Kiukkuketju

Kiukuttaa se perinteisin marmatuksen aihe.... Eli tänään työkaveri kertoi olevansa raskaana... Noooooooooh... ei se mitään mutta kun oli ainut tuttavapiirin lapsettomuushoidoissa oleva... Eikä minua todella ketuta yhtään se että heillä tärppäs, enkä ole hänelle itselleen kateellinen vaan äärettömän iloinen ja onnellinen tapahtuneen johdosta, mutta kiukkuan itseäni... Kiukkuan omaa katkeruuttani elämääni.... Kiukkuan sitä, että minua harmittaa menettää se ainut samassa tilanteessa oleva kaveri, jolta ei tarvii kuunnella niitä peruslöpinöitä ja olemattomia lohdutuksia.

Toki myös harmittaa että heillä oli ihan ekat hoidot vasta menty ja hetimiten tärppäs... Sapettaa se että joillain ne ensimmäisetkin yritelmät toimii ja toisilla ei.... (tuli vielä välikierrolla) Joo... kaikkea hyvää siis heille ja menen tästä itse nukkumaan vitutustani pois... Paruttu on jo ihan tarpeeksi...

Niin ja tuo ruotsin uutiset..... Että ottaa pattiin... Hemmetti... ja noin aikaisilla viikoilla jo lauletaan lehdistölle....

 

Ja miksi rankaistaan siitä, että kun elämäntilanne olisi sopiva ja vauva olisi tervetullut, niin sitten tämä on pelkkää paskaa kuukaudesta toiseen?

Oi mä niin allekirjoitan tän. Niin monesti sitä miettii, että mitä ihmeen pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän epätoivon. Itsellä taas tuttavapiirissä uusi pariskunta joka tulla tupsahti raskaaksi "vahingossa".

Aiemmin yksi ystäväni raskautui "vahingossa" ja oli kiva vierestä kuunnella sitä raskauden tuskaa ja epätoivotun lapsen odottamisen tuskaa kun itsellä alkoi olla yrittämistä takana vuosi.

 

No niin Tanskassakin ootetaan lasta...jejee...:headwall:
ja syntyy 2kk aikasemmin ku vikkan...

Mä en oo naapurin kans jutellu mitään, pyysi lenkille...tuntia myöhemmin huomasin sen viestin ja ilmotin et oli 45min lenkillä jo... Tyly viesti.

Tänään nostin vaan päätä ja sillä oli sellanen vittumainen virne päällä . Sen miehelle kyllä moikkasin ihan kunnolla, ei mulla sen kanssa mikään ongelma.....

Tää naapurin nainen ku haluaa kaiken saman mitä mä (ensin koira, kun nähtiin ekan kerran (naapurin nainen *teillä on ihana koira, mäkin haluisin* (meni 2kk niille tuli koira) (meillä on jo 8v. rontti).
sitten ilmoitin et meinataan rakentaa uus talo, (naapuri vastaa..*mekin ollaan katottu uutta taloa sellanen ISO vanha talo*).
kerroin n.2v sitten et koitetaan saada vauvaa (nyt ilmoitti naapuri *mä varmaan voin kertoo et meille tulee vauva*...se kyrpii ja sit kehtaa sanoo et toivottavasti teillekkin tulee pian lapsi (SIIS !¤!"¤#"¤)"#¤(#"%)#¤(%)(&%¤&###%%&//((()!!! )

eikä tää ees helpottanu yhtää....

 

Lapsettomuus alkoi heti, kun alkoi yrittamaan lasta. Ikaa on jo 37 vuotta, joten voi olla etta jaa haaveeksi. Hormoneja popsittu vuoden paivat ja inssit on tehty ja ivf hoidot alkamassa.

Tassa muutamia kiukun aiheita:

Sister in law kertoi etta hanen nuorin lapsensa sai alkunsa silleen, etta han harrasti seksia vain
KERRAN sen vuoden aikana, ja PAM, raskaana oli.... just just

Anoppi kyselee vahan valia "koskas han paasee ostamaan vauvan vaatteita"? Pitas varmaan pamauttaa, etta "et ikina!".

Nuorempana aina ajattelin, etta "sit kun TEEN lapsia". Olis pitanyt pitaa turpansa kiinni.

Luulin etta kestan henkiset paineet tassa prosessissa. Tan kierron kuudentena paivana iski hurja vasymys, itkukohtauks ja makasin sangyssa koko paivan ja syyllistin miestani kun han yritti saada minua pystyyn.

