KERMIT

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kermit
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Tatti 31v. Pohjanmaa, yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06
Jazz, 29v. Helsinki, km 02/04, 04/04, 06/04, 08/04 tyttö 08/05 ja km 06/06, 10/06
Tl,26v. Pohjanmaa, esikko -02, km 06/05, 05/06 ja 10/06
Sipria, 34v, Keski-Suomi,poika 10/00, poika 03/03, tm 05/04, tyttö 06/05, km 04/06
Kapris 27v, etelä-Suomi, tyttö 09/05, km 10/06
Karoliina 41v, Etelä-Suomi, tyttö 03/96, poika 06/98, km 04/06, km 09/06
Papu 31v, Häme, poika-94, poika-00, tyttö-04, km-09/06
Niksu, 27v, Pirkanmaa, poika-05, tm 10/06
antzi, 23, Nurmijärvi, km 10/06
Tiuhti 29v, Turku, km 10/05, Enkelipoika 08/06
Tehotyttö 35v, Varsinais-Suomi, poika 04/96, tyttö 08/98, poika 07/05, km 10/06
Ruusa07, 31v, P-Häme, tyttö 8/04, tm 10/06
senora, 40v, Pohjois-Pohjanmaa, km 10/06
Tuuli, 34v, etelä-Suomi, km 9/06
 
Heissan!

Taas oli juttua riittänyt sen verran, että aloitin uuden ketjun.

Voi Antzi, rankkoja hetkiä käyt taas läpi. Varmasti kirpaisee kovasti katsella niitä kuvia ja muistella niitä onnen hetkiä. Haleja ja voimia sinulle!

Senora: saattaa mennä hetki ennen kuin kierto palautuu, eli plussa ovistikkuun voi tulla myöhäänkin. Mikäs kp sulla olikaan? Mulla järjestäen nyt synnytyksen ja noiden km:jen jälkeen on kierto venähtänyt lähelle 40 päivää. LH-huippu kestää niin lyhyen aikaa, että kannattaa h-hetkinä testailla vaikka kaksi kertaa päivässä. Mä tein aina testit aamuvirtsasta, vaikka niin ei suositeltu tehtävän. Mutta se oli ainoa tapa pidättää tarpeeksi pitkään. Ja hyvät ovisplussat olen joka kerta onnistunut löytämään. Lämpöjen mittailussa on se huono puoli, että siinä vaiheessa kun lämmöt nousee on jo myöhässä tärpin suhteen. Jos siis ei puuhastele joka toinen päivä koko kierron alkuvaiheen... meillä se on ainakin täyttä utopiaa kun ollaan kumpikin mukamas niin väsyneitä. Tsemppiä oviksen metsästykseen. =)

Mä olen myös todella väsynyt, mutta iltaunisuudestani huolimatta en ole aamun virkku. En tiedä miten tulen jaksamaan kun joudun heräämään töihin jo ennen kuutta. Puistattaa pelkkä ajatus, mutta kai siihenkin tottuu.

Ruusa: en ole lukenut kirjallisuutta keskenmenoihin liittyen. Netistä olen kyllä lukenut kaiken löytämäni. Täytyypä tutustua tuohon mainitsemasi kirjaan, ehkä siitä saisi jotain kättä pidempää tähän km-mietteiden käsittelyyn.

Täältä saamani vertaistuki on kyllä ollut kaikkein tärkein juttu tässä koko asiassa, kuten senorakin kirjoitteli. Mulla on välillä tosi yksinäinen olo, kun ei kukaan kavereista oikein ymmärrä. Km:a en toivo pahimmalle vihamiehellenikään, mutta surullisina päivinä olisi kiva jos olisi edes joku joka ymmärtäisi. Hirveä sanoa tuo asia ääneen, mutta näin se vaan on. Onneksi olen löytänyt teidät täältä, vaikka en ole siitä yhtään onnellinen että meitä kaikkia yhdistää niin ikävä asia.

