Marraskuun odottajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 11
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Taas täytyy olla äänessä.

Eilen jo luulin, että lähtö tulee. Supistuksia (sellaisia normaalin kipeitä mitä mulla nyt on ollut) oli 5 min välein ollut puolitoista tuntia ja sitten yltyivät yhtäkkiä aivan kamalasti, selkä oli ihan tulessa. Keikuin sohvan reunalla tuskissani ja yritin miettiä että mitä pitäis laittaa sairaalakassiin. Sitten loppui jonkun puolen tunnin päästä, onneksi. Mulla on vieläkin asioita hoidettavana ja haluaisin muutenkin vähän kypsytellä kaveria, ei sais tulla kun aikaisintaan parin viikon päästä.. Joo, kyllä pelästyin aika hyvin ja sain kivan selkäsäryn muistoksi:P

Eli tuli ainakin vastaus siihen mitä olen miettinyt, että tuleeko mun supistukset tämän kipeämmiksi ollenkaan mitä ne nyt on ollut, niin että osaa lähteä laitokselle:)

Niin ja en mä muutenkaan halua nyt synnyttämään, käytiin viime viikolla tutustumassa Kätilöopistoon ja siellä on kuulemma ruuhkan takia sulku päällä, käännyttävät Naistenklinikalle mihin en halua mennä. Muuten oli tosi hyvä käynti, saatiin paljon tietoa ja kätilöt olivat mukavia.

Perhonen: Kuulostaa hyvältä. Pidetään peukkuja, että jo ensi viikolla sulla olisi vauva kotona!

 
Tulenpa minäkin sunnuntain kunniaksi ilmoittautumaan.

Flunssasta on selviydytty, onneksi, oli kyllä kerrassaan kauhea tauti.

Mullakin (Raisalla taisi olla myös) on ollut koko vkl suppareita ja välillä ihan kunnon kipuja, mutta ei nyt vielä niin että sairaalaan lähtisin (ja tämä tämmöinen ei kyllä pidemmän päälle ole mukavaa).
Vauvan kotiintulo vaatteet kyllä laitoin turvakaukaloon valmiiksi että jos lähtö tulisi niin ainakin vauvan vaatteet on valmiina, mies kun ei niitä itse osaisi kasata, toisi varmaan jonkun bodyn ja housut eikä muuta :)

Onko muilla vauva liikkunut vähän? Olen liikelaskentaa tehnyt ja saanut joka päivän vain sen tasan 10liikettä/tunnissa. Muutoinkin liikkeet on hyvin hentoja ja jotenkin vaan ihmeellisiä. No pitänee ottaa yhteytttä johonkin jos ei meno muutu.

Jokos teillä on kaikki valmiina vauvaa varten? Mä laittelin juuri äsken vauvan huonetta kuntoon ja meinaan nyt laittaa sängynkin valmiiksi eli enää ei sitten puutu kuin huoneen asukas :D

Ootteko jo pakanneet sairaalakassin? Mä en vielä, jotenkin sitä ajattelee että onhan tässä aikaa vaikka kuinka. No todennäiköisesti kyllä sitä kerkee siinä lähtöä tehdessäkin pakata.

Näin muuten viime yönä unta että multa meni lapsivedet meidän keittiön matolle juuri kun olin riitelemässä jostain aivan tyhmästä asiasta äitini kanssa. Sitten pyysin mieheni siihen että mitäs tämä nyt on johon mieheni vastasi että ei toi mitään valkovuotoo voi olla kun se tolleen
kaaressa lensi!
Kaiken näkösiä hulluja unia sitä näkeekin :D
Ooteko muut jo nähneet paljon synnytys unia?

nitta rv 35+4

 
Mitä olette varanneet vauvalle kotiinlähtövaatteksi? Kun mietin, että otanko jo ihan toppapuvun vai ohuemman fleece-puvun. Tietysti riippuu ilmoista, mutta mitä muut olette varanneet tai aioitte varata? Ja alle body, potkarit..?
 
Mä varasin vauvalle pitkähihaisen bodyn ja potkuhousut. Sit varasin sen ä-pakkauksen vanupuvun (en siis sitä toppapukua, jos nyt tulee hirveen kylmä niin mies saa sen sit tuoda) ja ne ä-pakkauksen sukat + käsineet (ne ruskeet mis on ne silmät). Lisäksi otan ä-pakkauksessa tuleen valkoisen pipon, laitan sit hupun lisäksi.

