JOULUISET-05

[Ompula]

No heippa heippa! Kesä menee niin vauhdikkaasti, että ei ehdi lukea, saati kirjoittaa.

Meidän pojalle kuuluu hyvää! Syöminen on alkanut sujua hyvin, viimeisimpänä tavallinen kaurapuurokin menee jo alas. Ilokseni huomasin, että myös äidin tekemät soseet maistuvat. Alussahan syöminen alkoi sujua, kun reissuilla siirryttiin Pilttiin. Meinasin ottaa henkilökohtaisesti

Mahan toimiminen on nyt mielenkiintoista ja vaatii hienosäätöä. Kiinteiden jälkeen kakka meinasi olla tulematta pari päivää, vaikka poika ähisteli monta kertaa päivässä pää punaisena, ilman tulosta. Lisäsin luumua puuroihin, ja nyt sitä tavaraa tulee jo kolmatta päivää viisikin kertaa päivässä, välillä ihan ruikulia. Kova pyykkääminen... (kestovaipat) Luumun jätin pois, mutta vieläköhän kasviksia sitten menee liikaa? Voiko korvikkeeseen tehty maito aiheuttaa tuollaista, kun muuten ei korvikemaitoa ole käytetty?

Erityksestä muuhun elämään: poika ryömii, on konttausasennossa, mutta ei ryömi. Hampaita on muutama. Vasta nyt poika on alkanut viihtyä rattaissa katsellen maisemia. Koirat ja lapset tuntuvat olevan niitä iloisimpia asioita. Jokellusta tms tulee jonkin verran, vähän riippuu päivästä.

Aika kivaa aikaa tämäkin ikä! Uusia haasteita on tuossa ympäristön turvallisuuden ylläpitämisessä ja vähän viihdyttämisessäkin. Samoin esim pukemisesta on tullut ihan tylsää. Mutta antoisaa on!! Ihanaa katsella, kun poika katselee asioita, ihmettelee, tutustuu, hihkuu, katselee liikkuvia sormiaan jne jne.

 

[helmi]

Nostetaanpa ylös. Laitan terkkuja vaikka huomenissa...nyt pitää mennä nukkumaan kiireesti ennen kuin alkaa taas yöhulinat.

Taitaa olla kaikilla sama vika...kesämenot päällä kun ei ole viestejä paljoa tullut ketjuun. =)

 

[SannaA]

Juuri tänään ajattelin, että pitää etsiä meidän ketju ja elvyttää se taas, mutta helmillä oli ollut jo näköjään samat ajatukset

Täällä suunnassa kesämenot on jo rauhoittuneet ja ihana arki on alkanut. Vajaa 8kk:nen tyttömme voi hyvin ja kesä on mennyt leppoisasti. Soseita on syöty se vajaa 2kk vaihtelevalla menestyksellä...eka kuukausi meni maistellessa, sitten tuli totaalinen syömälakko ja nyt tämä kuukausi on syöty jopa runsaasti! Kiva ainakin äidille Hyvin nyt tämän kuun aikana on saanut huomata, että maitoa tulee paljon vähemmän kuin aikaisemmin kun tyttö vetää muutakin ruokaa (ja NAN:a ruoan kanssa), melkein pelottaa, että se loppuu ennen aikoja kokonaan!
Se vain on huono, että äidin tekemät ruoat ei mene (liian karkeita) alas...mutta oppia ikä kaikki! Eiköhän ne jossain vaiheessa äidinkin ruoat maistu/totu niihin
Ensimmäinen hammaskin on havaittu pari päivää sitten! Ja kuolaa tulee sen mukaisesti... Liikkuminen on yhä verkkaista, lattialla työntää itseään taakse päin (ja vaatteista huomaa, että kuinka likaista meillä on).

Mutta nyt täytyy mennä. Kertoilkaa joulukuulaiset kuulumisia!

 

[helmi]

Tässä pikaisesti meidän terkut...ennen kuin uni taas korjaa satoa (masu väsyttää niin vietävästi)

Oskulla oli siis jo 9 kk päivät sunnuntaina. Aika tosiaan menee kauhean nopeaa. Hampaita tässä taas odotellaan lisää, ainakin kuolaa tulee kamalasti. Välillä sitä lentää kuin siinä leffassa missä Tom Hanks saa kontoilleen sen kauhean kuolaavan koiran =) olisiko koiran nimi ollut hootch tai jotain...

Pystyyn noustaan kauheasti. Koko ajan pitää seisoa selän takana vahtimassa. Nyt jo huomaa, että Osku luottaa vähän liikaa siihen, että kyllä se äiti ottaa kiinni jos irrottaa. Mutta ei löydy sydäntä antaa vaan kolista. Parketti on kuitenkin aika kova. Puhumattakaan niistä kaikista kulmista huonekaluissa.

Yöllä heräillään edelleen. Välillä jopa niin paljon, että pitää nousta seisomaan pinniksessä...ja sitten se uudelleen nukuttaminen onkin ihan oikea haaste. Viimeyönäkin piti nousta ylös olohuoneeseen mesoamaan klo 3 kun pikkumies ei vain yksinkertaisesti suostunut nukkumaan. Sitten viideltä takas sänkyyn ja seitsemältä ylös. Pikkasen väsytti päivällä. Vieläkin tuttia annetaan pari kertaa yössä ja yleensä kerran maitoa. Toivottavasti tästä kohta pästään.

Soseita menee todella kivasti. Aamulla puuroa, lounaaksi lihaa, sitten hedelmää, iltapäivällä milloin mitäkin ja sitten illalla puuro ja nukkumaan mennessä vielä maitoa. Mutta kyllä sitä energiaa kuluukin tuolla riehumisella. Varsinainen elohiiri koko mies. Maitoa vain ei enää tahdo mennä lainkaan muulloin kun yöllä ja illalla. Mieluummin poitsu juopottelisi vaan vedellä..ja sitä menee päivän aikana paljon. Voi tietysti olla, että kun täällä on edelleen niin kauhean lämmintä, että ihan vaan janottaa.