Tämän edellisen km:n yhteydessä raskausuutisia sateli suunnalta jos toiselta. Tietty on ihanaa, että ihmiset lisääntyy, lapset on ihania. Mutta sillä hetkellä en olisi niitä uutisia kaivannut. Yksi hyvä ystävä kertoi plussatestistään ja naureskeli päälle, että hänen viiden vuoden suunnitelmansa näyttää toteutuvan. Hän oli vastavihityn miehensä tavattuaan päättänyt, että viiden vuoden sisään hän on naimisissa ja heillä on yksi lapsi. No, ensi syksynä pari kuukautta heidän tulevan vauvan lasketun ajan jälkeen viisi vuotta tulee täyteen heidän ensitreffeistään. Letkautus oli vissiin lähinnä vitsi, mutta totta toinen puoli. Minä yritin siinä kyyneleitä pidätellä ja purra huulta, etten olisi sanonut pari valittua sanaa. Uskomatonta naiviutta, täytyy sanoa. Kaiken lisäksi tämä kaveri tietää mun km-historian, eli olisi voinut kuvitella hänen olevan hieman hienotunteisempi ja jopa ymmärtävän että kaikki asiat eivät välttämättä mene ihan niin kuin suunnittelee ja toivoo.

No, se siitä paatoksesta. Ihanaa kun on perjantai. Aurinkoista perjantaita teille kaikille. Halaukset myös!
 
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Tatti 31v. Pohjanmaa, yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06
Jazz, 29v. Helsinki, km 02/04, 04/04, 06/04, 08/04 tyttö 08/05 ja km 06/06, 10/06
Tl,26v. Pohjanmaa, esikko -02, km 06/05, 05/06 ja 10/06
Sipria, 34v, Keski-Suomi,poika 10/00, poika 03/03, tm 05/04, tyttö 06/05, km 04/06
Kapris 27v, etelä-Suomi, tyttö 09/05, km 10/06
Karoliina 41v, Etelä-Suomi, tyttö 03/96, poika 06/98, km 04/06, km 09/06
Papu 31v, Häme, poika-94, poika-00, tyttö-04, km-09/06
Niksu, 27v, Pirkanmaa, poika-05, tm 10/06
antzi, 23, Nurmijärvi, km 10/06
Tiuhti 29v, Turku, km 10/05, Enkelipoika 08/06
Tehotyttö 35v, Varsinais-Suomi, poika 04/96, tyttö 08/98, poika 07/05, km 10/06
Ruusa07, 31v, P-Häme, tyttö 8/04, tm 10/06
senora, 40v, Pohjois-Pohjanmaa, km 10/06
Tuuli, 34v, etelä-Suomi, km 9/06
ÄssÄ, 28v, ???? , tytöt 00, 02, km 11/06
 
Eli päivittelin ÄssÄn mukaan. Mistäliet? Voinet itse jossain vaiheessa päivittää...

Km-vuoto alkoi 31.10 ja siitä päivästä kun aletaan laskemaan niin eikös tulis kp 17 ?
Toivorikkaana aattelin että kierto olis se normaali 28, mutta saattaa olla siis myös 6vk tai 8 vk.


TÄH?! Joka toinen päivä? Minullehan se sopisi. mutta ... heh heh - meijän ukko repii pelihousunsa moiseen tahtiin ;)
Meillä molemmilla kello soi aamulla tosi aikaisin ja miehellä saattaa mennä töissä tositosimyöhään. Siinä jos vielä emäntää pitäis ruveta viihdyttämään... huh .. kun on rättipoikki. Miehellä on sitten viikonloppunakin töitä, joten ei silloinkaan helpota. Mutta vastaavasti tulee sitten muutaman päivän vapaita putkee. Täytyy nyt sitten yritää jos isännän vapaapäivät sattuis sopivasti - jos sitten kiristäisi tahtia.

hih-hih- voin nyt kuvitella teijän ilmeet... itseäki tuo huvittaa. Mutta meillä nyt vaan on tämä tilanne tällainen.
 
