Sama ärsytti minua kun katsoin "sydänääniä"- ohjelman, ja siinä henkilö, joka odotti toista lasta, hoidoilla, sanoi että "seuraava lapsi tilattiin keväälle, ja keväällähän se syntyy" tai jotain vastaavaa. Luulisi että hoidoissa ollessaan varsinkin tajuaa sen ettei niitä lapsia nyt vaan tilata. Argh..
Kiukkuketju
- Viestiketjun aloittaja Kukka77
- Ensimmäinen viesti
Kaikkien edellä mainittujen lisäksi mua kiukuttaa se, että kuukaudesta toiseen kyttään ovista, harrastan seksiä, kuvittelen raskausoireet ja sitten itken päivästä toiseen, kun kuukautiset alkavat. Miksi olen niin tyhmä, että kuvittelen ja jaksan uskoa, että nyt just tästä kierrosta raskaudun luomusti, kun niin ei ole tähänkään mennessä tapahtunut!?
itsellä ihan samat fiilikset...nykyään vielä kaikki menkkaoireetkin kuvittelee raskausoireiksi...ja pettyy...kiukuttaa :kieh:
No nyt kiukuttaa... 
Ex kaveri odottaa jo toista tämän meidän väännön ajalla... Tai siis aloitettiin yrittäminen kun heillä oli jo tilaus "sisällä" ja nyt toinen aluillaan... tänään ihanasti naamakirja sen minulle läväytti
Harmittaa kun aikaa vaan kuluu, eikä oikeastaan itsekään tajua sen ajan kulua, vasta kun tällaisia pieniä iskuja tulee. Meidän yritys piti ajoittaa vähän niinkun samaan aikaan toisen kaverini kanssa... Heillä tärppäs ekasta ja tytsyhän on jo melkoinen matami... Meillä edelleen treenataan.
Minäkin voin kertoa syyllistyneeni tuohon ns. ajoitukseen. Olin aikoinaan hyvin selkeästi päättänyt että lapsi syntyy joko alkutalvesta tai alkukesästä. En haluaisi olla kesällä viimeisillään raskaana ja tuo talvi taas oli ihan omista koulutraumoista johtuvaa... Siskolla ja veljellä on kaikki lapset tärpänny laakista ja veljellä vähän vahingossakin... Oli minullakin suuret toiveet aikoinaan ja vankka usko raskautumiseen.
Noooooooh... muutama talvi meni jo... Meni se hyväpalkkainen vuosi jonka verotuksen mukaan piti äippärahat tulla yms. Meni aika kauan sitten.... Nyt mennään hoitoja, hoitoja ja hoitoja.... Joskin niitäkin näköjään aika hitaasti kun on olemassa pääsiäistä, kesää yms tylsää lomaa jotka estävät hoidot. Jurkele!!!
Ex kaveri odottaa jo toista tämän meidän väännön ajalla... Tai siis aloitettiin yrittäminen kun heillä oli jo tilaus "sisällä" ja nyt toinen aluillaan... tänään ihanasti naamakirja sen minulle läväyttiHarmittaa kun aikaa vaan kuluu, eikä oikeastaan itsekään tajua sen ajan kulua, vasta kun tällaisia pieniä iskuja tulee. Meidän yritys piti ajoittaa vähän niinkun samaan aikaan toisen kaverini kanssa... Heillä tärppäs ekasta ja tytsyhän on jo melkoinen matami... Meillä edelleen treenataan.
Minäkin voin kertoa syyllistyneeni tuohon ns. ajoitukseen. Olin aikoinaan hyvin selkeästi päättänyt että lapsi syntyy joko alkutalvesta tai alkukesästä. En haluaisi olla kesällä viimeisillään raskaana ja tuo talvi taas oli ihan omista koulutraumoista johtuvaa... Siskolla ja veljellä on kaikki lapset tärpänny laakista ja veljellä vähän vahingossakin... Oli minullakin suuret toiveet aikoinaan ja vankka usko raskautumiseen.
Noooooooh... muutama talvi meni jo... Meni se hyväpalkkainen vuosi jonka verotuksen mukaan piti äippärahat tulla yms. Meni aika kauan sitten.... Nyt mennään hoitoja, hoitoja ja hoitoja.... Joskin niitäkin näköjään aika hitaasti kun on olemassa pääsiäistä, kesää yms tylsää lomaa jotka estävät hoidot. Jurkele!!!
kiukuttaa...kiukuttaa se etten jaksa enää tätä piinailua...oireiden vahtaamista, pettymystä kerta toisensa jälkeen. Kiukuttaa ja v***ttaa kun naapurin akka kulkee rööki huulessa ja on viimesillään raskaana(ja samalla kertoilee kaverilleen miten kauheeta oli kun joutuvat neljä kuukautta stressaamaan etteikö lasta tule ollenkaan), miks tommoset vastuuttomat ihmiset sitten lapsia enkä minä,joka tekisi kaikkensa taatakseen lapselle terveet lähtökohdat.