Näillä meinasin pärjätä, tosin jos nyt ilmat radikaalisti muuttuu niin sitten laitan enemmän päälle.
 
Samantapaista vaatetusta oli minäkin ajatellut... onko ne tosiaan käsineet mitkä tuli siinä ä- pakkauksessa? kun niissä lukee (siis siinä lapussa mikä niissä kiinni), että Sidoste- SUKKA kestää?!
 
Mökö, joskus kestää hetken ennen kuin viesti on noussut ekaksi, vaikka juuri olisit ketjua jatkanut. Kun klikkaat vaikka jotain toista viestiä ja sitten taas palaat näkymään, jossa on uusimmat viestit, ketju on jo noussut oikealle paikalleen.

Ja tosiaan, niistä silmällisistä toiset on sukat ja toiset hanskat. Sidosteella ei vaan ole muuta iskulausetta kuin tuo Sidoste-sukka kestää...

Samantapaista vaatetusta minäkin olen vauvalle ajatellut pakata kuin Nitta.

Olen lukenut lisää perätilavauvojen synnyttämisestä alateitse. Yhdessäkin lähteessä luki, että noin 50 % tapauksissa päädytään kuitenkin keisarinleikkaukseen, koska synnytys ei etene tms. Taidan sitten suosiolla valita leikkauksen, jollei vauva nyt sitten vielä satu kääntymään. Ketjussa ""vauva väärinpäin"" joku kertoi, että hänen kaksi vauvaansa ovat kääntyneet vielä ihan viimeisillä viikoilla ja noin 3,5-kiloisina.
 
Moi Gilda ja muut ""perätilan"" potijat. Minulla vauva on istunut tiukasti kohdussa heinäkuusta saakka. Mahdollista kääntymistä on seurattu tunnustelemalla ja ultralla viimeiset kolme neuvola kertaa. Huomenna menen taas neuvolaan ja päätetään saanko lähetteen kääntö yritykseen alueen keskussairaalaan.

Itse en usko koko kääntö yritykseen, mutta saavat puolestani yrittää jos sen parhaaksi näkevät. Perätila synnytys ensikertalaisena ei houkuta, eikä varsinkaan hätä sectio, joten siitä vaan maha auki!

Omassa pienessä synnytysvalmennus ryhmässämme peräti kolmella kuudesta on vauvat perätilassa. Yhdellä äidillä todettiin aluesairaalassa, ettei vauvaa edes yritetä kääntää. Hänellä laskettu aika on lokakuun lopulla. Itselleni jäi sellainen olo, ettei vauvaa nyt ihan väkisin yritetä kääntää.

Minulla on ollut koko raskauden ajan filosofiana, että tieto lisää tuskaa. Olen ""keskeyttänyt"" oman synnytys valmentautumiseni jo ajat sitten, koska en vielä tiedä, kuinka synnytys mahdollisesti tulee tapahtumaan. En aio lukea vauvan kääntämisestä, alatiesynnytyksestä, kivun lievityksestä, suunnitellusta sectiosta tai hätäsectiosta sanaakaan, ennen kuin tiedän mitkä näistä asiat mahdollisesti koskettavat minua.

Oloni on ollut koko raskauden ajan suorastaan fantastisen hyvä. Minulla ei ole ollut supistuksia eikä juuri mitään vaivoja lukuun ottamatta muutamaa suonenveto kohtausta. En halua hermoilla vaan odotan mitä minulle sanotaan. Täällä päin ei ensi synnyttäjiä edes kuulemma laiteta synnyttämään perätilassa muuta kuin ihan poikkeustapauksessa. Silloinkaan ei pakoteta, vaan saa itse valita.

Kyllä tämä tästä, hyviä odotuksia Gildalle ja muille!
 
Sopuli, viestisi herätti kysymyksen: puhuit synnytysvalmennusryhmästä. Onko teillä päin erikseen perhevalmennus ja synnytysvalmennus? Monestako kerrasta on kyse?

Meillä perhevalmennus oli 3 x 2 tuntia, lähinnä luokassa istumista. Ei siellä osallistujat toisilleen puhuneet, eikä ollut mitään yleistä keskustelua. Mulla ei ole aavistustakaan, oliko jollain vauva perätilassa vai ei.