Naapurin koira sai 12 pentua! Sekin v***ttaaa???

Mieheni, tuo ihana tukija, ilmoitti etta han ei halua sitten adoptoida. Ahaa....

Pankin tati, jolta kavimme hakemassa lainan IVF hoitoa varten, pamautti etta "lopetatte vaan yrittamisen ja stressaamisen". Siis haista paska eukko! Mista sinakin tiedat? Teki mieli nousta ylos saman tien ja marssia johonkin toiseen pankkiin, mutta mies piti kadesta kiinni ja pakotti istumaan koska tarvitsimme nuo rahat.

Joku on aiemminkin taalla sanonut, etta potuttaa oma "toivo" valilla. Aina negaa negan peraan ja silti joka kerta jaksaa toivoa, etta "nyt!". Pah. Eiko sita ihminen ikina opi.

Ja sit taa perinteinen. Ystava pariskunta jatti ehkaisyn pois ja eikohan ollut kahden viikon paasta facebookissa kuva positiivisesta testista ja nyt vauvapaivitykset joka viikkoisia. "my baby is now 15 weeks, cant wait to meet her/him". F YOU.

Katkera. MIKSI MINA?????

 

Ai niin, ja sit viela yksissa illanistujaisissa yks tytto pamautti kovaan aaneen, etta "etteks te halua lapsia kun teilla ei ole viela vauvaa?". 20 silmaparia tuijotti minua ja kuumeisesti mietin, et mita tohon voi sanoa, senkin torppo, mut sit sanoin sujuvasti etta "Kylla me halutaan vauva mut se vauva ei haluu tulla. Kiukuttelee jo ennen syntymaansa. Pitaa antaa sille selkaan heti kun se syntyy!"
HAH

 

Dreamer Täällä joskus päällä sama raivo tyyliin pihapöntöjen lintuja kohtaan keväällä, kun ne vaan muutti etelästä ja teki heti satamiljoonaatriljoonaa poikasta. :kieh:

 

Eilisen haamu plussan tehneenä ja tänään negan saaneena, päivää piristi kaikkialla olevat raskaus uutiset tai lapsen syntymät. " Beyonce esitteli raskausmahaansa " " Meille syntyi tänään pikkuprinsessa jne." :stick: suolaa haavoihin! Vituttaa ja masentaa..

 

Mun yks kaveri kertoi juuri kuinka hän oli kuolemassa häpeään. Hän kun on arka keskustelemaan kenenkään kanssa ja oli nyt päättänyt olla sosiaalinen. Paikanpäällä oli yksi sylivauva joka kiersi sitten sylistä syliin... Hän oli mennyt sukulaiseltaan kysymään (kuten Dreamer kertoi) että ettekö te ole lasta ajatelleet hankkia kun noin paljon lapsista tykkäät...

Heillä oli myös koko huoneen kaikki silmäparit kääntyneet tapittamaan, ja kaikki korvat höröllään odottivat mitä vastausta sieltä mahtaa tulla...

Tyttö sanoi olleensa niin nolo että olisi vointu kaivaa itsensä lattiasta läpi... Päätti myös jatkaa puhumatonta linjaansa vastakin... Osaan kuvitella että tässä kohdassa se oli tällä kysyjällä melkeen pahempi tilanne kuin sillä lapsettomalla joka on jo ehkä vähän tottunut noihin kyselyihin.

 

kiukkua ja v*tutusta täynnä täälläkin!! 2 ja puol vuotta yritystä takana,yksi keskeytetty raskaus viikoilla 22+3 kolme vuotta sitten. kaverit ja sukulaiset lisääntyy ympärillä me ei! aletaan olla jo siinä vaiheessa että kaikki tädit ja muut sukulais ämmät alkaa kysellä vauvojen perään " missäs teidän vauva viipyy" , "eikö olisi jo aika saada lapsi" jne.! olen alkanu skipata sukujuhlia kun en yksinkertaisesti kestä niitä kyselyjä ja serkkuja jotka vauvoineen pyyhältää paikalle ilmottaen kovaan ääneen kuinka heidän lasse-markus on kasvanut jo niin monta senttiä tai leena-riitta syö jo kiinteitä! :kieh:
sitten taputellaan minun vatsaa ja kysellään joko siellä vauveli kasvaa " ei kasva,ryyppäsin viikonloppuna niin hieman turvottaa!!"
että pikkusen v*tuttaa.

