Toggle sidebar

Kermit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 25.9.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Tervehdys kaikille tasapuolisesti!

Eipä ole piiitkään aikaan tullut kirjoiteltua, ei oikein tuolla ex-kermeissäkään, mutta kuulumisianne olen aina kurkkinut. Jotenkin tuntuu tämä kermit vähän niinkun omalta ketjulta vieläkin...

Haamusta onnittelut Milla2! Haamuhan se mullakin oli, ja aika pitkään, kun tämä raskaus sai alkunsa. Ei se kyllä ihan tyhjästä se viiva siihen ilmesty. Eli tsemppiä jännäykseen ja hermojen hallintaan!

Täällä siis ollaan jo puolivälin yli, ja pelon aiheina ovat nyt sitten vaavin hiljaiset hetket, ennenaikainen synnytys, kaikki epätoivotut tulehdukset jne jne.... Aivan hullua!:)
Kaikki on kuitenkin hyvin. Ennenaikaisten supistusten vuoksi olen käynyt lääkärillä, josta viimeksi tänään sain hyviä uutisia.

Eipä muuta kuin kauniita syyspäiviä ja voimia jokaiselle!

Eloveena rv25
 
Milla 2: Olipa hieno uutinen tuo haamusi! Kyllä se nyt on varmasti menoa eikä meininkiä, siis uusi raskaus on saanut alkunsa. Pidän kaikki sormet ja varpaat pystyssä että matkalainen on kyydissä ja vieläpä loppuun saakka! Hei tällaisia uutisia lisää tähänkin ketjuun!

Heitänpä pienen GALLUPintyngän kehiin syyspäivien piristykseksi ja päivitykseksi. Eli, kuinka kauan olette tahkonneet projektia ja kauanko on nyt kulunut aikaa keskenmenosta raskautumatta? Millä viikolla keskenmeno tapahtui?

Itselläni siis yritystä kesästä -04, raskaaksi 2/-05 ja kaksosraskaus päättyi rv 12+2 huhtikuun lopulla. Clomit taas pelissä, kp 13 menossa joten jännäpäiviinkin vielä aikaa.

 
Yritys alkoi 08/04,
ensimmäinen tärppäsi heti,
km 10/04 rv 7+5,
toiseen tärpiin meni puolisen vuotta,
km 07/05 rv 12+,
Yritys alkoi heti jälkivuodon loputtua ja nyt kolmas yrityskierto melkein puolivälissä km jälkeen.

Kp 12/30 ja ovista odotellaan : )
 
MOi! Ensteki onnea milla 2 Ja pahoittelut uusille tulijoille.

Gallup: Mä olpetin pillerit 10.7.03 jolloin mentiin kihloihin ja raskauduin vasta 2/-05 ja keskenmeno huhtikuun 19. rv 10+2 syön primoluttia . Nyt menosa kp 24.

syssyä kaikille... =)
 
Moi,
Ensinnä kiitoksia kaikille rohkaisuista, vieläkään en täysin uskalla riemuita. Oikeastaan koko ajan pelkään, koska ne menkat alkaa... Tosin huomenna aamulla tehdään uusi testi ja jos se on edellistä selkeästi vahvempi, niin sitten taidan olla huomenna iki onnellinen. Ei tässä muuten, mutta kun oireita ei ole nimeksikään. Toki vatsatuntemuksia on, mutta sen lisäksi oikeastaan selkeä toinen oire on käsien kuivuminen. Rinnoissa ei tunnu mitään ja nälkä oireetkaan ei ole ihan niin selkeät kuin ennen. Mutta eihän se vielä mitään merkkaa. Rehellisyyden nimissä täytyy kyllä sanoa, että alan jo virittäytyä tärppiin, mutta katsotaan nyt vielä se testi. Ja sen jälkeen on vielä pitkä matka, ennenkuin voi edes vähän varmemmalla pohjalla olla - sama tunne kuin kaikilla muillakin täältä plussanneilla.

