Lokakuun Onnenmurut 2012 *Huhtikuussa*

Iltaa kaikille ja tervetuloa vielä mukaan tulleille!

Täällä on ollut vähän jännitystä ilmassa, pelkäsin jo keskenmenoa. Viikonloppuna alavatsalle alkoi kiihtyvästi repimään aina kun olin liikkeessä. Homma huipentui sitten sunnuntaina päivystyskäyntiin kun kesken ruoanlaiton kivusta lähti päässä mustenemaan ja pisti polvilleen. verta ei vuotanut mutta se kipu...Mitään ei kuitenkaan olut vikana, selitykseksi jäi sektioarven kiinnikkeet jotka venyvät ja "ripsahtelevat" nyt vatsan kasvaessa. Tiesin kyllä että ne voivat aiheuttaa nipistelyä, mutta nämä oli lähinnä puukoniskuja vatsalle! Mutta kaikki hyvin onneksi!

Mielitekoja mulla ei edelleenkään juuri ole. Ällötyksiä siitäkin edestä: kahvi ei tahdo maistua, suklaa ällöttää (?:O?), ja paistorasvan löyhkästä oksennan myös.Eli meillä ei syödä mitään rasvassa paistettua ennen ulkogrillikautta, sisällä jos paistan vaikka kalapuikkoja, en oksetukselta nuku vielä seuraavana yönäkään ja kaikki vaatteet menee samantien pesuun johon se haju tarttuu.

Äippävaatteet on täälläkin käytössä. Entiset housut ei mene kiinni itkemälläkään ja normipaidat näyttää lähinnä lastenvaatteelta päällä. Mulla maha on noussut nyt parissa viikossa tosi paljon.

Liikkeitäkin olen tuntevinani, vain tietyissä asennoissa kylläkin, mutta tuntuupa kuitenkin. En osannut odottaa niitä vielä, istukka on taas edessä , joten se vaimentaa aika paljon. Neuvolassa ei meinattu saada siitä syystä sydänääniäkään kuulumaan, ehdin jo hätääntyä kuin viitisen minuuttia ääntä kaiveltiin!

Tälläkertaa pikapäivtykset, pitää mennä (uudelleen)laittamaan penskat muate...kikattavat vielä siihen malliin huoneessaan ettei nukkumatti uskalla tullakaan.

 

Mieliteoista mulla ei oike mielitekoi kauheesti, mut noi kamaluuksii on sitäkin enemmän. Kahvi jäi 7viikon jälkeen, samaan aikaan kun tultiin ulkomailta. Lomalla en juonu kahviiollenkaan, ja suomeen ku tuli ni ei menny kahvi enää alas! ...siis hyi, ja kummiski pikku tytöstä asti kahvia juonu!

Sama oli tupakan suhteen, yrittäny muutaman kerran lopettaa mut ei pystyny. Mutta nyt kubtuli raskaaks ni kyllä se luontoäti teki tehtävänsä kun se ei ole terveellistä ni elimistö hylki sitä. Eli tupakka jäi helposti ei mitään ongelmaa ollu. Nyt se hajuki etoo ja kaikkee, onneksi pääsi eroon.

Tai on mielitekoi sillee, että pelkkää kotiruokaa haluis syödä! Ei mitään hamppareit yms ees pysty syöään! Ja hyvä niin.
Kaakaota On tehny jonku verran mieli... Ja kiivejä oon syöny..

 

Meillä ei ole vauvavakuutusta esikoisella ollut, vaan ihan tavallinen tapaturmavakuutus (ja sairausvakuutus?) n. 20€/vuosi. Olisi meille liian suuri menoerä tuo 300-400€/vuosi ja kuitenkin jos jotain tulisi niin meillä olisi vahva taloudellinen tukiverkosto olemassa Kunnalliselle lääkärille olemme aina saaneet ajan samalle päivälle "pikku vaivojenkin" takia. Onneksi esikoinen on pääosin ollut terve. Ehkä pahimpia olleet atooppinen ihottuma (ennen sopivan hoidon löytymistä) ja esinahan tulehus joskus alle vuoden ikäisenä. Korvatulehduksilta ja mahataudeilta ollaan vältytty

tiituli Mulla myös pahoinvointi lakannut ja väsymys jäänyt. Olisin koko ajan, siis aivan koko ajan, valmis nukkumaan. Hemoglobiini kuitenkin oli viimeksi vielä 122 (ekassa neuvolassa 138), joten luulen että on taas laskemaan päin..

