Toggle sidebar

Kermit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 25.9.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Hei,
me ainakin poltettiin kynttilää aikanaan kotona ja surettiin ihan kybällä se hetki. Siinä oli jotain tosi koskettavaa. Nyt ei sitä tehty, vaikka voisi olla hyväksi. Tämä oli kuitenkin niin aikaisin, että ei tunnu oikein, että olisi aihetta. Ei ollut edes ehtinyt asennoitua, että olisi raskaana.

Minä ainakin olen sitä mieltä, että kirjoittakaa ihmeessä vanhatkin kermitit. Ei aina jaksa käydä tuolla odottajien puolella lukemassa kuulumisianne. Eihän kukaan tänne ole raskautuneista kovin tiiviiseen tahtiin kirjoittanutkaan. Jos joku tässä pitää toivoa yllä, niin se on juuri tuo totuus, että niin moni on onnistunut.

Tsempataan toinen toisiamme!
 
Kata: Ei en tarkoittanut etteikö tänne saa kirjottaa ne jotka on uudelleen raskautunut. Se vaan riipasee aina välillä jostain tuolta tosi syvältä kun lukee toisten ilouutisia varsinkin jos on oikeen huono päivä. Ja kuvittelisin että kyllä itsekkin kirjottaisin mielummin tälle palstalle kun tonne odottajiin koska seillä suurin osa on jo kohta ihan loppu vaiheessa raskautta.

Mut mikä ihme siinä on että toiset raskautuu nopeemmin kun toiset yrittettiin ensin n. 2vuotta tulin raskaaksi ja sitten se meni kesken nyt ollaan kohta puolivuotta tahkottu ja ei mitään merkkejä. Se hyvä puoli täs kai sit on että ei enään tarvi kun 1 1/2v. tahkoo jos vanhat merkit pitää paikkansa. Tää on toivotonta. Ihan oikeesti alkaa tuntua siltä että ei tästä mitään tuu!! Noh tule mulle kuiteski kesällä toinen vauva haukku jos se vähän helpottais tätä tuskaa??

Mut älkäähön paksuna olijat peljästykö tulkaa ihmeessä tänne kertoon olioistanne.. ;) moi
 
Perjantaita kaikille!

Täällä aletaan pikkuhiljaa toipua kaavinnasta, joka meni ja aiheutti vielä kaiken muun lisäksi lievän tulehduksen. Antibiootteja syödessä odottelen, että jälkivuoto pikkuhiljaa loppuisi. Aika vähäistä tuo enää on, pientä tuhruttelua.

Lauralle, ihanaa että aiotte ottaa koiruuden. Meilläkin on ei enää niin pieni hauvavauva talossa ja voin kyllä sanoa että se on ollu melkoinen terapeutti tässä muutamien päivien aikana. Onpahan joku jota helliä, kun vauva ei jaksanut matkassa.. Ja joku joka pakottaa sut ylös ja ulos lenkille joka päivä.. Koirat on kyllä oikeasti ihania!

Km tuntuu nyt vain pahalta unelta. Toki se aina välillä palaa voimalla mieleen, mutta ei se enää päällimmäisenä ajatuksena ole. Uutta plussaa lähdetään yrittämään heti kun ekat menkat on tulleet. Toivottavasti tärppää yhtä helposti kun ekalla kerralla, eli kertalaakista, jos nyt näin voi sanoa (minun on näköjään helppo raskautua). Ymmärrän silti hyvin sitä tuskaa, jota kauan plussaa yrittäneet tuntevat.

Haluan toivottaa kaikille oikein paljon tsemppiä yritykseen. Uskon, että Laura teilläkin vielä tärppää, ehkäpä jo seuraavasta kierrosta!

