Marraskuun masuasukit 2013 *lokakuussa*

Paljon Onnea Aurinkoisia Ajatuksia Poikavauvasta! :heart: :flower:

Täällähän alkaa tosiaan poksahtelemaan kuin Plussapalloja konsanaan näitä Uutukaisia.

Mulla oli viikonloppu vähän harmillinen. Riideltiin Siipan kanssa vähän lujemmilla sanoilla, ja hän otti ja painu mökille puuhommiin. Tulee ilmeisesti tänään kotia. On ollut kyllä vähän turvaton olo, vaikka isovanhemmat kuitenkin soiton ja 10 km päässä.
Toissa yönä meinas pelkomöröt hyökätä kimppuun yrittäessäni nukahtaa. Ja viime yönä Piipero teuskas niin, että pelkäsin jo repeytyväni kappaleiksi.

No, still here.

Huomenna pitäis taas neuvolatätiä mennä morjestamaan. Alkaa kyllä mullakin pikkuhiljaa ristiriitaiset tunteet heräämään, mielellään toivoo, että Piipero masussa olisi tarpeeksi pitkään. Mut nää kivut mitä hän mulle aikaan saa, alkaa jo nostaa tukkaa pystyyn ja tippaa linssiin.

Miramein ja Hampulan Kuulumisia odotellessa...opcorn:

Ja Henuliini, miehet osaa kyllä joskus olla niin aivottomia ja ymmärtämättömiä. :headwall: Mut minkäs teet, kun eivät he koskaan voi raskautta kokea, varsinkaan noin rankkaa kuin sulla on. Vaatii sitten sekin hieman enemmän ymmärrystä meiltä mameilta, noita siippoja kohtaan.. :hug: ja jaksuja sulle!

Alkaa pikkuhiljaa tuntumaan, että säikyttelyistään huolimatta, Piiperolla ei taida olla mikään kiire maailmaan...

Hyvää alkavaa viikkoa Kaikille Mammoille!

murri76 ja Piipero 39+2

 

Huomenta!

Täällähän on alkanut tapahtumaan ihan toden teolla!! Onnea Aurinkoisia ajatuksia!! ja tsemppiä teille, jotka nyt ootte nyytinhakureissulla:heart:

Mulla oli hyvin mielenkiintoinen yö. Heräsin noin 30min nukahtamisen jälkeen järkyttäviin vatsanväänteisiin, jonka jälkeen istuinkin vessassa ja suoli tyhjeni kyllä hyvin tehokkaasti (yök!!). Tämän jälkeen vauva pynki ihan hulluna päätään alaspäin ja joka kerta, kun yöllä heräsin, niin maha oli ihan pinkeenä. Nyt aamulla tuntuu, että maha on valahtanut entisestään alaspäin ja koko kohdun alue on ihan hellänä. Että kai se on täälläkin kohta sairaalakassi pakattava, vaikka tuskimpa tämä vielä hetkeen masusta ulos tulee..

Meillä sitten molemmat lapset sairastu viime viikolla enterorokkoon ja täytyy sanoa, että oli kyllä kamala tauti. Esikko pääsi suht vähällä. Pari pientä rakkoa suuhun ja pientä lämpöä. Sai kuitenkin syötyä suht ok koko taudin ajan. Kuopus taas ei syönyt ti välipalasta la aamuun käytännössä mitään (mehua onneksi meni kipuläkkeen voimin) ja aloin jo huolestua, että koko poika kuihtuu kohta kasaan (onneksi mitään nestehukan oireita ei kuitenkaan tullut). Samoin kommunikointi tapahtui lähinnä nyökkäämällä tai päätä pudistamalla. Lauantaina alkoi onneksi putoamaan jo kaakao, juotava jugurtti ja jäätelö. Tänä aamuna meni jo banaanikin ja kovasti tuo on sitä mieltä, että lounas aikaan koittaa syödä jo ruokaakin... Joten eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa.. Toivottavasti ei tarvitse ihan heti uudestaan sairastaa tätä tautia.