Mua kiukuttaa ihmiset, jotka kertovat tietävänsä miltä tuntuu lapsettomuus kun hekin yrittivät ensimäistä lastaan jopa puoli vuotta...ja samaan hengenvetoon kerrotaan miten rankkaa on ties kuinka monen lapsen kanssa ja pitäis olla niin onnellinen siitä että mehän miehen kanssa saadaan mennä niinku halutaan...entä jos en halua mennä enää, haluan sen lapsen...
itkettää ja kiukuttaa...ei jaksa enää :'(
Mua kiukuttaa ihmiset, jotka kertovat tietävänsä miltä tuntuu lapsettomuus kun hekin yrittivät ensimäistä lastaan jopa puoli vuotta...ja samaan hengenvetoon kerrotaan miten rankkaa on ties kuinka monen lapsen kanssa ja pitäis olla niin onnellinen siitä että mehän miehen kanssa saadaan mennä niinku halutaan...entä jos en halua mennä enää, haluan sen lapsen...
itkettää ja kiukuttaa...ei jaksa enää :'(
En ole täällä paljoa kirjoitellut, mutta nyt on pakko purkaa...
Kiukuttaa vauvakuume, sillä minun piti olla se joka ei niin hermoile tämän asian kanssa ja kuinkas kävikään. Kiukuttaa positiivinen ajattelu kun lääkäri sanoo ettei ole dominoivaa follikkelia, niin silti mietin että entä jos sittenkin ja yritystähän meillä on takana kuitenkin pari vuotta, niin luulisi ettei aina jaksa miettiä että jos sittenkin.
Ärsyttää pala kurkussa, miksi ei voi olla viileän rauhallisesti tämän epäoikeudenmukaisuuden edessä. Miksi me ei vain voida onnistua ja ennen kaikkea miksi se toisilta onnistuu niin helposti?
Kyllä, olen katkera ja kateellinen enkä osaa suhtautua tähän aikuismaisesti olemalla täysin onnellinen kaikkien onnistuneiden puolesata vaikka se ei minulta olekkaan poissa.... ehkä huomenna taas paremmin...
ja ennen kaikkea mistä niitä odottavia äitejä aina ilmestyy... ja sekin vielä kun facebookissa ollaan niiiin raskaana niiin raskaana ja seurustelua on takana vähemmän kuin meillä yritystä....argh
Kiukuttaa vauvakuume, sillä minun piti olla se joka ei niin hermoile tämän asian kanssa ja kuinkas kävikään. Kiukuttaa positiivinen ajattelu kun lääkäri sanoo ettei ole dominoivaa follikkelia, niin silti mietin että entä jos sittenkin ja yritystähän meillä on takana kuitenkin pari vuotta, niin luulisi ettei aina jaksa miettiä että jos sittenkin.
Ärsyttää pala kurkussa, miksi ei voi olla viileän rauhallisesti tämän epäoikeudenmukaisuuden edessä. Miksi me ei vain voida onnistua ja ennen kaikkea miksi se toisilta onnistuu niin helposti?
Kyllä, olen katkera ja kateellinen enkä osaa suhtautua tähän aikuismaisesti olemalla täysin onnellinen kaikkien onnistuneiden puolesata vaikka se ei minulta olekkaan poissa.... ehkä huomenna taas paremmin...
ja ennen kaikkea mistä niitä odottavia äitejä aina ilmestyy... ja sekin vielä kun facebookissa ollaan niiiin raskaana niiin raskaana ja seurustelua on takana vähemmän kuin meillä yritystä....argh
Minä kohta räjähdän! Miksi pitää olla niin kaksinaamainen ja sitten puukottaa selkään?!! Ensin niin olevinaan tuetaan ja sitten isketään puukko selkään ja vielä raukkamaisella tavalla!!!! Tekisi mieli vaa haistattaa pitkä p**** ja haukkua koko ihminen maan rakoon, yhtä syvälle missä oma sydämmeni on jo.. Haluaisin vaan että muihinki sattuisi.. Pistää niin vihaksi ja sattuu paljon. Ja sitten vielä anellaan että ollaan vaan niinkuin ennenkin ja eihän tämä vaikuta meidän ystävyyteen ja p****t sanon minä.. Ja kaiken tämän jälkeen vihaan vielä itseänikin.
MelargiaMulla on täysin sama olo kun sulla!! Viime päivinä on vituttanut niin rankasti , että ihmettelen että mikään ei ole särkynyt.... Ja vielä kun pitää tän sisällä ja oikein kihisee kukaan ei voi ymmärtää ja kun yrittääs selittää niin kuulostaa katkeralta ämmältä. Ehkä siinä on katkeruuttakin mut on siinä muutakin miks aina minä ? Miks toisilla on niin helppoa?
Siis saa kihistä ja sihistä ja pitääkin jotenkin tätä pitää purkaa....
Jotakin asioita ei voi korjata kun on joskus valehdeltu niin sitä on vaikea antaa anteeksi ja kaikkea ei mun mielestä tarvitse antaakaan ja kaikkea ei pysty korjaamaan ja mä en edes halua!!!!! T: Leppis
Siis saa kihistä ja sihistä ja pitääkin jotenkin tätä pitää purkaa....
