JOULUISET-05

[helmi-74]

Moro.

Joo, meillä Oskulla myös on ihan selkeä uhma. Ja se keväinen pikku-uhma ei ollut mitään tähän verrattuna. Tavarat lentää ja ruoka syljetään suusta, yrittää läpsiä ja kiljuu/karjuu kuin teuras-sika ihan ilman syytä tai sitten jostain todella mitättömästä asiasta. Nyt homma yltyi jo Aadan tönimiseksi ja puremiseksi. Joten juu, olen ottanut jäähyt käyttöön ihan tosissaan. Paikallaan ei pysy joten vien pikku kiukkupussin huoneeseensa ja ovi kiinni. Toki yrittää tulla sieltä pois, mutta käyn viemässä takaisin ja oven kiinni niin monta kertaa kuin asia vaatii. Yleensä "kohtaus" menee ohi 10 minuutissa ja sitten voidaankin jo ensin hiukan "jutella" ja sitten kaikki onkin taas ok. Ajattelin lyhyempää aikaa aluksi, mutta Osku ei yksinkertaisesti rauhoitu ennen tuota. Aika kauan kestää uhmat. Lelut lentää huoneessa ja potkii ja lyö ovea...mutta sitten onkin ihan toinen olo kun on rauhoittunut.
Tarhassa ei ole "uhmaillut", joskus hiukan kitissyt ja ikäväänsä itkenyt, mutta kyllä uhmat jätetään selkeästi äidille. Kiva.
Ja Aadalla on irtautumisvaihe eli nyt kun alkaa käsittämään itsensä yksilönä niin en saisi metriäkään kauemmas mennä. Muuten tulee kitinä. Töistä kun tulen niin hyökkää kaulaan kiinni ja pussailee. Juu ja neiti lähti jo kävelemään. Eli kauhea hälinä ja mölinä ja meuhkaaminen koko ajan meillä. Iltaisin kun ovat jo nukkumassa sitä vaan hölmönä ihmettelee että kuinka kummassa on niin hiljaista. =)

Työt menee ihan ok. Mitä nyt ne muutama ylläri työnantajan puolelta joista ei oltu sovittu, mutta työ kuin työ. Tosin tuossa jo hiukan houkuteltiin toisiin hommiin ja palkkaakin saisi puolet enemmän. Työ vain on ihan puhdasta tehdastyötä eli ei kauhean haastavaa. Mutta työajat olisi säännöllisemmät (lasten kannalta parempi) ja voisihan sitä sitten kun lapset ovat isompia niin miettiä tarkemmin omaa napaa. Saas nähdä mihin ratkasuun päädyn.

Ylihuomenna on vihdoin Oskulla korvapoli. Katsotaan laitetaanko putket. Oltiin meinaan taas viikko kipeänä kaikki. Tuskin olisi niin pahasti Osku sairastellut (oli meistä kaikkein pahimmassa kunnossa) jos olisi jo putket (lääkärin mielipide).

Mutta nyt lähden pankkiin ja kauppaan ennen kuin haen muksut kotiin (taas vapaapäivä). Oli niin kauhean vaikea aamu kun ei viikkoon oltu tarhassa. Toivottavasti huomenna menee taas paremmin ettei eka tarhaviikko ihan hukkaan heitetty ollut.

 

[SannaA]

Heipä hei!
Meikä täällä kotona käkkii ja laskee (olemattomia) rahoja...äh. Joo, eli ei töitä ole vielä irronnut. Hakenut olen kovasti ja tänään ja huomenna on haastattelut...toivotaan niistä jotain! Vaikka kumpikaan ei nyt mikään unelmahomma ole...mutta lähellä ja kohtuullisen kivat työajat. Vähän samaa kuin Helmillä, että jos nyt kun ipana on pieni niin tekis vain "jotain" työtä ja sitä huimaa uraa katselis vasta ipanan vähän kasvettua... Niin joo, mä olen hakenut "siistiä sisätyötä" taloushallinnon alalta. Katsotaan kuin käy...

Vai, että on uhmaa päällä
No ei sen puoleen, on meiläkin oma tahto aika usein esillä. Olen miettinyt kanssa tuota, että miten siihen pitäisi fiksusti reagoida...jäähypenkkiä ei (vielä) ole kun mitään mistä ei puhumalla selviäisi ole vielä sattunut. Lähinnä kauheata kiljumista ja huutoa jos hommat ei mene tytön tahdon mukaisesti. Yleensä odotan, että huuto lakkaa ja sitten selitän miksi jotain ei saa tms. En tiedä, että meneekö perille...