Tissit on täälläkin jo utare-luokkaa. Normaalista C-kupista kasvanut jo aikalailla lähelle DD-kuppia. 75D puristaa, mutta 80D ja 75DD tuntuu sopivilta. En voi urheiluliivejä tai "monen koon" liivejä käyttää koska niissä ei tunnu olevan tarpeeksi tukea, joten taitaa mennä taas monta kymmentä euroa rintsikoihin. Esikoista odottaessa kasvoivat B-kupista juurikin tuohon C:hen ja siihen jäivätkin eivätkä enää "normalisoituneet" Olisinkohan tälläkin kertaa yhtä onnekas ja raskauskilot kertyisivät navan yläpuolelle.

Tietääkö joku voiko raskausmyrkytys oirehtia jo näin varhaisessa vaiheessa? Samoja oireita on ollut kuin esikoista odottaessa, eli kohonnut verenpaine (varsinkin alapaine), päänsäryt, näköharhat ("kipinät" näkökentän sivuilla) ja leukkarit oli plussalla. Ajattelin huomenna soitella neuvolaan asiasta..

Nyt esikoinen jo nukahtikin niin voi rauhassa hipsiä herkkukaapille ja käpertyä sohvan nurkkaan

IMN & Tuutikki 15+2

 

Vakuutusvaraus syntyvälle lapselle jää todellakin meiltä ottamatta, vaikka mieli tekisi..
Kävin laskurilla laskemassa ehdotuksen Nordean verkkosivuilla ja meidän vuosimaksu olisi 460e!! Joo, ei todellakaan ole varaa...
Nyt on toivottava, että raskaus ja kaksi ensimmäistä elinkuukautta menee sujuvasti ja sitten ottaa henkilövakuutus..

 

Huomenta!

Tääällätuli neuvolassa eilen käytyä ja sykkeet oli terävät ja vahvat, lukema näytti 150. Samalla yllätyksekseni myös ultrasivat kun makasin valmiiks sen geelin peitossa plintillä ja oli se jännä nähdä miten vauvan nnäköinen se oli jo! Sydän pampatti kovasti ja tosi hyvin erottu luut ja selkäranka, liekkö tää maidonjuonti tehnyt tehtävänsä Ultraan tulee aika postissa ensi viikon aikana kuulemma.

 

Heippa taas!

Nyt tapahtu sellanen juttu eilen että pakko jakaa Oli puhetta mielihaluista... Luulin raskauden outoja mielihaluja aluksi lähinnä hömpöttelyksi, mutta eilinen sai mut toisiin aatoksiin. Yliopistolla meidän tiedekunnassa on remontti kesken, ja yhdellä käytävällä maalattiin seiniä. Tuoksu oli aivan ihana, olisin voinu jäädä haistelemaan sitä kauaksikki aikaa. Melkein teki mieli nuolasta sitä seinää Sain kuitenkin suostuteltua itteni jatkamaan matkaa luennolle..

Että semmosia täällä

Kata ja Möhkis 16+3

 

Heipä hei täältä sohvasta!

Ajattelin nyt päivittää kuulumisia minäkin, kun viime päivitykset olivat hiukan harmaasävytteisiä..

Eilen oli se pelätty ultra. Olin sen 10 pv sitten olleen ultrauksen jälkeen jo henkisesti valmistautunut keskeytykseen, mutta huoli on kuulemma ollut turhaa!