 

kaktuspiikki ymmärrän! Toi on just tota...mä oon ottanut noihin sellaisen sivallan takaisin, vaikka olettekin viattomia ja tietämättömiä eli kun joku taputtelee tai kyselee sanon vain v-mäiseen tyylin, että "ei, siellä ei vauva kasva". Oon ottanut omaksi oikeudekseni teilata kyselijät maan rakoon, välittämättä siitä tuleeko heille paha mieli. Aika hyvin on tää kylmä murhanhimoinen tuijotus ja viileät sanat tepsineet. Tsemppiä! MUR!

Oma kiukku: Lainaus Beyonce: "Olin päättänyt, että saan lapsia alle 30vuotiaana!" ÄRRRRR. MURRRRRR.

 

just!! toi beyonce,voi jumaliste mikä keimailu ja vattan esittäminen! melko omahyvänen p*ska! onkohan nää raskaudella hehkuttajat hetkeekään miettiny miltä sellaisista ihmisistä jotka eivät saa lasta tuntuu?!? tai jos heillä itsellä meneekin jokin pieleen odotuksessa,tuliskohan sitten mieleen että olisi sitänyt pitää matalampaa profiilia!?
ei kai "ennen vanhaan" raskaudella revitelty näin paljon kuin nykyaikana?! vai kuvittelenko vaan kun itse en raskaudu?! ei kyllä "ennen vanhaan" tainnut mediakaan revitellä hirveesti raskaus uutisilla. nyt tuntuu että jokainen miss mistälie ja kukalie pääsee lehtiin sillä että on raskaana ja varsinkin nää julkkikset repii kaiken irti siitä,ollaan maha pystyssä lehdissä puolialasti vaikka millasissa asennoissa. ARHG!!!!! :kieh:

 

Mä en ees enää jaksa olla kiukkunen...jotenkin alan olla vaan turta ja väsynyt kokonaan... joka puolelta tulee vauvauutisia (kaverit, lehdet, telkkari, netti) pitää varmaan eristäytyä jonnekin jumalan selän taakse elämään hetkeks ja pysyä uutispimennossa niin ei koko aikaa v****ttas.
Mua ärsyttää kun en halua enää käydä facebookissa, kun kiertää taas joku "rakastin sinua ennen syntymääsi blaablablaa" ja tietysti jokainen nyt sitten sen tilakseen laittaa...tekis mieli pistää itelle tilaks joku väännös tosta, mutta tiiän ettei mun mies ihan niin julkisesti halua olla ongelmainen..
Mä pelkään etten koskaan saa lasta, mä pelkään että katkeroidun ja eristän itseni vielä pahemmin kun olen jo eristänyt...emmä enää jaksa kavereita tavata, vaikka haluaisin, niillä on perheet ja emmä osaa enää ees miettiä mitä niiden kanssa puhuis "no olipas kiva ku huomasin ovuloivani tänään...pitääpä muistaa noi clomit taas ottaa...voihan perse ku menkat taas alkoi...ai pitäisi olla stressaamatta...ai ihan puol vuotta sitä toista lasta teitte ja pelkäsit ettei sitä tule...ai lapsia saadaan eikä tehdä? entäs kun ei näytä saavan?"

 

MUR! Meillä on pieni työyhteisö ja ajattelin olla avoin ja kerroin esimiehelleni, että syksyllä tulee poissaoloja, koska ollaan lapsettomuushoidoissa. Tästä on nyt KAKSI VIIKKOA ja tänään se sitten kysyi multa kovaan ääneen: "Oi, IHANAA: Saako sua nyt sitten jo onnitella?" Sanoin vain, että ei saa, että ei se ihan näin nopeasti tapahdu ja kerron kyllä kun muutoksia on ilmassa. Ja tää kaikki johtui siitä, kun mulla oli sellainen raskausajanvauvahelistintä muistuttava palloriipus kaulassa! Eikö mitään enää saa tehdä, kun kaikki luulee, että olen raskaana ja mitä en tosiaankaan ole!!!!! Ei saa pitää pullottavia vaatteita, ei "vauvariipuksia", ei saa kieltäytyä alkoholista, aamuisin ei saa olla huonoa oloa....jne. jne. :kieh:

 

Voi kiitos tästä ketjusta, mä varmaan alan täällä eniten kirjoittaa Dreamer74 kirjoitti niin hyvin, mulla ikää saman verran ja ottaa niin pattiin, kun koko ajan lasken, että kuinka monta vuotta tässä on aikaa oikeasti yrittää.