ajan jakaminen kahdelle: Meillä esikolla ja kuopuksella ikäeroa 1v7kk ja meillä kävi kyllä tuuri, kun kuopus oli erittäin helppo vauva. Ei valvottanut öisin ja itki vain nälkää, väsymystä tai märkää vaippaa. Eli mulla riitti vauvan syntymän jälkeen erittäin hyvin aikaa ja energiaa myös esikolle. Varmaan tästä johtuen meillä ei koskaan ollut mitään mustasukkaisuus juttujakaan. Ainoa, mihin tarvitsin ekat kuukaudet apua oli esikon nukkumaan laitto, koska kuopus roikkui aika lailla täysin tississä kiinni aina klo.n19-22. Mutta sekin ratkaistiin niin, että ekat kuukaudet esikon nukkumaan laitto oli isännän vastuulla. Meillä kuopus tykkäsi vauvana seurata vieressä mun ja esikon touhuja, joten paljon tuli leikittyä esikon kanssa niin, että kuopus istui sitterissä ja katsoi vierestä. Esikko myös ymmärsi hirmu hyvin (nuoresta iästään huolimatta), että silloin kun vauva tarvitsee ruokaa, niin äitin täytyy sitä vauvalle antaa. Esikko siis odotti kiltisti vuoroaan, kun tiesi, että sen jälkeen hän saa taas äidin jakamattoman huomion . itsekkin pelkäsin kuopuksen odotusaikana, että "opinko" koskaan rakastamaan kuopusta samalla tavalla kun esikoista, mutta kyllä sitä rakkautta vaan riittää. Se on kyllä kumma, miten me äidit vaan rakastetaan kaikkia lapsia yhtä paljon, vaikka niitä olisi kuinka monta

Nyt pyykkien pariin...

-Nelly ja murunen 35+5-

 

Väärä hälytys omalla kohdalla :/ ei ollutkaan eilinen vuoto lapsivettä, vaan ilmeisesti tosi juoksevaa valkovuotoa tai limatulppaa. Lääkärintarkastuksessa kohdunsuu sormelle auki ja kaulaa jäljellä se n. 2cm.

Chilipep mulla on ainakin tosi usein kiristävää tunnetta päässä kun on tiukempi supistus, just ihan niinkuin kuvailit.

No, nyt jäädään taas odottelemaan josko jotain lähtisi tapahtumaan. Oon kyllä melko varma että menee yliajalle...


-hampula 39+5

 

Täällä sitä ollaan, neiti syntyi eilen illasta aika äkäsesti. Kauan sai kunnon suppareita oottaa kun laantuivat yhdestä lääkkeestä.. Loppupeleissä ponnistusvaihe keski 7min ja kätilö oli äimänä. En ehtinyt saada mitään puudutteita! Tytär on 3100g ja 48cm. Ihana <3

 

Onnea Miramei!!!:flower:

 

Paljon onnea Miramei Tytöntylleröstä! :heart: :flower:

 

Miramei onnea pienestä neidistä :flower: :hug:

hampula täällä kans losottaa tuota valkkaria, tänään on oikeen jojona tullu.. Ite kans mietin eka et lapsivettä, mut oon päätelly että valkkaria. Mutta elä luovuta, mun mielestä limatulpan irtoominen enteilee hyvää

 

Onnea Miramei tytöstä <3

 

Vau Miramei, olipas vauhdikasta sinullakin tuo synnytys! Oikein paljon onnea pikkuisesta tyttärestä :heart:!

 

Onnea miramei!

KyyneltenHymy kiitos tsempistä täytyy sanoa että olin kyllä eilenkin hieman epäluuloinen että olisi vesiä ollut, mutta kyllä nyt oikein harmittaa kun ehti synnytykseenkin jo vähän asennoitua! no eipä tässä olisi kuin kaks viikkoa ihan maksimissaankin, että pitäisi kyllä jaksaa olla kärsivällinen

nelly83, musta kyllä kuulostaisi että sielläkin on lähtö jo lähellä tai, kaikillahan se joka tapauksessa on!

Koittakaa lepäillä naiset!


-hampula 39+5

 

Onnea Miramei ja kaikki muutkin vauvan saaneet. Ihan itku pääsi kun Miramein kanssa plussattiin yhtä aikaa. Nyt sulla on vauva sylissä! :heart:
Hassu tilanne, kun teidän kanssa alussa marrasmasuilin, mutta en saanut kuitenkaan olla loppuun asti. Nyt kun te saatte vauvanne syliin, niin minä aloittelen masun kasvatusta. Täällä mennään viikolla 6+3.. Saan juhannusvauvan 22.6 näin olen vakaasti päättänyt..

