Kiukkuketju

Rödluvan Mulla tuli ihan itku silmään kun luin tota tekstiä, koska se on ihan kun mun kynästä kirjotettu ja tääkin on ihan paskaa ku pitää itkee joka hemmetin asiasta aina!!!! Sit minuu vituttaa mun yks idiootti työkaveri joka on saanu kokea sen onnen että on raskaana.. Niin hän ITKI sinä päivänä kun sai tietää lapsen sukupuolen.. Oli nimittäin poika eikä tyttö. Tämmöset asiat vaivaa ja vainoaa joka päivä ja koko v*tun maailma pyörii tän lapsettomuuden ympärillä!! :headwall:

 

Isla79: Älä muuta sano! Miehet ei kyllä oikeasti tiedä mitä tää on, kun niiden ei tarvi tehdä mitään eikä niille tehdä mitään, mitä nyt välillä pitää ruikkia purkkiin. Toki varmasti raskasta katsoa vierestä kun toinen kärsii, mutta silti! Ja jos sattuu sopiva päivä niin mies ei voi toimia niin ettei mua harmittais; jos yrittää lohduttaa, kiukkuan että mitä sä tästä muka tajuat. Jos ei lohduta, itken että etkö sä edes välitä Mutta minkäs teet kun se on vaan niin EPÄREILUA.

Babies: Joo, on todella inhaa kun on oikea itku-iita. Ihan mitättömät kommentit tai muut asiat voi aukaista hanat, siihen ei tarvita kyllä kovin suurta ärsykettä. Ja noille idiooteille joille ei kelpaa ku tietynlainen lapsi voi sanoa että anna se mulle sit jos ei teille kelpaa Ja koko maailma väkisinkin ainakin välillä pyörii tän asian ympärillä kun siitä saa muistutuksia aamuin illoin lääkkeiden muodossa ja pitkin kuukautta kk-kierron merkkien muodossa ja sit vielä hoitojen muodossa.

 

Mä en voi käsittää mikä oikeus muilla on tulla raskaaksi ilman piikityksiä, punktioita ja ilman ainuttakaan keskenmenoa!!Minkä helvetin takia mun "vauvat" ei saaneet syntyä tähän maailmaan vaan valuivat pois jo alkumetreillä?! Ja miten hitossa mä voisin olla onnellinen toisten onnesta???!
Kuka täällä näistä asioista päättää...!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mä olen niin VIHAINEN!!!

 

Mua NIIN kyllästyttää levitellä jatkuvasti haarojani tuolla klinikalla. : /

 

Hitsi kun lukee tätä palstaa niin ihan samanlaisia tuntemuksia on ollu täälläkinpäin.. Joskus tuntuu ettei kestä enää ihtensä kanssa.. Ensin pumppaa ihtensä täyteen lääkkeitä ja sitte katkerana kiroaa jokaisen vastaantulijan.. ei sen pitänyt mennä näin.. Pää on ihan sekasin ja keho kans.. Minä en enää usko mihinkään raskausoireisiin.. Tunnen jokaikinen kierto että nyt onnistu ja se kamala pettymys ku testi on negatiivinen.. Joka kuukausi päätän etten tee testiä ennen ku on menkat myöhässä yli viikon ja silti aina teen ja petyn!! :/ Mua myös monesti pelottaa mennä johonki yhteisiin tapahtumiin ku kuitenkin joku kertoo olevansa raskaana tai kertoo kuka on raskaana.. Ja minä joudun heti lähtemään vessaan itkeen omaa kohtaloani.. Ja puolisino hokee tällöin että et sinä voi olla noin herkkä! Minkäs minä sille voin ku musta on tullu tämmönen ja minä voin syyttää tästä ihan vain noita hemmetin lääkkeitä jotka sekottaa mun pään.. Itkua on aika vaikea pidätellä, kun se hemmetin pala on kurkussa! Ja mua ärsyttää kun kaikki hokee että kyllä se vielä onnistuu, kun oot noin nuorikin.. mutta mitä jos ei onnistu?! Jos joku voi mulle sanoa sen että tuun vielä saamaan lapsen niin oon hiljaa mutta kun ei sitä voi tietää.. Sitte en voi kertakaikkiaan sietää sitä että puhutaan, että minä kärsin lapsettomuudesta jos on jo useita lapsia! Kaikkia tässä ei maailmassa ei voi saada, pitää tyytyä siihen mitä saa.. Ja minä olisin niin onnellinenkun saisin edes sen yhden! Joten nyt kun sain vähän purkaa itseäni tänne voin taas jatkaa päivää hieman kevyemmin Tsemppiä kaikille!:heart:

 

Hemmetti että kiukuttaa toi isäntä!! Minä oon kohta jo kolme vuotta jaksanu pitää meitä molempia pystyssä hänen sairautensa ja mielialojen vaihtelun kanssa. Siinä on pitäny omat jutut pitää sisällään ja jaksaa yksin. Pidän itteäni melkosen vahvana ihmisenä mutta tämä lapsettomuus on kyllä saanu ihan matalaksi. Ja kerrankin kun tarvis ihan oikeesti tukea ja YMMÄRRYSTÄ sitä ei saa, toinen vaa v*u kiukuttelee. En edes syö vielä mitään lääkkeitä ja silti on itku kurkussa koko aika. AAARG!!

 

Raivostuttavaa, kun kaikki raivostuttaa!!

Mua ärsyttää olla hormonien ohjattavissa ja nää saakelin PMS-oireet. Finnejä pukkaa, maha pömpöttää ja mies ärsyttää varmaan tahallaan vihjailemalla. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin se, että joku mies naureskellen kommentoi jotai menkoista tai hormoneista, kun itse on pimahtamisen partaalla :kieh: Hyvähän se on kommentoida, kun itellä tasasesti vaan testosteroni koholla... saamarin häntäheikit!!

Babies Mä niin tiedän! Meillä vastaavasta asiasta tilanne kärjistyi pari vuotta sitten niin, että mä keräsin kaiken voimani ja pistin äijän seinää vasten (siis henkisesti)... sen jälkeen onneks meno muuttunu ja mäkin saan tukea ja myötätuntoa. Ne ei vaan tajua, ennen ku vääntää rautalangasta... valitettava totuus myös on, ettei ne muutu ellei itse halua.

Ottaa päähän myös lääkärit tällä hetkellä... varsinkin eräät miesgynekologit. Siis jos on vuosia kärsinyt siitä, et hormonit heittää härän pyllyä ja näkee hel******sen vaivan muuttaen elintapansa, ruokailutottumuksensa, elämänsä(!).. kun lopulta kaiken tän vaivan jälkeen, kroppa sattuu kuukauden toimimaan kuten normaalisti, niin tietysti ne kauan odotetut lääkäriajat sattuu just silloin. sitten setä siellä viisaana tuumailee, ettei tässä nyt mitään vikaa näy. Eipä tietenkään, olenkin kuvitellut kaiken. Setä sais mun puolesta asettua mun housuihin edes yhdeksi päiväksi, jotta vois ikinä tätä ymmärtää. GRRRRRRRRR

Kiitos, kylläpä helpotti.. josko sitä sitten miehen kans ruokaostoksille

 

Nyt kiukuttaa! Pitkän aikaa menikin ihan hyvin, mutta nyt ilmeisesti hormonit ovat taas alkaneet jyllätä... Ensinnäkin, voisivat ihmiset vähän miettiä mitä suustaan päästävät, varsinkin jos tietävät lapsettomuudestamme. Yksikin kaveri alkoi viikonloppuna kahvipöydässä puhua sterilisaatiosta, hänellä kun on jo ne kaksi rakkauden hedelmää. Abortin tehnyt kaveri peesasi vieressä. No, on varmaan aika tuskallista synnyttää suunnittelematon lapsi tähän maailmaan, mutta on se kokonaan ilman lasta jääminenkin! Ja veikkaisin jälkimmäisen olevan vielä tuskallisempaa. Useimmiten kuitenkin ne ei-toivotutkin lapset muuttuvat rakkaiksi syntymän jälkeen.
Toinen joka kiukuttaa on työkaverin mies! Heillä laskettu aika juhannuksena ja ukko on vihainen, kun menee juhannus pilalle! Teki mieli sanoa, että oma ukkoni olisi onnensa kukkuloilla, jos joskus plussa saataisiin, olisi se toimitusaika sitten mikä tahansa päivä vuodesta. Ei oo reilua