Menin siis aamulla Koksiin jossa mun aika oli ihanasti yli 1,5h myöhässä. Siinä paniikissa hikoilin itseni kauniin tuoksuvaksi ja sitten kutsu vihdoin huoneeseen kävikin.
Hyvä kun siinä sängyllä pysyin kun pelosta kovasti tärisin.
Nesterakkula oli pikkuisella edelleen, mutta lääkäri sanoi sen olevan pieni, eikä hänen mielestään syytä huoleen ole. Varovasti veikkasi että olisi tyttösikiö ja munasarjakysta.
Ehkä sekin selviää viikon 20+1 ultrassa sitten. Nyt hiukan varmemmilla mielin odotusta jatkamaan. Huoh. Huoli on toki edelleen, mutta sentään uskaltaa jo ajatella että meille tulee vauva.
Älytön vauhti oli taas pikkuisella, eikä hän tahtonut pysyä ollenkaan paikallaan kuvissa. Kaikki muu oli siellä missä pitikin ja oikean näköisenä.

Rakenneultraan sain siis ajan varattua paikan päällä suoraan.

Pahoinvointi on edelleen läsnä hyvin hyvin voimakkaana. Sunnuntaina olin tiputuksessa, kun ei kolmeen päivään pysyneet edes nesteet viittä minuuttia kauempaa sisällä niin pääsin vähän kuivumaan. Se kyllä auttoi ja eilen aamun pelkojen jälkeen pystyin jo syömäänkin, peräti kaksi lihapullaa kolmen tunnin välillä.
Syöminen on ihanaa! Odotan kovasti tän oksentelun loppuvan että vois alkaa syömään ja elämään kuin normaali ihminen.
Mieli tekis vaikka mitä! Yksi päivä jopa kissanruokaa (!) kun näin mainoksen telkkarissa. nauratti. Nyt ajatus (onneksi) yököttää.
Varmaan, kun tää olo helpottaa, pääsee ylös sohvasta ja itse kauppaan niin lihon parissa päivässä takas kaikki nämä kilot mitkä on nyt lähteneet. Tosin siitäkään ei haittaa olis. Nyt paino suurinpiirtein samoissa kun 14-vuotiaana ollut..:/

No mutta, siinähän sitä jo olikin. LAn vois mulle vaihtaa 29.10 Olinkin ajatellut sen siirtyvän kun itse oviksesta laskeskelin, mutta edelliskerralla siis varmistui. Vielä sentään lokakuulla.

emmaoo ja toukka 13+1

 

noi kissanruoat ja maalinnuolemiset
Mulla ei mitään kummempia mielihaluja ole ilmaantunut, yleisesti ottaen hiilaripitoinen ruoka maittais paremmin kun hyvin ja hedelmiä menee tasaseen tahtiin. Annoskoot on nyt taas alun ahmimisen jälkeen normalisoitunut. Ai niin, kirpeitä karkkeja voisin mättää ihan antaumuksella, aiemmin en karkkia syönyt oikeestaan koskaan. Ja mansikat, nam!

Äitiyshousuista jne oli kanssa puhetta - mulla on maha kyllä pullahtanut tässä kahden viikon sisään ulos niin, ettei mitkään housut mahdu enää mihinkään aikaan päivästä. Ostin yhden farkkuhameen ja sitä on käytetty nyt 3 pvää putkeen... muuten menee jotkut hameet mahatuubin kanssa, että saa avoinaisena repsottavat vetoketjut piiloon. Farkkuja pitelin ylhäällä kuminauhaviritelmällä vielä viime viikon, mutta nyt sekin ahdistaa. Töissä narahdin onneks virallisesti työkavereillekin (oli täällä kuulemma jo 2 viikkoa arvailtu), eli nyt voin oon ihan avoimesti maha pystyssä ihanaa!

Meillä on tänään jo rakenneultraa vastaava ultra viideltä! Tai ainakin oletan, että siellä katotaan kehitystä, kun sukupuolta kuulemma ainakin voidaan urkkia. Aika lailla jännittää, jos sieltä vaikka löytyy jotain huolestuttavaa. 4,5 tuntia vielä kärvistelyä.

Jo ja Biini, 17+4

 

Liikkeet: Alkoivat tuntumaan hipaisuina 14+2 ja nyt tuntuvat ihan selvästi, ihanaa. Esikon liikkeet tunsin vkoilla 17. Molemmissa raskauksissa istukka etuosassa. Huomenna on äitiysneukkula. Esikko tulossa ehkä kipeeks On koko ajan minussa kiinni ja itkeskelee, ääni on paineessa reppanalla.