Ja suuret tsempitykset kaikille jotka vielä ison masun kanssa tuskailee. Ei ole enää pitkälti :heart:

 

Oikein paljon onnea Miramei ja Aurinkoisia Ajatuksia :heart:

Täällä on kyllä lähteny hommat pyörimään jo ihan todenteolla Vaikka viime viikolla vielä kuulosti siltä ,että ei oikein mitään ihmeellistä kenellekkään kuulu Mutta ihanaa ihanaa :heart:

Kohta se on meidän muidenkin vuoro!! Josko itsellenikin huomenna lupaltais jo jotain kun sain sen uuden ajan sinne äippäpolille, tai ainakin pääsis katteleen vauvaa ultrasta!!

Tsemppejä ja peukkuja kaikille!!

Resunalle <3 ja Möhkis 38+2

 

Onnea Miramei tyttö vauvasta! :flower::heart:

 

ui, paljon onnea mirameille ja aurinkoisia ajatuksia vauvoista!!! :flower: ihanaa, niin niitä vauvoja alkaa poksahtelemaan maailmaan
täällä vielä kokonaisena ei 3 s:ää toiminu. nyt sitten ei sais taas viikkoon mitään tapahtua etteivät isommat muksut joudu olemaan keskenään yöllä...
joten jalat ristiin viikonloppuun asti
neuvolassa käyty taas tänään ja kovasti epäili ettei tarvis ens viikolla enää tulla, vauva niin alhaalla, sydänäänet kuulu vain navan alapuolelta ja pää kiinnittyny.
mutta eihän sitä koskaan tiedä... muutenkin kaikki oli ok. on tää järkkyä, pelkkä odottaminen että koska jotain muutakin tapahtuu kuin pelkkiä supistuksia ja polttoja mitkä loppuu kesken kaiken, vaikka paras paikkahan se tuolla mahassa vauvalla on mutta silti haluaa jo toisen pienen syliin... :ashamed:
mutta kaikille mammoille jaksamisia ja lisää jakautumisia odotellessa

jeme & poitsu rv 37+5

 

Mirameille onnea !

Saa nähdä, alkaako nyt ihan päivittäin syntymään uusia marraskuisia

Kuulumisia odotellaan muiltakin...

 

Onnea Miramei ja Aurinkoisia ajatuksia! :heart:

Ei malttaisi odottaa omaa, ja toisaalta tuntuu siltä, että kyllähän tässä vielä ehtii. Ristiriitaista.

Mä jäin ihan miettimään tuota Jemen neuvolakäyntiä, että terkka epäillyt ettei enää ens viikolla tarvii mennä. Multa ei ole taidettu koskaan kuunnella sydänääniä navan yläpuolelta. Viime viikolla terkka sanoi mullekin, että kyllä se pää taitaa olla kiinnittynyt. Itsestäkin näyttää, että maha on tosi alhaalla, samaa sanoi terkka. Mä en tiedä onko mulla sitten pessimisti terkkari, mutta se antoi mulle ajan tämän viikon lisäksi myös ensi viikolle! (eli viikolle 39+). Sanoin kyllä hälle, että toivottavasti ei nähdä. Mitään tuntemuksia ei ole. Siinä missä viikko ja pari sitten supisteli kunnolla, niin niin nyt aika harvakseen. Viikonloppuna kyllä vihloi tonne alapäähän aina välillä, mutta tänään ei mitään semmoistakaan. Vauva on hiljaisempi, mutta saa välillä ihme "kohtauksia", onneksi, niin tietää että on varmaan kaikki ok, kun liikkuu.

Tänään vihdoin saadaan vauvalle sänky, joten kaipa se nyt sitten sais syntyä.

Jään jännäämään, keneltä tulee uutisia seuraavaksi.

carmel 37+5

 

Onnea Aurinkoisia ajatuksia ja Miramei! :heart: Vauhdilla on teidänkin pikkuiset tulleet maailmaan!

Harmillista, että hampula ei päässytkään vielä tositoimiin! Tuo juokseva valkovuoto on kyllä hämäävää, kun sitä voi oikeasti lurahtamalla lurahtaa housuun. No, kyllä se teidän pikkuinenkin sieltä vielä tulee, ihan varmasti.

