kauris, 24v. Etelä- Karjala, 08/04, km 10/04 ja 07/05
sämpy, 31v, Satakunta, 07/04, km 12/05
Maaria, 27v, Helsinki, 10/05, km 01/06
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
una76 30v. Keski-Suomi, yrit. 09/05, km 01/06
Haidi, 30v. Itä-Suomi, poika-91, tyttö-94, tyttö-97, km 02/01, 05/03, 11/04
Annuska, 30+v., poika-02, km 02/95, 10/05, 01/06
Ninni75, 30 v, Lappi, 1 lapsi 07/98, km 02/05
Piippa, 34v, Satakunta, yrit.04/05, km 12/05, 01/06
Ekku , 33v, Tampere, kaksi poikaa 4v, km 03/06
Iltarusko -67, etelä-savo, kaksospojat -88, poika -92, tyttö -93, km 04/06
Minna, 35 v,Etelä-Savo, tyttö-92, tyttö-96,km 05/06
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Anna, 37v, Uusimaa, km 5/06
Tatti 30v. yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06
Smurfiina78 , 27v , poika 1/00, poika 8/04, km 6/06
Outi, 25v. Varsinais-Suomi, Tyttö 03/05, km 06/06
Jazz, 29v, Helsinki, km 02/04, 04/04, 06/04, 08/04 tyttö 08/05 ja km 06/06
Lisäsin omat tietoni vielä tuohon listaan. Huh, aika hurjalta näitä tuo oma listaus. Vuonna 2004 olin siis lähes tulkoon koko ajan raskaana tai keskenmenon kourissa... Sain naistenklinikan lääkäriltä moitteita kun en ollut odottanut yksiä menkkoja keskenmenojen välissä. Hänelle oli turha yrittää selittää, että näin kävi ainoastaan kerran ja muissa tapauksissa keskenmeno on ollut alkukuusta, välissä yhdet menkat suht normaalilla kierrolla, heti raskaaksi ja uusi keskenmeno viikolla 6-7.
No, nyt oma gynekologi oli sitä mieltä että voimme heti yrittää mikäli siltä tuntuu. Saa nyt nähdä, olen jotenkin muuttunut niin kyyniseksi. On muuten jännä kun olitte kirjoitelleet vaistosta, niin mulla oli tällä kertaa alusta asti sellainen hassu tunne että huonosti tulee käymään. Hoin koko ajan miehelle että tää on varmaan tuulimuna tai sitten keskeytynyt keskenmeno kun alusta asti oli pientä vuotoa joka tuli ja meni ja kesti sen hetken kunnes tuli jäädäkseen. Silti yritin koko ajan ajatella positiivisesti ja pistin oireettomuuden sen piikkiin, että imetän vielä esikoista joten elän muutenkin koko ajan hormonimyrskyssä... Menin positiivisuudessani sitten ja ostin äitiyshousut ja paidan, joita en välttämättä enää koskaan pääse käyttämään. Olis pitänyt vaan antaa vaiston ohjata.
Olipas surullista katsottavaa tuo lista kun niin monella on ollut useita keskenmenoja. Yksikin on mielestäni liikaa. Moni jutteli siitä, että onko "oikeus" surra menetettyä vauvaa kun on jo yksi terve lapsi. Aika normaaleja ajatuksia, mutta kyllä mielestäni on oikeus surra ja pitääkin. Mulla oli vastaavia ajatuksia, mutta sen suhteen että mun raskaudet ovat menneet kesken suht alkumetreillä ja mitään kovin konkreettista ei raskaus vielä ollut (ei ultrakuvia, sydänääniä yms). Monet yrittivät nimittäin lohduttaa sillä, että sehän oli vasta niin alussa, onneksi ei vauva ollut vielä sylissä... mutta olihan se ollut mun ajatuksissa ainakin. Olin kuitenkin ehtinyt jo pari viikkoa sulatella uutista ja iloita.
Oi ja voi, olipas synkkää tekstiä. Nyt pitää päästää mies koneelle maksamaan laskuja. Aurinkoista viikonloppua ja tsemppiä kaikille!
Jazz