Hui kun on kylmä tuolla ulkona Kohta pitää alkaa sisälläkin lämmittämään uuneja ja miä inhoan sitä hommaa. Ja nuo uunit vihaa minua, kiusallakaan eivät halua syttyä kunnolla. Vikahan ei voi olla sytyttäjässä
Isyyslomasta. Kyllä tuo aloittaa sen heti kun vauva syntyy ja pikkusen pakkokin on kun ei ole muuta paikkaa noille nuorimmille. Mun äiti vielä työelämässä ja äidinäiti ei taas enää lapsia jaksa eikä kyllä mitään enää näekkään.
Kotitöitä tuokin on oppinut tekemään kiitettävästi useampien sotien ja ärähdysten jälkeen. Ja kun miä oon yksinkertaisesti ilmoittanut että täällä ei esim. ole ruokaa ellei joku mene sitä ostamaan ja tee sitä! tms. Välillä on saanut päätä iskeä seinään kun ei ole meinannut upota herran kaaliin etten ole mikään kyökkipiika tai siivooja vaan perhe on yhteinen yritys mihin molemmat saa kortensa kekoon laittaa. Ja mulle on turha vedota että käy töissä koska jos itse olisin töissä niin SILTI joutuisin samoilla lailla tekemään kuin nyt.
Selkeää jakoa hommissa on. Isäntä imuroi, miä pyyhin lattiat. Tai isäntä menee lasten kanssa ulos ja miä siivoan. Kauppaa tuo osaa jo mennä ilman minua kunhan selkeän lapun kirjoittaa tai muuten sieltä tulee vaan valmista ruokaa. Ruokaa hää ei osaa laittaa tai jos erehtyy niin tekemään niin kukaan ei sitä syö :ashamed:
Huonomminkin voisi olla ja joskus on ollutkin. Nyt viimeisen puolen vuoden vuoden aikana mies on hurjasti ottanut osaa entiseen verrattuna tai ainakin omalla tavallaan yrittää. Ite kun viel sitä aina osaisi arvostaa. :ashamed:
Lastenhoidosta synnytyksen aikoihin. Saa nähdä miten käy. Paljon riippuu siitä mihin vuorokauden aikaan tai viikonpäivänä lähtö tulee. Viikonloppuna pystyy mummin hälyttämään vaikka yöllä paikalla muttei viikolla. Päiväsellä saan nuo likkakaverille. Mutta jos yöaikaan viikolla lähtö on niin voi olla että menen taksilla yksin tai omalla autolla taas Viimeksi en alkanut yöllä ketään hälyttelemään vaan mies jäi kotiin ja miä hurautin itse. Turha sitä on hirveästi pohtia kun ei etukäteen tiedä. Vaihtoehtoja kun ei mielettömästi ole. Mennään tilanteen mukaan.
tuutilulla rv 35+6
Isyyslomasta. Kyllä tuo aloittaa sen heti kun vauva syntyy ja pikkusen pakkokin on kun ei ole muuta paikkaa noille nuorimmille. Mun äiti vielä työelämässä ja äidinäiti ei taas enää lapsia jaksa eikä kyllä mitään enää näekkään.
Kotitöitä tuokin on oppinut tekemään kiitettävästi useampien sotien ja ärähdysten jälkeen. Ja kun miä oon yksinkertaisesti ilmoittanut että täällä ei esim. ole ruokaa ellei joku mene sitä ostamaan ja tee sitä! tms. Välillä on saanut päätä iskeä seinään kun ei ole meinannut upota herran kaaliin etten ole mikään kyökkipiika tai siivooja vaan perhe on yhteinen yritys mihin molemmat saa kortensa kekoon laittaa. Ja mulle on turha vedota että käy töissä koska jos itse olisin töissä niin SILTI joutuisin samoilla lailla tekemään kuin nyt.
Selkeää jakoa hommissa on. Isäntä imuroi, miä pyyhin lattiat. Tai isäntä menee lasten kanssa ulos ja miä siivoan. Kauppaa tuo osaa jo mennä ilman minua kunhan selkeän lapun kirjoittaa tai muuten sieltä tulee vaan valmista ruokaa. Ruokaa hää ei osaa laittaa tai jos erehtyy niin tekemään niin kukaan ei sitä syö :ashamed:
Huonomminkin voisi olla ja joskus on ollutkin. Nyt viimeisen puolen vuoden vuoden aikana mies on hurjasti ottanut osaa entiseen verrattuna tai ainakin omalla tavallaan yrittää. Ite kun viel sitä aina osaisi arvostaa. :ashamed:
Lastenhoidosta synnytyksen aikoihin. Saa nähdä miten käy. Paljon riippuu siitä mihin vuorokauden aikaan tai viikonpäivänä lähtö tulee. Viikonloppuna pystyy mummin hälyttämään vaikka yöllä paikalla muttei viikolla. Päiväsellä saan nuo likkakaverille. Mutta jos yöaikaan viikolla lähtö on niin voi olla että menen taksilla yksin tai omalla autolla taas Viimeksi en alkanut yöllä ketään hälyttelemään vaan mies jäi kotiin ja miä hurautin itse. Turha sitä on hirveästi pohtia kun ei etukäteen tiedä. Vaihtoehtoja kun ei mielettömästi ole. Mennään tilanteen mukaan.
tuutilulla rv 35+6