Hoidossa tyttö on kivasti viihtynyt ja vielä ei ole perään itkenyt. Mutta kyllä sekin aika ehkä ehtii vielä koittaa kun päivät pitenee. Nyt tyttö on vajaata viikkoa ja lyhyttä päivää hoidossa niin, että tottuu kuvioihin...ja mä saan keskittyä työnhakuun.

Mitä kivaa(?) tekemistä te keksitten lastenne kanssa hoito-/työpäivän jälkeen? Mä en ole keksinyt oikein mitään ja nyt on ruvennut tuntumaan iltapäivät/illat tosi pitkiltä. No, sekin muuttuu sitten kun ipana on pidempään hoidossa, mutta olishan sitä kiva joskus tehdä jotain... Sitten ajattelen sitäkin, että onko se parempi lapselle hoitopäivän jälkeen rauhoittua kotona vai kaipaisiko se jotain virikettä. Viime viikolla tuntui kyllä kiipeilevän seinille kun ei ollut mitään tekemistä...

Tekemisestä tuli mieleen, että Helmi huomasitko, että Kirkkonummella oli joku Crazy Drivers:n järjestämä stunt show keskiviikkoiltana? Mulla on menoa, mutta ajattelin usuttaa miehen viemään tytön katsomaan "päkkiä" (=prätkiä) ja monstereita kun niistä niin tykkää. Heh, eli tälle viikolle on sentään jotain ohjelmaa tiedossa!

Muuten täällä ei mitään ihmeellistä kehitystä ole...hirveästi tyttö on ruvennut puhumaan ja matkimaan sanoja mutta ei niistä ulkopuolinen vielä mitään ymmärrä Ja sitten piirtämisestä on tullut kova juttu! Piirtää monta paperia molemmin puolin ja kertoo mitä niissä on
Eilen meinasi iskeä "pottalakko" kun halusi käydä vain isolla pöntöllä...täytyi sitten ostaa WC:n reiän pienennin, että ei humpsahda pönttöön. Sellaista...

Kuullaan taas! Ja koettakaa pysyä terveinä...

 

[Minni...]

Heipparallaa pitkästä aikaa. Täällä ollaan niiiiin raskaana (toivottavasti ei enää kauaa) että en ole tänne ehtinyt kurkkimaankaan.

Toi uhma on aika raastavaa. Meillä on tytöllä kyllä mahtavan kova tahto, niinkun on äidillänsäkin ollut ;o) ja on vieläkin.Välillä on hirmu huutoa kyllä. Sitten itse vielä herkässä mielentilassa niin itkuhan siinä äidilläkin pääsee. Ja jos iskä on kotona niin tyttö hakee heti iskän katsomaan kun äiti itkee ja äidillä on hätä.

Sanoja tulee joka päivä lisää. Omaa höpöpöpö-kieltä vetää sinne sekaan ja kännykkä korvalla kävelee pitkin taloa ja puhuu jotain soopaa. Naurattikin että tolta se äiti taitaa näyttää.

Meillä ei tyttö vielä isolle pöntölle suostu, mutta pottailu sujuu hyvin. Pitää olla ulkonakin potta mukana kun haluu aina potalle kun on hätä. Vaipat usein kuivia, paitsi yöunien jälkeen.

Helmi, ehkä sun kannattaisi ottaa se vähemmän haastava työ jos kerran parempi palkka ja säännöllisempää. Lasten kannalta parempi. Sitä ehtii myöhemmin sitten kerätä itselleen haasteita kun lapset isompia (tämä minun mielipiteeni vaan)

Iltapäivistä/illoista. Mustakin ne tuntuu aina pitkiltä, varsinkin jos mies myöhään töissä. Me ollaankin käyty uimassa, kirjastossa, kaupassa, leikkipuistossa ym. usein tai sitten jollain kaverilla. Kun keksii jotain tuollaista tekemistä niin tuntuu että aika menee nopeammin. Iltaisin sitten iltapuuron jälkeen luetaan yhdessä kirjaa, tehdään palapeliä, leikitään legoilla tms. ja vähän rauhoitutaan ennen nukkumaanmenoa...

Moikkis!

 

[Minni!]

Minä vaan nostelen meitä tuolta 3.sivulta

 

[SannaA]

Heipsan! Nostelempa meitä taas tuonne framille kertomalla, että olen saanut töitä! Raastava työnhaun vajaa 2-kuukautinen on takana ja sain työpaikan ns."puun takaa" kaverin vinkistä Paikka on kivempi ja liksakin parempi kuin yhdessäkään niistä muista paikoista mitä tuolta julkisilta palstoilta hain...kävi hyvä tuuri! Työajatkaan ei ole ihan mahdottomat, siistiä sisätyötä ja noin 1-2 iltavuoroa viikossa jolloin joutuu olemaan puoli viiteen -ei ollenkaan paha! Nyt vain juhlan kunniaksi pikkuipanalle pukkasi kuumetta...nooh, se alkoi jo eilen joten eikähän se ole ohi maanantaihin mennessä, toivottavasti
Nyt hauskojen kotivideoiden pariin sohvalle...

 

[Ultsu]

Heipsan täältäkin suunnalta pitkästä aikaa! Ja ensinnäkin onnittelut SannaA:lle uuden työpaikan johdosta! Kuulostaa oikein hyvältä ja pääasia, että itse olet tyytyväinen siihen. Kyllä kaikki aina kääntyy parhain päin...

Itselläni on aika hurahtanut niin, ettei tännekään ole ennättänyt tulla piipahtamaan. Työt vievät kaikki mehut ja sitten töiden jälkeen haen vuoronperään mieheni kanssa tytön päiväkodista ja siinä se iltakin vierähtää. No, onneksi klo 20 maissa tyttö jo uinuaa sängyssään joten sitten alkaa se ns. oma aika. Tosin usein olen niin rätti, että painun telkkarin kautta suoraan nukkumaan jotta jaksaa taas seuraavana aamuna nousta aikaisin ylös. On tämä tällaista.

Meillä oli tytsyllä vajaa kaksi viikoa sitten ihka ensimmäinen korvatulehduskin, heti alkoi päiväkodissa tärppäämään... No, onneksi siitä selvittiin nopeasti antibiooteilla, mutta toivottavasti tästä ei nyt ala mitään toistuvaa kuviota, olisi melko tylsä juttu.

Onko teillä muilla muuten tietoa siitä mediassa mainostetusta influenssa-rokoteohjelmasta 6-36 kk:lle? Luin jostakin, että loka-/marraskuussa pitäisi se rokote ottaa, jotta siitä on hyötyä. Meillä olisi seuraava neuvola vasta joulukuussa, mutta kaipa sinne pitää soitella lähipäivinä. Kumma kun ei tule mitään tiedotetta asiasta minkään tahon kautta. Aina pitää olla niin oma-alotteinen näköjään.

Eipä tässä muuta ihmeempiä. Kovasti on meidän tyttö oppinut puhumaan. Päiväkodissa tädit sanovat, että hän puhuu enemmän kuin muut ikäisensä. Sitten on hauskaa kun hän oppii päiväkodissa uusia lauluja ja loruja, joita hän sitten kotona hoilottaa. Kyllä meitä huvittaa välillä kuunnella hänen juttujaan.

Mutta tässäpä tärkeimmät. Mukavia syyspäiviä!!

 

[Ultsu]

Huhuu, missä te jouluiset olette???? Tulin nostelemaan meitä kun oltiin valahdettu unholaan. Meille ei mitään ihmeempiä paitsi, että tytsyllä alkoi eilen tämän syksyn toinen antibioottikuuri korvatulehdusta vastaan. Ei lupaavalta näytä tämä päiväkotitouhun aloitus. Muuten menee ihan kivasti, kovasti tyttö puhuu viisaita "äidin tissit piiloon" (kun puen itseäni) ym. mukavaa Meinaa välillä pokka pettää...

Kirjoitelkaapas kuulumisia muutkin!

 

[minni...]

enpä ole täällä hetkeen käynytkään. Tuolla odotuspuolella piipahdan lähes päivittäin mutta... On nimittäin tällä hetkellä mielessä tuo synnytys. Kaikenlaista tuntemusta päivittäin mutta vauva ei ota syntyäkseen. Tällä viikolla on LA joten voisi jopa odotella jotain tapahtuvaksi.

Ultsun tytöllä korvatulehduskierre. Ou. Päiväkodissa varmaan aika yleinen tauti. Ja tyttö oppinut paljon puhumaan. Kiva. Meillä tyttö sanoo vain yksittäisiä sanoja, tosin sanavarasto pikkuhiljaa laajenee koko ajan.

Influenssarokotteesta. Olen miettinyt sitä kiivaasti, mutta en tiedä ottaako vai eikö. fifti-sixti sanoisin. Pitää vielä miettiä. Joo, siitä pitää kait olla aika oma-aloitteinen, neuvolaan soitella. Meillä taitaa mennä niin että tohon terveyskeskukseen tulee erikseen aikoja joita jaetaan sitten rokotetta haluaville. Eli neuvolakäynnin yhteydessä sitä ei saa... Pitäisi muuten kait varata 2-v neuvolakin. Ajattelin kuitenkin että jos vauva syntyisi ja saisi sitten kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli molemmat neuvolaan samalla kertaa.

Nyt lähden vähän pötköttelemään

 

[Ultsu]

Kiva kuulla Susta, Minni. Pitikin kyselemän, missä vaiheessa teillä mennään, mutta näköjään olet loppusuoralla, hyvä niin. Tsemppiä tulevaan synnytykseen!

Siitä influenssarokotteesta sen verran, että kysyin neuvolassa siitä ja ensin neuvolatäti pahoitteli, että asiasta on heikosti tiedotettu. Mutta meillä Espoossa asia hoituu siten, että tiettyinä päivinä marraskuun alussa hakeutuu omalle terveysasemalle ja siellä lapsi saa rokotteen. Ja jos ei ikinä ole saanut aiemmin influenssarokotetta (niinkuin meidän ipanat eivät ole), tulee vielä uusintarokote kuukauden päästä ekasta rokotuksesta eli meillä joulukuun alussa. Eli sikäli neuvola ei liity koko hommaan mitenkään.

Ajattelin kyllä meidän tytölle ottaa tuon rokotteen. Varsinkin kun näitä jälkitauteja muutenkin tuntuu pukkaavan. Olihan tuolla toisessa ketjussa kiivas väittely koko rokotteen tarpeesta, mutta itse ainakin olen ajatellut otattaa sen meidän tytölle.

Joo, ei tämä sairastelu kivaa ole, meidän tyttö on tosin hyvin reipas eikä ole sairaan oloinen tälläkään hetkellä ja käy päiväkodissa päivittäin, mutta viikon antibioottikuuri on joka tapauksessa nyt päällä ja toivottavasti saadaan ne korvat kuntoon.

Mutta eipä muuta nyt tällä kertaa joten heippa taas!

 

[SannaA]

Hellurei taas!

Joo, kyllä se työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vie sen verran mehuja, että eipä ole tullut paljoa enään nettisurffailua harrastettua...
Mutta joo. 3vk:a työtä ja ipanan kokopäivähoitoa on takana ja nyt tuntuu, että jonkinlainen kauhuntasapaino on löytynyt niin kotona kuin töissäkin. Töissä rupeaa jo tajuamaan (vaikka jaksan kyllä ihmetellä, että miten ehdin tekemään kaikki työt itse kun tämä minua opettava kaveri jää pois viikon päästä!) ja ipana on rauhoittunut kotona ollessaan. Ensimmäinen ja vähän toinenkin viikko oli jatkuvaa huutoa iltaisin...väsytti tietenkin ja kiukkusi. Mutta onneksi aamut ovat menneet isänsä kanssa tosi hyvin Tyttö on iloinen ja reippaasti menee aina hoitoon. Illat äidin kanssa on sitten olleet vähän toista...

Huomasin muuten tuossa äsken, että täällä roikkuu meitäkin vanhempi ja nähtävästi aika aktiivinen ketju heinäkuussa -05 synnyttäneet! Aika hauskaa
Onhan se kiva kun on tuttu poruka minkä kanssa vaihtaa ajatuksia samanikäisistä lapsista.
Siitä influenssarokotteesta...kävin siinä keskustelussakin, mutta en jaksanut olla kovinkaan kiivas Joo, eli meillä ei rokotetta oteta. En ole edes enään ajtellutkaan koko asiaa... Jotenkin MEIDÄN perheessä se tuntuu turhalta. Tyttö kun on ollut tähän saakka niin terve. Kolme kertaa on tainnut olla kuumeessa elämänsä aikana, ei muuta ja mun mielestä se ei ole "mitään".

Mitähän muuta? Kehitys kehittyy. Juttua ja "sanoja" tulee hirveästi mutta mä taidan olla ainut joka sitä ymmärtää Kovasti haluaa olla mukana ja auttaa kotihommissa ja mä harva se päivä ällistyn siitä kuinka se muistaa ja tajuaa asioita.
Riisuminen onnistuu hyvin ja joskus pukeminenkin...kiipeää ihan hirveästi sohvalla, tuoleille meidän "vekkula-portaita" vintille, leikkipuistossa jne. Ja sitten tyttö tykkää autoista Yritin tänään ostaa sille sellaisen Pet shop kissa&koira pakkauksen, mutta se lensi olan yli kun näki autopakkauksia...hinausauto ja taksi tuli sitten pitkän miettimisen jälkeen kotiin
Vaipattomuuskin on ihan arkipäivää. Jopa hoidossa! Tähän mennessä on tullut vain ne kaksi vahinkoa ihan hoidon aloittamisen alussa. Nyt vain enään odotellaan yövaipan pois jättämistä...
Ja kun tyttö kasvaa niin ruokailutkin sujuu aina vain paremmin, ja painoakin on nyt vihdoinkin tullut vähän (kotivaa´an mukaan 800g/10kk). Toistaiseksi kaikki ruokakin maistuu...paitsi mauttomat ruoat. En ole sitten keskikesän jälkeen yrittänyt tarjota valmiita purkkiruokia kun ne on aina jääneet syömättä. Kala on ainoa mitä pitäisi yrittää saada jotenkin ujutettua enempi ruokavalioon, hoidossa on kala-allergikko ja mies on myös, niin kummassakin paikassa kalakokkailut jää sitten vähemmälle. Mössöruoka-aikaan tein kyllä kalamössöjäkin mutta nyt ne on jääneet.

Mitäs muuta te olette puuhastelleet? Jotain kivaa? Mä olen aloittanut jo joululahjojen pakkaamisen (joo hullua, mutta olen hiukan jouluaddikti) ja sitten haaveilen, että päästäs joku päivä käymään ipanan kanssa sellaisessa sisäleikkipuistossa. Espoon Lippulaivassa on aika edullinen sellainen, niin sen ajattelin käydä katsastamassa.

Nyt sohvalle rentoutumaan punaviinin kera. Kuulumisiin!

 

[......................]

Vieläkö täällä liikutaan?
Kyselee SannaA

 

[Ultsu]

Kiitos kyselemästä, välillä kyllä, mutta onhan tämä ketju hiipumaan päin, valitettavasti. Meille ei mitään mitään ihmeempiä kuulu, tyttö kasvaa ja kehittyy ja 2-vuotispäivätkin lähestyvät jo, huh...Neuvola on tosin vieläkin varaamatta, pitää alkuviikosta varata aika.

Eilen tuli virallisesti ensilumi ja heti tehtiin pihalle lumiukko. Lumi on tytön mielestä tosi jännä juttu, tuskin hän muistaa viime talvea enää.

Isänpäiväkin lähestyy. Pitää ottaa selvää, askartelevatko lapset päiväkodissa kortin tms. iseille vai pitääkö kotona äidin avustamana sellainen tehdä. Ajattelin jotain sormiväri- tai muuta värikästä korttia. Mitenkäs teillä muilla?

Eipä tässä muuta. Tule, Minni, kertomaan, miten synnytys sujui ja kuulumisia muutenkin, jahka ennätät. Ja muutkin tulkaa langoille!! Aurinkoista sunnuntaita kaikille!

 

[AnniinaA]

Niinhän tässä kävi, että äidit menivät töihin eikä kukaan enää ehtinyt käydä täällä... Meillä on syksy mennyt muuten oikein hyvin, mutta mulla on aina niin kiire, että pää halkeaa välillä. Onneksi pidän 2 viikon joululoman ja mennään Sveitsiin tapaamaan tuttuja, ehkä siellä on vähän rauhallisempaa. Minni juttelee jo tosi hienosti ja nauttii päiväkodin touhuista. Vietettiin jo 2-vuotissynttäreiden osa I ja jatkoa seuraa viikon päästä.
Taitaa olla aika lopetella tämä ketju :-( . Jos Minni vielä käy linjoilla, kerro, kumpi tuli ja miten meni. Oikein hyvää jatkoa teille kaikille ja ehkä joskus törmäillään!

