esikoinen, NKL
16.11. Tiikeri, 20v, esikoinen, HYS
*27.10. Jonna,28v,tyttö, 2700g ja 46 cm
17.11. Leenu, 25v, esikoinen, PHKS
17.11. Janda, 28v, esikoinen, TAYS
17.11. Tintti, 31v, esikoinen, VKS
18.11. Sue, esikoinen
18.11. Anne, 23v, esikoinen, KS-KS
19.11. Loora, 30v, esikoinen, NKL
19.11. Lyyli, 21v, esikoinen, KAKS
19.11. Myy, 24v, esikoinen, OYS
19.11. Sopuli, 34v, esikoinen, SKS
19.11. Marrasmamma, kolmas, Kätilöopisto
21.11. Leijona, 29v, toinen, TYKS
21.11. Kuuhullu, 19v, esikoinen, SEKS
21.11. Hanu, 38v, kolmas, miehen esikoinen, HYS
22.11. Che, 31v, esikoinen, OYS
23.11. Giana, 22v, toinen, OYS
24.11. Mökö, 22v, esikoinen, EKKS
24.11. Amanda, 25v, esikoinen, NKL
26.11. Peppa, 17v, esikoinen, Kätilöopisto
26.11. Sirenia, 27v, esikoinen, KHKS
27.11. KS, 28v, esikoinen, EKKS
28.11. Vipe, 38v, kolmas, miehelle eka, uusioperheen
iltatähti, OYS
28.11. Jasi, 33v, eka, Kätilöopisto
28.11. Minski, 29v, esikoinen, Jorvi
28.11. Mimmu78, 27v, esikoinen, PHKS
30.11. Zatu, 29v, esikoinen, KS-KS
30.11. Tiina, esikoinen, Kuusamo
 
Vauvauutisia:

Kotiuduin tänään sairaalasta suloisen tummatukkaisen pojan kanssa. Synnytys alkoi 30.10. yöllä niin, että supistukset muuttuivat kovin kivuliaksi. Kuitenkin niitä tuli vaan vartin välein jatkuen koko päivän iltaan asti. Limaista paksua vuotoa tuli pitkin päivää. Illalla harmittelin, miksei niin kivuliaat supistukset voi tiheentyä. Illalla klo 20 jälkeen joitakin supistuksia tuli 7 min välein, mutta silti tuntui, ettei ollut vielä aika lähteä synnärille. Vaikka kipu oli aivan siedettävää, päätin kumminkin mieheni kanssa lähteä tarkistuttamaan tilanne. Kivut olivat kuitenkin melkoisia. Matkalla sairaalaan supistelikin yhtäkkiä jo 2 min välein.
Sairaalassa todettiin, että kohdunsuu vaan 2 cm auki. ""Äkkiäkös se siitä aukeaa"", lohdutteli kätilö. Parin tunnin supistelujen jälkeen tilanne taas tarkistettiin. Ei ollut mitään edistystä. Laittoivat hetkeksi käyrille. Siinä käyrillä ollessa minulle tuli äkkiä tosi huono olo. Alkoi oksettaa, kylmä hiki nousi pintaan, tajunnantaso heikkeni. En nähnyt mitään, kuulin vaan ääniä jostain kaukaa. Mieheni hälytti hoitajan paikalle. Samaan aikaan todettiin vauvan sydänäänet heikenneeksi. Maatessani pää alaspäin hengitellen happea alkoi huone kuhista henkilökuntaa. Sitten jo kiidettiinkin leikkuriin. Muistan, miten kätilö karjui:""Vauva voi tosi huonosti, kiipeä nyt heti leikkauspöydälle. Kyynelsilmin riuhdoin itseni letkuihin sotkeutuneena pöydälle, jossa ei ollut edes jarruja päällä ja olin pudota. Viimeinen ajatus päässäni oli, selviäsikö vauva. Hetken mietin myös omaa oloani, olihan minulle sanottu raskauden aikana, että leikkaus olisi sydänvikani vuoksi minulle hengenvaarallinen.
Seuraava muistikuva oli heräämöstä, jossa oli paikalla mieheni lisäksi kätilö ja lääkäri. ""Onneksi olkoon, teillä on 9 pisteen poika""...
Toipuminen on ollut vaikeaa. Olen joutunut hengittelemään happea öisin ja sydänlääkäri nosti lääkitystäni. Olen nukkunut niin huonosti sairaalassa, että tunnen olevani niin uupunut, etten ole elämässäni ikinä ollut näin uupunut. Kuitenkin pieni poikamme antaa aina sen tarvittavan voiman sinnitellä päivittäin. Tänään tulin kotiin. Toiveeni on, että saisin paremmin nukuttua omassa sängyssäni, että pikku hiljaa toipuminen alkaisi. Mieheni hoielee nyt kotia, 4 lasta ja minua. Täys kymppi hänelle hänen jaksamisestaan.
Kirjoittelen lisää, kunhan tästä toivutaan!
mimmi
 