Lilyanna 15+4

 

Plaah, kävin tänään lääkärissä ja mulla on B influenssa. Elämäni aikana ei ole ollut yhtään influenssaa, joten nythän se kannattaa aloittaa raskausaikana.

Menen sohvan pohjalle rypemään itsesäälissä.

Lumi & murunen 17+1

 

Pikaista paranemista kaikille poteville! :snotty:

Ihania mielihaluja teillä!

Tänään käyty ekassa nlalääkärissä. Ah niin ihana hiivaystäväni siellä taas vaivaa, hb 112 oli viime kerralla mutta kukaan ei siitä vaan muistanu mulle sanoa mitään, ihmekkös tuo että rouva on ollu niiiiiin väsyny. Nyt sitte tarttee alkaa rautaa jo napsimaan kiireesti. Lääkäri myös ultras ja pikkuinen oli tosi huonossa asennossa mittoja otettaessa että päälaki-mittaa ei saatu ollenkaan, mittas sitte "raaja" kerrallaan..pää oli 14+5, masu 14+2 ja reisiluu 14+0 eli aika hyvin kasvaa viikkojen mukaan. Sykkeitä ei ees kuunneltu, harmi kyllä ois kiinnostanu tietää kuinka kovaa siellä sydän pamppailee..
Seuraavan kerran ens kuun lopussa sitte taas..

Vakuutuksesta: Meidän vaavilla ei oo mitään mahkuja saada vauvavakuutusta jo raskausaikana mun yhen toksemiaraskauden takia. Mutta Fennialla vauvavakuutuksen voi saada muistaakseni jo 4pv ikäisenä ja se kyllä haetaan sitte tällekki. Kaikilla neljällä on sairaskulu-ja tapaturmavakuutukset kuten aikuisillaki. Kaikilla on saatu maksut jossain vaiheessa takasin..

Liikkeitä kyllä luulen itekki tuntevani :heart: nyt noin viikon verran olen tuntenu, en koskaan ole näin aikasin tuntenu näin selvästi mutta ei nää kyllä mitään suolen muljahuksiakaan oo..

IMN: mun tietääkseni voihan se alkaa jo oirehtimaan tässä vaiheessa vaikka harvinaista se kyllä on. Mutta jotkuhan alottaa estolääkityksen heti plussatessa..mutta mää en voi sitä käyttää allergiani vuoksi..Mutta voihan se olla jotain muutaki ku näitä pöpöjä on ihan hirveästi liikkeellä. Toivotaan että myrkytys pysyis ainaki poissa!

Mielitekoja ei taida hirvästi olla. Välillä tekee makeaa ja välillä taas normiruokaa. Kaikesta jää niin paska maku suuhun ettei oikein tee mitään mieli syödä vaikka kuinka nälkä on ja kyllä mää nyt syönki ku ei kaikki tuu heti samaa tietä ylös oksuna, tosin närästystä on joka syönnin jälkeen ja Rennietä menee..

Yh! Pikkuneitillä on tevokset housussa, vaipan vaihtoon siis :$

Crocus ja Pieni 14+1

 

Täällä olis yks lokakuinen kans =)
LA 28.10, 27v, kolmas ja OYS

 

Moi kaikki!

Vieläkö mahtuu yksi lokakuinen mukaan?
-LA 20.10
-toinen lapsi
-minä 32v
-NKL

bobo 14+2

 

Täällä ollaan räkätaudissa, nää flunssat ottaa pahemmin jotenkin nyt kun on raskaana ja päänsärkykin vaivaa ihan jo muutenkin, saati flunssan aikana. Eka kunnon flunssa muutenkin nyt plussauksen jälkeen, toivottavasti tokenee nopeasti.

