Paljon onnea Lauralle pikkuprinsessan johdosta, taas tuli tippa silmään onnellista tarinaa lukiessa!
Juu, kyllä munstakin tää ketju on nimenomaan meidän Lokakuisten keskustelupaikka, jossa saadaan kertoa omista kokemuksista ja tuntemuksista ja tukea toisiamme sitä kautta. Ja eikö sekin ole hyvä tietää, että ei ole yksin pelkojen kanssa, vaan että muutkin pelkää ja se on aivan inhimillistä.
Itse olen tainnut olla aika luottavainen koko ajan, että synnytyshän on maailman luonnollisin asia ja nykyään Suomen äippäpoli- ja synnytyssairaaloiden taso ja palvelu ovat sitä luokkaa, että parempaa tulosta saa maailmalta hakea. Olen tarkoituksella ollut lukematta mitään kauhutarinoita. Mutta kieltämättä itsellänikin on tässä ihan viime päivinä käynyt mielessä, että jos kaikki ei menekkään hyvin. ...kun jotkut on menneet kertomaan kuitenkin niistä ikävämmistäkin tapauksista. Mutta eikö se ole kuitenkin niiiiiiiiin paljon paljon todennäköisempää, että kaikki sujuu hyvin ja tosiaan, kun vihdoin saa oman pikkusen vauvan, niin mikä voisi olla enää paremmin ja onnellisempi tulos!
Ja kuinka paljon onkaan niitä tarinoita, että ei anneta pal toivoa, mutta kaikki meneekin hyvin. ...omaa miestänikään ei pitäis olla olemassakaan ja silti on terve komea mies ja pikkuveljen olis pitänyt kuolla tai vähintäänkin halvaantua pahassa autokolarissa, mutta on kuitenkin saamistaan vammoista huolimatta täysin "normaali" ja onnellinen mies ja suunnittelee ens kesäksi häitä kihlattunsa kanssa. Että kyllä se luonto vaan on ihmeellinen ja hoitaa asioita yleensä kaikkein parhainpäin, vaikka toivo meinaa meiltä ihmisiltä välillä loppuakkin! Mun motto onkin, että pitää osata nauttia elämän pienistäkin hyvistä asioista ja olla murehtimatta tulevista, kun siitä ei ainakaan mitään hyötyä ole. ...helppo tietty sanoa, mutta yrittää ainakin kannattaa!
Juu, tulipa saarnattua. Pahoittelen, jos joku otti tuosta nokkiinsa.
Meinas unohtua kokonaan kertoa, että kävin tänään synnytystapa-arviossa ja Nasu olis nyt jo arviolta 3,5 kg. ...että empä taida enempää ostaa noita 56 koon vaatteitakaan. Paikat ei olleet kypsyneet yhtään tässä kuukauden sisällä, vaikka kivuttomia supistuksia on nyt viikon sisällä ollutkin ja olo/toiminta selvästi hankalampaa. Lääkärin mukaan mun kropalla pitäis alatiesynnytys onnistua hyvin. Huomenna meille tulee neuvolan th kotiin, mikä kait on aika harvinaista, että jo ennen synnytystä tekevät kotikäynnin!? ...vapaaehtoista se täälläkin on ja kuulemma vain tää meidän th harrastaa näitä kotikäyntejä.
Stemppiä masunkasvatuksen viimeisille viikoille, kyllä se meidän odotus ja synnytys palkitaan maailman ihanimmalla palkinnolla pian!
Iikka ja Nasu 38
jännä sattuma! 