Rentouttavaa viikonloppua toivottelee

Tiuhti
 
Hei!
En ole pitkään aikaan kirjoitellu tänne, mutta olen käynyt lukemassa viestejänne... Keskenmenosta ja kaavinnasta alkaa olla aikaa jo reilu pari kuukautta. Tuntuu kyllä itsestäni vieläkin pidemmältä ajalta eli hyvin olen toipunut... Ensimmäiset kuukautisetkin tuli ihan oikeaan aikaan ja olivat ihan järkyttävän runsaat. Nyt seuraavia kuukautisia odottelen ja näyttää siltä, että eivät sit meinaa alkaa. Nyt kp 37. Normaali kierto 28-31 pv.Tein kyllä raskaustestin viime viikonloppuna, kun oli pienet juhlat ja halusin varmistaa, että viiniä voi maistella. Testi näytti negaa eikä mulla ole kyllä ollut mitään oireitakaan. Nyt vaan ihmettelen, että mihin ne menkat ovat jääneet, koska säännöllisesti ovat muuten olleet. Nyt pieniä menkketuntemuksia on ollu, mut mitään vuotoa ei ole. Harmittaa,jos nyt kierto on menny sekasin, vaikka tähän mennessä ollut niin mukavan säännölliset...
 
Voi harmi sade, ettei tärpännyt : (
Älä kuitenkaan vaivu masennukseen, se ei ainankaan auta yhtään. Häntä pystyyn vaan : )

Minun pitäisi vielä viikon verran kärvistellä ja kestää järjissäni ; )
Kp 23/30
 
Sen verran omanapaista väliaikatietoa, että tänään on kp 25/27-28 ja sain tänä aamuna heikon plussan aconin herkällä. Kolmatta päivää on sellaista alavatsan juilintaa, joka on samantapaista kuin edellisessä raskaudessa. Eli kyllä nyt alkaa jo hieman jänskättää, että vahvistuuko plussa. Oli kuitenkin sen verran selkeä ettei arvata tarvinnut onko viivaa vaiko ei. Muita oireita se, että tämän viikon ajan olen joutunut öisin käymään veskissä joka muuten on harvinaista.

Kp 13 tikutin ovisplussaa ja kp 16 aamulla veskissä käydessä tuli paperiin pienen pieni viiru verta, jolloin miehelleni vielä naureskelin että tää on nyt sitten varmaan sitä kiinnittymisvuotoa. Eli näin ajatellen, jos nyt raskaana olen niin sitähän se sitten oli. Sitä tuli vain sen yhden kerran, eikä mulla muuten ole koskaan mitään välivuotoja. No, nyt jännäilen ja odottelen asian varmistumista ja pidän muuten matalaa profiilia. Sen nimittäin viime kerta opetti oikein kantapään kautta. En uskalla iloita täysin varmaan missään vaiheessa (mahdollisesta) raskaudesta. Saapa nähdä miten eukon käy... :)
 
Lauantai-illan ratoksi ajattelin taas kurkistaa kirjoituksianne, ja muutaman sanan itsekin kirjoittaa...

Lauralle annan ensimmäisenä kunnon virtuaalihalauksen, ja toivon kovasti voimia jokaiseen päivään. Ymmärrän täysin, miltä tuntuu, kun me raskautuneet käydään täällä kertomassa kuulumisiamme.
Muistan oman keskenmenon jälkeen tuntemukseni. Tällä pienellä paikkakunnalla tuntui yhtäkkiä olevan joka nurkan takana odottamassa ylpeästi vatsaansa kantava tuleva äiti, ja joka kerta se näky särki sydämeni. Tuntui lohduttomalta katsella muiden masuja, kun itse oli juuri menettänyt elämästään jotain kallisarvoista. Eikä paljon auttanut ihmisten kommentit siitä miten luonto korjaa heikot pois, tai, aina uusia tilaisuuksia tulee ym. Sellainen ihminen joka ei itse ole kokenut keskenmenoa ei todellakaan voi tietää miltä se voi tuntua, miten syvältä se riipii.

Vähän nyt kuitenkin omasta navasta...tänään tuli 13 viikkoa täyteen, ja mieli on pikkuhiljaa alkanut olla levollisempi. Np-ultrassa kävin viime viikolla, ja siellä kaikki oli ok. Vuotelu on ainakin toistaiseksi loppunut, joten pieni toivo on syttynyt mieleen, josko tästä kuitenkin päästäisiin ehjinä kevääseen.
Kyllähän tämä on ollut kaikkea muuta kuin nautinnollista aikaa, kokoajan on saanut pelätä pahinta ja aina kun pienikin ilo on yrittänyt nousta pinnalle, sen on työntänyt automaattisesti taka-alalle...eli en ole uskaltanut antaa itselleni lupaa iloita tai nauttia ja siitä ovat kyllä kärsineet niin mies kuin lapsetkin =(
Kaiholla muistelen edellisiä raskauksia, joiden aikana en edes osannut pelätä keskenmenoa, yrittäen kuitenkin muistaa että katkeroituminen ei auta, elämän on jatkuttava kaikesta huolimatta.