Sen verran ""pöpperössä"" olen, että moni oleellinen asia jäi sanomatta:
Poika painoi 3150g, pituus 48 cm. Syy hätäsektioon oli liian lyhyt napanuora. Lääkärin mukaan lapsi olisi kuollut ilman leikkausta. Liian lyhyt napanuora oli lisäksi kietoutunut kaksi kertaa kaulan ympäri ja kainalon alta. Vauva ei ylettynyt laskeutumaan ja supistuksissa vauva kuristui nuoraansa.
Arvatkaa, olenko kiittänyt Luojaa siitä, että sitten oikeasti lähdimme sairaalaan. Ja siitä, että satuin olemaan käyrillä juuri silloin, kun tilanne huononi... mimmi
 
Mekin käytiin tänään äippäpolilla kun olo on ollut ihan krapulainen koko päivän ja vauva liikkui paljon vähemmän kuin ennen. No lopputulos: vauva voi aivan mainiosti, 10 pisteen käyrät. Kohdunsuulla tosin oli jo tapahtunut. KOhdunkaula oli jo hävinnyt ja paikat oli 1cm auki. Laittoivat kotiin, koska suppareita en oo edes tuntenut. Niitä on käyrien mukaan, mutta minkäs teet kun ne ei tunnu missään. Saas nyt nähdä milloin alkaa synnytys..
 
Huomenia!

Mimmille ja Jonnalle suurenmoiset onnittelut. Huh,huh. Olipa Mimmillä tosi tarina... mutta hyvä kun kaikki meni hyvin loppujen lopuksi. Muistelen elämäntarinaaasi ja voin vain kuvitella kuinka onnellinen miehesi onkaan pikku kääröstänne ja tietenkin myös sinä. Aivan ihanaa! Onnea vielä kerran!

Minulle ei kummosempia. Muuttorumba käynnissä ja pinnasänkykin vielä sängyn alla kokoamatta. Huomenna ä-polille kuuntelemaan käynnistetäänkö synnytys lähiaikoina vai ei. Ei vielä tällä viikolla joutaisi... Sitten ensi viikolla... Olisi uusi kotikin aika valmis tuolloin.

Poksahteluja meille kaikille!
 
Jälleen suurensuuret onnittelut vauvan saaneille!!
Mimmillä oli aika hurja tarina, onneksi lopputulos oli kuitenkin onnistunut:)

Tännekään ei mitään ihmeitä kuulu. Tuntuu taas vaihteeks siltä että menee varmaan joulukuun puolelle toi synnytys... Toivottavasti kuitenkaan ei. Olis paljon helpompaa valmistautua jouluunkin kun vauva syntyisi marraskuun puolella. Suppareitakaan ei ole ollut viimeaikoina kovinkaan paljoa. Keskiviikkona synnärille tutustuminen ja torstaina neuvola.