Jotakin asioita ei voi korjata kun on joskus valehdeltu niin sitä on vaikea antaa anteeksi ja kaikkea ei mun mielestä tarvitse antaakaan ja kaikkea ei pysty korjaamaan ja mä en edes halua!!!!! T: Leppis
Voi että mie olen niin täynnä sitä kun noita vauvajuttuja puskee joka tuutista. Eilisessä Satuhäiden jaksossaki se morsian selitti että yleensähän sitä menee puoli vuotta ennen ku tulee raskaaksi ja kun he olivat päättäneet että lapsi saa tulla niin hän oli jo raskaana. Ja häiden aikaanhan oli heidän seurustelunsa puolivuotispäivä.. Kyllä se on joillaki niin helppoa! :kieh:
En haluais olla katkera enkä kateellinen, varsinkaan kavereille mutta jotenki ei vaan mahdu päähän se kaunis ajatus että ei toisten vauva ole multa pois ku kyllä se siltä tuntuu. Joskus tuntuu että tarvisin jotain terapiaa että oppisin ajattelemaan noin.. : /
En haluais olla katkera enkä kateellinen, varsinkaan kavereille mutta jotenki ei vaan mahdu päähän se kaunis ajatus että ei toisten vauva ole multa pois ku kyllä se siltä tuntuu. Joskus tuntuu että tarvisin jotain terapiaa että oppisin ajattelemaan noin.. : /
Juuri tällaista keskustelua nyt kaipasinkin! =)
Minua kiukuttaa plussanneiden "kehuskelu" kuinka ovat onnistuneet ekalla yrittämällä. :kieh: Etenkin miehen ystävät kertovat kuinka heillä on tärpännyt heti ekalla yrittämällä. Ja nämä ystävät tietävät kyllä meidän vaikeuksista saada lasta. Ehkä se on vain miesten ajattelemattomuutta, mutta minä olen loukkaantunut mieheni puolesta ja olen siitä hänellekin avautunut. Sehän on kuin veistä haavassa kääntäisi. Jos kerrot, että mummusi kuoli viime viikolla, sanooko ystäväsi, että no minunpa mummuni on vielä elossa? Ei todellakaan. Tai jos kerrot, että autosi kolaroitiin viime viikolla, vastaako ystäväsi että minun autoni on kolaroimaton? Ei varmasti. Mutta miksi tähän asiaan on niiiiin vaikea suhtautua? Toki olen iloinen heidän puolestaan, mutta pitääkö asia noin ilmaista? : /
Lisäksi yksi omista ystävättäristäni käyttäytyy omituisesti saatuaan itse plussauutisia. Hän puhuu vain omasta pienokaisestaan, eikä tunnu muistavan, että meilläkin yritetään, ei yhtään kysymystä mitä minulle/meille edes kuuluu. Olen kyllä iloinen hänen plussastaan, mutta noinko ne ystävät sitten unohtuu ja alkaa omaan napaan tuijottelu heti plussattuaan. Päätin jo, etten pidä tuollaiseen ystävään oma-aloitteisesti yhteyttä. Yhden kerran suvaitsisin, mutta ollaan juteltu ja nähty jo 3-4 neljä kertaa hänen plussauutisten jälkeen, eikä yhtään kysymistä kuulumisistani. :O
Murrrrr! Onneksi on palsta mihin avautua ja vertaistukea!
Tsemppiä kaikille ja plussaa plussaa lähettelen! :hug:
Minua kiukuttaa plussanneiden "kehuskelu" kuinka ovat onnistuneet ekalla yrittämällä. :kieh: Etenkin miehen ystävät kertovat kuinka heillä on tärpännyt heti ekalla yrittämällä. Ja nämä ystävät tietävät kyllä meidän vaikeuksista saada lasta. Ehkä se on vain miesten ajattelemattomuutta, mutta minä olen loukkaantunut mieheni puolesta ja olen siitä hänellekin avautunut. Sehän on kuin veistä haavassa kääntäisi. Jos kerrot, että mummusi kuoli viime viikolla, sanooko ystäväsi, että no minunpa mummuni on vielä elossa? Ei todellakaan. Tai jos kerrot, että autosi kolaroitiin viime viikolla, vastaako ystäväsi että minun autoni on kolaroimaton? Ei varmasti. Mutta miksi tähän asiaan on niiiiin vaikea suhtautua? Toki olen iloinen heidän puolestaan, mutta pitääkö asia noin ilmaista? : /
Lisäksi yksi omista ystävättäristäni käyttäytyy omituisesti saatuaan itse plussauutisia. Hän puhuu vain omasta pienokaisestaan, eikä tunnu muistavan, että meilläkin yritetään, ei yhtään kysymystä mitä minulle/meille edes kuuluu. Olen kyllä iloinen hänen plussastaan, mutta noinko ne ystävät sitten unohtuu ja alkaa omaan napaan tuijottelu heti plussattuaan. Päätin jo, etten pidä tuollaiseen ystävään oma-aloitteisesti yhteyttä. Yhden kerran suvaitsisin, mutta ollaan juteltu ja nähty jo 3-4 neljä kertaa hänen plussauutisten jälkeen, eikä yhtään kysymistä kuulumisistani. :O
Murrrrr! Onneksi on palsta mihin avautua ja vertaistukea!