Leppoisia lokakuun päiviä kaikille! Pidetään liput korkealla, vaikka elämän tuulet niitä välillä riepottelevatkin kovalla kädellä
 
GEKKO:
juuri näiden ihanien tarinoiden takia on niin mukava välillä käydä moikkaamassa teitä täällä listassa :) Uskon, että raskaana olet ja toivonmukaan onnellisesti loppuun asti. Ai kun tulee onnelliseksi kuin näitä juttuja lukee.

Meillä rakenneultra keskiviikkona nyt rv 18+3 ja toistaiseksi kaikki hyvin. Vauva potkii kovasti päivittäin ja mahakin alkaa pikkuhiljaa näkymään. Niin se aika kulkee eteenpäin :)

Nähdään gekko (ja muutkin) ex-kermiitti listalla mahd.pian.
 
Hei,
Näin surun murtamana ajattelin tulla vilkaisemaan tänne.
Tänään keskenmeno ensimmäisestä raskaudestani, olisi ollut rv6+4. Ylihuomenna olisi verikoe, lekuri haluaa pois sulkea kohdunulkopuolisen raskauden mahdollisuuden. Tehdäänkö kaikille sama?
Tänään olen vain itkenyt mieheni kainalossa.. pahaa tekee, mutta kai aika saa olon paranemaan.
 
Pahoittelut Hannalle, mutta tervetuloa kuitenkin tänne mukaan. Ilmeisesti tuo verikoe ei ole mikään rutiini keskenmenoissa, mutta ehkä lääkärillä on jokin syy epäillä kohdun ulkopuolista? Itselläni keskenmeno ja kohdun tyhjentyminen todettiin ainoastaan ultraamalla. Tosin raskauskin oli hiukan pitemmällä, todettiin raskausviikolla 10 keskeytyneen jo noin rv 8.

Voimia sinulle ja miehellesi! Tule ihmeessä tänne kirjoittelemaan ja purkamaan oloa :)
 
Varovaiset onnittelut Gekolle! Toivotaan plussan vahvistuvan ja tulokkaan pysyvän mukana riittävän pitkään :) Kiva, kun täällä välillä kuulee näitä mukaviakin uutisia.

Kauriskohan kyseli jännääjiä. Mulla on nyt kp 24/29. Olevinaan jotain oireita olen huomannutkin, mutta ei niistä sen enempää. Yritän pitää jalat maassa ja hihkun vasta sen plussan jälkeen. Tai 12 viikon jälkeen... Yhtä hyvin saattaa menkat olla tulossa, mutta mielikuvitus tekee vain tepposiaan.
 
Pahoittelut Hannalle ja iso virtuaalihali!! Ja samalla onniteluja Gekolle, nyt pidetään sormia ja varpaita pystyssä.

Omaa napaa sen verran, että eipä näytä tämäkään raskaus menevän meillä kunnolla. Viikonloppuna alkoi vuoto, joka oli yön ajan todella runsasta ja aamulla kun mentiin päivystykseen, niin kohdussa todettiin olevan edelleen onneksi elävä sikiö, mutta myös verihyytymä, josta vuoto oli tullut. Tuon verihyytymän syntyperään lääkäri ei osannut sanoa mitään, eikä myöskään siihen selviääkö vauva tästä vai onko keskenmeno edessä. Nyt ei siis auta muu kuin odotella ja viikon verran täytyy ottaa nyt rauhallisesti ja ilman stressiä. Yritin kysellä tuolta odottajienkin puolelta, onko kellään tällaisesta kokemusta, mutta eipä ole vastauksia ainakaan vielä tullut. Tällä hetkellä ikävimmältä tuntuu tämä epävarmuus kun ei tiedä miten tässä tulee käymään...
 
