Ulkomailla asustelevat ohoi!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja heiti ja neiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

heiti ja neiti

Vieras
Loytyyko teita muita ulkomailla asuvia?
Huomasin etta Ruotsissa ja Norjassa asuville on ketjut mutta entas muualle maailmaa paatyneet?

Itse asun Espanjassa ja kuten aikasemmin mainitsinkin niin kielitaito tuottaa valilla ongelmia..taalla kun ei englantia juuri puhuta ja espanjaa olen vasta opiskelemassa. Kylla sita jo jotenkuten parjaakin mutta valilla menee kylla sormi suuhun!

Terveydenhuolto taalla on kylla hyvin jarjestetty, samanlaista neuvolajarjestelmaa kuin Suomessa ei ole mutta terveyskeskuksessa kaydaan punnituksissa ja kokeissa erikoislaakarin luona. Ultrat on sitten jarjestetty erillisella klinikalla, erittain ammattitaitoiselta toiminnalta vaikutti joskin ehka vahan persoonatonta: sellaista viidessa minuutissa sisaan ja ulos-meinikia. Tosin onhan sita vaestoakin taalla..

Mutta te muut olisi mukava kuulla kokemuksistanne/vaikeuksistanne jne ja miten koette raskauden/synnytyksen ulkomailla.

 
Moikka,
Minä vietin alkuraskauden Kiinassa (viikolle 28 saakka). Nyt olen kuitenkin palannut Suomeen ja aion synnyttää täällä. Kieliongelmat ovat hyvinkin tuttuja, ainakin kaupoissa ja ravintoloissa. Ravintolassa syömisen ongelman ratkaisin niin, että pyysin yhtä paikallista kirjoittamaan lapun kiinaksi erityistoiveista ruuan suhteen (liha kypsää, maitotuotteet pastöroituja, ei tuoreita kasviksia annokseen ym.). Sen jälkeen ravintolassa syöminen onnistui ihan kiitettävästi.

Terveydenhuolto oli järjestetty länsimaalaisella lääkäriasemalla. Seuranta oli varmasti paikoin paljon tarkempaakin kuin täällä Suomessa (esim. ultrattiin melkein joka kerta ja tapaaminen oli aina lääkärin kanssa).

Vauvan kanssa olisi sitten tarkoitus palata aikanaan takaisin Kiinaan ja opetella vauvan hoitoa kiinalaisittain ;)
 
Heip, ensimmäinen lapseni syntyi Sveitsissä. Siellä kävin kaikissa tarkastuksissa ja kokeissa oman kynegologin vastaanotolla. Samainen kynegologi hälytettiin mukaan myös synnytykseen, joka tapahtui keskellä yötä. Olin siis hyvissä käsissä koko raskausajan ja synnytyksen. Myös lapsivuoteesta jäi positiiviset muistot.

Lapsen synnyttyä kävin itse jälkitarkastuksilla samalla omalla kynegologilla, kun taas kaikki lapsen asiat hoidettiin lastenlääkärin yksityisvastaanotolla. Alkuvaiheessa kätilö kävi (muistaakseni kerran, pari) myös kotona esim. leikkaamassa lapsen kynnet ja katsomassa miten napa oli parantunut ja miten äiti ja lapsi jakselivat.

Nyt odotan Suomessa toista lastani ja olen ollut tyytyväinen terveydenhuollon palveluihin täälläkin, vaikkakin aika eri tavalla kaikki on järjestetty. Lääkäriin ilmeisesti "pääsee" vain, jos on ongelmia. Olen täälläkin ollut yksityisen hoivissa mutta raskauden lähdettyä käyntiin aloin käyttää julkista terveydenhuoltoa joka on pelannut aivan hyvin tähän mennessä.

Synnytys vain jännittää, tuntuu vähän hassulta, esim. jos kesken polttojen lääkäri tai kätilö vaihtuu tms. Mutta, luottavaisin mielin...
 
Täällä toinen, joka asusteli Kiinassa. Olisin ollut valmis myös synnyttämään siellä, mutta miehen ulkomaankomennus loppui juuri sopivasti ja palasimme Suomeen rv:lla 29. Raskaudenajan sairaanhoito oli minusta siellä hyvin järjestetty, mitä nyt välillä oli olo, että on liukuhihnalla, ja olisi kaivannut sitä, että lääkäriä ja sairaanhoitajia ihan oikeasti kiinnostaa, että miltä minusta tuntuu.

Kiinassa minua ahdisti eniten ihmisten omituiset uskomukset ja asenteet. Siellä raskaana ei saisi tehdä yhtään mitään, ei kantaa kauppakassia, liikkua paljon, omistaa lemmikkieläimiä, katsoa telkkaria, käyttää kännykkää, mikroa tai kopiokonetta jne... Synnytyksen jälkeen ei kuukauteen saisi käydä suihkussa tai edes pestä hampaita. Jos et tottele näitä uskomuksia, ihan vieraatkin ihmiset vihjailevat, että et ole kovin vastuuntuntoinen äiti.