Nyt alkaa jo osoittamaan mieltään kun kieltää jotain. Sen verran tomerasti olen vissiin jotain joutunut kieltämään, että välillä Osku huutaa kurkku suorana "eieieieieiei". Itseä naurattaa, mutta mitähän naapurit ajattelee... muutenkin ihan hurjasti välillä innostuu huutamaan ja kiljumaan. Kait se vaan on sitä puheen opettelua.
Kissatkin ovat jo oppineet, että jos on vaan niin kuin ei mitään vaikka Osku vähän "kokeilisikin" niin äkkiä se jättää rauhaan... ei tartte juosta karkuun koko ajan =)

Mutta nyt alkaa masu taas melskata. Täytynee mennä ottamaan hiukan iltapalaa ja sitten äkkiä nukkumaan... edes muutamaksi tunniksi. Terkkuja.

 

[Minni]

Kesäkiireet ohi ja pääsin lopulta tänne palstalle asti. Muutaman kerran olen yrittänyt mutta kone on tökkinyt pahasti.

Meillä täytetään sitten sunnuntaina 9kk. Ollaan pituus/paino seurannassa kun 7,5kk vanhana mitat oli 68,8/7,7 ja ennen menty ainakin pituuskäyrän yläpuolella ja nyt humpsahdettu alapuolelle. Neuvolasta annettiin ohjeeksi antaa 2prk/päivässä lihaa ja niin on nyt tehty. Välillä syödään 5-6kk vanhojen ruokia, jotka uppoovat kyllä paremmin kun 8kk ruuat. Niitäkin välillä pistellään. Aamulla sitten neljänviljan puuroa, illalla riisipuuroa ja välipalana jugurttia tai hedelmää ja jälkiruuaksi vielä lihan päälle hedelmää. Ja maitoa tissistä vaihtelevalla menestyksellä.

Pissat ja kakat tehdään meillä pääosin pottaan. Tai siis 2-3 krt/pvässä. Tietty pissaa tulee myös vaippaan. Tyttö kyllä osaa ähistä ja ponnistella kun potalle laittaa...

Liikkuminen on myös kovaa. Konttaus ja seisominen tietty suurimmat edistykset ja nyt myös tukea vasten siirrytään esim. sohvalla.... Meillä kyllä kolisee lähes joka päivä kun humpsahdetaan seisomasta nurin. Aina ei ehdi tai huomaa olla ottamassa koppia. Sitten laatikot ja kaapit saadaan tytön toimesta auki myös. TV-taso on lempipaikka. Siellä kaapissa stereot, cd-levyt ja ylätasolla digiboxi ja videot on aina pakko tarkistaa.

Myös toinen lapsi on edelleen haaveissa. Ekat kuukautiset synnytyksen jälkeen oli juuri ja nyt sitten voisi ruveta tärppäämään. Ei siis oteta mitään projektia, muttei käytetä ehkäisyäkään. Nyt jos tärppäisi niin tulisi sitten kesävauva...Hmm...

Helmi, oletko jaksanut hyvin Oskun kanssa masusta huolimatta??

 

[Minni]

Yritetään pitää meidät mahdollisimman ylhäällä. Meillä uusi juttu on taputtaminen ja äitin polvella hytkyminen. Eli kun hytkytän niin tytsy ääntelee ja tietysti tulee "tärinä-ääni" joka sitten naurattaa valtavasti. Ja vielä käsi suun eteen niin hih, hih...

 

[helmi]

hello!

Pikaterkut täältä taas. Nyt kun saatiin ohjeiksi tuo yöhuutojen vähentäminen vieressä nukkumalla niin ei sitä ole tarvinnut tehdäkään. Normaalirytmi on palannut.

Tällä hetkellä taitaa olla jokin mahapöpö. Ruoka ei maistu lainkaan...pelkkää huutoa vaan. Peppu punottaa ja lämpöäkin on vähän väliä. Vaan ihmekö tuo jos jonkin pöpön on saanut. Meillä menee ihan kaikkin suuhun. Vaikka kuinka estelen niin aina sieltä löytyy jotain kummallista. Avaimet on kaikkein suosituin juttu. Niitä pitää olla jatkuvasti piilottelemassa ja sitten ei muista mihin on ne laittanut. Ja kissojen lelut...Osku kuljettelee niitä suussaan kuin koira lattialla kontaten. Niitäkin pitää pestä hulluna.

Maha senkun kasvaa. Supparit on jokapäiväinen riesa ja kerran kävinkin jo tilanteen tarkistamassa kun niin paljon rupesi alavatsaan koskemaan. Tuomio oli tyly: vauva ok, "vanhat" arvet vaan venyy ja paukkuu...toivottavasti pysyvät ehjinä läpi synnytyksen, muuten voikin olla vähän pitempi toipumisaika. Kun ei olis niin pahasti revennyt sillon ekalla kerralla niin ei olis moista vaivaa.
Maha on aika alhaalla ja johtuu kuulemma siitä, että reitti on entuudestaan niin hyvin auki tälle tokalle...voin siis odottaa vielä nopeampaa synnytystä. Että se taaskin niistä kivunlievityksistä. Aikaakin on enää 10 viikkoa.

Jaaha riiviö löysi taas jostain avaimet. Täytynee palata sorvin ääreen.

 

[Ompula]

Voi ei! Siis Helmillä on kohta toinen vauva!!! Nyt kun sanoit tuon "10 viikkoa", niin se tuntuu niin todelliselta. Aika jännää ja hienoa! Kuvittelen vaan, jos meillekin olisi toinen jo tulossa, hih!