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Tatti 31v. Pohjanmaa, yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06
Jazz, 29v. Helsinki, km 02/04, 04/04, 06/04, 08/04 tyttö 08/05 ja km 06/06, 10/06
Tl,26v. Pohjanmaa, esikko -02, km 06/05, 05/06 ja 10/06
Sipria, 34v, Keski-Suomi,poika 10/00, poika 03/03, tm 05/04, tyttö 06/05, km 04/06
Kapris 27v, etelä-Suomi, tyttö 09/05, km 10/06
Karoliina 41v, Etelä-Suomi, tyttö 03/96, poika 06/98, km 04/06, km 09/06
Papu 31v, Häme, poika-94, poika-00, tyttö-04, km-09/06
Niksu, 27v, Pirkanmaa, poika-05, tm 10/06
antzi, 23, Nurmijärvi, km 10/06
Tiuhti 29v, Turku, km 10/05, Enkelipoika 08/06
Tehotyttö 35v, Varsinais-Suomi, poika 04/96, tyttö 08/98, poika 07/05, km 10/06
Ruusa07, 31v, P-Häme, tyttö 8/04, tm 10/06
senora, 40v, Pohjois-Pohjanmaa, km 10/06
Tuuli, 34v, etelä-Suomi, km 9/06
ÄssÄ, 28v, Kanta Häme, tytöt 00, 02, km 11/06

Senora oliki lisänny minut =) kiits

Huono päivä mulla joten ei muuta luvassa kuin marinaa... Ens viikolla meinaan mennä yksityiselle gynelle, ei tosta sairaalasta taida juur apua saada (ellei satu olemaan melki kuollu).
Ja mua ei ole luotu rauhassa (?!?!) odottamaan,paheneeko vai paraneeko tilanne iteksiin. mä haluan vastauksia ja että kunnolla katotaan, piruvie...

Voimia Antzille... luin surullisen tarinasi myös tuolta vanhemmasta ketjusta...

Netistä löytyy kyllä monenlaista tosi tarinaa keskenmenosta, olen niitä paljon lukenutkin tässä parin viikon aikana.

Vertaistuki: mulla on pari läheistä ystävää jotka on kokenu myös KM. Ovat olleet tukena ja se on ihana asia. On voinut purkaa sitä pahaa oloa... Mutta on tämä "online"- vertaistuki ryhmäkin tosi tärkeä ja korvaamaton! yhteishenki on ihan mieletöntä, kyllä me tästä vielä noustaan- meininki!

Joskus ihmiset on kyllä ihan ääliöitä ja epäempaattisia... meillä kans samana päivänä kun kerrottiin km anopille, se oikein soitti ja kertoi miehen serkun saaneen vauvan... oltais me se lehdestäkin huomattu...
Sitä muutenkin näkee joka paikassa odottavia äitejä ja vaaveja... niitä on telkkuohjelmatki pullollaan...

joo, taitaa mennä räyhäämisen puolelle.... että räyh ja wuff vaan kaikille ja hyvää viikonloppua!

 
Ruusa; mä luin semmoset kirjat kuin "Keskenmeno: yli 40 tositarinaa" (koonnut Kerttu Lähteenmäki) ja Eve Hietamiehen "Puolinainen". Molemmat mielestäni hyviä, tuo Hietamiehen kirjahan on fiktiivinen, mutta kumminkin hyvin todentuntuinen, koska käsittääkseni Hietamies on kokenut 9 keskenmenoa (muistanko oikein?).

Minulla on siinä mielessä "mielenkiintoinen" tilanne, että minä olen ystäväjoukossa viimeinen, jolta vauvauutisia odotetaan. Eli muille on lapsia siunaantunut viimeisen neljän-viiden vuoden aikana oikein urakalla. Kuten kirjoitinkin aiemmin, en ole heille viitsinyt kertoa keskenmenosta, koska aina kun nähdään, jutut pyörii yleisissä asioissa (lapset ja miehet on on siinä ympärillä). En pysty semmoisessa tilanteessa kertomaan kokemuksistani. Se hyvä puoli asiassa on, ettei tässä itsesäälin suossa ole tarvinnut muiden raskausuutisia kuulla :)
 
hmm Tuuli: oliskohan tosta "keskenmeno:yli 40 tositarinaa"- kirjasta ollu jollain nettisivulla... ? kovasti tuntuu tutulta, kävin meinaan yhdellä sivulla tossa joku aika sitten...mainittiinkohan siitä kirjasta ( tai ainakin siis jostain kirjasta ) että sitä olis tarkotus käyttää myös opetusmateriaalina. Älyttömän hyvä idea muuten!

