vierailija
Joo meilllä oli kun tipuin keinusta niin parin tunniin pästä tein kaiken saman kaiken
No mun veljen naisystävän koira hävisi lapsuuden kotini pihala heidän silmensä edestä. Eikä sen jälkeen löytynyt, ei edes karvatupsua. Siellä on tapahtunut muitakin merkillisiä asioita
vierailijaepäusko
Kissahan se siellä vaunuissakin hyppeli...kertokaas joku muuki välillä kun mä täälä selaan tuota oudot jutut aivopuoliskon sisältöä...
just meinasin saaha sydärin kun tossa ikkunassa joku rupes kolisteleen...kissa haluaa sisälle!
aksunii
Kokeillaan josko vanhavanha ketju vielä henkiin heräilisi
Omia kokemuksia on hiekompina ja vahvempina, itseasiassa asun ensimmäistä kertaa asunnossa jossa en ole (ainakaan vielä) havainnut mitään toimintaa. Kerron aika järjestyksessä mieleen painuvimmat:
Ollessani noin 5-10 vuotias asuimme 1900-luvun alkupuolella rakennetussa rivitalossa Kulosaaressa. Vanhat talothan "elää" joten normaaleja natina jne ääniä kuului jatkuvasti, eikä niihin kiinnittänyt huomioita. Kellarissa oli kuitenkin huone, jossa valtasi aina pakokauhu, ihan kuin sieltä ei pääsisi enää pois kun on mennyt sinne (puhuin vuosia myöhemmin tästä äitini kanssa ja sanoi tunteneensa saman). Näin siellä myös erikoisia unia, mm. siitä miltä viereinen katu oli näyttänyt 1900-luvun alkupuolella (piti paikkansa mitä näin, selvisi vuosia myöhemmin). Kerran myös heräsin siihen, että vintiltä kuului kova meteli, loppui kun sukelsin kokonaan peiton alle, saattoi olla myös unta?
Ensimmäinen paikka missä asuin yksin oli myös Kulosaaressa, karmiva kohta kellarissa ja siellä asunnossa näkyi nurkassa seisomassa usein ns. varjoihminen. Pelkäsin aluksi, mutta nopeasti totuin sen melankolisen hahmon seuraan. Tästä hahmosta kiinnostuneena päätimme kaverin kanssa kokeilla useampaan otteeseen spiritismiä, useimmiten toimi hyvin, pikkaisen laiskasti lasi liikkui tosin. Kerran tosin kävi kummia pelatessamme, minut valtasi syvä rauha ja onni, jokin voima sai minut uskomaan, että kellari on paraspaikka missä voimme olla. Sain kaverin suostuteltua tähän ja menimme kellariin, istuimme lautamme kanssa siellä hetken. Kunnes kuin veitsellä leikaten onni ja rauha muuttuivat pakokauhuksi. Tuli kiire ylös.
Seuraava asunto ensimmäisen mieheni kanssa sijaitsi myös Kulosaaressa. Siellä oli yksi kohta olohuoneessa jossa näkyi aina musta hahmo, pieni ja pahaenteinen. Erikoisen siitä mielestäni tekee se, että riitti kun laitoin postikortin paikkaan missä hahmo seisoi, sitä ei enää näkynyt.
Olin Espoossa asunnon katsastamassa asuntoa jota tarjottiin vuokralle. Heti kun astuin ovesta minut ikään kuin toivotettiin tervetulleeksi lämmöllä ja hyvällä ololla. Sain asunnon vuokralle. Siellä tosin valitettavasti oli toinenkin hahmo, jonka oletin oleilevan huoneessa jota suunnittelin itselleni ja jota en itse nähnyt (silloin 3vuotias poikani kylläkin). Poikani juoksi ajoittain paniikissa pois huoneestaan keskellä yötä ja tunsin siellä painostavan ilman aina kun näin oli juuri käynyt. Molemmat henget lähtivät kun paikalla kävi henkiä näkevä ihminen.