Eipä muuten kummempia, hissuksiin tää kai tästä etenee ja maha kasvaa, liikkeitä tuntuu täälläkin harvakseltaan joskus enemmän ja joskus vähemmän. Toisinaan ihan teräviä potkujakin jo, mutta ei nyt ihan päivittäin. Aika menee jotenkin hirmuisen nopeasti, onneksi kevät lähestyy ja kesäloma odottaa jo kesäkuun alussa

Jensar kera asukin 16+4

 

Hei kaikille!
Minullakin LA 23.10./24v, ensiodottaja, JS ja ajattelin liittyä joukkoon!
Alkuraskaus mennyt pahoinvoinnin merkeissä, tänään rv 14+0, toista viikkoa nyt sairaslomalla, muutoin kaikki hyvin. Ekassa ultrassa näkyi hienosti meidän pieni ihmisenalku ja tänään neuvolalääkärissäkin kaikki vaikutti olevan hyvin Ja vähän alkaisi ehkä masukin näkymään!

 

Joku kirjoitti kirpeistä karkeista, ne ovat myös täälläkin tehneet kauppansa! Suklaat ei oikeen enää maistu niinkään.

Mulla ei nyt pitkään aikaan ole mitään neuvoloita tai ultria. Seuraava neuvola 16.5. ja ultra viimeinen päivä. Tuntuu niin epätodelliselta koko raskaus kun ei saa nyt vähään aikaan mitään konkreettisia "todisteita" masuasukista.

Ainiin ja sitä piti myös kysymäni - vaikka meneekin vähän aiheen ulkopuolelle - että voiko joku tehdä jotain veroilmoituksen tiedoilla? Mieheke haki tänään postin ja kauan odotettu veroilmoitukseni oli siellä ilman kuorta, litimärkänä ja vastauskuori revittynä. Mietin vain että onko tässä olleet taloyhtiön lapsoset (jotka eivät kyllä kaiken järjen mukaan yllä postilaatikkoomme) asialla vai voiko joku oikeasti tehdäkin noilla tiedoilla jotakin? Oon muutenki tosi räjähdysherkkä nyt raskauden myötä ja tuollainen saa oikeasti veren kiehumaan.. Ilmoitin isännöitsijälle asiasta, koska naapurien lapset ovat tehneet aikaisemminkin tuhojaan ja varastelleet toisten tavaroita (sytkäreitä, leluja, grillin sytytysnesteitä jne.) ja vastaus isännöitsijältä oli että minun tulisi itse mennä naapureiden kanssa asiasta juttelemaan. Vaalin kuitenkin naapurirauhaa sen verran etten kenenkään lapsia mene kotiovelle syyttelemään.

Huhhuh, tässä nyt tämäkin avautuminen Huomiselle luvassa siivousta, siivousta ja siivousta, joten peti kutsuu heti kun ukko vaan kotiutuu töistä.

IMN & Tuutikki 15+3

 

Tervetuloa mukaan uudet odottajat!

Jo, mitä ultrassa näkyi?

Raskausajan dementia vaivaa, en muista mitä olen tänne jo kirjoitellut, tai mitä piti kirjoittaa!

Vauvavakuutuksesta ainakin sen verran (jos en oo jo kirjoittanut), että esikoiselle sitä mietittiin, ei kuitenkaan otettu. Eikä sille tähän saakka olisi ollut edes tarvetta. Tulevalle tuskin otetaan, luotan sen verran tähän julkiseen terveydenhoitoon.

Omassa olossa ei mitään ihmeellistä, kohdun kasvukipuja ajoittain. Huono olo yllättää välillä, mutta sekin taitaa johtua vaan liian alhaisesta verensokerista. Välillä käy mielessä, että onkohan tuolla enää mitään elämää...

-Minki ja pikkusisko 16+4-

 

Löysin eilen kirpputorilta niiiiin suloisia vaatteita että oli pakko ostaa :heart: keltaisen bodyn jossa oransseja leveitä raitoja ja sit sellaset ruskean sävyiset ruudulliset housut. Ylisöpöt! Kai nuita vauvanvaatteita vois ostaa vaikka sukulaisilta paljon vaatteita saadaankin... Mie tykkään kirkkaista ja värikkäistä vaatteista joten en kauheesti innostunu ku yks mun sukulainen tarjos vauvanvaatteita.. tiiän nimittäin että ne vaatteet on vaan hempeitä pastellinsävyjä tai pelkästään valkoisia. Ei vaan mun vaatemakua kohtaa sellaset vaatteet.