Tsemppiä kaikille ja plussaa plussaa lähettelen! :hug:
Pakko purkautua tänne, vaikka koenkin ettei mulla vielä reilun 1,5v. yrityksen ja kevyempien hoitojen vuoksi ole samanlaista oikeutta purnata:ashamed: Mutta joka tapauksessa tästä lähtee:
Mua niin äärettömän paljon kiukuttaa kaikki lapsensa elämän pilaajat - näen niitä työni vuoksi ihan riittämiin. Miksi helvetissä kaikki sellaiset ns.sosiaalitapaukset paukahtaa raskaaksi heti ensi yrittämällä tai jopa tahtomattaan ja sit ne jollain tapaa pilaavat lapsensa elämän:kieh:
Mua raivostuttaa myös suunnattoman paljon kaikki tupakoivat odottajat!! Kuka lastaan rakastava äiti työntäis tupakan vastasyntyneen suuhun?? No ne sätkää vetävät odottajat pakottavat vielä pienemmän lapsen tupakoimaan! Miten v*****a se muka on eri asia? Kun et lasta näe, niin oikeuttaako se muka sen polttamisen?! :kieh:
Sit mua raivostuttaa kaikkien ihmisten tökeröt kyselyt - "haluattekos te millon vauvoja?" "eikö teidän kannattis jo alkaa lapsen tekoon!" "Onkos vauvakuumetta?" jne. Ja sit kun suoraan päin kasvoja paukautan näistä hoidoista kyselijöille, niin tulee kommentiksi että "tehän ootte vielä niin nuoria- kyllähän teillä on hyvin aikaa!" "nauttikaa nyt, kun ootte vielä kahdestaan- sitten lasten kanssa ette pääse enää vapaasti kulkemaan!" "Ainahan teillä on adoptiomahdollisuus!" - jep. Sehän poistaakin samantien tän mun kaipuun saada biolog.lapsia. Kaipuun kokea raskautta, synnyttämistä, imettämistä jne. Kiitos vaan vinkistä! Ja karvat pystyyn nostava kommentti on myös: "Kyllä se lapsi vielä sieltä tulee, tiedän sen!" - kuka sen muka oikeesti tietää?? Ei tarvi luvata, jos ei ole sitten jotain yliluonnollisia voimia ja varmaa tietoa asiasta. :headwall:
Sit mua ärsyttää se, kun musta on jo tässä vaiheessa hyvinkin tulossa katkera ihminen. En haluais koko ajan pelätä ihan tajuttomasti, milloin seuraava meidän lähipiiristä ilmoittaa raskaudestaan.. Tiedän että seuraavalla kerralla en enää kykene edes esittämään iloista. :ashamed: Tähän on tultu.
Ja mua kauhistuttaa se ajatus siitä, että me mun miehen kans jäädään ainoiksi lapsettomiksi ja lopulta me etäännytään ystävistämme:'( Meillä kun lähipiirissä kaikilla on tärpännyt heti ekasta tai tokasta yrityksestä eli hyvää vaihtia meistä on tulossa se ainoa lapseton pari..
Enkä mä oikeesti kestä yhtään valitusta siitä, "kuinka raskasta raskaana oleminen on" tai "kuinka armottoman rankkaa on kahden alle 2v. kans" - miks hemmetissä olit ilman ehkäisyä jos se niin rankkaa kerran on ja kun tiesit että teillä taas heti tärppää!! :kieh:
Piuh, kylläpä oli ihana avautua!
Tsemppiä ja jaksamista kaikille kanssasisarille! :hug:
Mua niin äärettömän paljon kiukuttaa kaikki lapsensa elämän pilaajat - näen niitä työni vuoksi ihan riittämiin. Miksi helvetissä kaikki sellaiset ns.sosiaalitapaukset paukahtaa raskaaksi heti ensi yrittämällä tai jopa tahtomattaan ja sit ne jollain tapaa pilaavat lapsensa elämän:kieh:
Mua raivostuttaa myös suunnattoman paljon kaikki tupakoivat odottajat!! Kuka lastaan rakastava äiti työntäis tupakan vastasyntyneen suuhun?? No ne sätkää vetävät odottajat pakottavat vielä pienemmän lapsen tupakoimaan! Miten v*****a se muka on eri asia? Kun et lasta näe, niin oikeuttaako se muka sen polttamisen?! :kieh:
Sit mua raivostuttaa kaikkien ihmisten tökeröt kyselyt - "haluattekos te millon vauvoja?" "eikö teidän kannattis jo alkaa lapsen tekoon!" "Onkos vauvakuumetta?" jne. Ja sit kun suoraan päin kasvoja paukautan näistä hoidoista kyselijöille, niin tulee kommentiksi että "tehän ootte vielä niin nuoria- kyllähän teillä on hyvin aikaa!" "nauttikaa nyt, kun ootte vielä kahdestaan- sitten lasten kanssa ette pääse enää vapaasti kulkemaan!" "Ainahan teillä on adoptiomahdollisuus!" - jep. Sehän poistaakin samantien tän mun kaipuun saada biolog.lapsia. Kaipuun kokea raskautta, synnyttämistä, imettämistä jne. Kiitos vaan vinkistä! Ja karvat pystyyn nostava kommentti on myös: "Kyllä se lapsi vielä sieltä tulee, tiedän sen!" - kuka sen muka oikeesti tietää?? Ei tarvi luvata, jos ei ole sitten jotain yliluonnollisia voimia ja varmaa tietoa asiasta. :headwall:
Sit mua ärsyttää se, kun musta on jo tässä vaiheessa hyvinkin tulossa katkera ihminen. En haluais koko ajan pelätä ihan tajuttomasti, milloin seuraava meidän lähipiiristä ilmoittaa raskaudestaan.. Tiedän että seuraavalla kerralla en enää kykene edes esittämään iloista. :ashamed: Tähän on tultu.