Mutta siis itse asiaan, mua ottaa niin päähän kaveri, joka kertoi, että haluaisi kolmannen lapsen. Siis kolmannen, missä on maailman oikeudenmukaisuus, kun meille ei tule edes sitä yhtä? Ja victoria voisi vauvamahoineen muuttaa sinne samaan paikkaan kun beyonce eli jonnekin missä pippurit kasvaa ja on täydellinen uutispimento. Olen jopa niin pitkälle mennyt ajatuksissani, että toivon kummallekin keskenmenoa. Sama koskee sitten kaikkia julkkiksia, joiden pyöristyviä vauvamahoja näkee joka paikassa.

 

Pakko päästä purkamaan sydäntä jonnekkin... Tuntuu, että tänään kaikki paska kaatuu niskaan!
Meillä menossa 2. IVF. Minun ja mieheni lisäksi asiasta ei pitäisi tietää kuin yhden hyvän ystävän ja toisen, jonka luulin olevan hyvä ystävä.
Tänään sitten selvisi, että näistä hoidoista tietääkin useampi ihminen. Eräs tuttava soitteli tänään ja vahingossa paljasti sivulauseessa kuulleensa meidän olevan hoidoissa. Tuli niin paska fiilis, koska olen tälle hyvälle ystävälleni sanonut, etten halua kenenkään tietävän tästä toisesta hoidosta, kun en jaksa vastailla uteluihin!! Pistinkin sitten viestin: "Kiitos, että olit luottamukseni arvoinen! Tästä lähtien luotan vain itseeni ja mieheeni." Ystävän vastaus viestiin oli pelkkä ok.
Noh, sitten päästäänkin tähän toiseen, jonka kuvittelin olevan hyvä ystävä. Taustaa sen verran, että hän on ollut ainoa tuttavapiirissäni, joka myös on käynyt hoidoissa eli nämä hoidot on ennestään yhdistäneet meitä, vaikka olemmekin olleet ystäviä jo nuoruudesta asti. Tämä ystäväni plussasi 3.ivf:n 2. pas:sta. Yhdessä iloittiin hänen raskaudestaan ja koko raskausajan pidimme tiiviisti yhteyttä. Terve vauva syntyi ajallaan, yhteydenpito väheni ja ajattelin sen johtuvan siitä, että vauva-arki on uusi ja ihmeellinen asia, väsyttäväkin. Välillä soittelin ystävälleni, mutta puhelut loppuivat parin minuutin jutustelun jälkeen yleensä siihen, että piti lähteä vaunulenkille tai alkaa siivoamaan, kun on vieraita tulossa tms.
Tänään törmäsin tähän ystävääni vauvansa kanssa ihan livenä. Hän oli tosi vaivautuneen oloinen, kun juttelimme. Kauaa emme ehtineet kuulumisia vaihtaa, kun hän totesikin, että pakko lähteä kotiin tekeen ruokaa. Eipä tullut viimeisenä kommenttina sitä, mitä yleensä: "Hei, soitellaan ja nähellään!"... Viimeinen kommentti oli: "Me mennään nyt, ei muuta ku oikein hyvää jatkoa teille!"
Ilmeisesti tämä ystävä ei halua enää olla tekemisissä. Ihan kuin olisi unohtanut, ettei lapsettomuus ole mikään tarttuva tauti!!!

 

no voi jösses mikä kaveri!!! :O vituttaa sun puolesta tuommoset!!
mulla ihan samat fiilikset kunkrisulilla,toivon keskenmenoa jopa yhdelle entiselle ystävälleni! toisten mielestä varmaan hirveetä mutta minusta tuntuu tältä!! vauvamasu kuvia facebookki täynnä ja yhtä onnellista odotusta! heivasinkin sen listoiltani samantien kun eka mahakuva ilmesty! se koitti pyytää uudestaan kaveriksi mutta en suostunu! kiehuttaa edelleen aatellakkiin että se on paksuna ja kohta kait se synnyttää! aaarrgghhh!!! toivottavasti ei pyydä kummiksi,jos pyytää kieltäydyn. en voi enkä halua. en pysty.