 

PRKL!! ollaan pikku hiljaa kerrottu läheisille että käydää väestöliitolla kun ei vauvaa kuulu. Jotkut on kysellyt että koska on LA. Anteeksi vaan mutta mistä lähtien lapsettomuus klinikan ovesta on tultu raskaaksi!! Sitten tänää löyty varmuudelta iso polyyppi nii mitä hel*ettiä mun äitee tokas "kait se lääkäri sano ettei saa liikaa yrittää ja stressata" Joo siitähän tämä onki kiinni. kolme vuotta ollaan yritetty liikaa ja stressattu. Lakataa vaan stressaamasta ja yrittämästä niin avot vauva ilmoittaa tulostaan. Eihän polyyppiä kannata poistaa eihän? *puuh* johan helpotti..

 

tulen tänne purkamaan tuntojani minäkin :kieh:

inhoan, siis inhoan noita "syö vitamiinia ja zadam olet raskaana"
"ekasta kierrosta en raskautunut, mutta toisessa otin greippimehut mukaan ja zadam"
"lopetin stressaamisen ja zadam"
"nostin jalat ylös seksin jälkeen ja zadam"
ZADAM perkele.

 

Mahtavaa huomata kun perusnegatiivinen asenne saadaan toisen hoidon ajaksi positiiviseksi, niin mitäs sitten. Maailma potkii päähän vaan lujempaa. Rakkuloita tuli enemmän, munasoluja 4 ja vain yksi alkio. no eipä siinä mitään. Sit ei tehdäkkään siirto kun kohdussa jotain stanan nestettä.. Voi #%/&%
Sitten odotellaan taas monta kk ennen pas ja taas odotellaan selviääkö se yks ja ainut edes sieltä ja sit jos ei onnistukkaan niin per#¤% jos viimeistä hoitoa ei ehditä tekemään tälle vuotta.
Kyllä nyt muuten vit"#¤%

Kiitos ja anteeksi!

 

Joidenkin mielestä en kuuluisi tänne valittamaan, kun meillä on jo yksi lapsi. Mutta kaikki muut ketjut vain lisäävät masennustani, kun ihmiset selittävät kuinka monta alkiota heillä on pakkasessa odottamassa.

Tilannetaustaa: IVF-ICSI on ainoa mahdollinen hoitomuoto. Miehen siittiöntuotanto on mitä on anopin raskaudenaikaisen tupakoinnin seurauksena, määrä vähäinen, suurin osa kuolleita, lopuista suurin osa epämuodostuneita. Oma kroppani toimii, en tiedä kuinka kauan. Ikää 36 v. eli huonompaa kohti mennään. Tyttömme sai alkunsa kolmannesta IVF:stä. Se oli ainoa kerta, kun mitään on saatu pakastimeen. Nyt toista yrittäessä on käyty läpi yksi PAS ja neljä IVF:ää. Viimeisimmästä eilen negatiivinen HCG-tulos. Esikoistamme yritettäessä miestäni pelotti, kun ei tiennyt mitä olisi edessä, jos hoito onnistuisi. Eilen hänkin itki, kun tietää miten ihanaa lapsen saaminen olisi. Miksi tämä on niin helvetin vaikeaa?

Vaatehuone ja autotalli pursuavat tavaraa: vaatteita, vaippoja, rattaita, turvakaukalo, vauvapulkka,... Kaikki odottamassa sitä toista ja jatkuvasti muistuttamassa asiasta. Rahat on loppu. Kelalta pitäisi hakea korvauksia, kun ei niitä enää automaattisesti saa. Pelkästään apteekkiin meni viime hoidossa ainakin 1800 e. Nyt oli viimeinen mahdollisuus ehtiä saada toinen, ennen kuin hoitovapaa ehtii loppua. Työpaikkaa ei todennäköisesti ole odottamassa, kun työsuhteeni hyllytettiin tytön syntymäpäivänä yt-neuvottelujen päätteeksi. Olin vielä synnytyssalissa soiton tullessa. Jos palatessa ei ole sopivaa avointa työpaikkaa tarjolla, se on sitten potkut. Kyllähän me miehenkin palkalla jotenkin pärjäiltäisiin, mutta kun kaikki vähänkin liikenevä menee lisääntymiseen. Yksi 20 tE perintö meni samantien visalaskuun ja talouden tasapainottamiseen ja seuraavaan hoitoon. Helvetti sanon minä. Kun voisi vain elää ja nauttia ja olla onnellinen.