Tosi hienoa, että teillä on neuvolassa ultra. Meillä ei ole sitä, ja siksi sainkin varmuuden perätilasta vasta nyt, kun pääsin Naistenklinikalle tutkittavaksi mainittuani epäilystäni lääkärille. Terveydenhoitajahan oli kirjoittanut jo monella viimeisellä käyntikerrallani neuvolakorttiin ""rt"" eli raivotarjonta.
 
Heissan kaikille!
Nyt on viimeinen reissu Suomen puolelle ennen vaavin syntymää tehty.
Perjantain lennot sujuivat muutamalla supistuksella mutta sunnuntaina paluumatka oli aivan hirveä! Finnairin uusin Embraer- konetyyppi ei todellakaan ollut odottajaystävällinen. Koneessa oli tukalan kuuma, ja vaikka laittoi tuuletusta päälle, niin lehmän henkäys olisi varmaan auttanut enemmän. Tuntui, että happi loppuu kesken.
Onneksi oli viimeiset lennot, kyllä sen verran tukalalta tuntui.
Nyt sitä vaan vartoillaan keskiviikon lääkäriä ja pian alan katsomaan, että mitä kaikkea sieltä Suomesta tarttuikaan mukaan. Kamalasti vauvanvaatteita ainakin. Ite ei olla ostettu kun yksi kevyttoppapuku ja pari paitaa. Mies toi Kiinasta keväällä pari pukua, mutta ne on isommalle, kun siellä ei ollu muuta kun tätä samaa eurooppalaista tyyliä vauvoille. Kaikki muut ollaan saatu. On se kuitenkin niin pieni aika, kun vauva on sellainen ihan mini, et tuntuu jotenkin turhalta laittaa hurjia määriä rahaa kiinni niihin vaatteisiin. Pinnasänky, sitteri, turvaistuin, hoitopöytä ja vaunut on hommattuna, joten jos pari tuttipulloa varmuuden vuoksi vielä ostais, niin eiköhän se sitten siinä hankintojen osalta taitais jo olla, vai tuleeko muille vielä mitään mieleen, mitä pitäis olla? Mulla on kuitenkin jo 7 vuotta, kohta 8, tuosta edellisestä :)

Jessi 36 tasan
 
Hyvää alkavaa viikkoa marrasmammoille :)

Mulla menee hermot kohta näiden pissanäytteiden kanssa. Taas labra tehnyt jonkun virheen näytteen kanssa ja joudun taas huomenna viemään 4h näytteen, tää on jo kolmas kerta :(

No jotain hyvääkin kuuluu, sain ylimääräisen lääkäri käynnin torstaille koska noita suppareita ollut tosi paljon ja ihan napakoita. Eli lääkäri kattoo kohdunsuun tilanteen, saa vähän tietoa että onko paikat lähtenyt pehmenemään.

Näin taas jotain sumeita unia viimeyönä :D
Mulle tehtiin synnytystapa arvio keskellä tavarataloa (jossain pöydällä olin jalat levällään ja porukka vaan shoppailemassa) ja lääkäri puhuin erittäin huonoa suomea ja mä en ymmärtänyt mitään mitä se puhui.

Oonko tosiaan ainut jolla näin hulluja unia? Mulla vissiin pikkuisen vilkas tuo mielikuvitus :D
 
Olin puhelinyhteydessä Naistenklinikalle ja sovittiin keisarinleikkaussuunnitteluaika keskiviikoksi.

Kätilö antoi pari lisäohjetta, jotka kaikkien perätilavauvojen odottajien on tärkeä tietää: jos lapsivedet menee, pitää soittaa ambulanssi ja mennä heti makuulle. Eikä saa syödä eikä juoda. Pystyasennossa ei saa olla, koska vauvan peppu ei pään lailla estä napanuoraa luiskahtamasta synnytyskanavaan lapsiveden mentyä. Ja jos tulee säännöllisiä supistuksia, heti päivystykseen myös. Mietin vaan, että mitenköhän ambulanssihoitajille avaan oven makuultani, jos olen yksin kotona...

Joo, olen nähnyt erityisen levottomia ja kummallisia unia ainakin viimeisen kuukauden ajan!
 