Kyllä pikkuhiljaa alkaa täälläkin kyllä tulla vauvakuumetta. Me ajatteltiin kuitenkin odottaa siihen, että poika on 1v ja sitten aloittaa yritys. Sitten ehtisi käväistä työelämässä -vain pikaisesti toivottavasti. Välillä olen tosipaikassa ehdottanut, että mitäs jos ilman ehkäisyä sittenkin, mutta mies pitää suunnitelmista kiinni

Mitähän meille uutta. Kohta aletaan maisteleen karkeampia ruokia, varmasti odotettavissa kakomista ja yökkimistä. Yöt menee vaihdellen. Välillä poika nukkuin vaan 1-2h pätkiä ja silloin tassuttelin yötissiä vähemmälle ja pari kertaa eka herääminen oli vasta klo 05 -ihanaa! Surkeaa ajatella, että 8kk:een en ole nukkunut yli 5h putkeen. (Kun poika nukkuu melkein aamuun, niin pakottavat rinnat herättää.) Ei ihme, että pää on haperoitunut. Mutta tuskin olen tällä palstalla ainoa...

Pojan taidot taitavat olla samat kuin edellisessä viestissä. Hampaita tulee lisää ja ryömimisvauhti on nopeutunut. Päiväunissa taitaa olla tulossa siirtyminen kolmesta kaksiin.

 

[helmi]

nostellaanpa taas hieman. Mitään ihmeellistä täällä ei ole tapahtunut. Muutaman kerran nyt on Osku irroitellut otettaan tuesta ja pysynytkin jopa pari sekuntia itsekseen pystyssä. Huimaa.

Voi kun meillekin tulisi nyt niitä hampaita lisää, helpottuisi tuo pureminenkin varmaan vähän. Karkeampaa sosetta siis jo vedellään ja aina pitää muistutella, että pure poika pure...muuten rupeaa yökkimään. Sormiruokaa pitäisi varmaan antaa...sillähän se pureminen kehittyisi, oletan. On vaan niin vaikea keksiä jotain sellaista minkä jäljiltä ei olisi koko keittiö ja mies sotkussa. Tänään söi muutaman palan banaania ja sitten kaupasta on ostettu pussi maissinaksuja joita on saanut pari kertaa päivässä muutaman kappaleen. Hyvin uppoaa, samoin leipä alkaa menemään jo paremmin ja sitten ne vadelmat (suuri herkku).
Ruokahalukin on palannut mahapöpön jäljiltä suht normaaliksi. Taisi se mustikkasoppa auttaa (kaupan sokeriton versio...neuvolan kehotuksesta), kovasti sitä ainakin meni. Vielä kun saisi jotenkin tuon ukkelin pysymään siinä syöttötuolissa, sieltä kun on niin kauhea kiire koko ajan pois.

Nyt sitten jouduin itse tarkkailuun. Hb oli laskenut viikossa 88:an ja sokerit oikein huusi pissitestistä...vaikka mitään namia en ollut eilen syönyt. Kätilö kun otti pvk:n tuon romahtaneen hb:n takia meinasin pyörtyä...ikinä ennen ei ole tehnyt heikkoa edes isommankaan määrän verenotto, saatikka sitten tuollainen pikkuputkilo mitä siihen tarvittiin. Siinä oli sitten vähän vaikea narrata että hyvin olisi saanut levätä. Julma totuus tuli julki...tai enhän sitä ole peitellytkään koskaan että unet ovat aika vähissä. Joten Ompula tiedän tunteen...olisi niiiin ihana kun edes siihen 5-6 tuntiin pääsisi kerralla...ehkä se päivä vielä joskus koittaa! Toivossa on hyvä elää. Kummasti sitä kuitenkin vaan päivästä toiseen huitelee menemään. Laskin juuri, että unta tulee vuorokaudessa itselle kyllä 7-8 tuntia (joskus jopa enemmän), mutta kun se on sellaisina parin tunnin pätkinä. En varmaan pysyisi pystyssä jollen ottaisi aamupäivällä Oskun kanssa samaan aikaan päikkäreitä.

Mutta siitä puhe mistä puute....joten lähdenpä tästä taas valmistautumaan unten maille.

 

[SannaA]

Hui kuinka teillä mennän huimaa vauhtia! Meillä tuntuu niiiin rauhalliselta kun lukee teidän juttuja... Tyttö täytti eilen 8kk (9kg ja 72,6cm) ja on rauhallinen liikkuja. Lattialla kääntyilee mahallaan napansa ympäri ja työntää itseään taaksepäin. Eteenpäin ei ole vielä hoksinut lähteä. Muuten tykkää sitten istua lattialla ja leikkiä lelujensa kanssa...ehkä pitäisi jumpata tuota liikkumista?
Pikkuvauvojen soseita syödään suht sujuvasti, mutta jos on vähänkin kökköä niin yökki tulee...kai sekin menee joskus ohi? Missä vaiheessa te olette tarjonneet näitä sormiruokia ja leipää jäystettäväksi? Hampaita on vasta ensimmäinen tulossa
Tässä rauhallisuudessa on se hyvä puoli, että tyttö nukkuu yönsä hyvin noin 20.30 - 6.30-7.00 ja parit kolmet päikkärit päivästä riippuen.

Nyt olisi päivän ensimmäiset päikkärit tiedossa...sitä ennen vaipan vaihto... Mamikin taitaa mennä vähän nukkumaan

Hyviä vointeja teille!