Kiukuttaa, kun ei pysty vain olemaan onnellinen. Ollaan sentään hengissä. Veljeni vaimolta katkesi viikko sitten verisuoni päästä, hän makaa edelleen Töölössä teholla hengityskoneessa. Heillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset.

 

TaikaJuulia: Saahan sitä tulla kiukuttelemaan kun siltä tuntuu. Itsekin kirjoitin että mua kiukuttaa ihmiset jotka valittaa olevansa lapsettomia jos kuitenkin niitä lapsia jo ennestään on. Se ei toki tarkoita etteikö sinulla olisi ihan yhtä suuri oikeus kiukkuun ja suruun kuin minullakin, oma viestini lähinnä heijastikin sitä miten on aikoja jolloin ihan vaan kaikki kiukuttaa, syyttä tai syystä. Joskus vaan tuntuu siltä että juuri itsellä on kurjinta eikä kukaan muu tajua mistään mitään Kuulostaa tosi rankalta kyllä teidänkin tarina, voimia toivottelen! :hug:

 

TaikaJuulia: kuulostaa kyllä todella rankalta. Siis 7 ivf:ää elämän aikana jo takana. Olisin minäkin aika vihainen. Itse olisin kyllä onnellinen, jos saan edes yhden lapsen hoidoilla. En jaksa elää missään fantasia-maailmassa hoitojen onnistumisen suhteen... päivä kerrallaan. Ihailen niitä, jotka pistävät koko perheen pystyyn pelkästään hoidoilla. Tiedän, etten pitkän lapsettomuuden jälkeen jaksaisi montaa vuotta hoitoja. Jaksamisia kaikille näissä masennuksen alhoissa...

 

A-ML samaan olen törmännyt, että lapsettomuushoito on joillekin = naps! Raskaana! Kaverikin puhui koko ajan mulle niin kuin oisin raskaana, kun tiesi meidän käyneen hoidossa.
Äitini taasen puhui ekan hoidon yhteydessä, että miten hän ensi talvena lykkää vaunuja kadulla. Onhan se kiva, että toiset ovat toiveikkaita meidän puolesta, molemmat kuitenkin on jouduttu palauttamaan takaisin maan pinnalle.
tunturihilla Stressistä huomauttaville kannattaa vastata, että kyllä sitä naiset ovat raskautuneet jopa keskitysleireillä ja elimistön stressitila on varmasti ollut paljon pahempi kuin meillä.
TaikaJuulia hurjan monta hoitoa olet jaksanut läpikäydä. Itsellänikin taas työasiat huonolla tolalla, mutta niistä en jaksa stressata.
Mansikkatyttö me ollaan kanssa miehen kanssa päätetty, että ainokaiseksi jää, jos lapsi joskus saadaan. Mieli voi tietysti aina muuttua, mutta tulee se ikäkin jossain vaiheessa jo vastaan.

 

NYT on aivan pakko avautua.
Kaikkea olen sukulaisilta nja ystäviltä ja tuttavilta kuullut mitä meidän tulee tehdä että tulisin raskaaksi. Nämä kaikki erinomaisen hyvät kikkakolmoset olen ottanut kiltisti vastaan mutta eilen meinasin räjähtää!!
Rakas anoppini tuumasi minulle että minun INTOILUNI KASVISRUOKAA KOHTAAN ON PILANNUT HÄNEN ARMAAN POIKANSA SIITTIÖT! Kyllä. Olen syyllinen. Mieheni joutuu syömään kasvisruokaa kaksi kertaa viikossa. Kuulemma tämä proteiinipuutos on johtanut meidät tähän tilanteeseen.
Minä en enää jaksa. Minä en niiiin enää jaksa. Sama on kai lopettaa lapsettomuushoidot ja keittää lihasoppaa. Kiitos ja anteeksi.