Kesäpaikassamme olen monesti tuntenut todella tutun, tarkasti rajatun tuoksun muutamassa eri huoneessa kun olen siellä kahden ollut poikani kanssa. Oletan, että kyseessä on isoisäni koska on mm. formula kirjan päällä ketken tämä tuoksu leijaillut. Lisäksi silloin 4 vuotias poikani alkoi yhtäkki höpöttämään isoisästä, ei pelännyt vaan kertoi ikävöivänsä (huom. lapsellani on elossa olevat "ukki" ja "pappa"). Sinne taas kesällä kahdestaan jos vaikka uudet havainnot saisi ja lapsesta kaivettua tällä kertaa enemmän tietoa.
Omia kokemuksia on hiekompina ja vahvempina, itseasiassa asun ensimmäistä kertaa asunnossa jossa en ole (ainakaan vielä) havainnut mitään toimintaa. Kerron aika järjestyksessä mieleen painuvimmat:
Ollessani noin 5-10 vuotias asuimme 1900-luvun alkupuolella rakennetussa rivitalossa Kulosaaressa. Vanhat talothan "elää" joten normaaleja natina jne ääniä kuului jatkuvasti, eikä niihin kiinnittänyt huomioita. Kellarissa oli kuitenkin huone, jossa valtasi aina pakokauhu, ihan kuin sieltä ei pääsisi enää pois kun on mennyt sinne (puhuin vuosia myöhemmin tästä äitini kanssa ja sanoi tunteneensa saman). Näin siellä myös erikoisia unia, mm. siitä miltä viereinen katu oli näyttänyt 1900-luvun alkupuolella (piti paikkansa mitä näin, selvisi vuosia myöhemmin). Kerran myös heräsin siihen, että vintiltä kuului kova meteli, loppui kun sukelsin kokonaan peiton alle, saattoi olla myös unta?
Ensimmäinen paikka missä asuin yksin oli myös Kulosaaressa, karmiva kohta kellarissa ja siellä asunnossa näkyi nurkassa seisomassa usein ns. varjoihminen. Pelkäsin aluksi, mutta nopeasti totuin sen melankolisen hahmon seuraan. Tästä hahmosta kiinnostuneena päätimme kaverin kanssa kokeilla useampaan otteeseen spiritismiä, useimmiten toimi hyvin, pikkaisen laiskasti lasi liikkui tosin. Kerran tosin kävi kummia pelatessamme, minut valtasi syvä rauha ja onni, jokin voima sai minut uskomaan, että kellari on paraspaikka missä voimme olla. Sain kaverin suostuteltua tähän ja menimme kellariin, istuimme lautamme kanssa siellä hetken. Kunnes kuin veitsellä leikaten onni ja rauha muuttuivat pakokauhuksi. Tuli kiire ylös.
Seuraava asunto ensimmäisen mieheni kanssa sijaitsi myös Kulosaaressa. Siellä oli yksi kohta olohuoneessa jossa näkyi aina musta hahmo, pieni ja pahaenteinen. Erikoisen siitä mielestäni tekee se, että riitti kun laitoin postikortin paikkaan missä hahmo seisoi, sitä ei enää näkynyt.
Olin Espoossa asunnon katsastamassa asuntoa jota tarjottiin vuokralle. Heti kun astuin ovesta minut ikään kuin toivotettiin tervetulleeksi lämmöllä ja hyvällä ololla. Sain asunnon vuokralle. Siellä tosin valitettavasti oli toinenkin hahmo, jonka oletin oleilevan huoneessa jota suunnittelin itselleni ja jota en itse nähnyt (silloin 3vuotias poikani kylläkin). Poikani juoksi ajoittain paniikissa pois huoneestaan keskellä yötä ja tunsin siellä painostavan ilman aina kun näin oli juuri käynyt. Molemmat henget lähtivät kun paikalla kävi henkiä näkevä ihminen.
Kesäpaikassamme olen monesti tuntenut todella tutun, tarkasti rajatun tuoksun muutamassa eri huoneessa kun olen siellä kahden ollut poikani kanssa. Oletan, että kyseessä on isoisäni koska on mm. formula kirjan päällä ketken tämä tuoksu leijaillut. Lisäksi silloin 4 vuotias poikani alkoi yhtäkki höpöttämään isoisästä, ei pelännyt vaan kertoi ikävöivänsä (huom. lapsellani on elossa olevat "ukki" ja "pappa"). Sinne taas kesällä kahdestaan
jos vaikka uudet havainnot saisi ja lapsesta kaivettua tällä kertaa enemmän tietoa.
vierailija
Ei ketään voi piilottaa lattian alle ilman että se alkaisi haista ihan sikana...
vierailija
Näen valokuvan perusteella onko kyseinen henkilö elossa vai kuollut. Esim. jos joku henkilö on kadonnut, osaan hnestä kuvan nähtyäni sanoa onko hän enää elossa.