En tainnut kirjoittaa tänne neuvolakäynnistä? Oli kaikinpuolin mahtava reissu! Hemoglobiini oli noussut, verenpaine laskenut ja paino oli laskenut vähän. Pikkuisen sydänäänet kuului selkeästi, syke 145. On se vaan niin ihastuttava ääni!

Lena ja Onni 13+6

 

Heippa kaikille... Voisin ruveta seuraamaan aktiivisemmin pinoa, tuntuu etten pysy yhtään jutuissa mukana...

Minusta tuli nyt sitten yksin odottaja Jäin yksin pojan kanssa, kun mies kyllästyi ainaiseen riitelyyn ja muutti pois. Uskomatonta, että näin voi käydä ja olen nyt yksin... Täytyy koittaa saada avioero nopeasti pois alta ja käytännön järjestelyt rullaamaan niin ehkä paraneminen alkaa... Siihen asti päivä kerrallaan.

Onkos muita yksin odottajia ja miten tilanteeseen päädyitte? Meillä kohta kolmen vuoden avioliitto takana ja yksi lapsi jo ennestään, en voi ymmärtää miten tämä tähän meni... (vaikka onhan meillä ollut vaikeeta, mutta mielestäni asiat olisivat olleet vielä korjattavissa... )

Hömpi 15+0 :heart:

 

Hömpi et ole ainut, luojan kiitos sain kohtalotoverin! Tai siis minun tilanne hieman epäselvä, oltiin erossa kun raskaus ilmeni ja siitä lähtien koitettu pikku hiljaa lämmitellä välejä, koska rakastan tätä miestä ja yhteiselämässämme ei ole mitään vikaa, tein itse aikanaa hätiköityjä ratkaisuja.. Näillä näkymin kuitenkin yksin olen,vaikka vietämme aikaa yhdessä ja välit erinomaiset, luottamuspula vaivaa. Välillä pelottaa perkeleesti, välillä olen onnellinen että saan "omia" vauvan itselleni ja päättää kaikesta, nyt on vaan hirveän yksinäinen olo..

Raskausajan dementia iskenyt tännekin, ihan alkaa jo pelottamaan!

Niin ja tervetuloa kaikki uudet, toivoopi LP & murunen 15+6

 

Mikä tää tällänen "haluan jotain kirpeää"-fiilis on?Eilen söin taas puolikkaan sitruunan ja nyt oon lähdössä kauppaan ostaa limejä

 

Huomenia!

Lenkillä käyty sit siivoamaan ja käymään plantagenissa. Alan suunnitelemaan jo kesäkukkien ostoa Kirpeistä karkeista minulla ollut sama olo lähes koko alkuraskauden. Nyt alkaa helpottaan. Liittyykö se lie johonki tyttö/poika oloihin?

Meillä vähän hassu tilanne, kun neuvolassa veikkasivat tyttöä sykkeiden perusteella ja me ollaan miehen kanssa ihan pojan kannalla. Ja se testikin näytti poikaa. Noh nyt sitten miehen äiti oli nähnyt unen missä saatiin se tyttö, mutta mies oli vaan sit tokaissut että "tyttö tuli vaikka sen piti olla poika ". Noh vielä olis jotain 3-4 viikkoa odotettava. Meillä niin ruuhkaa siellä että sain ajan vasta 21-22 viikolle. En jaksa nyt laskea viikkoja.

Yksinhuoltajuuteen liittyen. Mielestäni jos asiat ovat vaikeasti niin mielummin itse ainakin eroaisin odotusaikana kun on vielä aikaa sulatella asiaa kuin että sulla olis jo se lapsi joka vie energiaa ni siihen päälle vielä ero, niin se tuntua varmaan vielä rankemmalta. Ja apua saa aina jos sitä vain uskaltaa pyytää. Luottakaa itseenne että te pärjäätte. Sillä pääsee pitkälle Tiedän yhden pariskunnan joilla on kaksi lasta. Mies ei juurikaan lapsia hoida ja määräilee kaikessa. Myös tätä naista. Nainen haluaisi lähteä tästä suhteesta mutta on siinä edelleen lasten takia. Se nainen siinä itse kärsii. Kurjaa katsoa sellaista vierestä. Harmi että välimatkamme on lähes 200km jonka takia en pysty paljoa lapsia hoitamaan. Mutta ihanaa kun taas tulee kesä niin käyn hakee kummitytön meille pariks päiväksi <3

Mukavaa päivää kaikille!