Mikä yllätti minut, oli se, että heti kun vatsani alkoi näkyä, minulle tarjottiin istumapaikkaa yleisissä kulkuneuvoissa, vaikka yleensä paikoista tapellaan kynsin hampain. Ensin yritin kieltäytyä kohteliaasti, varsinkin, jos paikan tarjoaja oli vanhempi ihminen. Seurauksena oli se, että joku kanssamatkustajista raahasi minut väkisin kädestä istumaan. :)

Raskausaika Kiinassa oli siis ihan positiivinen kokemus. Nyt kyllä olen onnellinen siitä, että vauva syntyy Suomeen, täällä on kuitenkin niin paljon puhtaampaa ja rauhallisempaa.
 
hmm kiinassa ottavat raskauden siis ihan tosissaan :-)

mietin noita elektroniikkalaitteita, ehkapa asiassa on jotain peraakin, eihan meillakaan oikeastaan ole tietoa viela kannykoiden haitallisuudesta..itse huomaan kannettavalla tyoskennellessani (siis ihan ennen raskauttakin) etta ei se elektromagneettinen sately huuhaata ole vaan huono olo siita tulee

mulla on kanssa taalla espanjassa aika liukuhihna olo usein, kaipais sellasta persoonallisempaa otetta ja kieltamatta kylla omaa kielta ja kulttuuriakin vaikka muuten en kylla oikein osaa kuvitella suomessa asuvani. lieko ne hormoonit hyrraa kun kaipaa sita tuttua ja turvallista..

p.s. olen muuten se sama tytteli joka taman ketjun avasi, vaihdoin vain nimea..
 
Minä ilmoittaudun.

Asun Saksassa ja myös synnytän täällä. Olen ollut tähän mennessä oikein tyytyväinen maan menoon ja meininkiin raskauden tiimoilta.

Kerran kuussa pääsee ihan alan erikoislääkärille, mitä suomessa kai tapahtuu vain muutaman kerran koko raskauden aikana. Saisi tietysti mennä kätilöllekin kerran kuussa, mutta itse menen mielummin lääkärille.

Sairausvakuutukseen kuuluu neljä ultrausta. Mukavaa noin usein päästä kurkistelemaan:-) Synnytykseen menen luottavaisin mielin, kun tähänkin asti olen tuntenut olevani niin asiantuntevassa hoidossa.

No, siihenpä tämän maan edut varmaan loppuukin lasten teon kannalta... Maksettua äippälomaa 3,5 kk, sitten ei kai muuta kun pari sataa lapsilisää, eli miehen tuloilla on kitkutettava. Taidan ilmoittautua työttömäksi niin tulee paremmin hynää. Lastentarhapaikkojen puute on kansallinen murheen aihe ja muutenkin kotiäitiajattelu on ihan eri mittakaavassa kuin suomessa - täällä ei ura ja äitiys oikein ole niin itsestäänselvä asia kuin pohjoismaissa. Millähän sitä sitten pääsee takaisin työn pariin.. Vaan sitä on aika miettiä aikaisintaan vuoden päästä.

Iloista masun kasvatusta sulle schatje etelän lämpöön ja terkkuja kaikille muillekin ulkkariodottajille!

Tiffany
 
hihii se masun kasvaminen taalla etelan lammossa ei kylla oikein iloinen asia ole..lampotilat yon alin 25 ja paivan yli 35 hohhoijaa jaa turvottaa..

suomesta kaipailisin nimenomaan tuota kunnon aitiyslomaa ja mahdollisuutta hoitovapaaseen. espanjassa aippaloma on 4kk ja hoitovapaasysteemia ei ole.. mietin kanssa omaa tilannettani etta olisin kylla valmis/halukas jattamaan uranluonnin joksikin aikaa ja jaamaan lapsen kanssa kotiin etta tyottomaksiko tassa on ryhdyttava. itse joudun jaamaan tyosopimukseni takia aitiyslomalle jo syyskuun puolella (LA lokakuun lopussa) eli vauva olisi vasta kolmikuinen kun pitaisi tarhaan pistaa..en oikein kannata ajatusta..
no, elakoon takalaiset alhaiset elinkustannukset eli eikohan sita jotenkuten parjatakin!
 
Hei kaikille,

Mina asun Kanadassa (Ontariossa lahella Torontoa) ja synnytin esikoiseni taalla. Poikamme syntyi kotona katilon avustuksella ja strategiset mitat olivat 4250g ja 54cm. Palkallista aitiyslomaa Ontariossa voi nauttia vuoden paivat, tosin tama ei koskea minua kun oleskelulupahakemukseni ei ole viela kasitelty (olen odotellut jo yli vuoden). Eli maahanmuuttajana minulla ei ole mitaan tukea eika tuloja. Onneksi vaan aviomiehella on kunnollinen tyopaikka ja eletaan tasaisen turvallisesti. Joskus on kylla tullut mieleen etta kylla ne asiat vaan on niin hyvin Suomessa. Meidan pikku mies on nyt 4kk ja mina sain vihdoinkin tyoluvan, tosin nyt on ongelmana mista loytyy hoitopaikka ja toisena ongelmana se etten ole kovin hanakasti menossa toihin. Hoitopaikkoja on ihan olematon maara. Toisaalta ihan onni, ei tarvitse kuin hetken miettia ja jo on sydan kurkussa pelkasta hoitopaikka ajatuksesta. Ihana olla kotona oman pikkuisen kanssa. Katsotaan nyt mita tulevaisuus tuo mukana.

Tsemppista kaikille synnyttajille ympari maailmaa!
 

Yhteistyössä