 

No huh huh. Ei kai tässä nyt niin epätoivoisia ja ilkeitä olla että aletaan toisille keskenmenoja toivomaan. Joku raja sentään!

 

Tipsu78

Tämä on kiukkuketju täällä on oikeus sanoa asioita mitä ei muualla kehtaa uskalla...
Ja kyllä välillä sitä on niiiiin katkera ja viittuntunut , että sitä ei toivo toisten onnistumista , mut ei se sitä tarkota et täällä murhat on mielessä :kieh:

Mut mun mielestä jos tämä on niitä ainuita paikkoja missä uskaltaa vittuuntumista purkaa niin toisten purkaantumista ei pidä tulla arvostelemaan vaan mölyt voi pitää omassa mahassaan, koska toisinaan vitä kiukuttaa niin pirusti!!

T: Leppis

 

onkohan nää raskaudella hehkuttajat hetkeekään miettiny miltä sellaisista ihmisistä jotka eivät saa lasta tuntuu?!? tai jos heillä itsellä meneekin jokin pieleen odotuksessa,tuliskohan sitten mieleen että olisi sitänyt pitää matalampaa profiilia!?

Eikö raskaudesta saisi iloita ja jakaa onnea muitten kanssa, koska joillakin asia on vaikea? Etkö sinä iloitsisi omasta raskaudestasi ja ylpeänä antaisi masun näkyä? En nyt tarkoita sinua teilata. Tarkoitukseni on vaan saada vastaus kysymykseen. Katkeria fiiliksiä on välillä itsellänikin eli ne tunteet ymmärrän kyllä, mutta en ymmärrä miten toisen raskaus muka on itseltä pois ja sitä, miksi raskaudestaan ei saisi näkyvästi iloita.

Vauvauutiset sattuvat välillä. Kiukuttaa, kun itsellä ei onnistu, turhauttaa tämä loputon odottaminen ja ärsyttää kalenterin mukaan eläminen. Varsinkin nopeat ja vahinkotärpit ärsyttävät vaikka itsellenikin on yksi helposti alkunsa saanut lapsi suotu. Se on silti vain minun ongelmani. Raskautuneilla ja vauvan saaneilla on oikeus iloita onnestaan. En minäkään onneani piilottele sitten, kun vihdoin onnistun. Kaiken tämän jälkeen olen ansainnut nauttia raskaudesta ja uudesta vauvasta. Minusta se ei ole itsekästä vaan varsin luonnollista.

Tämä ketju on kiukun purkauksia varten ja hyvinkin tarpeellinen. Koitetaan kuitenkin muistaa (ihan jo omankin jaksamisen vuoksi), että mieltä ei kannata myrkyttää negatiivisilla ajatuksilla. Mitä enemmän toisten onnesta kiukkuuntuu, sitä enemmän sallii itselleen voimia vievää pahaa mieltä. Toivotan kaikille paljon voimia tilanteesta selviämiseen ja tietenkin vauvaliimaista plussatuulta! Käykää rohkeasti puhumassa tunteistanne myös ammattilaiselle, jos vähänkin tuntuu tarpeelliselta. Yksin ei tarvitse jaksaa, ammattilainen voi auttaa henkisen taakan kanssa.

 

Siis mitä ihmettä kiukkuketjussa tekee moralistit haukkumassa muiden kiukkua? Painukaa sinne missä pippuri kasvaa, ihan sinne samaan paikkaan missä ne julkkis-odottajatkin saisivat kuulua ;D

Siis oikeasti, miksi tulla lukemaan tällaista ketjua, jos kokee tarvetta moralisoida muiden kirjoituksia? Jos ei itse kerran kiukkua ja ole katkera ja tunne vihaa yms yms. niin miksi sitten lukee ylipäänsä, otsikko lienee aika selvä.

Ja terapeuteista yms tietää kyllä varmaan ihan kaikki asian kanssa painiskelevat ja moni terapiassa käykin. Kaikella ihmisen tekemisellä on oikea aika ja paikka ja moralisoinnille ja avun tuputtamiselle juuri tämä yksittäinen ketju ei ole se millään lailla moraalisesti tai empaattisesti oikea.