Sairauksia näkee joistakin ihmisistä enne diagnosointia, esim. pahalaatuisen syövän. Tällöin olen tiennyt osan oireista, mutta henkilöt eivät ole käyneet oireidensa vuoksi vielä lääkärissä.
Erään kuoleman ja itsemurhan olen aavistanut etukäteen, en tiennyt kuka tekee itsemurhan, mutta tiesin että joku läheinen. Kuoleman (onnettomuus) kohdalla tiesin ennalta, että joku minulle merkittävä, nuori ihminen tulee kuolemaan. Seuraavana aamuna sain tiedon, että entinen miesystävä oli kuollut yöllä onnettouudessa.
Kun olin työstä kesälomalla tai vapaalla ent.työpaikassa, tiedän kuka sillä välin oli kuollut. Nämä henkilöt tulivat mieleeni lomalla/vapailla, vaikka en työasioita muuten kotona miettinyt. Työhön liittyi jnkv saattohoitoa, ja suurin osa potilaista oli vanhuksia.
Joskus olen tiennyt etukäteen lento-onnettomuuden, lennon numeron ja tulevan kuolonuhrien luvun. Tämä oli ehkä pelottavinta, mitä olen etukäteen tiennyt. Itse lento ei ollut minuun sidoksissa millään tavalla, asiat vain tulivat tietoisuuteen, että näin tulee tapahtumaan.
Olen tiennyt asioita 14-vuotiaasta lähtien etukäteen, osan varmaankin selittää vaisto. edellä mainitut ovat kuitenkin sellaisia, että vaistolla ei ole tekemistä niiden kanssa. esim. suicidin tehneeseen en ollut ollut yhteydessä vuosiin, mutta tunneside oli vahva aiemmin.
Sairauksia näkee joistakin ihmisistä enne diagnosointia, esim. pahalaatuisen syövän. Tällöin olen tiennyt osan oireista, mutta henkilöt eivät ole käyneet oireidensa vuoksi vielä lääkärissä.
Erään kuoleman ja itsemurhan olen aavistanut etukäteen, en tiennyt kuka tekee itsemurhan, mutta tiesin että joku läheinen. Kuoleman (onnettomuus) kohdalla tiesin ennalta, että joku minulle merkittävä, nuori ihminen tulee kuolemaan. Seuraavana aamuna sain tiedon, että entinen miesystävä oli kuollut yöllä onnettouudessa.
Kun olin työstä kesälomalla tai vapaalla ent.työpaikassa, tiedän kuka sillä välin oli kuollut. Nämä henkilöt tulivat mieleeni lomalla/vapailla, vaikka en työasioita muuten kotona miettinyt. Työhön liittyi jnkv saattohoitoa, ja suurin osa potilaista oli vanhuksia.
Joskus olen tiennyt etukäteen lento-onnettomuuden, lennon numeron ja tulevan kuolonuhrien luvun. Tämä oli ehkä pelottavinta, mitä olen etukäteen tiennyt. Itse lento ei ollut minuun sidoksissa millään tavalla, asiat vain tulivat tietoisuuteen, että näin tulee tapahtumaan.
Olen tiennyt asioita 14-vuotiaasta lähtien etukäteen, osan varmaankin selittää vaisto. edellä mainitut ovat kuitenkin sellaisia, että vaistolla ei ole tekemistä niiden kanssa. esim. suicidin tehneeseen en ollut ollut yhteydessä vuosiin, mutta tunneside oli vahva aiemmin.
vierailija
46-vuotias mies oli saanut kuolemaan johtaneen pureman lypsettyään lehmiään kaupungin lähellä sijaitsevalla maatilallaan.
vierailija
Kirjoitampa tähän nyt jotain itsekin kun sain kaikki luettua
Ovat aika samankaltaisia kun täällä on kirjoiteltukin.