Ja mua kauhistuttaa se ajatus siitä, että me mun miehen kans jäädään ainoiksi lapsettomiksi ja lopulta me etäännytään ystävistämme:'( Meillä kun lähipiirissä kaikilla on tärpännyt heti ekasta tai tokasta yrityksestä eli hyvää vaihtia meistä on tulossa se ainoa lapseton pari..
Enkä mä oikeesti kestä yhtään valitusta siitä, "kuinka raskasta raskaana oleminen on" tai "kuinka armottoman rankkaa on kahden alle 2v. kans" - miks hemmetissä olit ilman ehkäisyä jos se niin rankkaa kerran on ja kun tiesit että teillä taas heti tärppää!! :kieh:
Piuh, kylläpä oli ihana avautua!
Tsemppiä ja jaksamista kaikille kanssasisarille! :hug:
Tänä helteisenä kesänä mua on ärsyttänyt suunnattomasti raskaana olevien ystävien ja tuttavien valitukset siitä, että kun "on niin tukala olla, kun on tämä maha, joka ahdistaa muutenkin, ja sitten on vielä näin kuumakin". Voin ilomielin ottaa sun ahdistavan mahasi ja kärsiä helteestä! Mitä vaan, jos saan sitten oman nyytin viereeni!
Mä niin vihaan näitä menkkoja:headwall: miks perkeleessä tää ruho ei voi toimia niinku pitäs, pitää olla vikaa jos jonkinmoista..mä vaan niin oisin halunnu sen lapsen nyt..mut vitut:ashamed: kaikki unelmat taas valuu vessanpönttöön niinku joka fucking muukin kuukaus, nyt vaan erityisen raskaalta tää homma tuntuu. Ja kaikki hoidot/tutkimuksetkin eteneen niin jäätävän hitaasti et mä kuolen tähän odotteluun:|
Mua ärrrrsyttää se, että jos kaikissa muissa 23 kierrossa EN OLE TULLUT RASKAAKSI edes hormonien avustuksella, niin MIKSI nyt yllättäen tässä luomukierrossa kuvitten TAAS että joo-o nyt varmaan olen raskaana! Kuinka sekopäiseksi tässä voi vielä tulla?!:kieh:
Vatsan nipistelyt, "hirvittävät yrjötyksen tunteet", jatkuva rintojen painelu (oisko ne nyt kuitenkin sillätavalla kipeet) ja mikä pahinta (ehkä): "Oi, mua väsyttää kamalasi, olen varmaan raskaana!" SAATANA. Miksi jankkaan näitä samoja juttuja päässäni joka kuukausi??????
t. hullu nainen
Vatsan nipistelyt, "hirvittävät
yrjötyksen tunteet", jatkuva rintojen painelu (oisko ne nyt kuitenkin sillätavalla kipeet) ja mikä pahinta (ehkä): "Oi, mua väsyttää kamalasi, olen varmaan raskaana!" SAATANA. Miksi jankkaan näitä samoja juttuja päässäni joka kuukausi?????? t. hullu nainen
IHANAA KIUKKUPALSTA....!!!!!!
MUA V*****aa....suoraan sanottuna tällä hetkellä mun NAAPURI....joku onkin jo tämän kuullut, ketä täällä kirjoittaa...
Nyt suorastaan suututtaa...
Meillä takana yritystä 2 vuotta. Kerroin meidän vauvan yrityksestä 2 vuotta sitten tälle kysesiselle naapurille ja tämä oli heti että hänelläkin on vauvakuume kun kaverinsakkin odottaa, mutta mies ei oo valmis lapsiin.
Hän kyseli meidän kuulumisia aina kun nähtiin ja tästä lapsi projektista.
Alku vuodesta tämä pari meni naimisiin ja 3kk sen jälkeen tämä naapuri töksäytti lenkillä, "niin voi mä kai sullekkin kertoo, meille tulee VAUVA!!!!!" mä pysähdyin siinä samassa ja katoin sitä vähän aikaa.
sanoin sitten että sait sitten miehen ylipuhuttua..."tokas että joo, kun sainoin että kaikki muutkin saa ja yrittää." ME sitten vaan kokeiltiin ja PUFF ekalla yrityksellä onnistu.