Tänään parempi päivä mulla, ilmeisesti sain eilen ärrittyä pahimmat pois =)
Tyttöset lähti mummulaan ja saadaan isännän kans olla kahdestaan =)

lauantai päivän jatkoa kanssasisaret!
 
Hips vaan tännekkin.

Olen niiiiin iloinen kun mies tulee jo vuorokauden päästä kotiin. Nyt alkaa tosissaan olla jaksa lopussa ihan totaalisesti. Nimittäin lapsi sairasta TAAS. Hitto vie. Tällä kertaa ohjelmistossa silmä- ja korvatulehdus sekä ylimääräisenä bonuksena epäilys liimakorvasta, eli jos se sitä on niin sit putkitukseen mars...=( Meillä piti olla tänään se 1v. kuvaus, mut peruin sit aamulla kun ei viitsi sairasta moiseen viedä. Sitä paitsi lapsi näytti aamulla ihan pellavapäiseltä kiinalaiselta, kun oli silmät niin turvoksissa että aukesivat vain pikkuruisiksi viiruiksi. Ja koska antibiootit sekoittaa reppanan mahan, niin tänään sain konkreettisesti kokea miltä näyttää lahkeellinen pa..aa... Onneksi oli sukka stopparina, ettei ihan pitkin pitäjää levahtanut. Mua ihan oikeasti vaan nauratti koko tilanne ihan älyttömästi, jokseenkin absurdi tapa viettää lauantai-iltaa kylppärin lattialla lahjetta tyhjäämällä...=)

Mietin tuossa yön synkimpinä tunteina, että nyt jos vappupallo olisikin pysynyt matkassa, niin kuinka ihmeessä olisin masun kanssa vielä jaksanut... Tai ainakin se olisi taatusti tässä härdellissä jo jotenkin oireillut ikävästi. Mua harmittaa, kun menin innoissani laittamaan kalenteriin ylös raskausviikot jonnekin joululle saakka ja nyt ne sieltä iloisesti loistaa aina kun kalenteria vilkaisen. Tyhmä minä. Edelleen olen ihan sinut sen tuulimunan kanssa (eli ei ole tullut suru nurkan takaa ainakaan vielä vastaan), mutta tietty haikeus on edelleen olemassa. Olisihan sitä masua aika kiva silitellä, nyt se olisi jo sellainen pikkuinen pallo... Mun tarttis ehkä saada nukuttua enemmän kuin 2x2h yössä, et pysyisi ajatukset kiinni ihan tässä päivässä eikä liihottelisi missään muualla...=)

Meilläkään ei ole iloisia vauva-uutisia lähipiiristä kuulunut, tuskin ihan äkkiä kuulukaan. Kaikki tuntuu hiljaisesti odottavan koska meillä natsaa uudelleen... Vaikka olen sanonut että toistaiseksi homma jäissä pari kk, jotta saadaan tuo työkuvio selväksi. Enkä myöskään ole lukenut yhtäkään km-aiheista kirjaa, mutta muistelisin että eikös Annaleena Härköseltäkin joku ko. aihetta käsittelevä romaani ole joskus ilmestynyt? Sen ainakin haluaisin lukea, samoin sen Eve Hietamiehen kirjan, ovat muutenkin minuun vetoavia kirjailijoita, siis kirjoitustyyliltänsä.

Muuta mä en nyt muista mitä olette kaikkea jutskailleet, on tuo lapsi työllistänyt niin aktiivisesti, etten ole juuri ehtinyt paneutua kenenkään kuulumisiin. Mut ainakin Ässälle huikkaan hauskat illat miehen kanssa!!! Ja nyt kaivan itselleni kolosen peittokasaan sohvan mutkaan ja nautin yhden sidukan. Sit nukkumaan, kun se ainakin toistaiseksi tuntuisi olevan ihan mahdollista...=)

Hauskaa viikonvaihteen jatkoa neideille ja rouville, toivottelee vetämätön Niksu
 
Lauantai iltoja!