Kaverini talossa kummittelee, aina silloin kun perheenisä ei ole kotona. Monesti lapset näkivät pienen miehen seisomassa olohuoneessa, keittiössä tai vanhempien makuuhuoneessa.
Perheen äiti heräsi joskus siihen että hänen peitto oli lattialla. Nosti sen päälleen ja se vetäistiin pois ja jäi siihen sängyn viereen leijumaan(ilmeisesti peitto oli tämän hengen päällä, koska oli lyhyt). Perheen äiti käski lopettaa kiusaamisen ja peitto jäi paikoilleen.
Ovat aika samankaltaisia kun täällä on kirjoiteltukin.
Kaverini talossa kummittelee, aina silloin kun perheenisä ei ole kotona. Monesti lapset näkivät pienen miehen seisomassa olohuoneessa, keittiössä tai vanhempien makuuhuoneessa.
Perheen äiti heräsi joskus siihen että hänen peitto oli lattialla. Nosti sen päälleen ja se vetäistiin pois ja jäi siihen sängyn viereen leijumaan(ilmeisesti peitto oli tämän hengen päällä, koska oli lyhyt). Perheen äiti käski lopettaa kiusaamisen ja peitto jäi paikoilleen.
vierailija
Kertokaa lisää! Nyt on täydellinen hetki lukea näitä, kun olen yksin kotona ja katselen sateista peltomaisemaa
vierailija
Serkkuni kertoi että jos katsoo täyden kuun aikaan eräälle lammelle, voi siellä nähdä naisen joka kirkuu. Tosin ei ollut itsekään nähnyt joten liekö vain joku tarina. Kyseiseen lampeen on kuitenkin joku nainen joskus hukkunut.
vierailija
Mun kokemuksia:
Parikymppisenä asuin kämppikseni kanssa, yhteinen ystävämme joka asui ulkomailla yöpyi kotonamme aina Suomessa käydessään. Ystävämme suruksemme kuoli ulkomailla yllättäen. Muutama yö kuoleman jälkeen heräsin keskellä yötä siihen että huoneessa oli aivan jäätävän kylmä ja tuntui että joku oli vierelläni. Ajattelin heti kuollutta ystävää, että hän on tullut hyvästelemään. Aamulla kerroin kokemuksestani kämppikselle ja hän sanoi että hänellä oli ollut ihan sama kokemus kyseisenä yönä.
Toinen kokemukseni on opiskelu ajoilta. Asuin useamman vuoden kimppakämpässä vanhassa kerrostalossa. Viimeisen vuotena siellä asuessani en enää tuntenut oloani niin kotoisaksi, kämppikset olivat vaihtuneet ja muutenkin tuntui että elämäni kaipaa muutosta. Aloin samaan lähes joka yö unihalvauksia, unet muuttuivat elävän ja fyysisen tuntuisiksi. Yhtenä iltana olin kotona huoneessani ja katsoin kun vesilasi siirtyi kirjahyllyssä yhden hyllyntason alemmaksi, silloin päätin että nyt on aika muuttaa.
Myöhemmin kuulin ystävältäni joka oli asunut samalla alueella että heilllä oli myös outoja sattumuksia tapahtunut ja että alueella sijaitsi keskiaikainen hirttopaikka.
Parikymppisenä asuin kämppikseni kanssa, yhteinen ystävämme joka asui ulkomailla yöpyi kotonamme aina Suomessa käydessään. Ystävämme suruksemme kuoli ulkomailla yllättäen. Muutama yö kuoleman jälkeen heräsin keskellä yötä siihen että huoneessa oli aivan jäätävän kylmä ja tuntui että joku oli vierelläni. Ajattelin heti kuollutta ystävää, että hän on tullut hyvästelemään. Aamulla kerroin kokemuksestani kämppikselle ja hän sanoi että hänellä oli ollut ihan sama kokemus kyseisenä yönä.