Kehtas vielä sanoa että toivottavasti teilläkin pian tärppäis et olis KAVERI heijän lapselle...
Kun pääsin kotia, aloin ihan hurjana itkemään....se masensi mua ihan suunnattomasti. Nyt olen koittanut vältellä kysestä pariskuntaa aika paljonkin.
- Ärsyttää vielä suunnattomasti kun sen mies hokee et nainen lihoo ihan hirveesti, tää emäntä on korkeintaan kokoa S ja nyt kun vatta kasvaa vois olla kokoa M. naapurin nainen sit tokas et, mun pitää mennä kattoo mammavaatteita kun mikään paita ei mahdu päälle kun vatta on niin iso.
Ja sanos meille että olkaa onnellisia ettei teijän tarvii sit herätä niin aikasin, et ku heillä jää unet vähälle.....
SIIS SITÄ MÄ JUST NIMEN OMAA ODOTAN.
Masennuin eilen entisestään kun mies sano, et naapuri osti vaunut....
eilen ja tänään oon ollut ihan hajalla....koskakohan me saadaan ostaa vaunut ja lykkiä pienokaista ja koska pääsen äippälomalle ja herätä aikasin vauvan itkuun ja syöttämään sitä.
Meillä menossa eka Clomikierros ja ovis pitäs olla v.loppuna.
Aaah...tää helppas kummasti mieltä vaikka muutama kyynel tulikin tätä kirjottaessa, tiedän etten ole ainoa.
MUA V*****aa....suoraan sanottuna tällä hetkellä mun NAAPURI....joku onkin jo tämän kuullut, ketä täällä kirjoittaa...
Nyt suorastaan suututtaa...
Meillä takana yritystä 2 vuotta. Kerroin meidän vauvan yrityksestä 2 vuotta sitten tälle kysesiselle naapurille ja tämä oli heti että hänelläkin on vauvakuume kun kaverinsakkin odottaa, mutta mies ei oo valmis lapsiin.
Hän kyseli meidän kuulumisia aina kun nähtiin ja tästä lapsi projektista.
Alku vuodesta tämä pari meni naimisiin ja 3kk sen jälkeen tämä naapuri töksäytti lenkillä, "niin voi mä kai sullekkin kertoo, meille tulee VAUVA!!!!!" mä pysähdyin siinä samassa ja katoin sitä vähän aikaa.
sanoin sitten että sait sitten miehen ylipuhuttua..."tokas että joo, kun sainoin että kaikki muutkin saa ja yrittää." ME sitten vaan kokeiltiin ja PUFF ekalla yrityksellä onnistu.
Kehtas vielä sanoa että toivottavasti teilläkin pian tärppäis et olis KAVERI heijän lapselle...
Kun pääsin kotia, aloin ihan hurjana itkemään....se masensi mua ihan suunnattomasti. Nyt olen koittanut vältellä kysestä pariskuntaa aika paljonkin.
- Ärsyttää vielä suunnattomasti kun sen mies hokee et nainen lihoo ihan hirveesti, tää emäntä on korkeintaan kokoa S ja nyt kun vatta kasvaa vois olla kokoa M. naapurin nainen sit tokas et, mun pitää mennä kattoo mammavaatteita kun mikään paita ei mahdu päälle kun vatta on niin iso.
Ja sanos meille että olkaa onnellisia ettei teijän tarvii sit herätä niin aikasin, et ku heillä jää unet vähälle.....
SIIS SITÄ MÄ JUST NIMEN OMAA ODOTAN.
Masennuin eilen entisestään kun mies sano, et naapuri osti vaunut....
eilen ja tänään oon ollut ihan hajalla....koskakohan me saadaan ostaa vaunut ja lykkiä pienokaista ja koska pääsen äippälomalle ja herätä aikasin vauvan itkuun ja syöttämään sitä.
Meillä menossa eka Clomikierros ja ovis pitäs olla v.loppuna.
Aaah...tää helppas kummasti mieltä vaikka muutama kyynel tulikin tätä kirjottaessa, tiedän etten ole ainoa.
Pinkku-84: Ymmärrän hyvin. Meilläkin on tulossa naapuriin vauva. Naapurin rouva on koko kesän rötköttänyt terassillaan bikinit päällä. Siinä sitä sitten ollaan saatu seurata, kun maha kasvaa. Onneksi tulee kylmä ilmat ja syksy. Pensasaidan istuttamisessa tulee vaan kiire. Olen miettinyt, että miten ihmeessä jaksan elää, kun siihen terassille ilmestyy ne vaunutkin ja sieltä tulevat äänet.
Niin ja ainoalle lenkkikaverilleni on tulossa myöskin vauva - hän tosin osaa olla tosi hienovarainen suhteeni. Välillä vähän mietin, että en taida olla hänelle ihan hyvää seuraa, kun tulevasta perheenlisäyksestä ei puhuta oikeastaan ollenkaan.
Niin ja ainoalle lenkkikaverilleni on tulossa myöskin vauva - hän tosin osaa olla tosi hienovarainen suhteeni. Välillä vähän mietin, että en taida olla hänelle ihan hyvää seuraa, kun tulevasta perheenlisäyksestä ei puhuta oikeastaan ollenkaan.