Kuulumisiin:)

Sirenia 37+2
 
Marraskuun odottajat:

01.11. Sarika, 34v, pikkukakkonen, KYS
*24.10. tyttö, 3860g ja 50 cm
01.11. Rinuli, 25v, esikoinen, TAYS
01.11. Pirpana, 31v, kakkonen, Porvoon sairaala
02.11. Perhonen, 23v, esikoinen, Jorvi
*23.9. poika, 2040 g ja 44 cm
02.11. Gilda, 40v, esikoinen, NKL
*26.10. poika, 3 350 g ja 52 cm
04.11. Tiia, 22v, toinen, SKS
06.11. Hansuli, 36v, esikoinen, Aasia
06.11. Mimmi, 36v, neljäs, miehelle eka, SKKS
* 31.10. poika 3150g, 48 cm
07.11. Sanni, 21v, esikoinen, OYS
07.11. Liisi, 31v, esikoinen, eteläinen Saksa
07.11. Jessi, 26v, kolmas, miehelle eka, Karolinska
09.11. Nitta, 28v, pikkukakkonen, SKS
09.11. Tulppaani, 30v, esikoinen, Salon seudun sairaala
10.11. Raisa, 28v, esikoinen, Kätilöopisto
*21.10. tyttö, 2860 g ja 47 cm
10.11. Jonsku, 20v, esikoinen, Kätilöopisto
10.11. Kata, 25v, esikoinen, LKS
11.11. Marras-masu, 29v, kolmas, miehelle eka, Kätilöopisto
14.11. Katri, 25v, esikoinen, PKKS
14.11. Sipuli1, 28v, esikoinen, NKL
15.11. TiinaMaria, 36v, kakkonen, PHKS
15.11. Iita, 24v, esikoiskaksoset, KYS
15.11. Katriina, 36v, toinen, PHKS
16.11. Lilja, 24v, esikoinen, NKL
16.11. Tiikeri, 20v, esikoinen, HYS
*27.10. Jonna,28v,tyttö, 2700g ja 46 cm
17.11. Leenu, 25v, esikoinen, PHKS
17.11. Janda, 28v, esikoinen, TAYS
17.11. Tintti, 31v, esikoinen, VKS
18.11. Sue, esikoinen
18.11. Anne, 23v, esikoinen, KS-KS
19.11. Loora, 30v, esikoinen, NKL
19.11. Lyyli, 21v, esikoinen, KAKS
19.11. Myy, 24v, esikoinen, OYS
19.11. Sopuli, 34v, esikoinen, SKS
19.11. Marrasmamma, kolmas, Kätilöopisto
21.11. Leijona, 29v, toinen, TYKS
21.11. Kuuhullu, 19v, esikoinen, SEKS
21.11. Hanu, 38v, kolmas, miehen esikoinen, HYS
22.11. Che, 31v, esikoinen, OYS
23.11. Giana, 22v, toinen, OYS
24.11. Mökö, 22v, esikoinen, EKKS
24.11. Amanda, 25v, esikoinen, NKL
26.11. Peppa, 17v, esikoinen, Kätilöopisto
26.11. Sirenia, 27v, esikoinen, KHKS
27.11. KS, 28v, esikoinen, EKKS
28.11. Vipe, 38v, kolmas, miehelle eka, uusioperheen
iltatähti, OYS
28.11. Jasi, 33v, eka, Kätilöopisto
28.11. Minski, 29v, esikoinen, Jorvi
28.11. Mimmu78, 27v, esikoinen, PHKS
30.11. Zatu, 29v, esikoinen, KS-KS
30.11. Tiina, esikoinen, Kuusamo
 
Meidän pikkuisen syntymätiedot oli jo ehditty poistamaan tuosta listasta, lisäsin ne uudestaan.

Väsyttää kovasti, pikkumies valvoo kaiket yöt. Eiköhän tämä tästä tasaannut pikkuhiljaa.
 
Onnea Gilda ja muuta vauvan jo saaneet marrasmammat! Itselläni vauvaa ei voitu taannoin kääntää perätilasta laajan istukan vuoksi, joten huomenna olen menossa keskussairaalaan keskustelemaan synnytys/sectio vaihtoehdosta. Perätila synnytys ei houkuttele ensikertalaisena eikä sectioakaan, mutta jotenkihan se vauva on kohdusta ulos saatava. Jaksamisisa kaikille oleville ja tuleville äideille!
 
Vihdoin olemme kotiutuneet eli meille syntyi ihana tyttö vauva suunnitellulla sektiolla 2.11.05 klo 8.59, paino 3740g ja pituus 49cm, pipo 35.