Olipas kiva kuulla myös teidän plussanneiden tilannetta. Mutta pysytäänpäs sitten taas myös niissä negatiivisissa aiheissa - vaikka toivotaan, että täällä tulisi oikea syysryntäys! Mutta siis gekon kyselyyn:
Ehkäisy jäi pois loppu vuodesta 2004 ja suht pian raskauduin, km tapahtui 03/2005 eli noin puoli vuotta sitten
Km oli tapahtunut viikolla 6 tai 7, mutta havaittiin vasta ultrassa vkolla 9 ja poistui itsessään vkolla 11.
Eikös tämä mennyt vähän kuin kauriilla - toivottavasti ei seuraava osioni kuitenkaan... ja kauriille hyviä ovisteluita. Muistakaa sekstata myös ovis-oireilujen jälkeen, jos vaikka tapahtuukin vähän myöhemmin. Ja ihana tuo teidän teini-rakkaushistoria - oikein mieltä lämmitti. Pitkää liittoa!

Ja muille roppakaupalla plussatuulia ja chrystalille voimia alku aikoihin!
 
Onnittelut Milla 2:lle ja rutkasti onnenkantamoisia mukaan! :)

Ja Kauriille vuosipäiväonnittelut :)

Historiaa: pillerit lopetin vuosi sitten, joulukuussa -04 kumitkin pois. 05/05 keskeytynyt keskenmeno. Neljännestä kierrosta tärppäs tulloin ja nyt on menossa neljäs kierto km:n jälkeen. Luulin olevan jo enemmänkin, mutta katsaus kalenteriin kertoi toista :) Ovista odotellen täälläkin.
 
Käyn minäkin vielä huhuilemassa täällä, kun jotenkin tunnen tämän enemmän omaksi ketjuksi kuin mitkään tuolla odottajien puolella.Täältä sai hurjasti tukea pahimpiin päiviin ja kuukausiketjuissa hehkutetaan jo tässä vaiheessa vaipoista jne. ja itse kun ei uskalla tästä iloita vielä yhtään. Meillä on tällä hetkellä menossa viikot 8+? eli yhdeksännellä viikolla jo ollaan! varhaisultrassa kaverin sydämen syke on nähty, mutta koko ajan odotan kauhulla koska alkaa raskaus oireilemaan. Olen ongelman edessä töissäkin, kun tarjolla on uutta projektia, joka kestäisi yli puoli vuotta ja vaatisi matkustamista. Jos kaikki tässä raskaudessa menee hyvin, en projektia voisi kuitenkaan viedä loppuun asti ja olen ajatellut, että matkustamaan en työasioissa suostu enää vuodenvaihteen jälkeen. Eli kertoako pomolle vai ei, kun projekti vaikuttaa mielenkiintoiselta...

Hirmuisesti plussatuulia tänne kaikille!!!!

Ja vielä Gallupiin: Lopetin pillerit 3/2005 ja raskauduin heti. km oli viikolla 13+?. Uudestaan raskauduin toisesta yrityskierrosta ja nyt toivotaan sormet ja varpaat ristissä, että kaikki menisi hyvin.
 
Minulla kyllä ketju automaattisesti pompsaa ylimmäiseksi, kun siihen olen vastannut tai joku muu on oman vastauksensa laittanut.

Kirjoitit tuossa edellisessä viestissäsi, miten odottajissa jo heti alkuhuumassa aletaan hehkutella...olen huomannut saman, ja sen takia vähän ulkopuoliseksikin itseni tuntenut, kun ei tässä kauheasti ole uskaltanut hurrailla.
Huomenna olisi viikon 12 lääkärineuvola, ja voin sanoa, että jännittää niin vietävästi, vaikka tässä onkin saanut ultrassa juosta jo useamman kerran. Ei tästä pelonpeikosta taida eroon päästä =( Onneksi vuotelu on nyt ainakin toistaiseksi loppunut.

Gallupiin vastailen minäkin...Pillerit heitin pois lokakuussa -04, kondomin kanssa ährättiin kevääseen. Raskauduin ensimmäisestä yrityskierrosta huhtikuussa, joka meni kesken kesäkuussa. Tästä odoteltiin yhdet kuukautiset, jonka jälkeen uusi raskautuminen onnistui ihmeeksemme heti...ja toivon mukaan tämä veitikka nyt pysyisi mukana loppuun asti.
 
Itku pienestä ilosta...