Ja siltä varalta, että joku nyt ihan uteliaisuuttaan on tullut lukemaan ja kauhistunut negatiivisten tunteiden määrää niin voin vakuuttaa, että tämä ketju ei ole kenenkään siinä kirjoittavan persoonallisuusanalyysi tai ylipäänsä minkäänlainen kuvaus luonteesta. Nämä kirjoitukset ei ole harkittuja ja suunniteltuja vaan purkauksia ja on se nyt kumma, jos niitä ei osata sellaisiksi lukea.

 

krisuli > Enhän minä kenenkään kiukkua arvostellutkaan saati tuominnut. Ihan ymmärrettäviä ja luonnollisia tunteitahan nuo ovat ja hyvä vaan, että jonnekin voi purkaa. Mainitsin myös, että itseänikin kiukuttaa, turhauttaa ja katkeriakin fiiliksiä löytyy. Tiedän siis senkin, ettei purkausten perusteella voi määritellä ihmistä. Sinä itse nyt ymmärsit minut väärin. Minä vain muistutin, että negatiivisista tunteista huolimatta kannattaa keskittyä enemmän positiivisiin eikä antaa niille ikäville ajatuksille liikaa valtaa.

Missään ei myöskään lue, että kommentointi ja kysymysten esittäminen olisi kiellettyä. Tämähän on keskustelupalsta. Kysymyksiin vastauksia saamalla on mahdollisuus oppia ymmärtämään sellaisiakin ajatuksia, jotka itselle ovat vieraita. Jokainen elää tilannetta tavallaan ja itse koen vahvistavana asiana myös sen, jos opin muiden kokemuksista ja tuntemuksista jotain uutta, esim. opin ymmärtämään itselle vierasta tunnetta. Tästä esimerkkinä vaikka sellainen, että omaan katkeroitumiseen oli helpompi suhtautua, kun olin lukenut muiden kokemuksista. Olin jo ymmärtänyt, että se on ihan luonnollista ja pääsin käsittelemään tunnetta sen sijaan, että olisin tuntenut siitä huonoa omaatuntoa.

 

Samaa mieltä macy grayn kanssa
Itseänikin v*****aa välillä koko touhu näiden lapsettomuushoitojen ympärillä ja jatkuvat epäonnistumiset ja toisten onni, elämän "helppous" jne... Mut niin alas en ole vielä vajonnut että alkaisin toivomaan toisille keskenmenoja tai muita ikävyyksiä.
Ja nimenomaan tämä on keskustelupalsta, jossa kaikki mielipiteet on sallittuja.

 

Anteeksi jos olen joitakin henkilöitä kauhistuttanut kommenteillani ja tuntemuksillani joita sen hetkiset fiilikseni pintaan toivat. vetäydyn itseeni ja pidän kiukkuni sisälläni. varmaan näin pääsee kaikki helpommalla ja kertyypähän sitä p*skaa ja huonoa oloa enemmän sisälle. en vain tiennyt että kaikkien lapsettomien ja hoitojen kanssa kamppailevien täytyy tuntea samoin ja täällä(kään) ei saa kiukustaan purkaantua. tämä tosiaan todistaa että kukaan ei voi tietää miltä minusta/meistä tuntuu.

 

Nähtävästi tännekkään palastalle ei sit kannata enää purkaa kiukkuaan koska saa moraalisaarnan niskaansa mitkä ajatukset tunteet on sallittuja ja mitkä ei :headwall:

Mun puolesta voi heivata koko ketjun vi****n mä en tänne ainakaan kiukkuani enää pura taon päätäni
mielummin seinään...

T: Tympääntynyt Leppis

 

Oho! Onpas osa tulkinnut minut voimakkaan negatiivisesti. Epäilempä, että osa on lukenut teksteistäni vain osan tai ainakaan ei ole lukenut ajatuksella. Edellisessä viestissä koitin vielä teroittaa sitä, että en ole ketään tuomitsemassa vaan halusin keskustelun kautta oppia ymmärtämään sellaisiakin ajatuksia, ja tunteita, jotka itselleni ovat vieraita. Kokemuksethan ovat yksilöllisiä eikä tunteilleen mitään mahda. Ei niissä ole mielestäni mitään moralisoimista. Se, että joku ei ymmärrä toisen ajatuksia ja tunne samoin ei suinkaan tarkoita sitä, että tuomitsisi eri tavalla ajattelevat ja tuntevat.

Onhan tämä raskas aihe, mutta enpä osannut odottaa tämmöistä soppaa kysymyksen esittämisestä. Olen todella pahoillani!