 

[Minni]

Pikaterveisiä! Meillä ei mitään uutta. Odottelemme ensi viikon neuvolaa jotta voimme tarkistaa onko ruuan lisääminen saanut vauhtia pituuskasvuun. 8kk neuvolassa siis 68,8cm ja tyttö joutui pituustarkkailuun. Olen yrittänyt muutaman kerran mitata kotona seinää vasten tytön ja olen kyllä saanut pituudeksi noin 72cm, mutta ei ehkä kovin luotettava mittaus )
En tiedä onko ruuan lisääminen vai mikä mutta tyttö ei enää herää öisin syömään. Herää vasta 6-7 ja kun antaa tissiä niin nukkuu vielä lisää. Onko kyllä vaikuttanut heti omaankin energiamäärään kun ei tarvitse yöllä herätä. Tietysti kelien viileneminen voi olla myös syynä, ei ole niin hiostavaa yöllä.
Pottailu onnistuu meillä mainiosti. Pissa tulee aina pottaan kun laitan tytön potalle (ruuan jälkeen ja päikkärien jälkeen) ja useimmiten myös kakka osuu pottailun ajalle.
Nyt pitää lopettaa koska tyttö rupesi tekemään sähkötöitä (vetelee johtoja) ja pullat paistuu uunissa....

 

[helmi]

Nostellaans taas.

Meillä on nyt viikon verran ollut jokin virustartunta. Asialle ei voi kuulemma juuri mitään, pitäisi mennä ohi itsekseen mutta vie kuulemma aikaa. Kuumetta ei ole, pientä lämpöä muutamana päivänä. Ääni Oskulta lähti viikonloppuna...ja sekös pikkumiestä naurattaa itseään. Nyt vain tarkkaillaan ettei tulehdus leviä korviin tai muutu angiinaksi (onneksi tosi harvinaista). Väsynyt on ukko ja yöt mennään täydellä kitinällä. Ruoka ei maistu ja sekös huolettaa.

Tänään ekan kerran sitten peruuttikin mahallaan lattialla, ei ole tähän mennessä osannut mennä kuin eteenpäin. Vaan sitäkin sitten kauhean kovaa vauhtia. Mutta nyt tulee taas minimies sormeilemaan konetta joten lähetään tästä kokeilemaan sosetta.

 

[helmi]

No, missäs kaikki on? Taitavat juoksuttaa muidenkin vauvat äitejään kun ei netissä keretä pörrätä =)

Meillä vieläkin ollaan kiipeily ja nojailuvaiheessa. Joskus unohtuu ihan jopa pariksi sekunniksi Osku seisomaan ilman tukea. Hiljaa hyvä tulee, nyt ei enää pää kolise tuolinjalkoihinkaan kontatessa.

Kieltosanan tuntee jo aika hyvin. Jotain kun kielletään (sähköjohdot, töpselit, stereot ja rappuset...) niin ensin yritetään uudelleen ja sitten huudetaan kun niin kovasti harmittaa. On se pienen elämä kurjaa kun tuntuu, että kaikki on kiellettyä.

Viruskin meni jo ohi, mutta siitä jäi puurolakko. Kauheasti haluaisi syödä samoja ruokia meidän kanssa. Kaikkea pitää saada maistaa. Maanantaina on sitten meillä jo 10 kk neuvola...siellä pitääkin sitten kysellä paljon just näistä ruoka-asioista. Tosin sinne joutuukin sitten menemään miehet keskenään, täytynee laittaa kysymyslista mukaan.

Itse olen silloin mammaneuvolassa antamassa käyrää kun en saanut sitä viimeksi annettua (Osku mukana). Vähän huolettaa kun hb oli laskenut viikossa todella rajusti tuossa aiemmin, toivottavasti kakkonen ei ole saanut mitään vaurioita. Tosin hyvin nopeasti sain sen takaisin ylöskin (hb). Raskaus etenee vääjäämättä ja maha on jo aika huikea. Mielialatkin on alkaneet heittelemään rajusti ja pesänrakennusvietti vie hermot jo muiltakin. Mutta Osku se vaan on onnellisen tietämätön tulevasta kaverista. Tänään rupesi itseäni naurattamaan kaupassa kun Osku kärreissä istuessaan yletti juuri ja juuri koskemaan minuun...lähinnä isoon mahaani ja rapsuttelikin sitä sitten onnellinen hymy naamallaan.

Rutiinit ja ruokailut on edelleenkin samat. Yhden yön Osku kyllä nukkui tuossa läpi heräämättä ja aamulla olinkin aivan sekaisin. Tuntui, että olisin voinut nukkua vaikka vielä viikon putkeen vaikka olinkin saanut huikeat 7 tunnin yöunet. Nyt sitten riesaksi on tullut suonenvedot ja krampit, joten tuntuu että yöt ovat entistä rikkonaisempia. Mutta eihän tätä enää kauaa kestä...sitten mennään taas uuden vauvan huumassa vaikka nukkumatta viikko.

helmi rv 32+1 ja Oskari melkein 10 kk

 

[Ompula]

Heippa!

Syksyiset terveiset? Kivat ulkoiluilmat, kun on toistaiseksi kuivaa ja lämmintä, eikö!

Meillä poika edelleen ryömii, ei osaa kontata, mutta seisoo kyllä tukea vasten. Kova vahtiminen ja oma aika jää vähällä. Lisäksi taitaa olla 8kk eroahdistusta, kun en saisi poistua näkösältä mihinkään. Vähän raskas vaihe äidille...

Poika on aika kova osoittamaan mieltä kovalla äänellä, jos kaikki ei mene niin kuin poika haluaisi. Tuntuu että kiljuminen ja kova itkuminen vaan lisääntyy ja lisääntyy. Vaikka ihmekös tuo, kun pitää enenevissä määrin kieltää kaikkea mielenkiintoista.

Karkeampaan ruokaan siirtyminen onnistuikin yllättävän helposti, reilussa viikossa. Nyt olen kyllä siirtynyt pääosin Pilttiin ja Bonaan, kun en oikein tiedä, miten osaisin tehdä sopivan karkeaa. Oletteko antaneet muut jo samaa ruokaa mitä muu perhe syö, mutta ilman suolaa?

No, taas täytyy käydä selvittämässä, mistä itku NYT johtuu... Moi!