Toinen kokemukseni on opiskelu ajoilta. Asuin useamman vuoden kimppakämpässä vanhassa kerrostalossa. Viimeisen vuotena siellä asuessani en enää tuntenut oloani niin kotoisaksi, kämppikset olivat vaihtuneet ja muutenkin tuntui että elämäni kaipaa muutosta. Aloin samaan lähes joka yö unihalvauksia, unet muuttuivat elävän ja fyysisen tuntuisiksi. Yhtenä iltana olin kotona huoneessani ja katsoin kun vesilasi siirtyi kirjahyllyssä yhden hyllyntason alemmaksi, silloin päätin että nyt on aika muuttaa.
Myöhemmin kuulin ystävältäni joka oli asunut samalla alueella että heilllä oli myös outoja sattumuksia tapahtunut ja että alueella sijaitsi keskiaikainen hirttopaikka.
vierailija
Olin lenkittämässä hoitokoiraa metsän keskellä, sähkövoimalan lähellä pimeänä syysiltana kun äkkiä koira alkoi murista ja uikuttaa. Ajattelin, että kuulemani heikko siritys ehkä vaikutti koiraan voimakkaammin ja kyykistyin rapsuttelemaan sekä tarjosin namin, koira ei rauhoittunut ja näytti olevan yhtä aikaa peloissaan sekä puolustuskannalla. Äkkiä näin jonkin matkan päässä tumman, kumaraisen ja jollain tavoin vääntyneen/vääristyneen hahmon jolla oli muuhun ruumiseen nähden pieni pää, en hahmottanut kasvonpiirteitä, sukupuolta enkä vaatteita. Olento pysähtyi, käänsi päätään suuntaani ja siinä vaiheessa minulle riitti, nappasin koiran syliin ja juoksin !
vierailija
Muutin parikymppisenä ensimmäiseen omaan kotiin kerrostaloon joka oli aika epämääräinen maineeltaan, siellä oli ukko heittänyt akkansa ylimmän kerroksen parvekkeelta ja joku juoppo saanut verensyöksyn kellarikopeilla kännätessään ja kuollut sinne.Talo oli ulkoakin luontaantyöntävän näköinen ja rapistunut, mutta tuossa iässä ja perheettömänä ei noilla asioilla ollut väliä. Sentään oma kämppä! Jossa oli pieni saunakin , ja parveke! Kerran menin puolen yön maissa hakemaan patjaa kellarikopiltani kun kännissä ollut kaveri soitteli ja pyyteli yöpaikkaa, kiskoin patjarullaa siinä käytävällä kun valot sammuivat ja läheltä kuului läts läts niinkuin joku astelisi märillä paljailla jaloilla, tein valot eikä ketään tietenkään siinä, juoksin muuten aika vauhdilla hissiin !
Ja yhtenä aamuyönä kun tulin baarista kotiin, lensi parkkipaikan läpi kävellessäni eteeni puoliksi poltettu rööki vaikka missään ei näkynyt ristinsielua. Törmäsin ilm. samaan röökiveikkoon muuten toistekin kun minulta posahti umpisuoli ja odottelin tuskissani taksia kahden maissa yöllä siinä ulko-oven edessä , seisoin siinä kaksinkerroin kylmästä ja kivusta kun näin parin metrin päässä talon nurkalla hehkuvan savukkeen, pihavalosta huolimatta en erottanut kuka siinä oli tupakalla aivan kuin siinä ei edes olisi ollut ketään !
Kuulin myös pariin kertaan myöhään yöllä lasten naurua talon takana olevasta pienestä metsästä. ...
Ja yhtenä aamuyönä kun tulin baarista kotiin, lensi parkkipaikan läpi kävellessäni eteeni puoliksi poltettu rööki vaikka missään ei näkynyt ristinsielua. Törmäsin ilm. samaan röökiveikkoon muuten toistekin kun minulta posahti umpisuoli ja odottelin tuskissani taksia kahden maissa yöllä siinä ulko-oven edessä , seisoin siinä kaksinkerroin kylmästä ja kivusta kun näin parin metrin päässä talon nurkalla hehkuvan savukkeen, pihavalosta huolimatta en erottanut kuka siinä oli tupakalla aivan kuin siinä ei edes olisi ollut ketään !