 

Virvatulia: Lähdetään vetämään anoppia turpaan! Olen mukana! :kieh:

 

Virvatulia Mie tulen kans mukaan

 

virvatulia, messissä myös! (liha)lätty lätisemään. uskomatonta potaskaa on kyllä anoppi suustaan päästänyt! tää on kyllä paras (pahin) aikoihin!

 

Kannattaa vihjailla että anoppi itse on tainnut naukkailla alkoholia enemmänkin raskausaikana. Mä laittaisin välit poikki tollaisen ääliön kanssa.

 

Kasvissyönti no jopa löytyi syy meidänkin lapsettomuuteen, ollaan molemmat kasvissyöjiä! Mitenköhän kehitysmaiden naiset sitten lainkaan raskautuu, siellä kun tuppaa ravinto väkisinkin olemaan kovin puuro- ja kasvispainotteista.
Vaikuttaako naisen raskauden aikainen juominen poikalapsen tulevaan siittiöntuotantoon? Mietin vaan, kun mun miehellä on huono sperma ja anoppi on alkoholisti ja alkoi epäilyttää, että oli sitä jo 31 vuotta sitten...

 

Kiitos saamastani myötätunnosta

Mihin avaruuteen nuo kaikkitietävät anopit oikein pitäisi singota... Kukahan kertoisi ihan yleismaailmallisesti kaikille anopeille, että heidän rakkaiden poikiensa siittiötehtaan peruspalikat rakentuvat raskausajan ensimmäisen kolmen kuukauden aikana eli heidän aikaansaannoksenaan. Sen jälkeen vaikutusmahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät. Meissä tyhmissä miniöissähän se vika tietysti on. Tuskinpa sitä lihasoppaakaan sitten osattaisiin oikein tehdä...

 

kasvissyöjiä ollaan täälläkin, löytyipä syy!! :kieh:

ymmärrän ihmisten kiroilut anopeista täällä, ihaniakin anoppeja kuitenkin on. tai ei ole ainakaan täällä enää, eilen menetettiin hänet ja se mahdollisuus että sattuu hyvä anoppi kohdalle on joku 0,001%. eikös sekin ihminen sitten kuole. muut saa lapsia ja meillä vaan vähenee ihmiset ympäriltä.

 

Hyvä juttu pekku anopin teoista vihjailu, jos joskus ne oikein rupeaa keljuilemaan

tunturihilla täällä taidan kuulua siihen 0,001 prosentin ryhmään, jolla mukava anoppi. Tosin anoppi ei tiedä tilannettamme..
Osanottoni menetyksestäsi :hug: Toivon paljon jaksamista sinulle!!

 

Ekaa kertaa tähän kirjoittelen, mut nyt kiukuttaa.

Kolme vuotta yritystä. 1 OI, 2 tavallista clomikiertoa, 1. inssi clomeilla, Toukokuussa 1.ICSI, josta vain yksi normaali alkio. Marraskuussa 2.ICSI muuttui inseminaatioksi vikassa ultrassa. Nyt maaliskuussa 2.ICSI:n uusintakin meinaa mennä pieleen. (Tuli kysta tai johtofolli) Jonot menee syyskuulle, et päästäs kolmatta kertaa yrittämään toista ICSI:tä. MUA RAIVOSTUTTAA se, että joudun jonottamaan kohtuuuttomia aikoja, työntämään itseeni kamalan määrän hormoneja, käymään ultrissa, pistämään elämäni tauolle siksi aikaa ja AIVAN TURHAAN.:kieh:

Polillamme on uusi käytäntö, että ei ole 0-ultraa ollenkaan. :headwall:Ja mä olen nyt tämän uuden käytännön uhri. Kysta tai johtofolli olis huomattu siinä.

Oonko mä ainut jolla menee näin pieleen?? Saan kai olla nyt katkera?? Tää on niin epäreilua..

Kiitos ja anteeksi