Jaksamisia ja kärsivällisyyttä muillekin odotuksen kanssa tuskaileville! Ei ole enää montaa viikkoa kenelläkään odoteltavana. Nyt eletään kyllä jänniä aikoja ja tänne tulee aina ihan täpinöissään katsomaan josko joku olisi saanut oman pikkuisensa maailmaan.

carmel, mulla antoi terkkari kanssa aikoja viikolle 41+5 asti viimeisellä neuvolakäynnillä (olisiko ollut 36+0) Ilmeisesti sekin th oli pessimisti, mutta poikanen päättikin yllättää kaikki.

Meillä menee ihan kivasti, vauva pääasiassa syö, nukkuu ja kakkaa. Yöt on toistaiseksi menneet hyvin, poikanen nukkuu sen 3h, jonka jälkeen ollaan aina herätelty sitä syömään. On muuten vaikeata pitää tuo toukka hereillä! Onko teillä kokeneemmilla jotain hyvää vinkkiä siihen, kuinka saada about nukuksissa oleva vauva pysymöön hereillä ja syömään?! Tuota poikasta pitää siis syöttää vähintään 3h välein pienen kokonsa takia. Välillä tuntuu aika mahdottomalta, vaikka olen yrittänyt kutitella leuan alta, silitellä, puhua, pitää sylissä,...

Oman maidontuotannon kanssa on vähän niin ja näin, mutta ilmeisesti sitä nyt ainakin lähes tarpeeksi tulee, kun vaipassa on tosiaan joka vaihtokerralla pissaa ja/tai kakkaa ja vauvakin vaikuttaa suht koht tyytyväiseltä (tai ainakaan se ei itke juuri koskaan, vain pyllyä pestessä). Ollaan kyllä aika herkästi annettu korvikettakin, jos poikanen on yhtään vaikuttanut nälkäiseltä juuri rintaa saatuaan ja sitäkin tuo imaisee kyllä tarjottaessa helpostikin 20-40ml. Onneksi th tulee huomenna kotikäynnille, niin voi kysellä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset.

Lopuksi kysyisin vielä, että oletteko ajautuneet vanhempienne kanssa törmäyskurssille lasten hoidon tai kasvatuksen suhteen?

Meillä anoppi on syystä tai toisesta ihan vakuuttunut, että emme pärjää vauvan kanssa ollenkaan ja ilmaisikin olevansa "erittäin huolissaan" (en tiedä mistä) ja nukkuvansa puhelin tyynyllä jos tarvitsisimme hänen apuaan keskellä yötä. Öööö? Olen joutunut kuuntelemaan häneltä mm. seuraavanlaisia kommentteja "muista sitten että kyseessä ei ole nukke", "annat kai sille lapselle ruokaa riittävästi?" jne. No shit Sherlock?! Yksi aamu anoppi pamahti oven taakse klo 9 aamulla (kutsumatta tietenkin) vain tarkistaakseen, että kaikki on hyvin. Missä vaiheessa saa mennä hermot?! :E Vaikka kyseessä onkin meidän ensimmäinen lapsi, niin silti uskomme osaavamme hoitaa tuota ihan kelvosti, eikä me kumpikaan olla mitenkään huolissaan asian suhteen.

 

Tirpsi eiköhän se pikkunen osota mieltä jos nälkä jää Mut siis, anopinkanssa oli hampaan pureskelua kun poika synty. Hyvää se tarkotti neuvoilla, mutta itelle tuli olo ettei osattu hoitaa lasta ja anoppi oli kamalan hysteerinen "älä pudota sitä lasta" "elä liukastu suihkussa vauvankanssa" ym ym. En tiä eikö sitten luottanu että osataan homma hoitaa, vai mikä.. Mutta erittäin rasittavaa! Nyt on vähentäny neuvomista, onhan poika jo 3v ja ite kyllä sanoin jo alussa että osaan hoitaa. Kannattaa sanoa anopille että meidän lapsi, kysytään apua kun tarvitaan.

 

Oho tännehän alkaa syntyä vauvoja jo enemmänkin, ihanaa kohta pääsee itsekin näkemään pienen! <3 Ja onnittelut kaikille jotka ovat oman nyyttinsä jo saaneet ja tsempit kaikille tulevaan koitokseen!

Meillä oli tänään taas neuvola, normaalisti kaikki edelleen, ihan rutiinikäynti ja tuntuukin vähän hölmöltä tuolla näin usein ravailla. Onhan se toisaalta hyvä että seuraillaan ja tarkistellaan, eihän sitä koskaan tiedä
Ensi viikolla pääseekin sitten sinne synnytystapa arvioon ja sitä innolla odottelen, saa tarkempaa tietoa siitä kohdunkaulan tilanteestakin..