Mulle sanottiin Kättärillä, että ambulanssilla tullaan joka tapauksessa, jos lapsivedet menee silloin kun vauvan ei ole vielä todettu neuvolassa kiinnittyneen. Ja että ovi avataan myös ennen makuulle menoa, ettei tarvitse sitten nousta sitä avaamaan..

Mä näen melkein joka yö synnytyksestä unta, saattaa tosin johtua siitä, että supistelee öisinkin.. En itse mokaa unissa mitään, mutta melkein aina mies mokaa jotain (yhdessäkin unessa se ripusti lapsen pyykkitelineelle kuivamaan:) Mitäköhän tämä kertoo puolisoiden välisestä luottamuksesta?;)
 
Tarkoitin perhevalmennusta, nimi vain lipsahti vahingossa synnytysvalmennukseksi. Meillä kokoontumisia oli kuusi, joista tosin jouduin olemaan kahdesta poissa. Valmennukset kestivät kahdesta kolmeen tuntiin riippuen aiheesta. Osa oli luokassa istumista, mutta kävimme myös vierailemassa perheneuvolassa ja yksi osio oli tutustumiskäynti synnytyssairaalaan. Itselleni valmennuksesta oli kyllä ihan hyötyä, sillä en ole halunnut/ehtinyt asioista etukäteen lukemaan.

Me olimme poissa ensimmäiseltä kokoontumiskerralta, joten minullekin jäi hämärän peittoon minkä nimisiä muut ryhmän pariskunnat olivat, sillä meitä ei koskaan esitelty jälkikäteen. Tämä toinen perätilaa poteva synnyttäjä oli minulle ainoa entuudestaan tuttu yhteisen harrastuksen kautta. Toinen tuli ihan sattumalta ilmi, kun hän sairaala vierailun yhteydessä kertoi itse synnytysosastoa esittelevälle kätilölle tulevansa sectioon perätilan vuoksi.

Oma vauvani ei ollut kääntynyt, mitä vähän epäilinkin. Neuvolakätilön mukaan mahani on niin piukea, että kääntöä ei edes mahdollisesti yritetä, mutta sain silti lähetteen keskussairaalaan. Vauva saattaa vieläkin kääntyä itsekseen, mutta sekin on erittäin epätodennäköistä. Nyt sitten vain odottelen lähetettä keskussairaalaan.

Kieltämättä on ollut hienoa, kun omassa neuvolassa on voinut joka kerta nähdä vauva ultrassa.
 
Huomenta!

Kannanpa oma korteni kekoon näistä unista. Eilen huvittuneena luin teidän unikertomuksia ja niinhän se nappasi sitten minunkin uniin. Aikaisemmin en mitenkään paljon ole unia nähnyt. No, viime yönä sitten olin siis neuvolassa ja minun piti pöydällä mennä kylkiasentoon. Sitten täti mittasi tikulla, että paljonko jää ilmanvaraa vatsan ja pöydän väliin. Koska minua jännitti niin kovasti, niin täti käski kääntyä selälleen ja taisi olla mies joka sitten tuli päälleni (ei koko painollaan) ja minun piti hengittää rauhallisesti. Täti mittasi taas tikullaan paljonko jää väliä. Totesi: lumi vaihe ja että seuraavana onkin sitten ponnistusvaihe.

Voi jestas sentään!!! Kyllä minua nauratti kun heräsin. Tässä varmaan taustalla oli tämänpäiväinen neuvolakäynti ja kai tuo miehen päälle tulo viittasi tähän seksittömään aikaan:) Hoh, hoijaa. Pitääpä kertoa miehellekkin illalla....
 
Eipä ole moneen päivään kai tullut kuulumisia kirjoiteltua. Syykin on selvä, ei ole oikeastaan ollut mitän uutta ja kerrottavaa.

JOnkun verran on muutamina iltoina supistellut, jonkun verran kipeästikkin. Eilen ja tänään aamulla oon sitte huolehtinut jätkän liikkeistä. Jotenkin on tuntunut niin hiljaiselta tuolla mahassa vaan kyll niitä liikkeitä sitte tuntuu kun oikein jää paikalleen tunnustelemaan. Meinasin jo soittaa neuvolaan ja pyytää päästä käymään ihan varmuuden vuoksi vaan nyt jo sattuu kylkiluihin kun jätkä puskee itseään sinne.