 

[Minni]

Täällä painitaan nuhan kourissa. koko ajan saa olla pyyhkimässä nenää ja siitähän tyttö ei pidä lainkaan. Hirveä huuto ja itku. Onneksi parin ekan yön jälkeen yöt on menny paremmin. Herää vain aamulla (noin kello 6) tissille ja jatkaa vielä unia. Nyt vaan jää kaikki kerhot ym. väliin... Sekös harmittaa äitiä kun sosiaalinen elämä on nolla!
Oletteko olleet vauvoistanne erossa yötä? Minä en ole vielä raaskinut, mutta miehen kanssa suunnitellaan kovasti ns. vapaata viikonloppua, että saataisiin edes yksi yö olla kaksin. Meillä tosin tyttö nukahtaa yleensä puoli ysin maissa ja sitten onkin ihana käpertyä miehen kainaloon sohvalle ja vähän hellitellä.
Meillä yritetään nyt sitten kakkosta. Tai ei kauheesti yritetä, muttei käytetä ehkäsyäkään. Kuukautiskierrosta ei ole mitään tietoa ja nyt on kohta 5vkoa edellisistä(ja siis ekoista synnytyksen jälkeen) kuukautisista. No, odottelen vielä hetken ennen kuin menen apteekin hyllyltä hakemaan varmistusta...
Uutta oppimista: samaa tekee tytsy kun Oskari eli hetken aikaa seisoo ilman tukea. Nyt on alkanut astelemaan myös jalkoja. Aamulla työnsi omia vaunuja askeltaen. Tosin vartalo meni edellä ja jalat tuli perässä )
Lisäksi meidän tyttö on kova riisumaan vaatteita. Paidan ja housut saa revittyä pois jos haluaa. Tietty myös hatun, sukat jne.
Nyt vähän siivoilemaan, jos ehtii vielä tytön unien aikana!!!

 

[SannaA]

Olipa kiva lukea teidän kuulumisia!
Niin ne meidänkin vauvat vain kasvaa...tuntuu, että siitä on vain hetki kun vertailtiin tuolla tuntemuksia odottajien puolella ja kohta jo suunnitellaan 1-vuotis synttäreitä! Huimaa tuo ajan kulu... Mitens, onko kukaan meistä lähtenyt töihin, vai onko "kaikki" kotona? Mä vielä odotusaikana luulin palaavani heti mammaloman jälkeen töihin, mutta enpä nyt sitten menekkään vaan jään (ainakin) vuodeksi kotiin. Koska muuten olisi näin ainutlaatuista mahdollisuutta olla kotona! Helmi nyt ei tietenkään mene töihin kun jatkaa toisella mammalomalla heti perään

Meidän neiti (8½kk, 73cm ja n.9kg) on rauhallinen liikkuja ja viihtyy hyvin yksinään omassa huoneessaan leikkimässä. Ei vielä(kään) ryömi eikä konttaa, mutta seisoo kyllä tukea vasten mielellään. Saas nähdä koska ja miten lähtee liikkeellä...
Kiinteitä oppi onneksi hankalan(?) alun jälkeen syömään ja nyt syökin hyvin ainakin noita vauvamössöjä. En tiedä miten sitä karkeampaa pitäisi oikein yrittää? Yökki tulee niin usein ja on turhauttavaa kun ruokaa on enempi ruokalapulla kuin masussa... Mitä "sormiruokaa" annatte lapsillenne? Mä olen antanut makaroonia ja leipää, mutta se leipä ei ainkaan oikein onnistu vielä. Täytyy joku remonttimuovisuojaus tehdä keittiöön, niin voi antaa hedelmiä tai muita kivasti liiskautuvia ruokia itse syötäväksi

Nyt täytyy mennä hetkeksi uppoutumaan lehden pariin ja sitten nukkumaan, että jaksaa taas herätä aamulla puuron keittoon. Hyviä vointeja teille!

 

[Ompula]

Heh, olinpa väsynyt edellistä kirjoittaessa -paljon kummallisia virheitä

Meillä ei muuten ole aloitettu vielä pottailua, katsoin, että Minnin tyttö taisi jo käydä potalla. Olin ajatellut aloittaa sen temppuilun tuossa lähempänä vuoden ikää, mutta onkohan se liian myöhään??

En muuten muistanut kehua edellisessä viestissä, että meillä nukutaan nyt yleensä kokonaisia öitä!! JEE!!! Usein saan nukuttua 8-9h yössä ja silti olen kamalan väsynyt aamuisin. Nälkä varmaan kasvaa syödessä...

Meillä on sormiruokana ollut maissinaksuja, omenaa, banaania, kurkkua ja Väinämöisen palttoonappeja. Omenan ja kurkun tarjoan isoina paloina, joita poika sitten jyrsii. Seuraan vieressä, että syöminen sujuu hyvin ja yritän poistaa vaarallisen kokoiset palaset. Makaroni oli hyvä idea!

Tuollaisia puolikarkeita ruokia on vaikea tehdä. Onko vinkkejä, mitä voisi valmistaa? Ajattelin koittaa joku päivä jauhelihakeittoa, pastaa ja jauhelihakastiketta. Tai mikä ettei kastiketta kanasta. Makaronilaatikkoa veteen tai Tutteliin jne. Kaikkea, mitä voi keittää tai hauduttaa oikein pehmeäksi.

Niin, ja töihin menen varmaan, kun poika on vähän reilu 1v. Mieli tekisi kyllä olla pidempäänkin kotona, mutta talous ei (mukamas) kestä. Ja toisaalta "uralle" tekee ihan hyvää käydä välillä töissä. Siis toivottavasti vain KÄYDÄ

 

[helmi]

No niin. Onhan täällä käyty. Kiva kiva.

Meillä oli tänään neuvola kun viimeksi jäi menemättä. Yllätys, että kun miehelle sanoo, että jos ei minua näy ajoissa kotona niin menkää kaksistaan niin ei ollut mukamas huomannut katsoa kelloa ja jättivät menemättä. Itse olin silloin piuhoissa kiinni ja eipä tullut mieleen, että pitäisi muistuttaa menemään. Nooh...onneksi saatiin nopeasti uusi aika.