Niksulla sairastaa lapsi ja meillä minä :( Ei saa nukuttua ku hirvee yskä. Pitäs varmaan kipaista lekuriin hakeen antibioottia, ku jaksais vaan. Eilen piti soitella polille tukostaipumustutk. vastauksia ja yllätys mun paperit oli hukassa. Sit soitti hoitaja takas ja tuumas et tuloksissa menee kuukausi. Olin vähän et häh?! Labrassa sanottiin et pe on valmis. Itku meinas tulla. Saa nähdä milloin posti kiikuttaa vastaukset.

Pe sain aikaseksi tilata ovistestejä ja yllätys yllätys huomasin et ma kun kotia tulee ni mulla on jo kp 13. Eikö se testaus pidä aloittaa aiemmin? Jostain muistelen lukeneeni et kp11? Auttakaa ensikertalaista kanssasisaret.

Tehotyttö, jokos sä oot plussannut? Oottelen kuulumisia...

Tulipas taas itsekeskeinen teksti, sorry kermittäret. Mun pitäis jaksaa lukea noita aiempia ketjuja et pysyisin teijän perässä. Pitää kait se konkoilla tonne kylmään sänkyyn, mä vihaan miehen yövuoroja!!!
 
Sunnuntaita vaan =)

TI:lle Miten ihmeessä voi kuukausi kestää, kuullostaa ohan älyttömältä! Se on taas näitä "odottele ihan rauhassa (?!?!)" - juttuja... niitä ne kyllä tuntuu harrastavan ainakin kunnalisella puolella...

Minen noista ovistesteistä tiedä yhtikäs mitään, joku kokeneempi saapi neuvoa (voin sit lukea ja opiskella samalla) =)

Niksulla ollu sitte oikein p...a- päivä eilen =) On se kurjaa kun lapsi sairastaa, haluais helpottaa toisen oloa muttei oikein kykene... Tarvii aatella vaan positiivisesti, kaikki sairastelut vahvistaa vastustuskykyä ( sillä hetkellä se ei kyllä lohduta, tiedän ).


Olipa ihana nukkua oikein piiitkään, ja nousta aamulla sitten kun huvitti. Saas nähdä mitä HCG arvo on tiistaina... supistelut loppu perjantaina, vuotoa tulee inasen. Nyt siis tasan viikko vuodon alkamisesta. Meinaan kyllä yksityiselle gynelle painella, ehkä jo ens vkolla.Toivottavasti on kaikki tullu pois, ettei tarvis ruveta sörkkiin eikä lääkkeillä pois ottelemaan...



 
Sunnuntaiehtoota vaan, ystäväiset!

Se, millon sitä aletaan tikutteleen, riippuu oman kierron pituudesta. Mun tikkujen mukana tuli taulukko, josta sen näki. Ja muutenki niissä on hyvät käyttöohjeet, joten nou hätä!

Onpas Niksulla nyt hankalaa. Toivotaan, ett pikkuihminen paranee nopsaan. Meillä vanhimmalla oli kans pienenä jatkuvasti korvatulehduksia, joten hältä leikattiin kitarisa (vai nielurisatkohan ne oli, kuka muistaa?) ja laitettiin putket korviin. Ja hep, sen jälkeen oli kummassaki korvassa vain ja ainoastaan yksi tulehdus! Eli meillä kierre meni sillä ohi.

Juups, täällä taitaa nyt kans olla ihan vaan omaa asiaa tällä kertaa. Menossa siis kp 2. Eilen tuli tätönen. Ja katoin kalenterista, oviksesta oli kulunut ihan tasan neljätoista päivää. Jotenki nauratti, ku olin ihan varma että eihän mulla tuo toimi mitenkään. Siis tosiaan 14 päivää oviksesta alkaa menkat. En oo aikasemmin koskaan elämässäni kiinnittänyt tähän huomiota!

Jaahas. Nyt tulee mies suihkusta. Jatketaan Kuolleen miehen kirstun tuijotusta. Että se on hyvä näyttelijä se Johnny Depp :)
 
Minä todella toivon että tämä sairastelukausi olisi nyt sitten tältä erää tässä... =) Ja nyt kun poika suurinpiirtein alkaa olla mallillaan, niin sitten itsellä on kurkku ja korvat kipeänä. Luulenpa vain että stressi alkaa pikkuhiljaa laueta, kun tietää että toinen käsipari on tulossa kotiin ihan muutaman tunnin päästä. Jo tätä yh-eloa ehdittiin kokeilla pari vkoa, ja turhan raskasta mun makuun. Nostan ehdottomasti hattua kaikille niille äideille (ja isille) jotka yksin kasvattavat lastansa.

