Heippa! Uusi jäsen ilmoittautuu mukaan. Ikää on 31 vuotta (pian 32) ja esikoista odotellaan. Seurailin kirjoituksianne jo tovin taustalta, kun en tahtonut tätä todeksi uskoa, mutta tänään ensimmäisen ultran jälkeen kai uskaltaa liittyä remmiin.
Meillä siis takana esikoisen yritystä jo hyvän aikaa, apuja haettu puoli vuotta sitten myös yksityiseltä lapsettomuusklinikalta ja todistettavasti sitä apua on myös saatu. <3 Tänään oli siis ensimmäinen ultra ja siellähän se ihana sydämenläpätys näkyi! Vastasi viikkoja (8+6) ja laskettu aika olisi siis 27.4. Synnytyssairaalana KYS.
Helpotti suunnattomasti nähdä, että tuolla masussa tosiaan joku asustaa. Mulla on ollut kohtalaisen vähän mitään oireita, ainoastaan väsymystä ja migreeniä pari kertaa ja rinnat arat. Mitään muuta ei. Viime viikolla tuli jo epätoivo, että ei tuolla oikeasti ketään ole, ja eilen saunassa itketti, kun ajattelin sitäkin mahdollisuutta, että pieni olisi mennyt kesken. Nyt kuitenkin olo on hyvin onnellinen ja odottava, mieskin suostui viimein uskomaan, että raskaana oikeasti ollaan ja jopa suunnitteli, että jos vanhemmilleen kerrottaisiin viikonloppuna.
Paljon onnea kaikille muillekin hyvistä ultrakuulumisista ja kiitos, että jaatte tuntemuksia ja kokemuksia, niistä on valtavasti vertaistukea tällä matkalla.