Tämä on sitten huonojen uutisten ketju: aina on naapuriin tulossa vauva. Meilläkin niitä näyttää tulevan. Onneksi me ei tunneta naapureita, ei haluttaiskaan tuntea tässä vaiheessa
Lähi-naapureillamme on vain koiria ja se on ihan jees
Lähi-naapureillamme on vain koiria ja se on ihan jees
Ja sieltähän ne odotetut "ilouutiset" sitten naapurimaastakin tuli... eipä lopulta kauaa menny niilläkään.
Ruotsin kruununprinsessa Victoria on raskaana - MTV3.fi - Uutiset - Ulkomaat
Ruotsin kruununprinsessa Victoria on raskaana - MTV3.fi - Uutiset - Ulkomaat
Hih . Risupesä osuit naulan kantaan! Ehdin jo löpistä tonne toiseen ketjuun, et ihme homma, mut tunsin kateutta, että Ruotsin prinsessa on raskaana!?!?
Risupesä olen seuraillut pidempään sun juttuja näillä keskustelupalstoilla. Vaikka en sua tunne ollenkaan, tuntuu, että haluaisin tietää mitä sulle kuuluu? =)
. Risupesä osuit naulan kantaan! Ehdin jo löpistä tonne toiseen ketjuun, et ihme homma, mut tunsin kateutta, että Ruotsin prinsessa on raskaana!?!? Risupesä olen seuraillut pidempään sun juttuja näillä keskustelupalstoilla. Vaikka en sua tunne ollenkaan, tuntuu, että haluaisin tietää mitä sulle kuuluu? =)
mymosa
kiukuttaa sen verran, että varmasti kuvittelen itelleni miljoona raskausoiretta ja olen aivan varma, että testit on negaa.
Mutta Victorian raskaus uutinen sai kyllä hyvälle mielelle, kaikkea hyvää heille
Mutta Victorian raskaus uutinen sai kyllä hyvälle mielelle, kaikkea hyvää heille
lumileopardi :heart:
Tänään on tasan vuosi siitä kun mulle tehtiin se turha (?) punktio mistä exä pakitti.. siis VUOSI menny nyt pelkästään jumittaessa haaskuun taas.. Onhan se osittain omakin vika kun pitää olla niin ronkeli :ashamed: mut kohta varmaan on pakko ottaa seuraava ukko ketä vaan sattuu kiinnostaan, parempi kai uskoo jo ettei sellasta oo eikä tuu (en voi kuitenkaan saada) kenet ite haluis, ois ihastunu jne..! Ei tää voi enää näinkään jatkua...täytyy nyt laittaa kiireisemmät (lapsi)asiat etusijalle.
Tänään on tasan vuosi siitä kun mulle tehtiin se turha (?) punktio mistä exä pakitti.. siis VUOSI menny nyt pelkästään jumittaessa haaskuun taas.. Onhan se osittain omakin vika kun pitää olla niin ronkeli :ashamed: mut kohta varmaan on pakko ottaa seuraava ukko ketä vaan sattuu kiinnostaan, parempi kai uskoo jo ettei sellasta oo eikä tuu (en voi kuitenkaan saada) kenet ite haluis, ois ihastunu jne..! Ei tää voi enää näinkään jatkua...täytyy nyt laittaa kiireisemmät (lapsi)asiat etusijalle.
Miettikää millaset paineet noilla vastanaineilla prinsessoilla/hertuattarilla on...
Onneksi meillä ei oo tollasta, että kansa painostaa ja kyttää sun vattaas.
Sit kävi mielessä et Vikkahan on oottanu vasta 2kk, se ei oo paljoa, toivottavasti kaikki menee hyvin.
Risupesä: en tiedä sun aikasemmista kirjoituksista mitään mut silti laitan tämän sulle :hug:
Onneksi meillä ei oo tollasta, että kansa painostaa ja kyttää sun vattaas.
Sit kävi mielessä et Vikkahan on oottanu vasta 2kk, se ei oo paljoa, toivottavasti kaikki menee hyvin.
Risupesä: en tiedä sun aikasemmista kirjoituksista mitään mut silti laitan tämän sulle :hug:
Ihana ketju!
Varsinkin aloitusviestin suhteen voin allekirjoittaa monta kohtaa.
Meillä yrittämistä takana vasta 8 kk ja nyt menossa yk5. Mulla siis pitkät kierrot, PCO, en tod.näk. ovuloi jne. Nyt ollut Terolutit apuna ja ehkä myöhemmin syksyllä Clomit ja tarkemmat tutkimukset. Teroluteja söin ensin 3 kk ja nyt tauko menossa eikä menkkoja näy.
Parille ihanalle ystävälleni kerroin silloin, kun aloimme yrittämään lasta. Tämä oli vika tikki. KUKAAN heistä ei ymmärrä. Hokevat vain: "Kyllä se tärppi käy, kun lopetat stressaamisen". Argh, olis kiva, kun edes kierrot pelaisi! Mutta nytkin menossa kp 52 ja pakko hakea seuraava 3 kk:n Terolut-kuuri, kun menkoista ei ole tietoakaan ja r-testi viimeksi tänään aamulla negatiivinen.
