Ihana ketju!
Varsinkin aloitusviestin suhteen voin allekirjoittaa monta kohtaa.
Meillä yrittämistä takana vasta 8 kk ja nyt menossa yk5. Mulla siis pitkät kierrot, PCO, en tod.näk. ovuloi jne. Nyt ollut Terolutit apuna ja ehkä myöhemmin syksyllä Clomit ja tarkemmat tutkimukset. Teroluteja söin ensin 3 kk ja nyt tauko menossa eikä menkkoja näy.
Parille ihanalle ystävälleni kerroin silloin, kun aloimme yrittämään lasta. Tämä oli vika tikki. KUKAAN heistä ei ymmärrä. Hokevat vain: "Kyllä se tärppi käy, kun lopetat stressaamisen". Argh, olis kiva, kun edes kierrot pelaisi! Mutta nytkin menossa kp 52 ja pakko hakea seuraava 3 kk:n Terolut-kuuri, kun menkoista ei ole tietoakaan ja r-testi viimeksi tänään aamulla negatiivinen.
Ja helppo se niiden on sanoa, jotka eivät edes halua lapsia tai tulevat raskaaksi, kun vain ajattelevatkin seksiä (ehkä hieman kärjistetysti sanottu, mutta kuitenkin). Toiset tulevat raskaaksi helpommin kuin toiset. Toiset sitten taas jaksavat yrittää 5-6 vuotta ilman, että hakeutuvat minkäänlaisiin tutkimuksiin. Miksei porukka voi ymmärtää, että meitä on erilaisia? Jos mun kierrot olisivat esim. 30-40 päivää, niin eihän tässä olisi mitään hätää, mutta kun kierrot ilman Teroluteja ovat olleet noin 70 päivää, niin ei tässä paljon jaksa katella ja ihmetellä. Ja kun kerta hoitoja ja tutkimuksia on saatavilla, niin miksei niitä hyödyntäisi?
Ja miksi rankaistaan siitä, että kun elämäntilanne olisi sopiva ja vauva olisi tervetullut, niin sitten tämä on pelkkää paskaa kuukaudesta toiseen? Mitä jos kohtalo yrittää tällä viestittää, ettei mun avokki ole mulle se oikea? Liian syvällisiä tulee toisinaan pohdittua, mutta minkäs teet. Ja lähinnä täällä netissä näitä mietinkin. En viitti enää kellee mitään puhua. Kuuntelen kyllä toisen valitukset huonoista suhteista isännän sukulaisiin, toisen rakas heppa lopetetaan syksymmällä ja sitä itketään jo valmiiksi jne jne. Mitä jos noi asiat mun mielestä on vähäpätösiä ja alkaisin vain hokemaan "Kyllä se siitä"?!
Meillä nyt laitetaankin varsinainen yrittäminen jäihin ainakin loppuvuodeksi. Syön kiltisti ton 3 kk:n kuurin ja katsellaan sitten, tapahtuuko mitään positiivista.
Vaikkei tätä kukaan lukisi, niin sainpahan nyt purkautua. Kiitos siitä.