Halit Hannalle! Kyllä se aurinko taas paistaa, kun aikaa kuluu jonkin verran! :)

Edelleenkään itselläni ei ole menkat alkaneet ja nyt kiertopäivä 40 menossa. Tein taas testin pari päivää sitte ja negaa näytti. Hyvin valoisassa saattoi ehkä kuvitella jonkinlaisen viivan paikan.. Ihmetyttää, kun kaavinnan jälkeen menkat tuli kuitenkin normaaliin aikaan. Onko muille käyny niin, että kierto on yhtäkkiä mennyt sekaisin, vaikka olis keskenmenon jälkeen normaalilta vaikuttanu?
 
Kiitos kaikille lohdutuksista.

Tänään ollut henkisesti parempi olla.. vaikka vuodinkin ihan älyttömästi (juuri ja juuri uskalsi lähtee kauppaan) ja mahaa sattui julmetusti.
Huomenna sitten verikokeeseen ja sitten vain odottamaan vuodon loppumista.

Kaunista iltaa kaikille, nyt menen syömään. En ole syönyt kahteen päivään kuin 2 donitsia kun ruoka ei ole yhtään maistunut, nyt kuitenkin maha kurnii siihen malliin että..
 
Minulla näköjään alkoi sittenkin kierto heitellä, juuri kun hehkutin, että on vakiintunut 30 päivään.

Tänään olisi vasta kp 26, ellei olisi muuttunut kp 1:ksi : (
Jännäys loppui ennenkuin kerkesi edes alkaa.
 
Moi,
täällähän on paljon ehtinyt sattua ja tapahtua. Toivottavasti muistan vielä kaiken kommentoidessani.

Ihan ensinnä Gekolle varovaisen iloinen onnittelu!! Toivottavasti viiva vahvistuu ja kaveri(/t?) pysyy matkassa. Jokos olet ajatellut ultraa varailla...?

Hannalle voimia ja tulehan kertomaan, miten ultrassa kävi. Toivottavasti ei kohdunulkoinen kyseessä! Hyvähän se on varmistaa, vaikka kai aika epätodennäköistä onkin.

Kauriille myös voimahali. Jopas jäi lyhyeksi kiertosi, mutta ei se vielä kriittisellä rajalla ole. Harmi juttu kyllä. Toisaalta ensi kuu on sitten nopeammin...

Ja Kata, toivotaan, että tuo hyytymä on vain joku häirikkö, joka poistuu vahinkoa aiheuttamatta. Koskaan en ole tuollaisesta kuullut, mutta kaikkea näköjään voi tulla eteen. Täytyy olla kyllä kauheaa odottaa, miten siinä käy. Tarrasukkia isolla T:llä!!!

Omasta navasta ei sen kummempaa. Uutta yritystä ei vielä ole aloitettu, kun vuoto vielä jatkuu. Jälkitarkastukseen on vielä aikaa, joten sitä ennen mitään varmuutta kohdun tyhjentymisestä en saa. Saisi jo loppua ja voisi alkaa taas toimeen... :-)
 
Ensinnäkin pahoittelut Hannalle keskenmenostasi. Toivottavasti toivut pian. Sitten Katalle voimia vastoinkäymisissäsi! Toivotaan että kaikki menisi kuitenkin hyvin ja pääsisit pelkällä säikähdyksellä. Kyllähän sitä on lukenut melkoisiakin selviytymistarinoita, joten muista että niin kauan kuin on elämää on toivoakin! :)

Plussa sitten vahvistui, eli jo maanantaina se oli selvä juttu eli raskaana olen! Kiitos kaikille varovaisista onnitteluista, nyt uskallan jo ne sisäistääkin. En vaan ole vielä ehtinyt varailla neuvolaa tai ultraa kun olen ollut maanantaista lähtien nuoremman lapsen kanssa sairaalassa tapaturman vuoksi. Selvittiin suurin piirtein pienehköillä vammoilla ja päästiin äskettäin kotiin. On ollut aika rankkaa aikaa nämä pari vuorokautta koko ajan sairaalassa ja varsinkin kun tilanteen vakavuudesta ei ollut varmuutta. Oireet kertoivat pahemmasta vauriosta, mutta onneksi se sitä sitten ei loppujen lopuksi ollut kaikkien moninaisten tutkimusten jälkeen. Ehkä tässä huomena ehtisi nyt sitten alkaa soittelee neuvolaan ja varailemaan aikaa ultraan.

t: gekko rv 4+1(!!)

p.s. VIPE: pääsin kuin pääsinkin takaisin odottajien puolelle (ainakin toistaiseksi=pessimisti...), vaikka usko meinasi välillä loppua ja monasti ainakin ehti horjua. Mutta kiinni en sua saa, joten onnellista odotusajan loppua sinulle ja tsemppiä synnytykseen!!
 