Kusma ja hattivatti 17+3 (ja masu ei näy oikeen vieläkään)

 

Hömpille ja muille samanlaisessa tilanteessa taisteleville tsemppiä. Parempi nämä päätökset on tehdä munkin mielestä nyt, lapsi ei sitä tilannetta kuitenkaan korjaa. Mulla yksi hyvä ystävä oli vähän samanlaisessa tilanteessa aikoinaan ja kaikki on kyllä kääntynyt nyt hänellekin paljon paremmin päin.

Ultrassa eilen näkyi pieni poika Ei se lopulta ollutkaan varsinainen rakenneultra vaan joku väliultra vaan, mutta kyllä se kattoi, että jalat, kädet, sydän, aivot, rakko, selkäranka jne oli kohdillaan. Kysyi, että haluutteko tietää sukupuolen - sanottiin, että joo ja se vastas, "it´s a boy". Mä olin ihan hoomoilasena, että ootko varma? Ja kuulemma joko sillä on kolme jalkaa tai sitten kyseessä on poika
Poikaolo vaihtui siis poikalupaukseksi.

Jo ja Biini, 17+5 (tai jopa 18 POKS jos eilistä ultraa on uskominen!)

 

Heippahei!

Suuren suuret tsempitykset Hömpille! Ihan varmasti pärjäilette ja kun saatte arjen rullaamaan kaikkine tapaamisineen niin eiköhän sitten ala helpottamaan. Vaikka on varmasti hirveä paikka jäädä yksinhuoltajaksi raskaanaollessa kun tunteet on muutenkin enemmän tai vähemmän sekaisin :/

Nurmo; Täällä menee verigreipit Olen kyllä aina ollut enemmän karvaan kun makean ystävä, joten ei poikkea hirveästi normitilanteesta.

Lumi; Kiitos tsemppauksesta, hepolainen pärjäsi oikein hienosti ollen 3. Ensimmäinen harjoituslähtö isommalla porukalla. Perjantaina koelähtöön (toivottavasti) lunastamaan virallista kilpailuoikeutta. Pikaista paranemista kurjasta taudista!

Jo; Onnittelut poikalupauksesta

Puhetta ollut mielihaluista. Vaikka miten mietin niin en oikein keksi mitään erityistä. Roskaruoka ei uppoa juuri laisinkaan. Toista oli alkuraskauden pahoinvoinnin aikaan, jolloin melkein elin sillä..taisi tulla kiintiö täyteen Karkit, sipsit ja jäätelökin saavat jäädä omaan rauhaansa. Toki saatan vähän syödä jos on tarjolla, mutta ei mitään himoa niihin. Normi kotiruokaa menee, töissä syödään paljon salaattilounaita. Esikon aikaan tuli vedettyä raskaita lounaita jälkkäreineen, muffinsseja sun muita makeita herkkuja..ja paino nousi n. 22 kg. Nyt ei vaan maistu..toivottavasti vaikuttaa suoraan myös tuohon painoon tällä kertaa. Ei ollut kiva olla norsu! Jotenkin tämä odotus on jo lähtökohtaisesti terveemmällä pohjalla. Kuntokin on jo alkujaan parempi ja sitä tulee hoidettua tallihommilla ja ravireissuilla rehkimällä. Viimeeksi kärsin suppareista jo 17 viikolta lähtien ja koirien lenkitkin oli yhtä tuskaa.

LumiLinnea ja pikkukakkonen 16+5

 

Voi luoja tätä makeanhimoa. Huomasin just että olen syönyt karkkia tai muita herkkuja varmaan joka päivä! Apuva, miten tästä pääsee eroon?!