Kuulin myös pariin kertaan myöhään yöllä lasten naurua talon takana olevasta pienestä metsästä. ...
vierailija
olimme juhlimassa pari kymppisinä porukalla mökillä. syksyn pimeys valtasi illalla ja kaikki oli "säikkyinä". menimme nukkumaan ja osa juomista jäi juomatta.Yöllä heräsin ja näin 2,5m korkean mustan hahmin seisomassa keskellä mökin tupakeittiötä, parven portaiden edessä, hahmo ei poistunut vaikka kuinka silmiä hieroin; en ole sellaista pakokauhua sitä aiemmin enkä sen jälkeenkään tuntenut. Hahmo poistui suoraan alas lattian läpi. aamulla emme kukaan olleet ajokunnossa, mutta yksi rupesi lyömään tavaroita kasaan ja sanoi että nyt lähdetään heti pois, ja sen teimme. Kaikki olivat aluksi hiljaa, mutta viikkojen päästä asia nousi puheisiin ja kaikki kyselivät kauttarantain mökkitunnelmista ja me kaikki olimme suunniltamme. Sen enempää ei asiasta puhuttu, enkä ko. mökillä ole sen kerran jälkeen käynyt eikä edes mökin omistajan poikakaan
vierailija
Alue jossa asuin 19-26.vuotiaana kahdessa eri talossa, alueella oli vanha hautausmaa, sitä oli pommitettu sodassa
ja eräässä talossa oli tehty perhesurma joten kyseinen paikka oli kuin luotu kummittelulle ja kyllä siellä tapahtuikin. Uskon, että moni muu myös koki näitä asioita mutta niistä ei vain puhuttu! Se oli naapuriston vaiettu salaisuus, näkymättömät naapurit.
.Kasvoton huivipäinen nainen bussipysäkillä. Lasten kikatusta öiseltä hautausmaalta. Kattoon asti yltävä musta hahmo rappukäytävässä. Karmeat äänet ikkunan takaa. Tunne että joku kulkee perässä.
Kaikkea en edes muista, enkä halua muistaa .
ja eräässä talossa oli tehty perhesurma joten kyseinen paikka oli kuin luotu kummittelulle ja kyllä siellä tapahtuikin. Uskon, että moni muu myös koki näitä asioita mutta niistä ei vain puhuttu! Se oli naapuriston vaiettu salaisuus, näkymättömät naapurit.
.Kasvoton huivipäinen nainen bussipysäkillä. Lasten kikatusta öiseltä hautausmaalta. Kattoon asti yltävä musta hahmo rappukäytävässä. Karmeat äänet ikkunan takaa. Tunne että joku kulkee perässä.
Kaikkea en edes muista, enkä halua muistaa .
vierailija
Se tunne kun tää palsta on vanhempi kun mä itse.
Tosi outoo lukee jotain 2004 laitettui viestei ja sit kattoo millon kyseiset ihmiset on viimeks ollut paikalla.
Tosi outoo lukee jotain 2004 laitettui viestei ja sit kattoo millon kyseiset ihmiset on viimeks ollut paikalla.
Minua kylmää tarinat Mörkömäisesta olennosta joka liikkuu metsissä, osaa piiloutua puiden sekaan ja saattaa lähteä ajamaan takaa jopa autoa Kookas, tumma "möhkäle" jolla suuret tummat silmänaukot, joissain tapauksissa punaiset silmät.
Havaintoja on eri puolelta suomea, vanhimmat jostain 60-luvulta eli ajalta kauan ennen Muumeja! Vaikka pidänkin Mörköä symppiksenä, väärinymmärrettynä otuksena enkä hirviönä, minulla on Mörkö-tatskakin, en silti hirveästi innostuisi jos iltalenkillä metsässä alkaisi roikkua perässä...
Kookas, tumma "möhkäle" jolla suuret tummat silmänaukot, joissain tapauksissa punaiset silmät.Havaintoja on eri puolelta suomea, vanhimmat jostain 60-luvulta eli ajalta kauan ennen Muumeja! Vaikka pidänkin Mörköä symppiksenä, väärinymmärrettynä otuksena enkä hirviönä, minulla on Mörkö-tatskakin, en silti hirveästi innostuisi jos iltalenkillä metsässä alkaisi roikkua perässä...