Ja helppo se niiden on sanoa, jotka eivät edes halua lapsia tai tulevat raskaaksi, kun vain ajattelevatkin seksiä (ehkä hieman kärjistetysti sanottu, mutta kuitenkin). Toiset tulevat raskaaksi helpommin kuin toiset. Toiset sitten taas jaksavat yrittää 5-6 vuotta ilman, että hakeutuvat minkäänlaisiin tutkimuksiin. Miksei porukka voi ymmärtää, että meitä on erilaisia? Jos mun kierrot olisivat esim. 30-40 päivää, niin eihän tässä olisi mitään hätää, mutta kun kierrot ilman Teroluteja ovat olleet noin 70 päivää, niin ei tässä paljon jaksa katella ja ihmetellä. Ja kun kerta hoitoja ja tutkimuksia on saatavilla, niin miksei niitä hyödyntäisi?
Ja miksi rankaistaan siitä, että kun elämäntilanne olisi sopiva ja vauva olisi tervetullut, niin sitten tämä on pelkkää paskaa kuukaudesta toiseen? Mitä jos kohtalo yrittää tällä viestittää, ettei mun avokki ole mulle se oikea? Liian syvällisiä tulee toisinaan pohdittua, mutta minkäs teet. Ja lähinnä täällä netissä näitä mietinkin. En viitti enää kellee mitään puhua. Kuuntelen kyllä toisen valitukset huonoista suhteista isännän sukulaisiin, toisen rakas heppa lopetetaan syksymmällä ja sitä itketään jo valmiiksi jne jne. Mitä jos noi asiat mun mielestä on vähäpätösiä ja alkaisin vain hokemaan "Kyllä se siitä"?!
Meillä nyt laitetaankin varsinainen yrittäminen jäihin ainakin loppuvuodeksi. Syön kiltisti ton 3 kk:n kuurin ja katsellaan sitten, tapahtuuko mitään positiivista.
Vaikkei tätä kukaan lukisi, niin sainpahan nyt purkautua. Kiitos siitä.
Varsinkin aloitusviestin suhteen voin allekirjoittaa monta kohtaa.
Meillä yrittämistä takana vasta 8 kk ja nyt menossa yk5. Mulla siis pitkät kierrot, PCO, en tod.näk. ovuloi jne. Nyt ollut Terolutit apuna ja ehkä myöhemmin syksyllä Clomit ja tarkemmat tutkimukset. Teroluteja söin ensin 3 kk ja nyt tauko menossa eikä menkkoja näy.
Parille ihanalle ystävälleni kerroin silloin, kun aloimme yrittämään lasta. Tämä oli vika tikki. KUKAAN heistä ei ymmärrä. Hokevat vain: "Kyllä se tärppi käy, kun lopetat stressaamisen". Argh, olis kiva, kun edes kierrot pelaisi! Mutta nytkin menossa kp 52 ja pakko hakea seuraava 3 kk:n Terolut-kuuri, kun menkoista ei ole tietoakaan ja r-testi viimeksi tänään aamulla negatiivinen.
Ja helppo se niiden on sanoa, jotka eivät edes halua lapsia tai tulevat raskaaksi, kun vain ajattelevatkin seksiä (ehkä hieman kärjistetysti sanottu, mutta kuitenkin). Toiset tulevat raskaaksi helpommin kuin toiset. Toiset sitten taas jaksavat yrittää 5-6 vuotta ilman, että hakeutuvat minkäänlaisiin tutkimuksiin. Miksei porukka voi ymmärtää, että meitä on erilaisia? Jos mun kierrot olisivat esim. 30-40 päivää, niin eihän tässä olisi mitään hätää, mutta kun kierrot ilman Teroluteja ovat olleet noin 70 päivää, niin ei tässä paljon jaksa katella ja ihmetellä. Ja kun kerta hoitoja ja tutkimuksia on saatavilla, niin miksei niitä hyödyntäisi?
Ja miksi rankaistaan siitä, että kun elämäntilanne olisi sopiva ja vauva olisi tervetullut, niin sitten tämä on pelkkää paskaa kuukaudesta toiseen? Mitä jos kohtalo yrittää tällä viestittää, ettei mun avokki ole mulle se oikea? Liian syvällisiä tulee toisinaan pohdittua, mutta minkäs teet. Ja lähinnä täällä netissä näitä mietinkin. En viitti enää kellee mitään puhua. Kuuntelen kyllä toisen valitukset huonoista suhteista isännän sukulaisiin, toisen rakas heppa lopetetaan syksymmällä ja sitä itketään jo valmiiksi jne jne. Mitä jos noi asiat mun mielestä on vähäpätösiä ja alkaisin vain hokemaan "Kyllä se siitä"?!
Meillä nyt laitetaankin varsinainen yrittäminen jäihin ainakin loppuvuodeksi. Syön kiltisti ton 3 kk:n kuurin ja katsellaan sitten, tapahtuuko mitään positiivista.
Vaikkei tätä kukaan lukisi, niin sainpahan nyt purkautua. Kiitos siitä.