TE kaikki ootte niin ihania ihmisiä täällä, kun jaksatte tukea toisia ja ymmärrätte :)
Täällä kärvistellään puolessa välin kiertoa, mutta saas nähdä mitä tämä kierto tuo tullessaan.

Värikästä Syksyä!
 
Gekko, upeaa!! Lämpimät onnittelut!! Kyllä se siitä :) Toivottavasti tempaiset muutkin plussaimussa mukaasi.

Pahoittelut kaikille uusille. Tosin hyvään paikkaan ootte löytäneet. Täältä saa kyllä hyvin tukea. Keväällä, kun koin oman keskenmenoni, en kyllä olisi jaksanutkaan vatvoa asiaa ties kenen kanssa. Tänne oli hyvä purkaa tuntoja.

Omaa napaa sen verran, että tänään on 12+1 eli tuo maaginen 12 viikon raja on ylitetty. Np-ultra on maanantaina. Sitten ehkä ihan oikeasti pystyn uskomaan, että tuolla masussa joku asukas on.
 
Onnittelut Gekolle!

Verikoe meni ihan ok. Se arvo oli hieman laskenut, nyt 17 ja kymmenen päivän päästä taas verikokeeseen (arvon pitäs pudota tuonne alle 5:n (jos oikein muistan).

Rasittaa kun kaikki sanoo ""olette vielä niin nuoria, kyllä te vielä kerkeette"", pitäähän se paikkansa, mutta.. Positiivista on taas se, että ainakin tiedämme, ettei raskaaksi tulo ole sinansä ongelma. Pitää vaan saada pieni pysymään kyydissä.

Tänään ollut jo aika ok olo sinänsä.. vuotokin on jo onneksi niukahkoa. Huomenna moikkaamaan esimiestä. Olen pyytänyt lyhyempiä työpäiviä eri paikassa, nykyään kun teen 12h vuoroja stressaavassa työpisteessä.

Semmoista tänne tällä erää.
 
Tuossa, kun aiemmin kirjoittelin, että menkat on myöhässä ja testi näyttää negaa, niin nyt tämänaamun testi näytti plussaa selvästi... Pelko on ihan järkyttävä! Jotenkin, kun nyt sais ajatukset ihan muille raiteille vähäksi aikaa, niin varmaan helpottais tilannetta. Gekko, lähes samoissa nyt sun kans mennään! Mukavaa päivää kaikille!
 
Heippa!

Gekko: aivan ihanaa! Olen seurannut nimimerkkiäsi tiiviisti ja jännäillyt puolestasi, että miten plussan käy.
Tosi mahtavaa! Kyllä minullakin aikoinaan usko loppui raskautumiseeni ja useasti heitin kinttaat naulaan. Ei ollut helppoa. Sitten löysäsin hieman ""vannetta"" ja oiskohan sillä sitten ollut merkitystä, että onnistui. Se vaan on kyllä niin vaikeaa yrittää unohtaa vauvahanke. Tiedän sen. Mutta, mutta. Tässäpä meille taas yksi todiste, että kyllä se onnistaa! Tosi mukavaa kuulla.

Paljon tarrasukkia Gekon matkaan ja muillekkin kermittäreille paljon plussatuulia!
 
Gekko, hirmuisesti onnitteluja ja haleja plussasta!! Ja tietysti myös siitä, että lapsi on säikähdyksestä huolimatta kunossa!!

Ja myös Marialle plussassa isot onnittelut!! Kivaa kun on useampia onnellisia uutisia.

Itsestä sen verran, että eilen käytiin taas lääkärissä ja nyt näyttäisi taas hyvältä, koska hyytymä näyttäisi jopa kadonneen kokonaan ja kaveri on jo taas kasvanut edellisestä kerrasta, joten toivotaan, että selvittiin säikähdyksellä. Ensi viikolla on seuraava kontrolli ja nyt meneillään jo yhdestoista viikko, tosin vielä on paljon aikaa noihin viikkoihin kun keskenmeno viimeksi tapahtui...

Mukavaa päivää kaikille kermittärille!!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa