JOULUISET-05

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uusin!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei,

Löytyisikö tälle ketjulle vielä jatkajia ja etenkin saisiko liittyä seuraanne? Olen taustaillut jonkin verran aiemmin, mutta nyttemmin olen huomannut, että ketjunne on kuihtumaan päin. Toivon, että joku vielä jaksaisi kirjoitella tänne. Itselläni on tyttö, syntynyt 28.12.05 eli hän täyttää pian 10 kk. Hyvin on mennyt, aika on kulunut nopeasti ja huomaan, että enää on reilut kaksi kuukautta 1-vuotissynttäreihin, huiiii!!!
Meillä seistään ja otetaan reippaasti sivuaskelia tukea vasten, mutta kontaten mennään nopeimmin toistaiseksi. No joo, jatkan ensi kerralla lisää jos tänne tulisi hieman eloa ennen sitä.

Mukavaa syksynjatkoa!!!
 
Eipä ole tullut käytyä täällä aikoihin... Onnea Minnille! Pikkukakkonen on matkalla :)

Meillä neiti on nyt vajaa 10kk ja mä olen kotona toivottavasti ensi kesän yli (näin kyllä jo viime yönä painajaisia työpaikan saamisesta).
Katselin just, että ylähammasta pukkaa alahampaiden kaveriksi, mutta noi hampaat ei aiheuta meillä ihmeempää kärttyisyyttä, kuolaamista vain. Tukkaakin tytöllä on paljon ja kaikki mummot luulee sitä pojaksi (vaaleanpunaisista vaatteista huolimatta).
Liikkuminen on meillä yhä hidasta...pepullaan hilaa itseään paikasta toiseen ja mahallaan vetää käsillään eteenpäin, mutta ei konttaa eikä ryömi. Ensi viikolla käydään fysioterapiassa hakemassa jotain jumppaohjeita. Kritisoin yhä neuvolaa joka ei sano asiaan juuta eikä jaata. Ärsyttävää! Ihan normaali se vissiin kuitenkin on. Kasvu on ainakin ihan kohdallaan.
Alun takkuamisen jälkeen syökin hyvin :) Niin ja nukkuu yönsä! Nyt on viikon kaksi nukkunut aamulla pidempään ja ihan luvattoman vähän päivisin (noin 1,5-2h yhteensä), mutta onneksi on kuitenkin pirteä eikä useimmiten kiukkua edes illalla.

Nyt voisi mennä taas harjoittelemaan videokameran käyttöä joka saatiin joululahjaksi (hiukan etukäteen)...

Hyviä vointeja kaikille!
 
kas, olitte löytäneet ketjun. Itse yritin hiukan viimeviikolla sivuja pläräillä, mutta en silloin huomannut missään. Kiva, kiva.

Täällä vietettiin eilen jo 11 kk juhlia. Kuukauden päästä onkin jo ne isot kemut! Sopivasti voidaan yhdistää synttärit ja tulokkaan katselmus. Eli kyllä nyt viedään viimosia...alkaa olemaan sellaiset tuntemukset, että etuajassakin taitaa tulla.

Huomenna pitäisi lähteä 4-v. kemuihin (kummityttö). Saas nähdä tuleeko mitään lähdöstä. Olo on vähän enteilevä ja supistuksiakin on joka päivä. Matkaakin olisi 150 km. Mitenköhän tuo autoilu onnistuu.

Osku sai nyt yläetuhampaat ja niitä onkin kitisty viikon verran. Lämpöäkin pukkaa ja aina ei edes panadol illalla auta kun kiukuttaa niin. Eli yöt on taas rikkonaiset.
Muutama hassu askel on otettu, mutta nyt on selkeästi keskitytty tuohon puheen harjoitteluun. Kovaa kontataan ja nousee seisomaan, mutta sitähän on jo harjoiteltu pari kuukautta kohta. Puhe on edelleen siinä mämmämää-asteella ja kiljumista, nyt vain enemmän kuin ennen. Vilkuttaa osaa valikoivasti ja kovasti poika nyökyttelee.

Ihanaa, kohta päästään syömään kaikki samaa ruokaa. Osku söisi niin paljon mieluummin äidin lautaselta kuin omaltaan. Aika paljon onkin jo laajennettu tuota ruokapuolta kun maha tuntuu kestävän. Ja potallakin jo istuu, ei vain vielä tee sinne mitään. Hissukseen vaan edetään.

Mutta nyt taas huuto kuuluu. Isäntä ei näköjään muista pitää kiinni ruoka-ajoista joten täytynee mennä muistuttamaan (opettelevat olemaan kaksistaan tulevaa varten). Joten velvollisuuus kutsuu...
 
Tulin tänne nyt ihan omalla nimelläni, olen siis se "uusi joulukuinen", jos seuraanne saa liittyä (kukaan ei tainnut kommentoida sitä). Vau, että toiset on toistamiseen pieniin päin, onnea kaikille uusodottajille!!! Koska Helmi Sulla on laskettu aika? Sori, kun olen uusi enkä kaikista yksityiskohdista ole perillä. Suppareiden kanssa kannattaa varmaankin olla tarkkana, ettei turhaan itseään rasita, mutta tee niin kuin hyvältä tuntuu. Ja hyvä jos jokin sairaala olisi lähettyvillä, minnepäin sitten matkustatkin.

Meille kuuluu ihan hyvää. Tyttö kovasti punkee ylös kymmeniä, jos ei satoja kertoja päivässä ja kehittyy muutenkin silmissä. Potta olisi kyllä hyvä hankinta meille pian, meidän tyttö kun syö hyvin ja sen mukaisesti kakkii monta kertaa päivässä melko ennustettavasti ruokailujen jälkeen. Mutta kaipa se pottailu alussa on enemmän sellaista leikkimielistä touhua.

Itsekin välillä mietin sitä pikkukakkosta, varsinkin kun ikää tulee ja riskit haluaisi sillä saralla minimoida, mutta toisaalta kyllähän se haastavaa on kahden pienen kanssa olla. No, sitten kun siinä pisteessä ollaan, kaipa ne kaksi hoituu siinä missä yksikin. Ja onhan se ihanaa esikoiselle saada sisaruksia, sitä arvostaa varsinkin myöhäisemmällä iällä.

Eipä nyt muuta kuin hyvää sunnuntaipäivän jatkoa kaikille!!!
 
tervetuloa mukaan vain! Kiva kun joku vielä välillä edes kerkeää kirjoittelemaan. Ollaan pidetty niin hiljaiseloa tällä rintamalla. Taitaa olla se kiireisin aika menossa =)

Itse kirjoittelen sekä tässä että tuolla vauhdikkaissa. Jotenkin vain nyt viime aikoina on tullut sinne enemmän kirjoiteltua (johtuisikohan tästä masusta). Olo alkaa olemaan aika hektinen ja niin paljon olisi vielä tekemättä. Se kun on vihdoinkin kolahtanut oikein kunnolla, että tässä ihan minä hetkenä hyvänsä meitä onkin kolmen sijasta neljä... ja paniikki kasvaa :)

Mutta se siitä. Oskun kanssa on nyt kauhea ongelma. Meillä kun on se vaihe, että riisuilee kovaa vauhtia pois sen minkä irti saa. Onneksi se nyt on lähinnä tuossa sukka asteella vielä. Mutta siitäpä seurasikin se ettei voi laittaa kenkiä jalkaan. Kesälläkään ei kyllä suostunut pitämään sandaaleja tai sukkia (kun oli niin kuuma)...mutta nyt pitäisi saada tuota saapikasta jalkaan ettei ulkona vilustu. Niin katkerasti itkee jos saappaat jalkaan laittaa että. Kyyneleet valuu poskilla vielä vartin kuluttua. On yritetty hiljaksiin totutella, mutta ei. Heti kun ne on molemmat jalassa niin alkaa parkuminen. Ihan neuvoton olo. Olisiko vinkkejä? Kohta alkaa vielä pakkasetkin...

Ja nyt meilläkin on äiti kaiken a ja o. Vaikka minä kuitenkin olen se joka eniten kieltää ja ärähtelee. Harmi vain, että kohta tulee toinen ja Oskunkin on pakko "tyytyä" iskään...vaan hyvää se tekee. Viihtyvät hyvin yhdessä, mutta tiukan paikan tullen kontataan äitin helmoihin. Ehkäpä se tästä tasaantuu. Ja mummi kun tulee niin millään ei ole mitään väliä. Jännä kuinka Osku unohtaa minut ihan tyystin kun äitini on lähellä. Ihan samaa ei tapahdu anopin seurassa vaikka jaksaakin hänenkin kanssaan naureskella.

Eli kenkäongelmia ja eroahdistusta...siinäpä ne tällä kertaa. Pitänee lähteä väsäämään ruokaa kun mies tulee kohta vihdoinkin töistä. Kirjoitelkaahan mitä kuuluu!!!
 
Täällä taas ollaan. Kiva, Helmi jos jaksat tännekin vielä kirjoitella jos muutkin aktivoituisivat. Joo, kyllähän tässä on välillä ns. oma aika vähissä. Itsekin vasta nyt ehdin koneelle kun meillä päikkärit ovat 2x45 min ja iltaunille meno on välillä yhtä huutoa kuten tänä iltana ennen kuin tyttö lopulta nukahtaa.

Tuohon sukkien riisumisasiaan meillä auttoi kun kävin täällä pääkaupunkiseudulla yhdessä erikoisliikkeessä ostamassa sisätossut, jotka ovat pehmeätä nahkaa ja niissä on sellainen kuminauha-sulkumekanismi, että vain kahdella kädellä pingotettua auki tossu lähtee. Eli vaikka tyttö kiskoo kärjestä, se ei lähde. Meillä oli iso ongelma kun tyttö repi kaikki sukat iri jalstaan, sisällä ja ulkona, mutta nyt ainakin sisällä tuo tossu on auttanut. Ulkokengistä en osaa sanoa mitään, meillä on tasan 2 paria niitä kun tyttö ei varsinaisesti vielä kävele, mutta olen hänellä totuttamisen ja lämmittämisen vuoksi niitä nyt alkanut pitää ulkona. Kyllähän hän jo seisoo ja ottaa askelia tuettuna. Meillä ei onneksi ole huutoa kengistä, päinvastoin kiinnostus kenkiä ja sukkia kohtaan on valtava. Kaikkea pitää tutkia ja mielellään vielä lopuksi suulla :-)

Käytiin tänään 10 kk-neuvolassa, kaikki on ok ja nyt otetaan sitten hapanmaitotuotteet kehiin. Myös pottailu alkoi meillä tänään ja sattumalta yksi satsikin jo tuli...

Nyt pitää lopetella. Mukavaa illanjatkoa, jos joku vielä on tähän aikaan hereillä.
 
Hei-hei!
Tervetuloa minunkin puolesta Ultsulle! Ja Helmillä on viimeisiä "paniikin hetkiä", olen välillä käynyt lukemassa kuulumisiasi vauhdikkaissa :)

Se tuli ensimmäisenä mieleen, että käyttekö te muut joka kuukausi neuvolassa? Meillä kun ei ole mitään 10kk neuvolaa vaan seuraava on sitten 1v tarkistus.
Eilen käytiin fysioterapiassa saamassa kotijumppaohjeita neidille. En tiedä oliko sitten tarpeen vai ei... Mutta harjoitellaan nyt sitten kiertoliikkeitä ja konttausasentoa, josko se konttaaminen siitä lähtisi :) Tyttö kyllä osoittaa enempi kiinnostusta kävelemistä kohtaan...

Meillä oli myös tuossa jossain vaiheessa "sukkaongelma". Repiminen oli niin kovaa, että sai jopa sukkahousut kiskottua jalastaan :) Nyt se puuha on vähentynyt sen myötä kun repii kaikkea muuta mihin kädet yllää. Kenkiäkin ollaan kokeilut -ei aiheuta "oireita", mutta toistaiseksi ollaan vielä menty sellaisten töppösten kanssa, talvemmalla sitten otetaan ne kengät käyttöön.

Heh, hauska huomata kun nyt muka tottelee kun kiellän tyttöä menemästä lattialla oleviin joululahjojen pakkaus/koristeluvälineisiin (joo, tiedän olevani ajoissa liikenteessa!). Katsoo vain tuossa vieressä ja kääntyy toiseen suuntaan touhuamaan jotain muuta :) Voikohan se muka jo ymmärtää?

Nyt täytyy lähteä mummolaan -vähän vanhustenhuoltoa :)
Mukavaa päivää!
 
Torstai-päivää kaikille, täällä etelässä melko koleisssa ja kosteissa merkeissä. Taisi yöllä käydä mittari nollassa, mutta nyt taas sataa vettä, jee... No, ilmat ovat lähinnä vaatetuskysymys ja onneksi tytöllekin löytyi sellainen asu, joka kestää vettä. Ostettiin sellaiset vedenpitävät talvinilkkuritkin kun ihan rattaissa istuessaankin jalat saattavat kastua näillä keleillä. Rattaiden sadesuojan reunoista vesi tippuu ja valuu kaikkialle. Muuten käytetään päikkäreillä ulkona katoksen alla äp:n haalaria ja töppösiä.

Mistä päin olet, Sanna? Itse olen Espoosta ja meillä oli ennen eilistä 10 kk neuvolakäyntiä 2 kuukauden paussi eli puoleen vuoteen asti oli joka kuukausi neuvola, sitten 8 kk, 10 kk ja seuraavaksi 1-vuotiskäynti. Toki meille on sanottu, että saa tulla välissäkin jos jokin askarruttaa mieltä, mutta nyt ei ole ollut tarvetta. Aina silloin tällöin soittelen sinne puhelinpäivystysaikaan ja kyselen kaikenlaista. Riittää meille oikein hyvin.

Vai olet, Sanna jo joululahjojen parissa? Vau, sanon minä. Tosi viisasta aloittaa ajoissa kaiken kanssa. En tiedä, miten paljon jaksan tänä vuonna käydä shoppailemassa mitään, ainakaan jouluryysikset vauva rattaissa eivät houkuta. Sitä paitsi pitää kiristää rahanyörejä kun olen nyt hoitovapaalla ensi vuoden syksyyn asti näillä näkymin. Ehkä pitää vain kaikille ilmoittaa, ettei itsekään halua joululahjoja niin ei tule paineita niitä hankkia muillekaan. Toki vietetään perhejoulu ja tytölle toki hankitaan jotain ja 1-vuotissnttärit ovat meillä heti joulun jälkeen eli sinnekin pitää "säästellä" lahjoja. Mutta ei paineita...

Sellaista muuten kyselisin teiltä pottailijoilta, että miten toimitte pottailun jälkeen, varsinkin jos tulee kakat? Tähän asti vaipan kanssa olen aina pessyt tytön pyllyn, koska vaipassa kakka leviää usein koko vaippaalueelle. Tänään ajattelin, että ehkä tässä voisi pottailun jälkeen vain pyyhkäistä vessapaperilla, muttei siitä tullut mitään. Jokin kokkare oli huomaamattani valunut tytön ylösnoustessa etupuolelle ja siitä vasta sotku syntyi. Huomasin myös, että toisin kuin meillä aikuisilla, ei kannata jättää housuja tms. vauvan nilkkoihin, koska vauva kuitenkin yrittää kammeta ylös potalta jossain vaiheessa ja siinä ne ovat tiellä ja kun kuitenkin pitää pylly pestä. Kuinkas teillä homma hoituu?

Eipä muuta kuin päivänjatkoa teille. Ihanan hiljainen hetki kun tyttö on päikkäreillä...

 
Ultsu, mä olen tästä naapurikunnasta eli Kirkkonummelta (maalla on mukavaa :). Meillä oli neuvolat 5kk:een asti joka kuukausi, sitten hyppy 8kk:een, ryhmäneuvola 9,5kk:ssa ja sitten se 1-vee tarkistus. Neuvolan tädille ei tule soiteltua yhtään ylimääräistä, kun jotenkin alusta saakka olen ollut "kypsä" ko. henkilöön. Neuvolassa eivät sano mihinkään asiaan yhtään mitään! Mikä neuvola se semmoinen on? Ennemminkin mittauslaitos...

Ja mitä niihin joululahjoihin tulee, niin tunnen itseni mielenvikaiseksi! En ole koskaan ennen näin aikaisin aloittanut vaikka jonkinasteinen jouluhullu olenkin, mutta nyt kotona ollessa on enempi aikaa :) Aikaisempaa pienemmällä budjetilla täälläkin mennään kun mäkin jäin hoitovapaalle vuodeksi. Mutta jotain pientä tulee kuitenkin laitettua...
Miten te olette muuten ajatelleet järjestää synttärit kun joulu yms. on siinä niin lähellä? Meidän tyttö on syntynyt uudenvuodenaattona eli viimeinen päivä (piti syntyä hyvissä ajoin ennen joulua) ja mä olen jo sitäkin miettinyt, että mikä olisi hyvä tapa viettää neidin synttäreitä. Todennäköisesti kun jengillä on kuitenkin menoa uutena vuotena ja 1. päivä jengillä on sitten krapulaa tms. Tänä vuonna pidetään varmaan silloin aatonaattona kun se osuu sopivasti lauantaille.

Pottajuttuun...
Meillä on neiti kokonaan ilman housuja tai muita esteitä kun istuu potalla. Kerran on saanut kakat aikaiseksi ja se meni (yllättävän) siististi niin, että pyyhin vain sellaisella kostealla liinalla (siis mitä ne vauvojen kosteuspyyheet nyt on). Tänään ei oikein "keretty" pottailemaan kun oltiin liikenteessä, mutta huomenna sitten taas...

Että sellaista...nyt voisi mennä viettämään "laatuaikaa" miehen kanssa kun tyttö nukkuu ja lätkämatsi on ohi... Öitä!
 
Ultsu: mistä ostit ne nahkatöppöset? Siis onko ne jotkin kenkäkaupan jutskat vai lastentarvikeliikkestä? Vois meinaan olla hyvä idea ensin ihan jo sisällä totutella sellaisiin. Josko sitten menisi ne talvisaappaatkin helpommin jalkaan. Epäilen kyllä, että meillä tuolla varvastamisellakin on vielä osuutta asiaan. Paikallaan seistessä hienosti seisoo koko jalalla, mutta heti kun ottaa askelia (tukea vasten tai ilman) niin nousee päkiöilleen.

Ah, joulu. Onneksi meille tulee tämä kakkonen, saapi jättää koko joulun muiden hoitoon. Ajattelin pistää miehen asialle ja käyköön hakemassa sukulaisille vaikka joulupöydän koristeeksi joka talouteen viinipullon kinkun painikkeeksi. Tuskin kukaan meiltä sen ihmeempiä tänä jouluna odottaa. Äitini kanssa jo sovittiinkin, että tullaan sinne pääkaupunkiseudulle jouluksi (Siuntion sademetsiin...niin, maalla on mukavaa =)). Viedään vain jotain ruokia mukana ja sillä selvä. Miehelle tietysti ostan lahjan ja lapsille sekä kummitytölle...mutta muihin en jaksa satsata.

Synttäreistä: meillä ei ole tuota ongelmaa kun se onkin jo marraskuun puolella, mutta pikkujoulu sesonkiin päästään ihmisten suunnitelmia sotkemaan. Meilläkin sattuu sopivasti viikolle synttärit ja kyllähän sen tietää, että viikonlopuksi ne pitää siirtää jotta saavat kaikki mahdollisuuden tulla. Varmaankin sunnuntaina, mutta ennen vai jälkeen virallisen päivän?! siinäpä ongelmaa kerrakseen...miehelläkin olisi noita pikkujouluja joihin pitäisi mennä vähän niinkuin edustamaan...eikä ehkä kaikkein hauskimmasta päästä ole jos iskä haiskahtaa kokoukselle esikoisen 1v-juhlissa. ;)

Oletteko jo katselleet 1v-kuvauksia. Olen yrittänyt täällä ottaa selvää missä muut ovat käyneet ja ovatko olleet tyytyväisiä ja millaisia kuvia. Sen verran jo totesin, että laadusta saa täällä susirajallakin maksaa aikas paljon. pitäisi varmaan nyt hyvissä ajoin varata aikaa, itse kun en varmaan kohta enää mitään kerkeä ja miehen aikataulu on se mitä on joten siihen en uskalla luottaa...jää vielä koko kuvaus tekemättä.

Mutta nyt iltatteelle. Vieläkään ei luvannut neuvolassa helpotusta tähän rantapalloon keskikehossa. Jotain jatkuvaa aktiviteettia supistuskäyrällä kyllä oli koko ajan, mutta vain yksi kunnollinen supistus tänä aamuna neuvolan tarkastuksessa. Niin luottavainen oli kätilö, että seuraava aikakin on vasta marraskuun 6. ei usko tulevan ainakaan ennen sitä. Katsotaan kuinka käy.
 
Terveisiä vaan sinne naapurikuntaan, ei meiltä ole pitkä matka kunnan rajalle, mutta näköjään esim. neuvolakäytännöissä on isojakin eroja. Tiedän kyllä tuon mittausosasto-fiiliksen, äitiysneuvolapuolella oli välillä sellainen fiilis, mutta jotenkin tällä alueella on kolme neuvolatätiä ja joskus, kuten eilen, kun olimme aamupäivän viimeisiä asiakkaita, huomasin, että siellä vierähti lähes tunti kun puhuttiin kaikenlaista. Yritän aina etukäteen ns. asennoitua käynnille silleen, että mietin, mitä kaikkea mulla olisi kysyttävää, joskus alkuaikoina tein jopa muistilistan kysymyksistä. Jotenkin siinä se aika menee. Tosin eilenkin huomasin jälkikäteen, että olin unohtanut kysellä esim. sitrushedelmien maistelusta, me kun ei olla maisteltu esim. mandariinia, appelsiinia ym. Jostain luin, että sitrushedelmät ovat allergisoivia, mutta yhdessä hedelmäsosepurkissa (4-6 kk) on ainakin appelsiinimehua. Eli tietääkö kukaan, voiko maistattaa sitrushedelmiä 10 kk:lla?

Meidän tyttö on syntynyt viattomien lasten päivänä :-) eli 28.12. Emme ole vielä yhtään miettineet, miten juhlimme, milloin ja millä kokoonpanolla, mutta kyllä tämä äiti haluaa ainakin tehdä esikoiselleen ISON kakun. Miksi te, Sanna, ette juhlisi tytärtänne esim. la 30.12. päivällä tai jopa su 31.12. päivällä kahvikakkujen merkeissä? Saavat sitten iltajuhlijat lähteä skoolaamaan illemmalla. Uudenvuodenaattohan on ihana päivä! Ajattele: Myöhemminkin isompana/aikuisena tyttösi syntymäpäivän kunniaksi on aina luvassa ilotulitus!

Siitä pottailusta: Ajattelin itsekin niitä kosteuspyyhkeitä, katsotaan nyt miten jatkossa mennään. Meillä on tehty peräkkäisinä päivinä nyt kakat, mutta pissasta ei ole tietoakaan, siitä en ikinä tiedä, milloin se on tulossa. Monesti hoitopöydällä just kun olen jo laittamassa uutta vaippaa, heh heh... Tänään mua alkoi huvittamaan kun otin pikku pallon tytön leluksi kun istui potalla, että hänellä olisi jotain puuhaa kun kakkaa odotellaan. Jos ei hänellä ole mitään ns. tekemistä, hän alkaa tulla levottomaksi ja huolestuneeksi ja eihän se ole tarkoitus. No, siinä pallon ota ja anna-leikin yhteydessä sitten kakkaa alkoi tulemaan. Tyttö huomasi sen ja alkoi kurkistella omien haarojensa suuntaan. Että mua huvitti kun katselin hänen ilmettään. No, näin tämä touhu kai alkaa, mutta odotettavissa on varmasti vielä monia mutkia matkaan ennenkuin hän jonain päivänä hamassa tulevaisuudessa (ehkä 2-vuotiaana) on täysin sisäsiisti.

Tällaista tämä vauvantuoksuinen arki on, mutta onhan meidän vaavit jo melko isoja...

Illanjatkoa ja öitä!!!
 
meillä ainakin osku syö jo hiukan sitrushedelmiä. Mehuja ei juo, mutta makeat satsumat on suurta herkkua. Hissukseen aloiteltiin juuri siinä 10 kk iässä kun yhtäkkiä tajusin, että osassa niistä 8 kk soseissa on appelsiinia. Aluksi tuli ehkä pientä iho-oireilua lähinnä suun ympärille, mutta jo muutaman maistelukerran jälkeen jäivät pois (punoitus). Eli pientä herkistymistä oli.
 
Vihdoin ja viimein ehdin kirjoittaa kuulumisia. On ollut kaikenlaista hommaa ja olen välillä käynyt täällä kurkkimassa mutta hiljaista on ollut. Nyt löysin meidät hämmästyksekseni etusivulta.
Minä olen ja keikkunut tuolla odottavien puolella. Rv takana nyt 10 ja maha on kuin ekassa raskaudessa viikolla 20... Olen saanut pieniä vihjailuita että "jokos toinen on tulossa" mutten ole vielä myöntänyt kun parille ystävälleni. Odottelen vielä np-ultran ja ne 12 viikkoa täyteen. Menen kyllä ensi viikolla yksityiselle ultraan, jotenkin vaan mielenrauhoittamiseksi. Olen nähnyt unia keskenmenosta ym.

Meillä tyttö on ja pari viikkoa seissyt ilman tukea ja hulluna työntää taaperokärryä pitkin kämppää. Nyt on joku huilausvaihe menossa kun ei ole hetkeen seisoskellut vaikka osaa. Ehkä kerää voimia ja aloittaa sitten kävelyharjoitukset.

Pottailu sujuu meillä hyvin. Kakat tulee kyllä lähes aina pottaan ja pisutkin aina kun potalle laitetaan. Nyt on vaan ongelmana se että tyttö nousee aina potalta seisomaan ja lähtee konttailemaan... Pitää aina olla viihdyttämässä kirjan tai lelun kanssa.

Ja päiväunet... ei mitään kiukuttelua vaan hiljakseen ihmettelee rattaissa ja sitten viimeistään 5min. päästä menee silmät kiinni. Luksusta, kun joskus on ollut tosi taistelua. Ja päiväunet on pidentyneet aamupäivisin yli 1,5 tuntiin ja iltapäivälläkin tuntiin. Kesällä on tuskaset 30min. Mitä raikkaampi ja kylmempi ilma, sitä pidemmät unet meidän neito koisii. Taitaa olla talven lapsi...

Nyt äkkiä ruuan laittoon. Alkaa toi paha olo taas vellomaan vatsassa!!!
 
Kiva kuulla, että teillä, Minni menee niin hyvin ja toivottavasti pikkukakkosenkin osalta kaikki jatkuu hyvissä merkeissä.

Ja mukava kuulla, Helmi, että sitrushedelmiä uskaltaa kokeilla. Meillä tytölle tulee silloin tällöin iho-oireita tietyistä ruoka-aineista, mm. paprikasta, aprikoosista ym. Jopa perunasta tuli pitkään ihottumaa leukaan ja kaulaan, mutta nyttemmin se ei enää aiheuta pahoja oireita. Mutta varovainen pitää olla aina uusien ruokien suhteen.

Hienoa, Minni, että teillä pottailu sujuu jo niin hienosti!!! Meillä on tullut pelkkiä kakkoja pottaan, kummllista, että kakan yhteydessä ei tule pissaa. En todellakaan toedä, milloin se tulee, mutta ehkä se kakkaa on näin pottailun alussa jo hyvä "saalis".

Meillä myös ulkona päikkärit sujuvat helpommin ja kylmällä säällä, jos tyttö on oikein puettu, hän kerralla saattaa nukkua jopa 1,5 tuntia. Nyt näillä syyskeleillä ei ole kyllä ulos menemistä, eihän rattaat edes pystyssä pysyisi. Useimmmiten sisällä unet ovat vain max. 45 min. kerrallaan eli sikäli omia asioita ei päivällä ehdi hoitaa. Mutta neuvolassa sanottiin, että ehkä pikkuhiljaa siirrytään yksiin pitempiin päikkäreihin. Se sopisi ainakin minulle hyvin, voisi vähän suunnitella omaa ajankäyttöään sen mukaan.

Joopa joo, pikkuhiljaa sänkykin kutsuu eli öitä taas!!!
 
Hyvää yötä täältä suunnasta...
Piti tulla vielä tarkastamaan nettilotto -antaa näköjään miljoonat odottaa itseään! Olis kyllä ihanaa voittaa vähän rahaa...edes sen verran, että voisi olla kotona kunnes ipana täyttää 2v.

Noista sitrushedelmistä...mä olen antanut maistaa joskus appelsiinimehua ja yksi päivä kun tein täytekakkua, niin annoin neidille purkkimandariinin (tooooooosi terveellistä) lohkon. Mutta eipä sen enempää... Meidän neiti kun tykkää oksennella ruokia pihalle, niin kovin kökköisiä eväitä en ole antanut. Vaatii vähän enempi motivaatiota harjoitella, kun useimmiten pääsee siivoamaan...

Päikkäreistä...
Meidän neiti nukkuu pääsääntöisesti unensa sisällä. Se jäi jotenkin päälle kesällä kun ulkona oli niin kuuma ja sisällä sopivan "viileää". Jos täällä ei kukaan kilju tai hakkaa kattiloita, niin kyllä se vetään sen 1,5-2h kerralla unta. Mutta nukkui se myös viime viikolla pihallakin sen 2 tuntia...siellä on vain enempi äkkinäisiä ääniä kun autot ajelee ohi ja lapsia tulee koulusta. Pitäisi skarpata tuon ulkoilun suhteen... Katselin mä jo Prismassa kyllä pulkkaa ;)

Meidän muut aktiiviset on pieniin päin -helmi jo ihan viimeisillään, niin onko teillä suunnitteilla pikkukakkosta? Meillä ei. Meidän neiti on sellainen koekappale :) En ole koskaan potenut vauvakuumetta, mutta en toisaalta halunnut elää lapsettomanakaan, niin piti sitten kokeilla, että tuleeko mitään. Tulihan sieltä sitten ihana tyttö :) Kannatti kokeilla!
Mua kyllä jännittää jo Helmin puolesta... Onko teillä Helmi jo tiedossa uuden tulokkaan sukupuoli? Sä olet vähän niin kuin Britney Spears, senhän lapsilla oli (muistaakseni) päivän vajaa vuosi ikäeroa...vaikka olisi halunnut kummallekkin saman syntymäpäivän. Hassu toive, minusta.
Mun hyvällä ystävällä on sama syntymäpäivä kuin äidillään. Hassua, että miten kaikista vuoden 365:stä päivästä voi osua juuri samalle päivälle! :) Sitten mun yhdet sisarustutut ovat syntyneet kaikki samassa kuussa vuoden ja kahden välein niin, että vanhin 4. keskimmäinen 6. ja nuorin 10. päivä :) Hassua sekin...

Outoa löpinää... Parempi mennä nukkumaan -öitä!
 
Maanantai-päiviä...
Ehdinpäs taas tänne kirjoittelemaan ainakin hetkeksi kun tyttö vetää sisällä ennätyspäikkäreitä, on nukkunut kohta melkein 2 tuntia, JEEEEEE!!! Taitaapi olla siirtymässä meidän pikkuinen pikkuhiljaa yksiin päikkäreihin, mikä olisi hienoa, varsinkin, jos ne näin pitkät ovat. Nämä on nimittäin hänen ensimmäiset päikkärinsä tänään. En tiedä, miten teillä päivärytmi jäsentyy, mutta meillä tyttö jaksaa olla pitkiä aikoja hereillä. Tänä aamuna hän heräsi 08.30 ja meni siis nukkumaan (ts. nukahti tissille :-)) n. klo 13.00. Hän tosin nukkui poikkeuksellisen ehjän yön, n. 12 tuntia ilman ätinöitä ym. Johtuukohan siitä, että olemme yrittäneet pitää makkarin ilman viileänä, n. 19 asteessa. Selvästi hän nukkuu syvemmin kuin ennen. Mulle sopii nämä yhdet pitkät päikkärit kun tässä ehtii syödä ja tehdä omia juttuja rauhassa. Yleensä meillä kun on nukuttu kahdet päikkärit à max. 45 min- tunti. Kyllä tämä on hyvä, jos näin jatkuu.

Kyselit, Sanna, vauvakuumeesta. Hmm, kyllä meitäkin kutkuttaa pikkukakkonen, mutta haluan tutkituttaa itseni ennen yritystä gynellä perinpohjaisesti ja nyt olen jo ajatellut sitä, että keskikesällä en haluaisi olla viimeisilläni kun olo on varmaankin tosi tukala eli jos tuossa vuoden vaihteessa pistäisi uuden yrityksen päälle niin syysvaavi olisi kyllä ihana. Ja onhan tämä esikoinenkin syötävän ihana. Mutta varmasti melko raskasta tulee olemaan kahden kanssa. Huomasin, että olit kirjoitellut toisessa ketjussa, miten hoidat lastanne melko yksin. Meillä on vähän sama tilanne eli vauvanhoito on melkolailla mun hartioillani. Silloin kun minulle tulee meno, kyllä mies pyrkii järjestämään aikataulunsa niin, että pääsen lähtemään, mutta hänkin tekee pitkiä päiviä ym, joten helppoa se ei aina ole. Onneksi olen saanut myös äidistäni suuren avun nyt kun tyttö on häneen tottunut ja vierastuskaudet ovat menneet ohi. Eli äitini on alkanut käydä meillä harva se päivä ja hän nauttii itsekin lapsenlapsestaan. Mutta vielä tuosta pikkukakkosesta sen verran, että olen ajatellut tytön kannalta, miten veli/sisar tekevät hyvää ja heistä on iloa toisilleen läpi elämän. Ja sen ilon soisin hänelle, jos se järjestyy. Mutta se raskausprosessi ym. ei ole ihan helppo juttu, viimeksi mulla oli lopuksi vielä raskausmyrkytys eli sikäli kaikki ei ole aina niin ruusuista.

Jaaha, tyttö heräsi, pitää mennä.

Päivänjatkoa...
 
ai, että on hermot kireellä! Kaikki tuntuu tosi raskaalle. Niin, että mistähän se sana raskaana oikein tuleekaan...
Ärsyttää ihan suunnattomasti kun nyt olen jo alkanut tiuskimaan Oskullekin. Tuntuu todella pahalle. Eihän se raukka ymmärrä miksi. Ja mies vain katsoo sivusta ja antaa ohjeita. Ja siitäkös se kiukku vaan sen kuin lisääntyy. Olen yrittänyt jättää Oskun välillä kokonaan isän valvovan silmän alle, mutta kun jo hetken kuluttua kuuluu itku kun se vahtiminen näköjään on vähän mitä on. Tänäkin aamuna jätin Oskun miehelle ja lähdin kävellen kauppaan jotta saisin hetken rauhoittua (otti niin suunnattomasti päähän kun mies oli illalla juonut kaiken maidon...ne hormoonit). Takaisin kun pääsin oli lapsi ovella vastassa anova ilme naamalla...ja paskat vaipassa haisi metrien päähän. Ei kuulemma mies haistanut mitään. Ja siitä ne kierrokset taas lähti nousemaan. Ja Osku kuitenkin jaksaa aina vain hymyillä äiteelle...on se niin hellyyttävä.

Kohta pitää varmaan pitää jonkinlaista palaveria miehen kanssa, kun tuntuu ettei tästä kertakaikkiaan tule mitään. Meillä mies tekee myös pitkää päivää (yrittäjä) ja puhelin laulaa silloinkin koko ajan kun on kotona. Mutta hän saa kyllä pidettyä yhden päivän viikossa vapaapäivänään ja yöt olen antanut hänen nukkua koko esikoisen ajan. Nyt vaan tuntuu jääneen jokin avunanto ja yhteistyösopimus allekirjoittamatta. Minä teen hänelle palveluksia päivittäin ja oskun kanssa juostaan välillä firman asioilla kaupungilla. Takaisinpäin ei vain tule mitään, tai tulee toki kun vain aina jaksaisi olla anelemassa apua...ja itse en ole sitä tyyppiä. No, kyllähän tämä varmaan tavallaan helpottaa kun saa tämän rantapallon pois ja päsee kunnolla liikkumaan...sehän se suurin ongelma tässä oikeastaan on ollutkin (meillä asunto neljässä tasossa joten rappuja riittää).

Koville siis ottaa tämä pikku kakkosen tekeminen. Eikä varmaan meille näin pian olisi uutta ruvettu tekemään jollei olisi tätä vahinkoa sattunut. Jännä miten kaksipiippuinen juttu tämä on. Siis todella hienoa, että nyt sitten molemmat ovat niin kuin vähän kerralla tehty ja kuitenkin miten rankkaa tämä jo nyt on. Hmmm. Todella vaikea sanoa mikä olisi se paras vaihe tehdä toinen. Varmaankin sitten kun se vauvakuume iskee, tiedä häntä.

SannaA: minä kanssa ihmettelen tuota synttärit samaksi päiväksi juttua. Miehelläni ja hänen isoäidillään on samana päivänä synttärit ja kyllä sen huomaa, että häntä ottaa joskus päähän se kuinka tietysti etusijalla on jo yli 90-vuotias mummo. Synttärikutsujakin pitää aina ajoittaa niin, että ensin kaikki pääsevät mummoa tervehtimään ja sitten tullaan meille jos vain keretään ja jaksetaan.
Senpä takia toivonkin ettei meidän lapsille ihan lähekkäin synttärit satu. Lasketussa-ajassahan on eroa vain 10 päivää. Tavallaan toivon, että tämä kakkonen tulisi etuajassa, että saataisiin edes pari viikkoa väliä. olisihan se kurja kun synttäreitä järjestelisi ja ne olisi vaikka peräkkäisinä viikkoinakin...tuskin esim. sukulaiset kahta kertaa tulisivat. Ja varsinkin lapset haluavat, että synttärit ovat heidän omat.

Jaahas, pitäisi varmaan käyttää tämäkin tilaisuus vähän paremmin kuin täällä notkuessa. osku varmaan nukkuu vielä puolikin tuntia joten kerkeisin vaikka pyykit laittaa koneeseen ja puhtaat kaappiin. Se on moro!
 
Voi, Helmi, voimia Sulle ja tsemppiä! Ja toivottavasti poksahdukseesi ei ole enää pitkä aika kun sitä niin toivotkin. Oletko jo alkanut niitä kolmea kuuluisaa s-sanaa kokeilemaan? Jospa jokin niistä jouduttais synnytyksen käynnistymistä...

Ymmärrän hyvin, että hermosi ovat välillä kireellä miehen vuoksi, kyllä ne täälläkin aika ajoin ovat vaikka meillä onkin vasta esikoinen olemassa. Mieheni on sellainen pedantti tekijä, kun hän jotain omia juttujaan tekee, niissä menee kyllä aikaa pitkän kaavan mukaan. Mutta kun on lapsenhoidosta kyse, hän yrittää selvittää sen melko matalalla profiililla. Ýrittää mm. seurustella lapsen kanssa lehteä lukiessaan tai telkkaria katsoessaan. Toki ymmärrän senkin, että pitkän työpäivän jälkeen hänkin kaipaa sitä ns. omaa aikaa, oli se sitten missä muodossa tahansa. Hän on muuten onneksi kotihiiri luonteeltaan eli viettää kyllä kaiken vapaa-aikansa kotona, mutta mekin asutaan omakotitalossa, jossa on aina jotain nysväämistä ym. ja päivässä on vain 24 tuntia. Vaikea yhtälö...

Mutta kyllä mä haaveilen silti pikkukakkosesta, mutta tosiaan ehkä yritetään vasta vuoden vaihteen jälkeen kun neidin 1-vuotisjuhlat on vietetty. Niistä puheen ollen sekin on ongelma kun pitää miettiä, ketä kutsuu vai pitääkö järkätä useat kestitykset. Meillä kun on mieheni kanssa sukulaisia lähellä ja kaukaa, sitten on kavereita, joita ei välttämättä halua yhtäaikaan kutsua kuin sukulaisia. Ja tosiaan kun tytön synttärit ovat joulun ja uudenvuoden välissä, sekin aiheuttaa miettimistä, milloin kannattaa juhlia synttäreitä kun ne sattuvat vielä arkipäivälle. No, on tässä aikaa miettiä niitä vielä.

Nyt kun on miehet sopivasti analysoitu ja arvosteltu :-), miten te olette ajatelleet isejä muistaa isänpäivänä, se kun on pian jo ovella? Itse tilasin nettikaupasta tytölle bodyn, jossa lukee "Isin tyttö" ja tyynyliinan isä-aiheella. Mutta kaipa sitä voisi ulos mennä syömäänkin tms, ettei joudu itse pihvejä paistamaan. Onko hyviä ideoita kenelläkään? Kyseessä kun on kuitenkin mieheni ihan ihka ensimmäinen isänpäivä, onhan se aikamoista. Mies muisti kyllä mua äitienpäivänä kukilla ja kortilla, ihan mukavaa.

Pitää taas mennä. Ulkona on hirveä keli, ei ole ulos menemistä tänään...

Voikaa hyvin ja odottajille tsemppiä ja pitkää mieltä!!!
 
Mä tulen kanssa heittämään oman "analyysini ja arvosteluni" miehestäni :)
Joo...nyt viime aikoina se on saanut jonkun herätyksen ja viettänyt enempi aikaa tytön kanssa. Ja vinkuu harva se päivä, että haluis olla meidän kanssa enempi... Mä olen kyllä aikas hyvin tottunut hoitamaan asiat itse (siis luonteeltani olen sellainen), joten välillä melkein häiritsee kun mies pitää yllättäen vapaapäivän ja onkin meidän kanssa ;) Mutta oma-aloitteisuutta ja rohkeutta(?) soisin hänelle enemmän! Kysymykset: "Tämä lapsi haisee. Pitäisikö sille vaihtaa vaippa?" ovat välillä todella ärsyttäviä! Mitähän sille pitäisi sitten tehdä?! Odottaa, että lapsi kasvaa niin isoksi, että itse vaihtaa vaippansa?! Mutta hyvin me pärjätään noin kokonaisuutena... :)

Joo-o, Isänpäivä olisi vajaan parin viikon päästä... En hirveitä suunnitelmia ole tehnyt. Tilasin kyllä isille hiirimatot omilla kuvilla ja samalla otin miehelleni myös oman. Miehen vanhempi tyttö on meillä, niin kuin tapoihin kuuluu, ja hänen kanssa varmaan tehdään vähän herkuaamupalaa, leivotaan tms. isällä. Mun isä ja appiukko tulee varmaan meille sitten päivällä syömään (mä en jaksa ravata sitä sunnuntaita Siuntio-Porvoo väliä, vaan helpompi näin). Ja sitten me olemme tietenkin hirmukilttejä toisillemme! (se oli mieheni lahjatoive)
Mua muistettiin äitenpäivänä aamupalalla, kukilla, parilla paketilla ja sitten käytiin syömässä.

Voi että mikä keli! Eipä ole tullut käytyä ulkona tänään...täytyis varmaan kuitenkin posti käydä hakemassa. Ja autoon varmaan kannattaisi suunnitella talvirenkaita pikkuhiljaa? Huomenna olis mahd. tarkoitus käydä Ikeassa ja Omenassa...mutta eikö huomenna ollut taas ihan hyvä ilma? Enpä muista, sen näkee sitten...

Nyt täytyy varmaan mennä esivalmistelemaan päivän ruoka kun ippe (=ipana) nukkuu, ei kehtaa enään ottaa toisia päikkäreitä :) Mä tänä aamuna luovutin ja otin päikkärit. Olen yrittänyt nyt puolitoista viikkoa olla nukkumatta päivisin, jotta saisin öisin nukuttua -laihoin tuloksin! Öisin en ole saanut kuitenkaan nukuttua ja päivisin olen ihan tööt... Pitäisi varmaan ruveta sitten tekemään öisin kotihommia kun kaikki muut nukkuu ja itse nukkua sitten vasta päivällä tytön kanssa :)

Noista synttäreistä vielä...
Me sitten tänä vuonna pidetään synttärit silloin vuoden toiseksi viimeinen päivä, eli lauantaina. Saavat ihmiset sitten rauhassa sunnuntaina lähteä vitteämään uutta vuotta... Eikä siinä pitäisi olla mitään muutakaan estettä. Pari mun kummitytöistä on syntynyt 1. joulupäivänä ja niistä vanhemman synttärit on aina ollut ko. päivänä (ollaan niin lähekkäin kaikki, että päästään helposti kahville) ja sitten kauempana asuvan kummitytön synttäreitä on aika usein vietetty tammikuun ekana viikonloppuna.
Me pidetään synttärit yhdessä rytäkässä...*miettii hetken* tai sitten parin tunnin erolla, että ensin tulee suku ja sitten kummit/kaverit...ääh, enpä tiedäkkään! Täytyy laskea vieraat ja kahvikupit -hulinaa se tulee kuitenkin olemaan :)

Jos mä NYT pääsisin tekemään jotain fiksua tämän talouden hyväksi, kuulemisiin!
 
Mua hymyilytti noi keskustelut miehen osallistumisesta vauvan hoitoon... tuntuu olevan sama juttu joka perheessä. Meillä mies roikkuu työpäivän + treenien jälkeen netissä ja odottaa että äiti laittaa iltapalaa, käy kaupassa jne. toisaalta sekin on tyhmää että heti kun mies tulee töistä niin antaa lastenhoidon hänelle. Eipä toiselle sitten lepoaikaa jää. Meillä kyllä mies useimmiten hoitaa tyttöä jos pyydän, mutta silloin on kyllä itse lähdettävä johonkin. Jos haluaisin omaa aikaa kotona niin siinä ne molemmat kieppuu jaloissa.

Voi Helmi, ihanaa että sulla h-hetki lähestyy. Itse odottelen vielä piinaavat pari viiikkoa alkuraskauden ultraa ja 12 viikon täyttymistä että voisi kertoa kavereille ja sukulaisille tästä uutisesta täällä masussa.

Olikos siinä muuten jotain että saiko alkuraskaudesta tehdä lumitöitä? Muistelin vaan että joskus joku puhunut jotain... Minä se tossa työntelin juuri aika paljon lunta... Pitänee tarkistaa jostain. Ehkä siinä voi kola tökätä vatsaan tai jotain. Nyt vähän nimittäin juilii. Toivottavasti ei mitään ihmeellistä.

Isänpäiväksi? Tilasin Ifiltä kalenterin jossa tytön kuvia. Tilasin mummolle samanlaisen joululahjaksi.

Ja synttärit... niitä pitääkin ruveta miettimään. Meillä taitaa sattua just sunnuntaipäiväksi. Tosin puoli sukua on silloin reissussa joten hiljaista tulee olemaan.

 
Helmi, huomasin äsken aiempia kirjoituksiasi lukiessani, etten ollut vastannut kysymykseesi niistä sisätossuista. Sori, en ollut lukenut tarkasti... Ne ovat Espoon Ison Omenan Pikku Kipparista (on melko tyyris pikkukauppa, jossa ihania lastenvaatteita) ja kyllä ne tossut maksoivat muistaakseni 35 euroa eli jos hinta hirvittää, kannattaa miettiä toista vaihtoehtoa, jos asia ylipäänsä vielä on ajankohtainen teillä. Meillä ollaan kyllä tossuista tykätty ja pidetty joka päivä aamusta iltaan sisällä eli kyllä niillä käyttöä on ollut. Ajattelin, että jos pohjat, jotka myös ovat nahkaa, joskus kuluvat liukkaiksi, niin laitatan suutarissa niihin kumipohjat, ettei tule liukastumisonnettomuuksia. Me hankittiin reilunkokoiset tossut, kokoa 21 vaikka tytön jalka on tällä hetkellä n. 19, mutta pärjätäänpähän niillä sitten koko talvi ja ehkä kevätkin. Minulla ei ole aavistustakaan, miten nopeasti vauvojen jalat kasvavat, mutta ostan mieluummin vähän reilummanpuoleisia vaatteita, jotta kasvuvaraa on.

Kiva, Sanna, jos teillä mies on "ryhdistäytynyt" tyttönne hoidon suhteen. Kyllä se hyvää tekee Sullekin vähän relata ja antaa miehen nähdä, millaista se vauvanhoito on. Itse olen huomannut, että silloin kun mieheni ottaa hoitovuoron itselleen, yritän hivuttautua mahdollisimman kauaksi, esim. ulos, etten jää katsomaan perään ja anna neuvoja. Sillä tavalla en häiritse ja pääsen itsekin hetkeksi irti vauvarumbasta. Mutta kyllä tällä hetkellä tyttö on niin mun perään kuin olla voi. Mua huvittaa kun siirryn hetkeksi huoneesta toiseen esim. hakemaan jotain, niin tyttö jo on konttaamassa perään ja sitten ilme onkin hämmentynyt kun saman tien olen palaamassa alkuperäiseen paikkaan. Voi poloista...

Onko teidän vauvoillanne muuten sellaista tapaa, että ne tykkäävät työntää lelujaan kaiken maailman raoista jonnekin? Meillä esim. rappukaide on sellainen paikka, josta tyttö nykyään haluaa viskoa sukkiaan ja lelujaan rappuihin. Yritän häntä torua, ettei tekisi niin, meillä kun on vielä avoraput niin tavarat vierivät vaikka minne, mutta jossain vaiheessa, kun silmä välttää, niin taas palikkaa pudotetaan alas ja jäädään vielä katsomaan perään ja sitten katsotaan äitiä sellaisella "mene hakemaan, äiti"-katseella. Samoin syöttötuolissa on niin kivaa, kun annan palan omenaa tai päärynää tytölle, niin jossain vaiheessa heittää se hedelmä lattialle. Kaikki on sitten makeassa mehussa, jee...

Ruokailusta puheen ollen, oletteko jo antaneet lastenne kokeilla itse syödä esim. lusikalla soseita tms? Olen silloin tällöin antanut tytölle toisen lusikan käteen ja/tai ohjannut hänen kättään, kun hänellä on lusikka kädessä, ruokalautasen kautta suuhun ja hän selvästi tykkää siitä, mutta ihan omin päin en ole vielä antanut hänen koittaa. Neuvolassa sanottiin, että kannattaa varata toinen pienempi annos toiselle lautaselle, jota lapsi saa sitten hämmentää. Pitää joskus rohkaistua kokeilemaan. Hirvittää vain jo etukäteen se sotku, mutta se kai kuuluu asiaan.

Pitää taas mennä, mukavaa illanjatkoa kaikille!!!
 
onpas täällä olut tänään vilkasta, kiva!

Oli ihan pakko tulla kertomaan, että nyt taas hiukan helpottaa. Pakkohan tän on johtua edes osittain hormooneista. Niin on vuoristorataa. Jostain syystä vaan tuo ukko saa mut aina niin ylikierroksille. Mutta kuten hänellekin aina sanon, että kellekä sitten pitäisi purkautua?! Vähän käy kyllä sääliksi jo. Tosin tuskinpa nyt ihan täysin aiheettakaan olen kiukkuillut...juuri sitä oma-aloitteisuutta voisi kyllä lisätä...varsinkin tuossa lastenhoidossa tai tekisi sitten jotain muuta kotona.

Onkos teillä muilla lunta maassa? Minnillä siis ainakin kola heiluu, mutta entäs se Espoo-Kirkkonummi akseli. Vettä taisi tulla ainakin tänään. Täällä on vieläkin päällänsä hirveä myräkkä (lumi). Alkoi eilen ja tänä aamuna paistoi aurinko, vaan jo iltapäivästä rupesi taas satamaan. Kyllä olisi lumikolalle töitä, vaan ehkä en kuitenkaan lähde tuonne ulos riuhtomaan. Ja huomiseksi lupasivat samaa. Onneksi on nyt autossa talvirenkaat alla.

Tässä juuri mietin, että jos nyt tulisi lähtö niin vissiin saisi ambulanssin kutsua. Ei taida olla tällä säällä anopista ajamaan. Mies joutuisi jäämään Oskun kanssa kotiin. Kaikkea tuleekin mietittyä, mutta kun nuo supistukset on taas kiihtyneet. Vaikka juuri pohdittiin miehen siskon kanssa, että nyt kun sitä odottaa tulevan ajoissa niin varmasti menee yliaikaiseksi (hänellä laskettu aika 2 viikkoa myöhemmin).

Meillä myös avoraput kämpässä ja onneksi niistä ei tavaroita heitellä, mutta kyllä ne muuten viehättää vähän liiaksikin tuota nuorta miestä. isomahaisen äidin riesaksi niissä pitää kiipeillä satoja kertoja päivässä. Lähinnä ylöspäin ja kun alas halutaan niin sitten noustaan seisomaan tyyliin: ota äiskä koppi, täältä tullaan!
Ja syöttötuolissa pitää koko ajan venkoilla johonkin suuntaan (jälleen äidin kauhuksi). Koko ajan saa pelätä, että käy Britney Spearsit. Ja kun se sapuska ei pysy hyppysissä. Keittiö näyttää aina ihan sotatantereelta. Leipää, erilaisia hedelmänpaloja ja nokkamukeja siellä täällä syöttiksen ympärillä. Jostain kumman syystä nyt pariin päivään ei ole mennyt juuri mitään ruokaa. Ne pitää kaivaa suusta ulos, oli sitten mitä tahtojaan. Olisiko hammasvaivoja vai jotain muuta, mutta muutama lusikallinen menee ja sitten alkaa se kaivelu ja siihen se ruokailu tyssääkin.

Sitäkin olen miettinyt, että ymmärtääköhän Osku jollain tasolla tätä mahaa. Kovasti sitä katselee ja nyt on ruvennut repimään ja raapimaan minua. Vai onkohan tämäkin jokin vaihe taas.

Isänpäivä. Mies kyllä kertoi jo aikaa sitten mitä haluaisi isänpäiväksi, mutta näillä hormooneilla ei kyllä muisteta mitään. Ajattelin kyllä hankkia sen "isäkirjan" jossa on erilaisia leikkejä ja loruja isille joita voivat sitten lasten kanssa tehdä. Mies nyt kun innostui ajatuksesta lähteä Oskun kanssa muskariin kerran viikossa. Uimaan kun eivät voi mennä kun Oskun ihottuma on taas pahentunut. Pitääkin muistaa soittaa sairaalalle ja pyytää sitä valohoitoa aloitettavaksi.

Ja mummi täytyy laittaa asialle tai sisko sinne pikku kippariin. On kyllä ihana kauppa, ja kallis sellainen. Mutta kyllä ne tossut on saatava, on sen verran mahdotonta tuo kapina kenkiä vastaan.

Mutta nyt täytyy hakea kissat aitauksesta (kumma kyllä siellä tälläkin säällä viihtyvät hyvin) ja painella nukkumaan. Ja odottamaan supistuksia, heh. Vielä ei ole kolmea s:ää kokeiltu...mutta noinkohan toimisivat kun ei tuo pikku O saa jokapäiväisellä armottomalla juoksuttamisellakaan mitään kummallista aikaisekseen =)...odotellaan...huoh!
 
Voi, Helmi, Sä jaksat olla reipas, ainakin kuulostat siltä!! Mistä päin Sä olitkaan kun puhut susirajasta, idästä vai??? No, eipä niitä susia täälläpäin pahemmin ole näkynytkään, onneksi :-)

Tuo "isäkirja" kuulostaa tosi hyvältä. Kuka sen on kustantanut kun en tunne?

Meillä täällä rannikolla satoi aamulla ensimmäiset lumet, mutta nyt illalla alkoi oikein lumimyräkkä. Kova tuuli tuntuu olevan, ei huvita tehdä tällä hetkellä lähempää tuttavuutta.

Huomenna olisi tarkoitus käydä gynellä tarkistuttamassa, että kaikki on ok. Kävin kesällä kaupungin rahoittamassa kohdunkaulan seulontatutkimuksessa ja Papa-koe näytti II luokkaa. No, se ei liene este uudelle mahdolliselle raskaudelle, mutta ihan hyvä jutella siitäkin gynen ka.

Meillä on tytölle nyt tullut salaa lisää hampaita, alhaalla on toinen ja ylhäällä ensimmäinen hammas alullaan. No, jospa se porkkanan järsintä tässä pikkuhiljaa alkaisi :-) Enemmän jännitän imetystä kun imetän vielä osittain tyttöä 3-4 kertaa päivässä, ettei tule puraisuja. No, hyvin on mennyt tähän asti ja annan maitoa vain pahimpaan himoon ja sen jälkeen baari on kiinni. Voi, voi, en tiedä, miten jonain päivänä lopetan imetyksen kun se on niin hyvä nukuttamismuoto enkä ole pullomaitoa antanut sitten ensimmäisten viikkojen kun maidontulo oli vielä takkuista. Parasta olisi, jos imetys loppuisi tytön toiveesta eikä minun, mutta katsotaan. Kyllä siinä vaiheessa, jos toista lasta havittelee, imetys jäänee esikoisen osalta muutenkin pikkuhiljaa.

Eipä muuta kuin jaksuja itse kullekin ja lämpöistä koti-iltaa sisätiloissa!!!
 

Yhteistyössä