Aamulla teimme uuden testin ja se oli yhtä haalea kuin aiempikin ja vielä aamuvirtsasta. Kun oireetkin on olleet vähäisiä, niin aloin kyllä jo vähän asennoitua pahimpaan. Pelot sitten osoittautuivat todeksi, kun iltapäivästä alkoi vuoto. Ei vielä runsaana, mutta enteilee sitä, että kuukautiset tulevat sieltä. Toivottavasti näin aikaisessa vaiheessa kivut ja vuoto eivät olisi ihan kauhean kovia. No, varastoon ostin taas läjän siteitä.

Masentaa luonnollisesti, mutta jotenkin tämä ei ollut yllätys. Ei missään vaiheessa ollut tunnetta, että ""tiedän olevani raskaana"". Toki tuntemuksia vatsassa oli ja pissalla sai rampata jatkuvasti jne., mutta mitään sellaista faktista tunnetta ei tullut.

Nyt tietysti mietityttää, että onko minussa vikaa ja mistä tämä johtuu ja miksi aina me jne. Toisaalta tämä nyt kävi suht ajoissa ja ehkä tämä vain oli sitä hiton epäonnea. Kauriin positiivisuus antaa minullekin voimia. Sitäpaitsi päässen testaamaan sitä kuukuppiakin, kunhan sen tilaan.

Teille odottajille muuten, että voin hyvin kuvitella, miten odotusketjut ei tunnu oikeilta - ei itsekään olisi voinut sellaiseen ajatella liittyvänsä vielä pitkiin aikoihin. Kertoilkaa ihmeessä täällä kuulumisianne, ainakin minusta se on kivaa!

Katalle sen verta, että kun mietit mitä tehdä työssä tuon ongelman kanssa, niin voin kuvitella että on vaikeaa. Mutta olikos se niin, että sulla on jo syke näkynyt? Jos on, niin luota vaan siihen, että hyvin se menee. Kerro vaikka työnantajalle faktat. Mietin näes aiemmin samaa (tosin ei projekti, mutta koulutusmahdollisuus) ja päätin, että en lähde siihen, koska raskautuminen on toiveissa. Asia on tällä hetkellä vielä vähän auki ja saakin olla, jos ""painostusta"" työnantajan puolelta tulisi, niin olin ajatellut rehellisesti kertoa tilanteemme. Mutta kun taas meni kesken, niin ei tässä kannata kauheasti perheen perustamisesta hihkua. Sinulla on kuitenkin jo sen verta pitkällä, että olisi tosi huonoa tuuria, jos nyt menisi taas kesken. Ei nämä helppoja ole ja kaikki antavat ristiriitaisia neuvoja :-)

No, nyt mässäilyä ja mähinöintiä tv:n äärellä yms. miehen kanssa. Eiköhän tämä taas tästä.

Onko mielipiteitä: lasketaanko tämä keskenmenoksi lääketieteellisesti niin, että jos vielä kerta menee kesken voin julkisella vaatia tutkimuksia...? Ja pitäisikö käydä gynellä, vaikka vasta kävin ja kaikki oli ok? Yhtä kysymystä nyt...
 
Sen verran ajatukset sumeena, että järki ei leikkaa tarkasti.

Kata, mainitsit toki, että syke jo näkynyt. Eli eiköhän se ole hyvä merkki, vaikka toki vielä kaikki on mahdollista ja ymmärrän, että olet peloissasi vielä (olisin itsekin).

Tarkennan vielä siis oman tilanteeni, eli kuukautiset olivat 8 päivää myöhässä normaalista 28 päivästä eli myöhässä noin viikon.
 
milla 2: hurjasti voimia sulle, on tää elämä välillä niin todella julmaa!! En tiedä tuosta mistä kysyit, että katsotaanko kliiniseksi keskenmenoksi tuossa vaiheessa, mutta olen myöskin kuullut, että esim. Tampereella tehdää tutkimuksia jo kahdenkin keskenmenon jälkeen. Eli kannattaisikohan kuitenkin soittaa esim. neuvolaan? Ja toisaalta mullakin kesti usea päivä ennenkuin viiva vahvistui yhtään - olin varma, että jokin on jo pielessä. Joten jos sulle ei ole kunnon vuoto alkanut, niin vielähän voisi olla toivoa.