Jouduin sairaalaan viikko sitten lauantai iltana kun menin lääkäriin kipeytyneen pohkeen vuoksi. Ottivat sisälle heti ja diagnoosina veritulppa epäily ja heti aloitettiin lääkitys ja ehdoton vuodelepo. Tiistaina ultralla saatiin varmistus että tulppaa ei ole tai se on jo liuennut. Sovittiin siinä lääkärin kanssa että yritetään käynnistää synnytys cytotec tabletilla ja jos ei käynnisty niin seuraavana aamuna sektio. Noh, eihän se tabu aiheuttanut kuin tehtottomia supistuksia joten sektio tehtiin seuraavana aamuna. Onneksi synnytys ei käynnistynyt koska vauva ei olisi kuitenkaan ulos mahtunut kokonsa vuoksi.
Sektio meni suhteellisen hyvin ja miehenikin pääsi mukaan.

Tänään siis päästiin kotiin, tosin huomenna mentävä uudelleen käymään osastolla lääkärin luona koska vauvalla keltaisuutta ja haluavat vielä seurata tilannetta.

Onnea paljon muillekkin marrasvauvansa jo saaneille ja suppareita ja hyvää synnytystä vielä odottaville :D

nitta rv 0+0
 
Onnea Nitta ja Mimmi ja ilmeisesti myös Jessi!
Onneksi sulla Mimmi oli suojelusenkeleitä matkassa, ja kaikki meni loppujen lopuksi hyvin.

Meillä on huomenna sitten suunniteltu sectio edessä. Tunnelmat ovat odottavaiset, toivottavasti kaikki menee hyvin. Ohjeissa sanottiin, että edellisenä yönä pitää nukkua hyvin, mutta sitä ei kerrottu miten se onnistuu... nytkin jännitys kuplii mahan pohjassa. Vai pitäisikö sanoa rintojen alla, sillä siinä se mun mahan pohja on ollut viimeiset viikot. Tuntuu, että vauvakin keräilee voimia ulkomaailmaan tuloa varten, se on koko päivän ollut aika hissukseen.

Eipä tässä muuta, tulen sitten kertoilemaan uutiset. Silloin on varmasti jo suurin osa marrasmasuista poksahtanut. Tsemppiä teille kaikille!
t. sipuli
 
Onnea taas teille jo käärön kainaloon saaneille!
Ihan tippa tuli silmäkulmaan kun luin synnytyskertomuksia. ONNEA!!!
Meilläkin vielä odotellaan.
Tänäänhän on meidän la, mutta kun ei supistuksen supistusta tunnu, niin mikäs vauvalla masussa ollessa.
Tänään olin taas lääkärillä, eikä me nyt sen viisaampia olla. Onneksi vauvalla masussa kaikki hyvin, riittävästi on vielä vettä ja istukka kunnossa. Ei ole ihme, ettei ole kohtu ruennut aukeamaan, kun lapsen pää viipottaa vielä missä sattuu, ei siis ole kiinnittynyt vielä lantioon (suomeksi kai synnytyskanava?). Siellä se oli vielä heiluteltavissa aika ylhäällä. Kohdun suu oli kiinni ja kaulaa vielä kaksi senttiä ja takakenossa.
Jos vauva ei torstaihin mennessä ole tullut, eikä laskeutunut, saamme passituksen sairaalaan ja siellä sitten katsotaan kannattaako käynnistää vai tehdäänkö sektio. Ei kuulemma paljoa pidempään odotella kun muuten kaveri kasvaa niin isoksi, että hätäsektion vaara suurenee.
Huh, jännät paikat tosiaan. Muistan kyllä ilmoitella, kun/jos jotain tapahtuu.
Nautin nyt niin kovin kun mies on kotona ja meillä on ihan oikeaa “arkea” yhdessä (harvinaista herkkua meidän perheessä). Iltaisin voimme istua olohuoneessa lukemassa, yhdessä, vaikka mitään ei sanotakaan. Suloinen mieheni käy kanssani kaupassa ja kävelyllä, tekee ruokaa ja keittää minulle kahvia kun tarvitsen ja on minulle hyvä. Aika kivaa tämä aika loppuraskaudesta!
Nyt vaan alan olla aika malttamaton tämän vauvan suhteen, että toivon asioiden etenevän hiukan nopeammin.
Odotusta ja hyvää vointia kaikille!
 
Sain kokea raskauden ensimmäiset supistukset (kivuliaat) eilen. Viikkoja on jo melkein 39 ja johan tuo pikkuherra sais tuolta ulos tulla. Kovin kauas kotoa en enää uskalla lähteä, sen verran voimakkaita nuo supparit oli eilen illalla. Ne todellakin tuntuivat selässä ja kyllä ne on ihan eri juttu kuin mahan kiristyminen, eron kyllä huomaa..
 
Leenu, loit viestilläsi minullekin toivoa, ehkä ne supistukset tulee... äsken jo onnesta melkein hihkuin kun vähän taas alavatsaan veteli, muttei ne niitä supistuksia taida olla... mutta kun kirjoitit, että sen kyllä sitten huomaa... niin kai niitä jäään odottelemaan.
Aurinkoista odotusta kaikille!
Liisi 40+3
 
Täällä myös onnellisena kun supistelee, viime yönä heräsin kahteen kertaan kun jomotti alavatsaa ja -selkää, mutta ei kuitenkaan vielä tosi kyseessä.. Oltaisiin jo valmiita saamaan nyytti kainaloon, mieskin kovasti ehdottelee kolmen S:n toteutusta.. tai, eilen tuota jo kyllä tuli kokeiltuakin, mutta ei sen kummempaa kuin nuo pari heräämistä yöllä. Taitaa meidän pikkuinen olla niin sitkeä sissi ettei tuollaisista välitä...

raskausviikkoja nyt 37+5, että vielähän tässä viikkoja...

Supistuksia myös Liisille, paljon!!!!
 
Täällä myös huonosti nukuttu yö takana ja koko päivän ollut maha kireänä. Mutta eipä nuo taida mitään ""oikeita"" supistuksia olla, kyllä sen eron varmaan huomaa...
Valkovuoto lisääntynyt ihan hirveesti, välillä olen jopa luullut että nyt tulee lapsivettä mutta kun ryntää vessaan niin huomaa ettei se sittenkään sitä ollut. On vaan niin kovin malttamaton olo:) Olis niin kiva kun sais sen pikku nyytin kotiin ja taipuis taas kunnolla kumartelemaankin:))

Toivottavasti alkaa taas tässä ketjussa poksahtelemaan edes joku!:)

Sirenia 37+3
 
Onnittelut myös täältä taas uusille nyytin kotiinsaajille!!!

Itse vielä kärvistellään odotuksen ""tuskissa"". Kiva kuulla että on myös muita joilla ei supistele eikä muutenkaan ole sellainen olo, että vauva olisi syntymässä. Mä olenkin jo todennut, että tämä kaveri syntyy 1. kertaryminällä ilman ennakkovaroituksia tai 2. menee reippaasti yliaikaiseksi ja käynnistellään sitten joulukuussa... Toivottavasti kuitenkin tuo ensimmäinen vaihtoehto noista kahdesta.

Siis ei mitään uutta. Yöt menee melko hyvin nukkuessa, vessassa pitää käydä kerran tai kahdesti. Torstaina seuraavan kerran neuvola.

Ainoa paikka mihin mulla sattuu on oikean puolen kylkeen. Tuonne ylös, melkeinpä kylkiluihin. Taitaa johtua kaverin tunkemisesta, alkaa varmaan tila pikkuhiljaa loppua. Muilla vastaavaa? Ja vatsan kovettuminenkin tuntuu lähinnä yläosassa mahaa, ei niinkään alhaalla.

Mutta nyt maistelemaan mokkapaloja, on iskenyt ihan hirveä leipomisvimma tähän neitiin.

Terveisin, Myy rv 38+3
 
Heippa Myy!

Ihan sama homma, oikeelle puolelle kylkiluitten tienoille sattuu usein aika lailla. Ja samaten maha kovettuu yläosasta lähinnä... Olenkin miettinyt onko ihan normaalia, mutta kaipa se sitten on kun kerran sullakin samaa:)
 
Heippa!