Mulla esikoisen syntymän jälkeen anoppi oli myös jatkuvasti ihan hysteerinen ja jakeli vinkkejä monta kertaa päivässä.. Toisaalta kiva että oli apuna ja sainkin muutaman hyödyllisen vinkin häneltä mutta usein vetää överiksi. Sieltä alkoi päivittäin tulla näitä "muistathan pestä tuttipullot ja tutit, vaihdathan vaippaa tarpeeksi usein ja muista rasvailla vauvan ihoa" jne.. Toivottavasti tajuaa tällä kertaa jättää vähän vähemmälle vauhkoamisensa

Seuraava N 7.11.

Mirkkeli & Pikkuveli 37+0 <3

 

Kuulumisia täältäkin, vaikkei mitään ihmeempää kuulukaan näin loppukuun synnyttäjälle (tai mistä sitä koskaan tietää ). Suuret onnittelut kaikille vauvan jo saaneille!

Täälläkin siis vhdoin ja viimein äitiyslomalla, käisttääkseni nyt viimeinenkin marraskuun odottaja on jo päässyt äitiyslomalle? Vähän on vielä hakusessa, miten sitä päivänsä oikein haluaisi kuluttaa, tähän saakka olen pääasiassa loikoillut, lueskellut ja nukkunut useita päiväunia. Yöt menee pitkälti torkkuessa lyhyehköjä pätkiä, sitten vauva aina herättää potkuillaan, alapäätä vihloo, supistaa, joku paikka puutuu tai pitää kääntää kylkeä. Ei ole helppoa, ei Tosiasiassa olen päässyt hyvin vähällä näiden vaivojen kanssa, joten en valita.

Supistuksia tulee edelleen, sellaisiakin, että saa ottaa tukea pöydän reunasta ja puhaltaa. Aikaisemmissa raskauksissa vastaavia tuli vasta kun synnytys oli käynnistymässä, joten hyvin erilainen tämä raskaus on siinä mielessä ollut. Jotenkin en jaksa uskoa, että tässä mennään näillä supistuksilla laskettuun aikaan saakka, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Vauva on siis ollut raivotarjonnassa ja pää hyvin alhaalla jo useamman viikon. Vauvan hikottelu tuntuu lähinnä takapuolessa Isohko vauva siis tulossa, veikkaisin itse että jo nyt mennään yli kolmen kilon. Tämä siis vertailuna isoveljiinsä, jotka syntyivät 38+5 ja 40+6, painoivat molemmat syntyessään vajaa 3200g, ja sf-mitta oli sama noilla synnytysviikoilla kuin tällä tapauksella oli viime viikolla (rv 34). Neuvolalääkäri tuumasi käsikopelolla, ettei tämä "ihan pieni ole".

Nyt siis vain odottelua, odottelua ja odottelua. Toivon, että ainakin sinne 37 viikolle päästäisiin ja että synnytys alkaisi niin, että isommat lapset olisivat juuri silloin isällään, niin olisi helppo lähteä synnyttämään. Edelliset synnytykset ovat olleet sen verran nopeita (1. synnytys 4h, toinen 2h), ettei kovin pitkäksi aikaa uskalla jäädä odottelemaan, jos vaikka lapsivedet menee. Onneksi asutaan ihan sairaalan lähellä, joten pitäisi ehtiä kuitenkin.

Marrastuuli + poikanen 35+3

 

Heissan! Suuren suuret onnittelut jo vauvansa saaneille, ja tsemppiä viime metreille masun kanssa! Tuo fb-ryhmä vei ihan mukanaan, mutta täällä on kuitenkin tullut käytyä lueskelemassa.

Meille syntyi lauantaina 26.10 klo 14.27 ihana tyttövauva, 4550g ja 54cm. Käynnistettiin torstaina 38+4 suuren koon vuoksi, arvio oli 4,4kg mutta oli vielä vähän yli

Sairaalassa ollaan edelleen, synnytys päätyi sektioon niinkuin esikoisenkin kohdalla joten kotiutuminen menee varmasti loppuviikkoon.

