Tapahtunut niin paljon taas
Voi syvimmät osanottoni ja paljon voimia
HeidiHe, jotta jaksaisitte tämän surun yli! Itsellekin tuli kyyneleet silmiin, tuntuu niin epäreilulta kun näin pitkälle jo pääsitte raskaudessa.
Juli ihana kuulla kuulumisiasi, että poikasi on päässyt teholta, kaikkea hyvää perheellesi toivottavasti vaikeudet olisivat nyt jo takanapäin!
muumis tervetuloa mukaan!
Toivottavasti
Sintu74 ei mitään vakavampaa ja hyvä että otit asian puheeksi että nyt selvittävät!
Piula onneksi verenvuoto loppui mutta kyllä varmasti säikäyttää!
(.) Täällä kaikki hyvin, maha kovistelee usein, kai niitä harkkarisupistuksia, muttei onneksi mitään kipuja, ja liikkeitä saa jo nauttia joka päivä ja näkee/tuntuu ja mahan päällekin. Pari viikkoa sitten sai isäkin jo osansa potkuista ihan mahan päälle :heart: Rakenneultrassa oli kaikki kans hyvin, kaikki elimet/ruumiinosat löytyi ja mitatkin ihan kohdallaan, vaikka jouduttiin tekemään se kahdessa osassa kun vauva oli ensin selkä kameraan pain. Saatiin kasvoista 4D-kuvaa ja kylläpä hän näyttää ihan isoveljeltään samanikäisenä! Onko teilläkin vauveleissa ollut ultrakuvissa samaa näköä veljien tai sisarten kanssa?
Huomaan että maha on kasvanut hyvin, ruokahalutkin valitettavasti, ja pitäisi katsoa ehkä hiukan tarkemmin mitä suuhunsa pistää. Tekee mieli jatkuvasti herkutella. Ja liikunta on mullakin hyvin vähäistä ajanpuutteen vuoksi. SF-mittaa täällä ei mitata, vaan ultralla arvioidaan sikiön koon kehitys raskauden loppuun asti.
Pixie, täällä tuli esikoisesta (poika) selkeä linea negra kans, mutta tästä kakkosesta (poika) ei mitään, eli ei voi siitäkään kyllä sukupuolta päätella, muuten molemmat raskaudet oli pitkälti samanlaisia, mutta nyt enemmän makeanhimo ja paljon harkkarisuppareita, mitä ei ollut koskaan ekassa raskaudessa
Nippatäti Täälläkin jopa pari kilon ero aamu- ja iltapainossa, mistä lie johtuu
Minttu_89 en olisi yhtään huolissani jos paino on terveellisellä ruokailulla hiukan laskenut, varsinkin jos BMI oli alun alkaen hiukan yläkantissa. Kyllä vauva terveellisestä ruoasta tarpeensa verran ottaa ? voit olla varmasti hyvillä mielin kun olet noudattanut terveitä elämäntapoja. Ja mitä tulee läheisten koppavaan käytökseen, olen huomannut että ne jotka eivät ole äitejä eivätkä haaveile äitiydestä suhtautuvat usein kaikkein negatiivisimmin muiden raskauksiin. Kai he haluavat vain todistaa itselleen että oma valitsema reitti on oikea, eivätkä siksi osaa/halua iloita muiden raskauksista. Koita olla välittämättä, äläkä anna ystäväsi suhtautumisen pilata omaa onneasi.
Alisa84 ja
Mammutti mä hankin jo jotain kirjoja tyyliin vauva tulee taloon, mutta tuleva isoveli on vielä liian pieni ymmärtämään. Valitettavasti en nyt osaa suositella kyllä kun on vielä kotona lähinnä lukematta täytyisi vilkaista minkä nimisiä olivat. Me ollaan kuitenkin harjoteltu jo mollamaijan kanssa paijaamista ja hoitamista, mikä onnistuu jo hyvin 1,5 vuotiaalta isoveljeltä ja hän tutkii jo kiinnostuneena mun mahaa ja painaa napaa takaisin mahan sisään.