Ä-poli käyty eilen. Voi herran jestas kun oli mahtava lääkärisetä siellä! Aivan upea.
Mullahan oli ohjelmassa käynnistysoperaation suunnittelu,mutta setäpä sanoikin, että ""ei me kiirehditä, annetaanhan vauvan kasvaa kun kaikki on hyvin. Vko 38 ei vielä takaa, että keuhkot olisivat täydellisesti kehittynett. Ja synnytyskin on helpompi, kun vauva itse haluaa pois kuin että sitä väkiste aletaan ottamaan"". Siinä lääkärin kommenteja. Se oli niin mahtavan rento, vanhahko lääkärisetä, että jäin jopa sitä ""kaipaamaan"":) Eli odotellaanpas. Ensi viikolla neuvolaan ja sitten seuraavalla viikolla taas ä-polille, jos ei ole syntynyt. Ehkä sitten käynnistetään. Joo, sanoinkin, että ei tässä nyt jouda vielä lapsia tekemäänkään, kun on kamala muuttorumba juuri meneillään!
Pissa oli hieman plussalla ja tikuttelen sitten kotona päivittäin. Mullakaan ei suppareita nyt mitenkään erityisemmin ole. Joskus, silloin tällöin. Vaavi pyörii ja muljahtelee, että vatsa vain heiluu. Eli ei ole vielä kiinnittynyt. Painoarvio oli 2850 eli ehkä sellaisen kolmekiloisen teen. Niinhän tuo lääkärikin totesi, että ""oikein sopivan kokoinen lapsi"".

Itse odotan tosiaan, että vauva itse tulee eikä käynnistettäisi. Eilen kylmän väreet kulki selkäpäätä kun ajattelin, että jos oliskin päätetty käynnistää. Hui!

Että tämmöstä. Meille jäljellä oleville vain sitten pitkäämieltä ja kärsivällisyyttä! Kyllä se sieltä tulee.
 
Joo, täällä sitten sappiarvot paukkuu yli sallittujen, eli lähete lähti taas äippäpolille ja saattaapi olla että joutuu osastollekin ja käynnistykseen viimeistään ens viikolla. Neuvolatäti ei antanut enää aikaakaan ens viikolle, kun epäili etten kotona enää ole...

Niinkuin sitä on toivonut, että tulis jo lapsonen ulos, ni nyt alkaa iskemään paniikki. Tietysti jo pelkästään se, että noi arvot voi olla vaaraks lapselle huolestuttaa, mutta kyllä se vähän todellisemmalta taas toi lapsen syntymä alkoi tuntumaan kun käynnistyksestä alettiin puhumaan... Painoarvio pienokaisella on nyt 3.6 kg eli voishan se kyllä ulos tulla ennenkuin neljä kiloa menee rikki =)

Onko muilla ollut häikkää maksa- tai sappiarvojen kanssa tai tiiättekö kuinka jonkun tutun kohdalla on toimittu kun ne on olleet näin loppusuoralla (rv 38+4 mulla) kohollaan? Kun ainakin mulle yks tuttu ja neuvolatätikin sanoi, ettei yliaikaseks ainakaan anneta mennä jos ne kohoilee...Laskettu ois ens viikon lauantaina.

Toivotaan, että ens viikolla olis jo käärö kainalossa, vaikka se synnytys nyt alkoikin vähän hirvittämään =)

Loora rv 38+4
 
Huomenia kaikille!

Jälleen yksi yö takana, tällä kertaa vähän huonommin nukuttu sellainen. Illalla ei vaan uni tullut, meni yli yhden vaan sängyssä pyöriskellen ja asioita mietiskellen. Sitten kun vihdoin nukahti niin johan sitä heräsi tunnin kahden sisällä varmaankin supistukseen. Niin ainakin päättelin, koko vatsa oli ihan kovana ja selkään sattui.

Nyt on mies viety töihin ja puolen päivän jälkeen olis neuvola käynnin vuoro. Sen jälkeen ajattelin mennä vähän kaupungille haistelemaan uusia tuulia, jos vaikka löytyisi joku kiva pieni lahja tuolle miehelle kun olisi synttäritkin sunnuntaina, isänpäivää kun ei vielä taideta viettää.

Suuntaan kuitenkin nyt vielä hetkeksi tuonne peiton alle. Jos vaikka uni tulisi hetkeksi, muuten on alkuillasta jo ihan kanttu vei.

Torstaita toivotellen, Myy rv 38+5
 

Yhteistyössä