Kiitos työkommenteista! Asia meni nyt niin, että jouduinkin asian päättämään jo tänään, joten katsoin, että oikein on kertoa pomolle asiat niin kuin ovat. Olin kuitenkin kertonut hänelle jo keskenmenneestä raskaudestakin, joten tiesi että tällaisia suunnitelmia meillä on. Tilanne on nyt se, että todennäköisesti saan tuon projektin kuitenkin koska minulla on kuitenkin vielä useampi kuukausi töitä jäljellä ja sitten vaan keväällä minulle koulutetaan seuraaja. Eli tässä tapauksessa ainakin kannatti pomolle kertoa asiat kuten ovat, putosi kivi omalta sydämeltä ja samalla saa tehdä mielenkiintoista työtä. Pomo myöskin sanoi, että minun pitää pitää huoli etten rupea rehkimään ja vauva tulee kaikessa ensimmäisenä. Aika mukava pomo.

Mutta vielä kerran voima hali milla 2!!
 
Voi kurjuus milla2 :( Uskon hyvin, että tosi pahalta tuntuu. Mäkin ehdin jo iloita puolestasi, kun olin ihan varma, että plussa sieltä olisi tullut. Tsemppiä uuteen yritykseen!

Mulla on tänään supistellut jotenkin kummasti. En tiedä, onko normaalia vai ei. Muutamaan otteeseen on iskenyt pelko, että mitähän tää on. Mitään vuotoa ei onneksi kuitenkaan ole ollut.

Niin, en ollut näemmä kertonutkaan, että olin maanantaina neuvolassa. Siellä ultrattiin - tai en nyt ole täysin varma, mikä niiden vimpain siellä on. Ultrasta puhuttiin, mutta sillä siis vatsanpäältä tehtiin ja monitorista näkyi kuva. Millainen on se doppler, joka on joissain neuvoloissa? Täytyisi kai ens kerralla tiedustella, että millä vekottimella mua oikein tutkitaan :) Mutta joo, pääasia oli joka tapauksessa se, että sydämenlyönnit näkyivät hyvin eli kaikki oli kunnossa.

Sain tänään myös nt-ultra-ajan. Sinne meen 24.10. Se onkin seuraava ""etappi"", joka mulla on. Onneksi neuvolantäti sanoi, että jos meinaa uskonpuute iskeä, niin voin soittaa ja siellä voidaan katsoa ultralla, tai mikä se vimpain nyt sitten onkaan...
 
*E*:Ultra se varmasti oli, mutta tutkimus vain tehtiin vatsan päältä. Ultralla, jossa on anturi tehdään sisäkautta uä-tutkimus. Doppler on sitten laite, jolla kuunnellaan sydänääniä, siitä ei näy kuvaa! :)
 
Pahoittelut Milla 2:lle! En tiedä minäkään, lasketaanko tuota, mutta soitapa neuvolaan ja kysy heidän mielipidettä. Voimahaleja sinulle!

Kata: jos ketju ei nouse, niin olet ehkä vahingossa painanut etusivulla otsikkoa ""Aloitettu"". Kun klikkaat siitä uudelleen saat otsikon ""Viimeisin vastaus"" (tai jotain sen suuntaista) ja silloin ketjut on allekkain viimeisimmän vastauksen perusteella. Jos sinulla lukee ""Aloitettu"", niin silloin ketjut ovat aloituspäivämäärän mukaisessa järjestyksessä.
 
Kiitos kovasti tuesta kaikille. Nyt tuntuu jo paljon paremmalta. Odotellaan nyt, milloin ne kuukautiset alkavat. En yritäkään toivoa, että tässä vielä olisi toivoa, mutta kysyn silti pienen pieni toiveen jyvä jossain tuolla kaukana takana:

milla-kaimani: muistan, että sinulla oli vuotoa ja luulit jo, että menee uudelleen kesken. Mikä oli viikko ja miten kauan kesti/miten runsasta oli?

No, asenne on kuitenkin nyt se, että nyt surraan ja sitten taas uudelleen. Tuo neuvolaan soittaminen oli hyvä idea. Ei tullut edes mieleen, että voisi vaan soittaa ja kysyä tilanteesta. Tosin arvaan kyllä vastauksen... kun kaikki on muuten ollut ok ja tämä oli näin aikaisin, niin varmaan vaan vielä kannattaa katsoa muutama kuukausi (tai enemmän) eteenpäin. Voisin silti soittaa, kun näkee, mihin tuo vuoto lähtee kehittymään.