Menkkoja odottelen alkavaksi edelleen...=( Tm:sta olis nyt kulunut 5 vkoa eikä mitään tapahdu. On sellainen olo vähän väliä että olisivat alkamassa, mutta kun ei niin ei. Ihme juttu, kai mä sitten kuulun siihen joukkoon, joilla se kestää 8vkoa ennen kuin kierto palautuu. Tai sitten niitä menkkoja ei tule ollenkaan. Aloitin tänään kotona lojuvien e-pillereiden syönnin...=( Mulla olis niitä 3kk satsi kotona (jäänteitä viime keväältä) ja ajattelin et josko sen 3kk popsis eikä sit hakis enää uusia...=)) Mulla vaan noi pillerit teki sen, et menkat jäi ihan kokonaan pois. Toisaalta, ei ne nyt niiiin mukavat ole, että niitä kaipaamaan jää kunhan ensin tietää syyn miksi ovat pois.

Alkaa olla taas niin vaikeaselkoista ajatuksenlentoa että lienee parempi vetäytyä suihkuun ja soffalla odottelemaan CSI:tä. Mikä ihme siinä onkin, että sitä typeryyksissään aina sunnuntai-iltaisin kukkuu miltei aamuyölle ja maanantaina on silmät ristissä koko pvän. Ihan kuin ei malttaisi päästää irti viikonlopusta...=) Mutta tekemäni omatoimikartoituksen mukaan valtaosa tuttavapiiristäni tekee juuri tuota samaa, vuodesta toiseen...

Illanjatkoa ja aurinkoista alkavaa viikkoa!
 
Huomenta

Hengissä ollaan ... vaikka olikin kamalan liukkaat tiet. kolmeakymppiä ajaa huristelin töihin, kieli keskellä suuta...

jee miehellä on vapaapäivä ... jospas illalla vähän pupuiltaisiin ... kun nyt jaksais tän päivän töissä...
 
Joku kyseli että mitä kirjallisuutta on km:sta ... Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löysin tällaisia kirjoja asiasanahaulla... Osa on tietokirjoja ja osa romaaneja. Joissakin km on vain sivuteema, mutta tapahtunut tosiasia... (ihan niin tosi kuin vain romaanissa voi olla). Mä en ainakaan aio lukea noista yhtään. En ainakaan vielä ... katsotaan sitten kun tästä on kunnolla päässyt selville vesille.


Keyes, Marian: Enkelit
Keskenmeno : yli 40 tositarinaa
Kahri, Anja : Äitiyden sietämätön keveys
Malkamäki, Sari :Jokin yhteinen maailma
Hietamies, Eve :Puolinainen
Aitoaho, Pirkko : Omilla teillä
Fallaci, Oriana: KIRJE LAPSELLE JOKA EI KOSKAAN SYNTYNYT
Seppälä, Olli : MIES JOKA SYNNYTTI : MUISTIINPANOJA ODOTTAMISEN ILOSTA JA SURUSTA
 
Tässä kopioituna "raportti", jonka tonne toiseen ketjuun kirjottelin.