Eilen käytiin miehen kanssa autoja kattelemassa, vaan eipä vielä löytynyt sopivaa ja sopivan hintaista menopeliä meille. Onneksi tuo vanhakin peli vielä kulkee ihan hyvin. Mentiin käymään kaupassa autojen kattelun jälkeen ja mulla tuli aivan käsittämätön väsymys siellä kaupassa. Olisin voinut nukahtaa seisaalleni siihen paikkaan. Ajettiin kotiin ja kaaduin sänkyyn ja heräsin muutaman tunnin päästä, ei tarvinnut unta odotella yhtään.

Unista on ollut puhe, mä oon myös muutamana yönä nähnyt unta että olen synnyttämässä, yleensä yksin. Toivottavasti ei ole mikään enne... Mutta viime yönä näin unta, että olin neuvolassa ja piti mennä vaa'alle ja se näytti painoksi yli 100kg joten painoa olisi tullut yli 10kg/vko. Pelottaa mennä seuraavalla kerralla vaa'alle... =)

Jos nyt lähtis hieman kuluttamaan tuota energiaa koiran kanssa. JA sitten saakin varmaan laittaa päiväunille, viime yö kun on taas hypitty vessassa, tunnusteltu liikkeitä ja valvottu.
Päivän jatkoja kaikille!!!
Myy (rv 34+3)
 
Heips kaikille odottelijoille!

Eilen kävin neuvolassa (rv 36+1) Ihmettelivät sf-mittaa, joka oli edellisellä kerralla 34 ja nyt 33. Painokaan ei ollut noussut, vaikka olin ihan varma siitä syötyäni kaikkea kaloripitoista karkista pizzaan... Kuulemma, jos viikon kuluttua tilanne sama, laittavat äitipolille kontrolliin. Itse ajattelisin tosta sf-mitasta, että koska vauva on jo jonkun verran laskeutunut, voi kohdun asento tms tehdä tuollaisen sentin poikkeaman.... Tiedäppä sitä sitten.
Koska edelliset vauvelit olleet yliaikaisia, olen kovasti jo varautunut tämänkin vauvelin kohdalla yliaikaisuuteen. Olen lukenut kaiken maailman ""poppaskonsteista"", joita en olisi edellisissä raskauksissa kokeillut. Siivous ja sauna ja seksi eivät ole tehonneet ennenkään, joten olen etsiskellyt uusia juttuja siltä varalta, että tämäkin vauveli päättää vaan köllötellä ja kasvaa masussa yli ajan. Luin vyöhyketerapiasta synnytyksen käynnistämisen apuna ja tänään sitten kyselin paikalliselta vyöhyketerapeutilta ja reflexologilta asiaa. Tietysti sain mainospuheen vyöhyketerapian tehokkuudesta paikkojen aukeamisen apuna. Niinpä sovimme, että kun olen vk 38 ultrassa käynyt ja kysynyt lääkärinkin mielipiteen, voin varata ajan vyöhyketerapiaan. Mitään risiiniöljyjuttuja en uskaltaisi kokeilla, sen verran rajuja tarinoita olen kuullut sen käytöstä.
Joku varmaan voi ajatella, että miksi en antaisi luonnon hoitaa synnytyksen käynnistymisen itsestään... No syy on niin yksinkertainen, että olen tehnyt isokokoisia lapsia ja nyt juuri ja juuri sain luvan alatiesynnytykseen ylipäätään. Yksi syy on sydänvikani, joka voi ponnistusvaiheessa tuottaa ongelmia, mikäli ponnistus olisi vaikea. Siispä ei kiitos 4500 kg vauvaa ponnistettavaksi!!!
Myy: Olit kovasti seuraillut vauvelin liikkeitä. Voisiko olla, että vauva olisi jo laskeutunut kohdussa sen verran, että liikkuisi vähemmän? Minulla ainakin ensimmäisessä raskaudessa kävi niin, että vauva laskeutui melko aikaisin ja liikkui vähemmän. Muistan itsekin käyneeni kontrollissa vähäisten liikkeiden vuoksi, mutta kaikki oli ok.
Yöt tulee kyllä nukuttua huonosti. Poden ""levottomia"" jalkoja ja muutenkin jotenkin levoton olo öisin. Ja ne unet!! Kyllä täälläkin, varmasti unen katkonaisuudesta johtuen, nähdään mitä kummallisempia unia! Onneksi lapsukaiseni ovat jo niin isoja (12-,10- ja 7-vuotiaat), että antavat minun suosiolla nukkua päikkärit päivittäin.
mimmi
 
Kirjoittelin tuossa aikasemmin päivällä niistä liikkeistä ja niiden vähenemisestä ja heikkenemisestä.

Kävipä sitte niin, että soitin neuvolaan ja pyysi tulemaan käymään, että voidaan kuunnella sydänäänet. Sydänäänet kyllä löyty ja pulssikin hakkasi tasaseen tahtiin vanhaan malliin. Vaan mikä oli muuttunut oli, se, että kaveri on kääntynyt poikittain mahassa raivotarjonnan sijaan.

Nyt sain sitte ens viikon perjantaiksi ajan ultraääneen, jolloin on viikkoja kasassa 35+6, joten siihen mennessä pitäis pitkältikkin kääntyä takaisin asemiin, jos meinaa niin tehdä. Muuten sitte lähete Oys:n. Hui...

Toivottavasti kääntää ittensä jo ens yönä takaisin oikeille asemille ja pysyykin sitte siinä. Ei tässä enää tarttis alkaa saikkaamaan asennon kanssa.

Myy edelleen rv 34+3
 
Myy: Mullakin vauva on poikittain, tuntuu ettei sillä oo aikomustakaan kääntyä mihinkään suuntaan... Välillä tuntuu aika ikävältä kun mahanahkaa kiristää molemmin puolin niin kovasti kun mulla taas vauva liikkuu ja potkii tosi kovasti vaikka ei oikein noin päin tilaa hirveesti olis. Toivottavasti kääntyilevät pian oikein päin.

Huomenna mulla olis aamulla neuvola, kai siellä sitten sanotaan jos johonkin pitää mennä tutkiskeltavaksi taas. Perhevalmennuksessa olin nyt sitten toisenkin kerran vaikka kovasti olin sitä mieltä etten sinne enää mene. Ei se nyt niin kauheeta ole vaikken mitenkään ryhmähenkinen olekaan. Mutta ei siellä kyllä mitään uuttakaan tietoa ole vielä tähän mennessä tullut.

Synnytyssairaalaan tutustuminen on vasta 9.11. ja mua vähän arveluttaa että josko se olis meikäläiselle vähän liian myöhään... Kun on arveltu että tää vaavi vois tulla etuajassa maailmaan. No, eiköhän se sairaala tule tutuksi sitten kuitenkin jossain vaiheessa, olis vaan kiva tietää vähän mihin päin sairaalaa edes on suuntaamassa kun aika koittaa:)

Noi vauvan kotiutumisvaatteet muakin on askarruttanut, ajattelin että pitkähihainen body, potkuhousut ja siihen päälle toppapuku olis ok. Tietty riippuu vähän ilmoistakin mutta ei kai lämpimään autoon tarvii kuitenkaan hirveesti topata? Hautuuhan se lapsiparka jos liikaa vaatetta on...

Sirenia 33+3
 
Kun oli tuossa edellä puhetta siitä miten päin vauva masussa on niin ajattelin kirjoittaa kun tänää oli neuvola.
Vauva ollut raskausviikosta 29 selkeesti raivotarjonnassa mutta tänään terveydenhoitaja ei ollu lainkaan varma että mitenkä päin vauva on.Merkitsi korttiin rt:n kysymysmerkin kanssa.
Kuulemma mahdollista on että yritettäisiin myös kääntää neljän viikon päästä mutta eivät välttämättä käy kääntämään.Katsovat sitten ultrassa mikä olisi synnytystapa ja minkä kokoinen vauva on.Muutenkin olisin menossa 5 viikon päästä ultraan sillä raskausdiabeteksen takia sinne pääsisin.Mutta jos kääntämistä pitää yrittää täytyy siis mennä viikkoa aikaisemmin.
Tällä hetkellä siis menossa rv 33.
 
heissan!
Minä täällä jännitän huomista lääkärissä käyntiä ihan hulluna. Viime yönä vauvelikin ilmeisesti reagoi mun jännitykseen ja mua supisteli todella hurjasti. Tuli jo mieleen, että pitääkö potkasta ukkoo kylkeen, et nyt mennään. Niin tiiviisti ja voimakkaasti ne tuntui, kunnes loppuivat kuin seinään.
Huomennahan iltapäivästä se päätetään, et käynnistetäänkö synnytys etuajassa ja jos käynnistetään, niin koska.
Paljon tuntuu, että on vielä tekemättä ja kaikki on hiukka rempallaan ja ja ja ja...
Noh. Eiköhän se tästä. Mieheenkään ei oikein voi purkaa tän hetkistä lähinnä paniikkia muistuttavaa olotilaa, kun se on töissä ja tulee vasta, kun mä oon jo toivottavasti unten mailla. Onneks sillä on vapaapäivä huomenna, niin on joku kattomassa tuon 7vuotiaan tyttelin perään, eikä tartte hoitopaikkaa kysellä.
Mä painun nyt vielä tukka putkella siivoomaan, jos sais vaikka ajatuksia hiukan pois huomisesta.
Jessi 36+2 (kai)
 
Laitan tämän saman viestin tännekin, sillä olen ihan epätoivoinen jo ja tosissaan. Tää ei oo mikään provo ja toivon, että ymmärryksellä suhtautuisitten tähän purkaukseeni.

En tiedä enää minne purkisin kaiken pahan oloni, mutta alkaa tulla pää vetävän käteen.. Olen rv 37 ja en ole viikkoihin nukkunut kunnolla. Nyt menee jo niin, etten yhtä kokonaista tuntia saa yöhön ja olen ihan rikki fyysisesti ja henkisesti. Joka paikkaa särkee ja käveleminen alkaa käydä mahdottomaksi kipujen takia. Olen näistä neuvolassa yrittänyt puhua, mutta sanovat, että tästä vaan kivut pahenee ja koeta ottaa rennosti.. Rennosti miten, kun ei pysty kääntymään, nousemaan, kävelemään, hengittämään ja supistelee pienimmästäkin ponnistuksesta! Lääkäri kehoitti jo pari viikkoa sitten pysymään lähiseudulla ja välttämään matkustamista minnekään, kun kohdunkaula hävinnyt ja synnytys saattaisi alkaa milllon tahansa. Olen yrittänyt miehelle puhua, että pysyisi lähistöllä jo, mutta ei. Reissaa jatkuvasti ja nytkin aamulla läjti taas 300km:n päähän. Ei muutenkaan oikein jaksa olla tässä mukana. Jotenkin tuntuu, että kun näkee miten kipeä olen, pakenee, kun ei kestä katsella sivusta. Ei sanonut aamullakaan halaistua sanaa tai koskettanut, kun lähti. Veti vaan oven kiinni perässään, vaikka tiesi, että olen kieriskellyt koko yön helvetillisten kipujen kanssa.
Eilen sille sanoin, että tämä ois ollut kuitenkin kovasti lyhyt aika vähän auttaa ja tukea tämä loppuraskausaika ja yrittää pysyä kotona, mutta siitäkös veti herneen nenään. Harrastukset ja omat menemiset on niin tärkeitä. Tekee ensin pitkää päivää duunissa ja lähtee sitten harrastamaan omia juttujaan. Kun tulee kotiin, sanoo olevansa ihan poikki ja lysähtää tuijottamaan tellua.
Tuntuu yksinäiseltä. En pääse täältä kotoa minnekään, kun en pysty liikkumaan, joten alkaa seinät kaatua päälle. Ollaan muutettu tänne vasta, eikä mulla ole täällä tuttuja, joille voisin näitä purkaa. Miehen sukua on täällä, mutta eivät taitais ymmärtää, jos heille yrittäisin soitella. Heillä kun on kaikilla kovin hyvä kuva miehestäni..
Nyt vaan tuntuu,etten enää jaksa ja kaikenlaiset tyhmät ajatukset pyörii päässä. Miten minä tämmöseen tilanteeseen olen joutunut? Tyhmyyttä ja naiviuttani kait. Eikä olla kumpikaan mitään teinejä, vaan itse yli kolmikymppinen ja mies jo 45.
Mielessä pyörii vaan ajatukset siitä, ettei tarvis enää yhteenkään aamuun nousta, vaan tulis salama ja tappas. Ei vaaan jaksa.. Anteeksi, että tänne tätä puran, mutta jos jollakin löytyis jokin sana, jolla jaksais loppuun asti raskauden. Itse en näe valoa missään. Itken vaan sydämen irti.
 
Hei!

Kävin eilen neuvolassa. Sydänäänet kuulu hyvin. Sf-mitta 31. Pissassa oli jotain ja tänään uusi näyte. Alapaine oli hurjat 101. Se nousi vaan, joka kerta, kun uusintamittaus tehtiin. Sitten menin iltapäivästä mittaamaan ihan yksikseni tk:n mittauspisteeseen ja alapaine on jotain 84.
Tänään menen uudelleen antaan pissanäytteen ja verenpaineen mittaukseen. Jos jotain on, lähete ä-polille.
Voi v... Kyllä tuli masis ja v:tti aika lailla. Heti alkoi jylläämään päässä kaikki mahdolliset asiat ja mahdollisuudet. Myrkytykset jne.jne. jne. Voi kun saisin tämän lapsen onnellisesti terveenä maailmaan, niin sitten en enää itseäni tähän tilaan laita. Vaikka haluaisinkin. Mutta täytyy ikä ja omat sairaudet ottaa huomioon.
On vähän depis olo, mutta jospa tänään sitten iltapäivästä olis viisaampi.

Tietenkin nyt on ollut kaikenlaista ressiä taas ilmassa, asuntokaupat meni sivu suun ja suvun kanssa on vielä epäselvyyksiä perintöjutuista. Kyllähän niilläkin on osansa pelissä. Lisäksi nukun tosi huonosti. Hoh, hoijaa.

Sirenia: mistä sinun ennenaikainen synnyttäminen on lähtenyt alkunsa? Täti tutki eilen ja totesi, että hänen mielestään vaavi on raivotarjonnassa.

Me ei olla käyty valmennuksessa ja kylläpä siinä käy niin, ettei me mennä sitä synnäriäkään katsomaan. Ei oikeastaan ole tarvis ja kun en ole vaatimassa/haluamassa mitään ""erikoisjuttuja"". Eiköhän se sali on kutakuinkin samanlainen kuin aina. Ehkä enemmän kodinomaisempi kuin 11 v. sitten:)

Olen koko ajan ollut cool, mutta kyllä täytyy sanoa, että nyt on alkanut jänistään, pelottaan, kauhistuttaa, että mitenhän sitä jaksaa sitä kipua:) No, toivotaan, että kaikki menee pikaisesti kuten on kaksi aikaisempaakin tulleet.
Sitten kun vielä on nuo pukamat, niin ei paljon naurata:(
No, en valita. Kunhan tulos on vain terve ja onnellinen vauva. Se on pääasia.

Sori, en muista mitä täällä kysyttiin... Nyt on vähän oma napa vain mielessä.

Vipe 33+2
 
Nyt mua rupeaa kyllä jo tympimään tämä odotus.

Mä en saa nukuttua yöllä, ainut milloin nukuttaisi on klo 7.00 eteenpäin mutta juuri silloin esikoinen haluaa nousta ylös. Tänä aamunakin musta tuntui (klo n. 9.30) että mä en vaan yksinkertaisesti pysty nousta ylös.
Nyt sitten käytiin ihan pieni lenkki tekemessä ulkona ja kylläpä rupesi selkään/mahaan koskemaan ja tuli muutenkin huimaava olo. Mulla on lisäksi tullut lisää tätä järkyttävää turvotusta nimenomaan sormiin. Yöllä/aamulla ei meinaa saada käsiä nyrkkiin ja oikein pakottaa, onko ihan normaalia?

Onneksi on huomenna se lääkäri neuvola ja saa tietoa missä mennään. Aion kyllä valittaa kaikki mahdolliset vaivat, vaikka mitäpä se lääkäri näille voi. Onkohan mahdollista saada jotain nukahtamis lääkettä? Mä tulen kohta hulluksi jos en saa öisin nukuttua...

No, tänään on taas tälläinen päivä että kaikki on peestä, toivottavasti huomenna hiukan paremmin.

nitta rv tasan 36
 

Yhteistyössä