Eli 10 kk neuvola: pituutta oli tullut kahdessa kuussa vain 2,6 cm ja painoakin vain alle puoli kiloa. Mutta käyrät näytti sopusuhtaiselta ja Oskari jälleen kerran kamalan aktiiviselta...joten ei kuulemma syytä huoleen...kuuluu asiaan.
Nyt otettiin Oskulta hemoglobiini, koska kuulemma se tässä vaiheessa lähtee yleensä vauvoilla laskuun kun äidiltä varastetut rautavarannot on käytetty ja ruvetaan omia kartuttamaan ruoasta tulevan raudan turvin. Oskulla se oli alle sata (hb siis) ja vuositarkastuksessa sitten seuraavan kerran katsotaan miten on lähtenyt nousuun. Itse säikähdin tuota lukua, mutta kuulemma ihan ok. Pitää vain jatkossakin pitää huoli, että saa tarpeeksi lihaa ja marjoja. Maitoa ei kuulemma nyt saisi mennä enää yli 500 ml kun ollaan täysin soseilla (vaan eihän meillä ole imetystä ollutkaan piiitkään aikaan)... se kun heikentää sitä raudan imeytymistä. Jeps, ja ulkoilla pitäisi tietysti riittävästi.
Siinä meillä onkin pieni ongelma. Itsellä nimittäin alkaa olemaan tuo vaunujen lykkiminen sen verran rasittavaa, että pitänee keksiä jokin toinen ulkoilumuoto. Supistuksia tulee niin kamalan herkästi nyt ja vieläpä niitä kipeitä. Ja sitten kun vielä asutaan mäen päällä niin on ihan sama miten hiljaa sitä liikkuisi kun kotiin tuleminen on aina yhtä raskasta. Pitänee mennä ostamaan sitten kuitenkin jokin sadeasu Oskulle niin voi tuossa pihassa sitten vaikka konttailla. Olin niin ajatellut, että ostettaisiin vain sellainen kunnon ulkoiluhaalari kun ei siihen talveen niin kauaa enää ole.

Tuosta työasiasta: kyllä itse olin ajatellut mennä töihin vuoden vaihteessa. Mutta sitten tämä luontoäiti sotki suunnitelmat...joten kyllä se nyt vuodella ainakin siirtyi eteenpäin. Olisihan se hienoa olla lasten kanssa kotona, mutta kun tuo mies olisi aika kipeästi töissä (yrittäjä siis) apua vailla. Ja kun sieltä kuitenkin tulee se leipä pöytään niin...
Onhan hänellä toki työntekijöitä, hyvinkin päteviä, mutta tietyt asiat haluaa pitää täysin omana tietona niin vaihtoehtoja ei hirveästi ole. Ja toisaalta onhan se kiva olla ihan aikuistenkin keskuudessa välillä. Nyt kun jo välillä tuntuu etten muusta osaakaan puhua kuin soseista, vaipoista yms. =)

Sormiruoasta: meillä kanssa ne maissinaksut, kurkku, omppu, banaani ja Oskun herkku viinirypäleet (puraisen tai leikkaan ne kahtia) sekä leipä. Suurin osa on kyllä lattialla, mutta onneksi Osku tykkää imuroimisesta =)
Tuo makarooni on kyllä hyvä idea ja Osku ainakin syö jo lihapullia, kunhan vain muistaa pistää pieniksi paloiksi.
Muutenkin tuntuu, että ihan kaikkea pitää saada maistaa mitä me muut syödään. Olenkin antanut makupaloja jotta tottuisi mahdollisimman erilaisiin ruokiin. Eilenkin oltiin ravintolassa ja annoin maistaa tzatzikia (kun nyt niitä hapanmaitotuotteita on ruvettu syömään)...ja oli muuten tooosi hyvää Oskunkin mielestä...vaan sehän onkin vain kurkkua, valkosipulia, pippuria ja jogurttia.

Unet: me varmaan joudutaan kyllä kohta pitään pientä unikoulua kun yöt on edelleen niin rikkonaisia. Tosin kitinät on siirtyneet nyt siihen alkuyöhön. Aamuyö menee usein jo paremmin (klo 1-2 jälkeen) ja usein silloin riittää vain pieni silitys ja tutti.
Päikkäreiksi on vakiintuneet ne aamupäivän unet (klo 9-11) ja sitten iltapäivätorkut (klo 15-16). Ihan ok. Neuvolassa kyllä jo kyseli, että joko mennään yksillä...hui!

Mutta nyt syömään ja valmistautumaan kitinöihin (tänään vielä poikkeuksellisesti meni nukkumaan jo klo 19...eli hulabaloota tiedossa)...voikaahan hyvin!!

 

[Johanna]

Heippa piiiiiiitkästä aikaa! Muistaakohan kukaan mua edes enää... ;-)

On vähän unohtunut tämä kirjoittelu tänne. Poitsu pitää kyllä huolen että mammalla riittää tekemistä. En ihan jaksanut kaikkia ketjuja lukea läpi mitä on rästissä... Mutta viimeisimmät kuitenkin.

Kiva lukea miten kaikkien "vauvat" ovat kasvaneet! Ovat jo kohta taaperoita, kyllä aika menee nopsaan!

Täällä odotellaan jo pikkukakkosiakin! :-D Ihanaa! Paljon onnea kaikille masunkasvattajille. Vielä viime kevättalvella mä olin ihan satavarma että meillä odotellaan toista ainakin pari vuotta. Toisin kävi. Vauvakuume se jo nostelee päätään... ;-) Mutta katsotaan nyt, imetän kuitenkin vielä edelleen aika "tiuhaan", eikä menkkoja ole vieläkään tullut synnytyksen jälkeen, että en tiedä miten pitkään menee ennen kuin tärpää...