Kiva Kata, että tilanne meni ihan noinkin hyvin töissä. Loistava pomo! Ja varmasti itsellesi rauhallisempi mieli, kun kerroit.

Öitä yökyöpeleille ja muille pirteää torstaita!
 
Voi harmi milla 2 : (
*oikein iso halaus*

Kiva, että minun positiivisuudestani on kuitenkin hyötyä, vaikka sinusta varmasti pahalta nyt tuntuukin.

Neuvolaan soitto neuvoja tulikin jo roppakaupalla ja ajattelin itsekkin ihan samaa. Voithan sieltä kysellä miten toimit. Voihan olla, että lähettävät ultraan, jos vuoto ei ala kunnolla. Ja testihän oli positiivinen, vaikkakin haamu, niin kyllähän ne saattaa haluta tarkistaa, että kohtuun ei jää mitään. Tai voit itse sanoa, että haluaisit ultraan tarkistuttamaan tilianteen, kun on niin epäselvää.

Pikkaisen, ihan salaa, pidän kuitenkin vielä peukkuja ja varpaita pystyssä : ) jospa keskenmenoa ei tapahtuisikaan.

Omaa napaa sen verran, että soittelin terveyskeskukseen ja selitin hoitajalle meidän tilanteen raskautumisyrityksestä ja keskenmenoista. Kyselin vähän, että milloin olisi hyvä hakeutua tutkimuksiin ja miten niissä edetään.
Mukava hoitaja tuntui olevan ja vastaili kärsivällisesti ja sanoi vielä mihin voin soittaa jos tulee vielä kysyttävää ja mihin soitan sitten kun päätämme tutkimuksiin lähteä. Sanoi, että kaksi keskenmenoa voi olla vaan huonoa tuuria ja koska sanoivat toisen km jälkeen, että kolmas tutkitaan, niin sinällään ei ole kiirettä koska olen kuitenkin jo tullut raskaaksi. Arvasin kyllä sen, ja sanoinkin että meinattiin katsoa vielä tämä vuosi ja sitten jos ei ala pysyvää tulosta tulla, niin soittelen sitten asiasta tarkemmin omalle lääkärille.

Huh! Tulipa pötkö, toivottavasti joku edes jaksaa lukea...
 
Moikka !

Olen lukenu jonkun verran näitä teidän juttuja. Mulla keskenmeno oli reilu viikko sitten (tehtiin lääkkellinen keskenmeno, kun ultrassa huomattiin, että sikiöllä ei ole sydänääniä). Olo on vieläkin välillä tosi surkee ja tuntuu, että ei oikein mitään jaksais/mikään ei kiinnosta. Ja ympärillä (töissä) vaan kaikki ilmottelee raskauksistaan, toki oon iloinen toisten puolesta, mutta silti on vaikee pitä pokka ettei alkais ite itkeen.

Kai se jossakin vaiheessa helpottaa.......
Kauanko teillä on menny ennen kuin fiilikset on parantunut ?
Uutta raskautta varmaan yritetään heti, kun mahdollista, nyt
odottelen, että nää vuodot/tiputtelut loppuis ja pääsis normaali elämään.

En varmaan jaksa usein kirjotella, mutta hengessä oon mukana.
Tsemppiä teille kaikille ja paljon plussa uutisia !

PS. Vahingossa pistin tän viestin äsken väärään paikkaan....
siinä sen näkee, että pää on ihan sekasin

 
Tervehdys kaikille!

Nipsulle iso hali, kyllä tästä vielä selvitään, sanoo Tiuhti, joka vielä maanantaina jännitti nt-ultraan menoa. Siellä sitten suru-uutinen tuli todeksi. Pikkuisen sydänääniä ei kuulunut ja koko vastasi viikkoa 7, vaikka mentiin jo viikkoa 13. Koin siis keskeytyneen keskenmenon ja se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta! Lääkkeellinen kohdun tyhjennys on edessäpäin, tänään sain keltarauhasen toiminnan pysäyttävän pillerin...

Olo on välillä tosi surkea, pahimmat itkut on toivon mukaan jo itketty, mutta edelleen on itku todella herkässä! Silti katson luottavaisesti eteenpäin ja uusi yritys päälle heti kun koen olevani fyysisesti ja henkisesti siihen valmis..