Mutta asiaan... Perjantai-iltana oli tosiaan niin raskas olo kuin vain voi olla. Olo siis lähes sitä kuin ennen ollut vahvaa viivaa plussatessa. Koko viime viikon mulla oli sellaista toispuoleista kipua alavatsalla, joka säteili reiteen asti. Tätä en tainnut täällä mainitakaan. Lauantaiaamuna tuo kipu yltyi ja sanoin isännällekin, että nyt on kyllä kovin samat kivut kuin viimeksi tärpin jälkeen. Hän kysyikin, että tarkoitatko niinku huonossa mielessä. Sitähän minä justiinsa. Myöhemmin siinä päivällä sitten sanoinkin, että alkaispa vuodot sitten samantien, eikä tarttis enää odotella paria viikkoa. Mitään menkkaoireita ei ollut yhtään, ainoastaan tuo mainitsemani säteilykipu. Lauantai-iltana sitten alkoikin tiputella. Ja siitä se sitten lähti... Vuoto on aivan samanlaista kuin silloin keskenmenossa. Ensin sitä ei tullut lainkaan siteeseen, vaan ainoastaan vessakäynneillä, mukana on sellasta "klönttiä". Mun veikkaus siis on, että ei noi oireet olleet erehdystä, vaan hedelmöittyminen tapahtui, mutta kohtu ei varmaankaan ollut vielä valmis ottamaan vastaan. Mukavampi toisaalta olis ajatella, että erehdyin, mutta ei siitä olosta valitettavasti erehtyä voi, neljä kertaa ennen kokeneena. Varsinkin se kuumeiluolo! En tiedä, miksi noi lämmöt ei nyt laskenu. Eilen oli vieläkin korkeella, tänään en oo mittaillu. Viimeksi ne romahti samantien, kun vuoto oli alkanut. Kaippa ne sieltä alas tulee.
Mutta uskokaa tai älkää, ei tämä silti tuntunut katastrofilta :-) Paljon positiivisia asioistakin taas löytyy... Tämän viikon saan uppoutua tuohon tutkimukseeni täysin, eikä tarvitse jahkailla juupas-eipäs. Ja mulla realistiset mahdollisuudet saada lisuri valmiiksi syksyyn mennessä. Ei tarvitse vielä jättää teitä ;-) Saan kiusata ulkopuolisia häiriköitä testaamattamuudella jatkossakin! Saa jatkaa taas erittäin aktiivista kammarielämää, onkin ollut katkolla :-( Ja mitähän vielä... Kyllähän näitä löytyy :-D
 
Tehis, mulla muuten menkkavuoto on kans ollu muutaman kerran tuollasta tosi klönttistä! Tämä nykyinen kans. Ja ku mullakihan on niitä oireita muutaman kerran ollu vaikka muille jakaa, niin ties vaikka mullaki ois samanlai. Eli jällehen alkuraskauden km?!?!?!?
 
Näin se varmaan oli juu. Mutta eihän näitä edes huomais ellei olis oppinu kroppaansa tuntemaan liian hyvin...
Mulla se säteilykipu vielä jatkuu ja lämmötkin ylhäällä edelleen. Tää jos mikä on ärsyttävää.
Olen älyttömän tyytyväinen tuohon kierron pituuteen, 34 :-) Ei oo noin lyhyttä kiertoa ollu ennen. Täytyy jatkaa siis sokerittomalla. Ainut vaan, että ruvennu painokin laskemaan. Pitää lisätä ruisleivän määrää ;-)
 
Tehotyttö: voi ei .. ja mä kun kerkesin jo iloita puolestasi ... Mutta kiva, että positiivisiakin puolia löytyy. Mutta kyllä tuollainen stressaa kehoa.


Hyvä juttu Antzi, pääset sitten normaaliin kiertoon...

Voimia kaikille, jotka sairastavat tai joilla muksut sairastelee. *kop kop* toivottavasti ei tuu tauti tänne päin.
 
Hei vaan kaikki kermittäret! Täällä näyttää olleenkin sekä positiivista että negatiivista tapahtumaa. Antzille onnittelut menkoista! Minäkään en ole koskaan odottanut menkkoja niin kovalla hartaudella kuin km:n jälkeen. Tehotytölle puolestaan suuret pahoittelut, vaikkakin löysit asiasta myös monta hyvää seikkaa :). Ja Niksu toivottavasti teillä alkaa nyt suurimmat sairastelut olla ohi ja arki helpottuu, kun yh-elo päättyi. TI:lle myös tsemppiä ja toivotaan, että posti toisi tulokset mahdollisimman pikaisesti.

Kiitos Senora tuosta kirjalistasta; jokusen noistakin voisi vielä lukea ja se Härkösen "Heikosti positiivinen" kiinnostaisi myös. Minäkin tykkään Härkösen kirjoista, eikös se Niksukin kehunnut tykkäävänsä.

