Tässä tarkemmin synnytyksestä.
Perjantaina mentiin äippäpolille ultraan, jossa painoarvio pysyi samana kuin edellisellä viikolla eli 2,6 kg ja lapsivesi oli vähentynyt. Kohdunsuu oli 2 cm auki, kanavaa 3 cm jäljellä. Lääkäri pisti ballongin paikoilleen ja jouduin jäämään osastolle. Supistukset alkoi suhtsäännöllisinä samantien. Mies piti jonkin aikaa seuraa, mutta käskin lähtemään kotia lepäileen, jos yöllä tulee lähtö.
Ballonki tipahti vessassa käydessä n. klo 22, jolloin kohdunsuu oli 4 cm ja kanavaa 2 cm jäljellä. Synnytysosastolla oli ruuhkaa, joten jäin vielä odottelemaan. Sain paratabsin ja jonkin muun lääkkeen(opamox?) sekä lämpökääreen että olisin saanut nukuttua. Torkahdin muutaman kerran supistusten välissä, mutta puoli kahden aikoihin heräsin ihan kunnon supistuksiin. Soitin hoitajan paikalle. Kohdunsuu tarkistettiin ja auki oli 5 cm, sekä kanava kadonnut. Hoitaja ehdotti että katotaan käyrät ja soitellaan sitten lääkärille, mutta sitten tuli astetta kovempi supistus ja kävi vissiin sääliksi minua kun kuunneltiin sitten vain dopplerilla yhden supistuksen ajan. Kävin vielä hetken suihkussa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Sitten lähdettiin synnytyssaliin. Soitin miehelle matkalla että alkaa tulla. Hoitaja kysy kivunlievityksestä ja vastasin että Kaikki mahdollinen.
Ja että esikoisen kanssa oli epiduraali.
Salissa minulle laitettiin samantien antibiootti tippa streptokokin takia. Kätilö sitten vain toikaisi että eiköhän me tilata se epiduraali. <3 Ei tarvinut edes pyytää. Lääkäri tuli sitä laittamaan samantien ja mieskin ehti tässä välissä paikalle. Kivut lähti pois ja kalvot puhkaistiin. Noin kello viiden aikaan aamulla pyysin että saisin käydä vessassa ja kohdunsuu tarkistettiin, auki 6 cm. Sain myös toisen annoksen lääkettä, kun supistukset olivat alkaneet jo tuntumaan. Kysyin monestikko sitä voi lisätä ja kätilö vastasi että tuskin tarvii enää sulle enempää ja eipä mennyt kauaa niin alkoi tuntua painetta ja oli pakko ponnistaa. Kutsuttiin kätilö paikalle. Ponnistukset tulivat ihan itsestään ja kun toinen kätilö kerkesi paikalle oli poika jo melkein ulkona. Ponnistusvaihe kesti 3 min. Heti jälkeisten jälkeen pääsin imettämään ja poikahan oli kuin ammattilainen.
Edelleen on kova syömään. Kätilö oli iloinen että kerkesin synnyttämään vielä ennen vuoron vaihtoa. Synnytys kesti 4 h 55 min.
Ainut mikä harmitti, niin oli se että jouduin jäämään sairaalaan, olisin paljon mielummin ollut kotona tuon alkuajan. Muuten jäi hyvä mieli tuosta ballongilla käynnistämisestä.