Meidän poitsu konttailee hurjaa vaihtia, nousee pystyyn ja seisoo hetken ilman tukeakin. Askeleita ei ole kuitenkaan ottanut. Kerkiihän tuota. Syöminen tökki TOSI pitkään, mutta nyt kun päikkärit nukutaan ulkona, on ruokakin alkanut maistua. Kaksiin päikkäreihinkin siirryttiin vasta pari viikkoa sitten. Sen jälkeen onkin päikkäreitä alettu nukkua paljon pidemmissä pätkissä (1½-3h kun ennen n.45min-1½h)

Yöt on meillä edelleen vaan yhtä taistelua. Viimekin yönä kaveri heräsi 03 ja valvoi sitten reilun tunnin välillä itkeskellen ja välillä naureskellen ja jutellen. Ei hyvää päivää. Päätin illalla että tänä yönä loppuu yösyöminen, mutta selkäranka katkesi klo 05. Ei hitto. Ensi yönä uusi yritys. Normiyönä saa olla tutua nostamassa tai silittelemässä takaisin uneen 4-7 krt. Mutta taisi muillakin olla vähän samantapaisia öitä kuin meillä... Koskahan saisin nukkua sen ENSIMMÄISEN yön n. vuoteen ilman heräämistä??? Jaa-a... ;-)

Noh, taidampa päättää romaanini tähän ja lueskelen vielä vähän teidän juttuja..

Ihanaa syksyä kaikille!!!!

 

[helmi]

kiva, että joukko taas hiljakseen laajenee... aika vähän tässä yhdessä vaiheessa kirjoiteltiinkin (itse kukin).

Meillä on nyt sitten ensimmäinen korvatulehdus
Maanantaina se iski ja iskikin sitten oikein voimalla. En tiedä mikä aiheutti, ei kuulemma voinut enää olla jälkiseurausta siitä kurkunpääntulehduksesta parin viikon takaa kun Oskulta ääni läksi.
Kyllä jo sunnuntai-iltana katselin, että haroo hiukan päätään...mutta kun oli niin riehunut itsensä yliväsyneeksi niin ajattelin, että johtui siitä. Sitten maanantaina päivällä kun anoppi tuli hoitamaan Oskua jotta pääsin kauppaan ja hoitamaan muutaman asian niin tuntui jo hieman lämpimältä. Anoppi kun vielä pisti täys läpituuletuksen päälle, kun meillä kuulemma haisi pahalle (mies kipeänä vkonloppuna). Vaihdoin Oskun vaipan ja jätin pukemisen anopin huoleksi.
Kotiin tultuani Osku oli edelleen pelkässä bodyssa ja kuume lähtenyt nousemaan. Annoin heti panadolia ja parin tunnin päästä soitinkin jo päivystykseen kun kuume vain jatkoi kohoamistaan. Sinne mentiin koko konkkaronkka (mies valitteli, että sattui keuhkoihin ja pelkäsi, että flunssansa oli lähtenyt pahempaan suuntaan). Vasemmassa korvassa Oskulla sitten oli tulehdus ja lääkekuuri päälle vain. Hassua, että kumpikin ukko oli kipeänä, tauti vain oli eri (eivät kuulemma olleet saaneet toisiltaan)...ja minä raskaana oleva ainoa terve.
Kotona sitten otettiin lääkkeet ja parin tunnin kuluttua soitettiin taas päivystykseen kun kuume jatkoi edelleen nousuaan Oskulla. Ja sinne sitten takaisin...sairaalan puolelle. Kolmisen tuntia odottelin tarkkailuhuoneessa Oskun kanssa kun tilannetta seurailtiin. Sitten tuli passitus osastolle kun Osku sai kouristuskohtauksen eikä kuume hellittänyt. Oli muuten aivan hurjan näköistä. Mutta ihme miten sitä saa itsestään paljon irti kun on tosi kyseessä. En edes kerennyt apua huutelemaan kun tajusin jo toimivani. Ihan vain äkkiä vaatteet (loputkin) Oskulta pois ja jääkylmää vettä pulloon ja pari hörppyä Oskulta niin tilanne meni jo ohi.
Yö nukuttiin sitten (lähinnä Osku siis...ja kovalla kitinällä) eristyshuoneessa osastolla kun epäilivät, että olisi muutakin kuin vain korvatulehdus kun niin raju oli ja eivät saaneet kuumetta alas. onneksi sitten aamuyöstä joskus neljän jälkeen kuume yhtäkkiä laski ja sain itsekin nukuttua huikeat 2,5 tuntia. Sitten olikin jo aamulabrat ja Osku pirteä kuin duracelpupu. Onneksi mitään muuta ei löytynyt. Tulehdus vain oli niin raju (aamulla myös toisessa korvassa) ja me niin ajoissa lääkärissä (+eka korvatulehdus)että lääkkeet eivät kerenneet heti tehota. Kotiin päästiin sitten päivällä.
Nyt on kuume pysynyt poissa, eikä kipulääkettäkään enää tarvita...ääni vain Oskulta sitten lähti taas.
Toivottavasti ei jouduta kierteeseen ja tämä olisi vain ainutkertainen juttu.

Mutta nyt kutsuu taas tuo punkka. Tuli hiukan univelkaa siellä sairaalassa ja seuraavana päivänä. Lisäksi tuo maha-asukki riekkuu niin, että yöunet on aika kevyitä ja kylkiluut kipeät =) Juuri laskin, että mikäli aikataulu tällä kakkosella olisi sama kuin Oskulla niin aikaa olisi neljä viikkoa, muuten enää kuusi....aaaaaapua!!!

Touhukasta syksyä ja pitäkää itsenne ja ennenkaikkea vaavit terveinä!!