Anncarol Suomi taitaa olla ainoa maa maailmassa äitiyspakkauksien suhteen, joskus olen jostain kuullut. Ulkomailla saadaan äitiysraha tilille, mutta ei se tunnu samalta tietty.
Greentea jos ei tule arpia raskausaikana, olet sitten varmasti niiltä säästynyt
Nopponen toivottavasti saat vielä paljon lisäviikkoja! Itse olin suunnitellussa sektiossa kans ahtaan lantion vuoksi, jo seuraavana päivänä olin jo jalkeilla (hiukan hoperoin askelein tosin) ja vauvaakin sai myös kanniskella halutessaan. Tietty pelotti tulehtuuko arpi, niin että yritin mahdollisuuksien mukaan ottaa ilmakylpyjä ihan alkuun sairaalassa, ja ei tulehtunut, haava parantui tosi hyvin vaikken aina muistellut suihkutellakaan kotiuduttuani ja ihan nätti arpi on muistona, ei mitään tuntemuksiakaan jäänyt haavaan. Eli ihan hyvä muisto, kaikki meni tosi nopeasti ja kivuttomasti (viiden minuutin valmistelut, vatsassa muljahtaa vain kun lääkäri nostaa vauvan ulos ja saat vauvan sitten hetkeksi rinnallesi, lääkäri putsaa ja aloittaa haavan ompelun kiinni). Isä saa olla myös läsnä operaatiossa ja ottaa sitten vauvan ihoa vasten, sillä välin kun sinut viimeistellään kuntoon leikkauksesta. Jos kaikki menee hyvin kuten meillä, puoli tuntia ja pääset jo huoneeseen vauvan kanssa ja voit alkaa jo imettääkin. Minä saatoin syödä ihan normaalisti ja sain myös tikit jotka liukeni itsestään pois, eli ei tarvinnut niitäkään poistattaa. Eli siis oikeastaan elin aika tavalliseen tapaani leikkauksen jälkeisen parin päivän jälkeen ja olen onnellinen että sain suunnitellun sektion, enkä yrittänyt väkisin alateitse: vauvan hapenpuute voi olla paljon vaarallisempaa (aiheuttaa pahimmillaan aivojen elinikäisen vaurioitumisen) ja hätäsektioissa riskit aina suuremmat, mielestäni suunniteltu sektio kannattaa tehdä riskiraskauksissa, kun riski komplikaatioihin on siis olemassa. Teidän eteen tulee kuitenkin kangas joka pääsääntöisesti estää näkemästä kaikkea verta ja leikkaushaavaa, kunhan mies ei kurki
Mun mies taas toivoisi sektiota nytkin, kun ei haluaisi että kärsisin kaikkea alakauttasynnyttämisen tuskaa ja repeämisiä, mulle ihan sama oikeestaan kunhan vauvalla kaikki hyvin.
Ai niin, me ostettiin käytettynä uudenveroiset tuplarattaat ja mukana tuli lämmin kaukalopussukka, olen jo niin malttamattomana että pääsisin ajelulle, kun rattaatkin on niin ihanat!
Ja suloisia teidän miekkoset kans kun juttelevat massulle. Täällä silitellään myös, kun mies ei tahtonut vielä uskoa että vauva jo kuulisi ääniä, mutta kai vauva näihin aikoihin alkaa kuulemaan jo ääniäkin vai mitä? Oletteko te ajatelleen soittaa musiikkia, laulaa lapsoselle mahassa? Minä tein sitä esikoisen aikaan ja yhteisiä suosikkisävelmiä löydettiinkin sitä kautta ja synnytyksen jälkeen jatkettiin niiden laulamista ja kuuntelemista.
BabyBloom ja pikkumurunen 23+3