 

[helmi-74]

Jospa pistettäisiin jokin uusi ketju pystyyn. Alkoi olemaan niin pitkäkin tämä. Älkää vain vielä kokonaan kadotko...

Juu, en ole itsekään kyllä netissä juuri käynyt, kun ei omaa ole niin hiukan hankalaa. Mutta hengissä ollaan.

Se on se päiväkoti varsinainen vitsaus. Meillä on kyllä molemmat olleet kipeinä koko syksyn. Ja luonnollisesti olen sitten ollut poissa töistä aina välillä, mutta kyllä olen joutunut pyytämään apua mummuilta ja tutuilta...sen verran kuitenkin työpaikkani puolesta pelkäsin (nyt viedään jo viimeisiä koeaika päiviä). Joka ikinen vitsaus mikä tarhassa on ollut on myös meille kotiin tullut. Mutta tässähän nuo vasta sitä varsinaista immuniteettisuojaa hakevat. Ja kuulemma eka puoli vuotta on aina kaikille se pahin.

Ekat tarhakuvatkin on jo saatu, ja ai että on söpöt. Miten Oskukin näyttää niin isolta pojalta niissä kuvissa. Sniisk. Äkkiä kasvavat.

Oskulla rupesi tulemaan vihdoin sitä puhetta, en tiedä oliko apu kuitenkaan korvien putkituksessa...meillä kun on siitä huolimatta ollut yksi sitkeä korvatulehdus. Mutta iso apu Oskun puhumisesta on ollut Aadan puheen kehitykselle, neiti osaa jo aika paljon sanoja kun miettii mitä Osku osasi sanoa tuossa reilun vuoden iässä! Muutenkin ovat kuin paita ja peppu, niin kotona kuin tarhassa ja tietysti kahden pienen lujatahtoisen skorpionin tavoin välillä sisar-rakkaus yltyy kunnon nahisteluksi. Palikat ja pikkuautot lentää puolin jos toisin.

Ajoittain viettävät aikaa isällään. Aadalle vierailut ovat aika rankkoja ja välillä Oskullekin. Ex ei vain oikein halua nähdä sitä ja väittää minun estävän tapaamisia, olen mukamas jostain katkera...ja kuitenkin lapsia en ole hänelle antanut ja tapaamisia olen evännyt ainoastaan silloin kun lapset ovat olleet kipeitä. Lapset voivat kuulemma sairastella myös heidän luonaan, toki niin, mutta sairasta lasta en laita 400 km automatkalle. Joten sillä puolella on hiukan vielä ilmeisesti eron käsittely kesken henk.koht. tasolla kun ei vieläkään osaa laittaa lasten etua ja parasta omien halujensa edelle. Olenkin tarjonnut mahdollisuutta tulla tänne hoitamaan lapsia kun ovat olleet kipeinä, mutta siihen hän ei suostu, heidän kun pitäisi saada olla perheenä yhdessä aina kun lapset ovat exällä. Monta mutkaa on matkassa, mutta jospa siellä jonain päivänä tulisi se ahaa-elämys, että loisi sen isä-lapsi-suhteen ensin lujaksi niin kyllä se muukin sieltä tulisi perässä. Mielikuvat ja todellisuus eivät ihan kohtaa aina. Tämä on tätä meidän arkea, ehkä se jonain päivänä tasoittuu kunhan lopettaisivat sen liian yrittämisen ja pätemisen. Vaan kun olen tutustunut muihin "yksinhuoltajiin" niin aika helpolla olen päässyt, asiat voisivat olla niin kauhean paljon hankalamminkin.
Ja kyllä, juu, on tälläkin äidillä ollut hiukan säpinää (punastelen tässä)...jotta ei se maailma ihan niin väritön paikka ole. Ihan itsekin olen yllättynyt.

Jaahas, työt jälleen kutsuvat. Jotta sinne siis. Muistakaapa pitää huolta toisistanne!

ps. Kaiholla luen noita vaipattomuusjuttuja...meillä kun mennään vielä Liberot tanassa (ajoittaista harjoittelua kylläkin ilman on).