 

[Minni]

Hui, siis toi Oskun korvatulehdus juttu. Mua on ja pelottanut että koska meillä sairastutaan ekan kerran tähän viheljäiseen tautiin. Flunssaa oli tytöllä pari viikkoa muttei onneksi (kop, kop) tullut korvatulehdusta.

Täällä ei mitään uutta. Aamuyöllä tyttö herää noin 5-7 (tai siis aamulla) syömään ja sitten koisii 7.30-8 asti. Eli ei onneksi enää yöllä juurikaan heräillä. Jos herää niin tissiä ei heru. )

Nyt pitää mennä katsomaan mitä tuolla touhutaan. Aika omatoiminen tavaroiden järjestelijä nimittäin meidän tyttö.

 

[taru]

Moikka kaikille!
Meillä tytsy on nyt sitten jo 10kk vanha. Aika menee hujauksessa eteenpäin ja äitiyslomakin loppui jo. Nyt olen hoitovapaalla loppuvuoden ja sit tammikuussa pitäis mennä taas töihin raatamaan.
Tytöllä on nyt kans ensimmäinen korvatulehdus päällä. Kummatkin korvat oli tulehtunut. Ei kuitenkaan tullut ihan noin pahana mitä Helmen pojalla, hui. Mitään muita oireita ei ollut kuin pitkittynyt nuha ja sit neiti huusi yöt tuskissaan korvakipujen takia. Toivottavasti ei tulisi mitään korvakierrettä pikkuiselle. Esikoiselta leikattiin kitarisat ja laitettiin putket korviin viime keväänä kun antibioottikuurit ei enää auttaneet korvatulehuksiin. Olisikohan poitsulla ollu noin 10 korvatulehusta vuoden aikana. No toivotaan ettei tytöllä toistu samat kuviot kuin pojalla.

Neuvolassa käytiin viikko sitten ja pituutta oli 73,5cm ja painoa oli 10,93kg. Aika tukevahko neiti...
Tytsy oppi kaheksankuisena ryömimään ja nyt osaa jo kontata sekä nousta tukea vasten seisomaan. Huutaa jo "äiti" vaikka ei varmaan sitä ymmärräkkään.
Lattiat pitää imuroida vähän väliä, kun neiti kuljeskelee ja syö kaiken moskan mitä löytää. Pari kertaa oon säikähtänyt kun on neiti meinannu ihan tukehtua. Milloin mitäkin sieltä suusta löytyy.Kiviä, paperia, lehtiä jne. Ja takka on nyt tosi mielenkiintoinen paikka sekä myös elektroniikkalaitteet. Joka paikkaan pitää mennä mihkä vaan pääsee/ylttää.
Tyttö herää vielä yhen kerran yöllä syömään maitoa.(siis pullosta, tyttö päätti itse lopettaa tissin imuttelun vajaa yheksänkuisena. Ei vaan yksinkertaisesti huolinu enää tissiä.) Päivällä neiti nukkuu kahet päikkärit, toiset kahen tunnin ja toiset lyhyemmät unet. Kaikenlaisia ruokia on maisteltu. Ja oikeaa maitoakin ollaan annettu jo jugurtin, rahkan ja puuron muodossa. Pikku hiljaa vois alkaa antamaan ihan pullostakin jo.

Oikein ihania syyshetkiä kaikille

 

[Minni]

Täällä on tänään plussattu. Siis pikkukakkonen tulossa... ou nou, nyt pitää kaivella muistista kaikkee raskauteen liittyvää. Neuvolaan pitäisi kait soittaa.
Meidän tyttö nukkui viikonloppuna ekaa kertaa omassa huoneessaan. Kerran olen käynyt yöllä taputtelemassa, muuten menee tonne kuuteen, seitsemään omalla painollaan.. Ihan kiva.
Myös rappuset on opittu kiipeemään (meillä kakskerroksinen talo). Muuten ei mitään ihmeellistä. Hampaita vasta 2 kpl ja tukkaa ei paljon mitään. Tukea vasten horjuu menemään ja lempipuuhaa on tasapainoilu. Eli nousee ylös tukea vasten ja ottaa kädet irti, seisoo hetken onnellinen hymy naamalla ja sitten pyllylleen lattialle.
Nyt salkkareiden pariin...

 

[helmi]

vau, minni. Onneksi olkoon!!

Me käytiin tänään lääkärissä tarkistamassa korvatilanne, kun niin kovin vielä viikonloppuna hiuksiaan (niitä vähäisiä haivenia) ja korviaan nyki. Kaikki oli kuitenkin kunnossa ja tulehduksen rajuuteen nähden lääkärin mielestä jopa yllättävän hyvän näköiset tärykalvot. Eli kuurit on nyt loppu ja toivotaan ettei jatkoa seuraa.

Päätin nyt sitten ruveta tutustumaan tuohon unikouluiluun. Tuo kipeänä olo kun vain lisäsi öiden levottomuuksia. Viime yönäkin nousin 8 kertaa kaivelemaan tuttia vällyjen välistä. Kumma miten Osku osaakin jemmata sen hienosti unissaan. Ja sitten tietysti voisi yrittää samalla päästä tuosta tutista eroon, vaikka se on kyllä ollut iso apu iltaisin nukuttaessa.

Rappuja meilläkin könytään kovasti, mutta vain ylöspäin osaa mennä. Ja hiljakseen on ruvettu matkimaankin. Eikä enää oikeastaan pyllähdellä kuin tarkoituksella eli tasapaino alkaa oleen hallussa. Käsistä jos pitää kiinni niin kovaa vauhtia lähdetään eteenpäin harjoittelemaan kävelyä.

Mutta nyt supernaturalia jännäämään ja sitten taas nukkumaan. Öitä vaan !

Olin neuvolassa tänään ja Osku sillä aikaa mummonsa seurassa. Nyt olivat sitten aloittaneet värikynien käytön. Jotain oli tullut jopa paperillekin, mutta suurin osa väreistä vissiin löytyi suusta.

 

[up]

up