Ihanaa vauva-aikaa kaikille marraskuisille, kohta on jokaisella oma pieni sylissä <3

Ms. Moneypenny ja Justiina 2vrk

 

Onnea Aurinkoisia ajatuksia ja Miramei! Kadehdittavan nopean ja iisin kuuloisia synnytyksiä!

Tirpsi, mä sanoisin sinuna jo ihan suoraan sille anopille että vauva on teidän ja kylään ei tulla kysymättä ja muutenkin tarvitsette rauhaa olla perheenä. Voit suoraan sanoa että sen kommentointi ja hätäily tuntuu loukkaavalta. Olisi kasvattanut oman poikansa siten että voi luottaa että tämä pärjää lapsensa kanssa
Mua neuvottiin aikanaan omaa poikaani herätteleen kutittelemalla jalkapohjasta ja kai se vähän toimikin.

Henuliini, tsemppiä pahan olon ja törpön miehen kanssa. Jospa ne kohta laittais sua synnyttään niin helpottais olo.

Mun maha on valahtanut alaspäin
En tiedä miten se on mahdollista kuk ei tää tenava ole lasketunut, kääntynyt tai kiinnittynyt ja edelleen on vauva poikittain ja alimpana mykkyrässä jalat.. Muutenkin kropasta huomaa että se valmistautuu, rinnat on ihan pinkeät ja verisuonet on rinnoissa ja rintakehässä tosi pinnassa. Lisäksi viikonloppuna oli ihmeellinen huono-olo niin että luulin jo oksentavani ja olo on väsynyt ja vetämätön. Tähän asti olo ollut suht hyvä ja energinen, vain liitoskivut vaivanneet.
Silti kohdun suu oli tiukasti perjantaina kiinni joten ei kai tuolla "oikeasti" mitään tapahdu.
Harkkasupistukset on sairaan napakoita, mutta eivät kipeitä, iltaisin aina tulee, illasta riippuen muutamasta useampaan kymmeneen.

Jännitän enemmän nyt tätä tulevan perjantain kääntöyritystä kun viime perjantaista, toivon niin kovasti että tyttö saataisiin kääntymään!
Pienet itkut tuli eilen illalla itkettyä miehelle siitä että harmittaa hirveesti jos joudun sektioon.
Jännittäis muutenkin kun laskettu aika on muutaman viikon päästä ja nyt vielä enemmän kun on tätä turkasen lisäjännitettävää tässä.. Huh huh.

Katsoin äsken Erilaiset äidit, hassua ajatella että oikeesti ihan kohta meilläkin on taas pieni vauva <3

Susimieli ja Pikkusisko 36+5

 

Ms. moneypenny onnea sinullekkin! Kuulisin mielelläni millainen kokemus sektio oli ja miten toipuminen siitä lähti alkuun. Saatan joutua itsekkin synnyttään sektiolla joten aihe on kovasti ajankohtainen..

 

Hei täällähän vaa tapahtuu ihanaa!!!! Onnea siis Aurinkoisia ajatuksia ja Miramein Perheille <3
Täällä ollaan vielä kasassa ja Reilu viikko laskettuun aikaan, jännät paikat, itse veikkaan ettei synny ennen laskettua aikaa.. Mutta koskaa ei voi tietää ...

Meille muille tseppiä masujen kanssa ja pian on meidänkin vuoro ....

nyt rv 38+4

 

Huomenta Mammat!

No niin, nyt se sitten mullakin yrittää ruveta käynnistelemään.
Kolmen aikaan yöllä Kittana kampes itsensä viekkuun, mut eipä sitten saanutkaan unta. Pari tuntia yritin saada häntä nukkumaan, mut ei puhettakaan. Samalla alkoi supistukset hiipimään salakavalasti. Puoli kuudelta jouduin siirtymään sohvalle, kun alkoi supistukset tuntua suht usein tulevilta, enkä pystynyt Kittanan mesoamiselta niitä kuulostelemaan.
Harkkasupistuksia kyllä, mutta toistuivat 10 min välein. N 6.40 alkoi tuntua jo kivuliaalta, ja seuraavakin. Päätin, että seiskan jälkeen soitan äippäpolille, toimintaohjetta, jos supistukset alkaisivat voimistua. No yllätys, Yllätys...alkoivat sitten hiipumaan.
No ei sitten vielä, mut ei taida mennä enää kauaa...

Että tällaista.

Paljon Onnea Ms. Moneypennylle Tyttövauvasta! :flower:

Murri76 ja Piipero 39+3