Minulle tuli eilen vähän takapakkia tässä "toipumisessa". Olin jo mielestäni paremmalla puolella tämän asian suhteen... Eilen autossa tulomatkalla viikonloppureissusta, juteltiin miehen kanssa kaikenlaista. Sattumalta kysäisin yhdestä mieheni vanhasta ystävästä, että mitä hänen elämäänsä kuuluu, kun mieheni ei ollut puhunut hänestä pitkään aikaan. Mieheni sitten sanoi, ettei ole viitsinyt minulle asiasta kertoa, mutta tämä ystävä ja hänen vaimonsa ovat saaneet kuukausi sitten pojan. Ja sillä samalla sekunnilla, mieleeni muistui kaikki se epätoivo ja itsesääli omaa tilannetta kohtaan ja minä aloin itkemään ihan hillittömästi. Siis minä olin kateellinen ihmisille, joita tuskin tunnen (pari kertaa olen nähnyt ja vuosi sitten olin heidän häissään). Surkeaa... onko kenellekään käynyt vastaavaa?

Kaikesta huolimatta, tänään on jo parempi päivä ja kp 29. Eli odottelen edelleen. Parempaa viikkoa kaikille!
 
Tuuli... *hali* ja *myötätuntoinen rutistus*

Onneksi tämä meidän suku-/tuttavapiiri on sellaista, ettei noita vauvauutisia kovin usein tule. Tosin tässä olen yhtä työkaveria seurannut sillä silmällä, että vatsa on syksystä kovasti pyöristynyt. en ala!
 
Aamupäivää vaan kaikille!

Tosiaan sitä on tullu pohdiskeltua ja tarkkailtua omaa roppaa paljon enämpi... Nyt kun luin ton tehotytön kirjotuksen, tosta reiteen vihlonnasta... Mulla oli km jälkeen viikko semmosta toispuoleista reisi-nivus vihlontaa. Siitä mun paniikki nous siihen KU, nyt kun tarkemmin mietiskelen niin ne taisikin olla supistuksia. Mutta tosi niukkaa oli vuoto (jos se nyt oli tässä) km jälkeen, mä varauduin ihan älyttömään niagaraan ja klimppisotaan. Ei kumpaakaan tullu, niukkavuotoinen- 2 pientä klimppiä..
Jänskään sitä huomista HCG mittausta, sitte sen varmaan näkee onko ohi vai ei.

Älyttömän nopeesti tehotytön roppa palautu, hyvä juttu se =)


päivän jatkoja kaikille!
 
Tosi nopsasti Antzillakin kroppa palautui, vaikka raskaus oli jo niin pitkällä. Hyvä juttu, että palautui.

Pidetään peukkuja ÄssÄn mittauksia varten!
Toi reisi-nivus-vihlonta on varmaan tosiaan supistuksia. Mulla on sen kaltaista ollu myös loppuraskauksissa.

Kyllä minäkin varma olin raskautumisesta, mutta eihän tuosta jatkumisesta&kiinnittymisestä ym. voi olla varma koskaan. Olikos se jopa puolet, kun päättyy siinä ihan alkumetreillä? Jollei kroppaansa tuntis LIIAN hyvin, niin eihän niitä tosiaan edes huomais. Se on tosi hankala olla huomaamatta niitä oireita, jos ne sattuu oikein voimakkaat olemaan. Vaikkei etsiskään, niin väkisinkin ne huomaa.
Mutta taas täytyy todeta, että kyllä se luonto hoitaa hommat oikein. Toisaalta mulla pelottikin se, jos raskautuu heti keskenmenon jälkeen. Luotin kuitenkin siihen, että luonto sen hoitais ja näin siinä sitten varmaan kävikin. Ei muuta kuin katse eteenpäin:-)

Mutta nyt on kyllä tartuttava siihen hommaan. Päätin viime viikolla, että väittelen 40-vuotissyntymäpäivänä. Siihen on viisi vuotta aikaa. Vuodessa lisuri kuntoon, joka on siis osa sitä väikkäriä. Ihan realistista siis, mutta ei se täällä roikkuen valmistu ;-)

Mukavaa viikon alkua kaikille!
 

Similar threads

0
Viestiä
101
Luettu
4K
T
2
Viestiä
108
Luettu
3K
S
2
Viestiä
101
Luettu
9K
T
E
Viestiä
130
Luettu
3K
H
U
Viestiä
111
Luettu
3K
N

Yhteistyössä