Ihanaa, että löysin tämän Kermit-ketjun ja saan jakaa kokemukseni muiden saman kokeneiden kanssa!

Plussasäteitä kaikille niitä tarvitseville ja tsemppiä kaikille muille!

Tiuhti ja pieni enkeli
 
Tiuhti, sulla oli ihan samanlainen juttu, ku mulla (jopa
viikotkin samat). Mulle tehtiin heti ultran jälkeen seuraavana päivänä lääkkellinen keskenmeno. Mullakin ollu jo muutaman
päivän parempi olo, mutta eilen ja tänään oli vähän pahoja
päiviä, mutta kyl se varmaan tästä......

Aurinkoisia syyspäiviä !
 
Pahoittelut tiuhti ja nipsu ;(, toivottavasti saatte tämän ketjun avulla tsemppiä ja toivoa uuden raskauden yritykseen! Itselleni on ainakin ollut helpotus päästä kirjoittelemaan muiden saman kokeneiden kanssa. Vaikka oon paljon jutellut asiasta myös ystävieni kanssa, niin se on kuitenkin erilaista jakaa se sellaisten kanssa, jotka tietävät OIKEESTI miten pahalta km voi tuntua!!
Tsemppiä ja luottoa tulevaisuuteen teille molemmille ;)
 
Tere,
kyllä se nyt sitten on niin, että vuoto sieltä tulee. Kyllä on olo maassa. Vaikka eihän tässä mikään hoppu ole ja noin, mutta jotenkin nyt tuntuu, että per... taas kaikki alusta. No, tämänkertainen nyt kyllä vielä tosi ajoissa tulikin pois. Tuolla juuri toisessa ketjussa joku kyseli kahden km:n jälkeen raskautuneita eli ei tässä vielä toivoa ole menetetty :-)

Mutta, onpas täällä paljon huonoja uutisia nyt. Toisaalta kiva, että saadaan lisää ihmisiä keskusteluihin, mutta aina niin masentavaa, kun kuulee keskenmenosta. Vaikka hyvä tietysti, että on vertaistukea. Tiuhti ja nipsu siis tervetuloa joukkoon. Nipsuko kyselit siitä, että kauanko tuntui pahalta. Se on kai tosi henkilöriippuvaista, mutta itsellä ekat 2 viikkoa oli pahin, sitten helpotti. Joillain tulee 1 kk jälkeen siitä tosi masis olo, joten sitä ei kannata pelästyä. Nyt olen päättänyt, että suren nyt rauhassa pari päivää ja sitten asennoidun taas positiivisesti.

Kiitoksia kaikille kannustuksesta! Ja toiveista! Olette korvaamattomia (vaikka ystävät ja mies on tietysti tärkein tuki, niin tämä on ihana palsta olla olemassa).
 
Olen todella pahoillani puolestanne Tiuhti ja Nipsu ja vielä kerran myös pahoittelut milla 2:lle!

Minulla tuo suruaika meni niin, että kun perjantai-iltana saimme polilla kuulla kaverin kuolleen, niin ensimmäinen viikonloppu oli kaikkein pahin. Maanantaina kun pääsin sairaalaan, niin oli vaan helpottunut, että asian saa hoidettua pois ja seuraavana päivänä kun pääsin kotiin niin kuvittelin, että kaikki on jo hyvin. Mutta parin päivän kuluttua suru tuli todella voimallisesti takaisin ja olin taas muutaman päivän ihan maassa. Mutta sen jälkeen alkoi elämä voittamaan, joten vanha sanonta, aika parantaa, pätee tässäkin. Ja olen sitä mieltä, että suru on surtava kunnolla pois. Todella paljon teille voimia surussa! Itse sain viikon sairaslomaa tuon keskenmenon takia, ja yhtään aikaisemmin en kyllä olisi töihin selvinnyt.
 

Similar threads

2
Kermit
Viestiä
102
Luettu
2K
Lapsen saaminen
kauris
K
3
Kermit
Viestiä
106
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Unelma
U
M
Keskenmenon jälkeen haaveilevat
Viestiä
2K
Luettu
109K
Lapsen saaminen
Tuntematon
T
0
Kermit
Viestiä
101
Luettu
4K
Lapsen saaminen
tatti
T
E
Ex-kermit UUSI
Viestiä
130
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Hanna
H

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa