Inseminaatio 2014

Kiitos Äiti seiskanelonen ja Veerukka :)

Lapseton: Huomasin, että meillä on samana päivänä inssi.. jännää! :)

Kävin tosiaan ultrassa kp 10 eli maanantaina. Siellä oli yksi johtava folli 15mm ja toisella puolella vissiin pienempi. Sen jälkeen pistin vielä 2 päivää puregonia ja minusta tuntuu, että toisella puolenkin alkaa nyt tapahtua jotain kun kummaltakin puolelta juilii.

Onko teillä ovulaatio kipuja? Mulla on ilman hoitajakin.. ilman hormooneja siis. Tunnen joka kuussa kummalla puolella folli on ja oviksen aikaan se puoli on kipeä.
 
Kiitos vaan äiti74 päivityksestä. Tuosta on kyllä kätsä seurata, missä muut menee. Toivon piinailijoille plussia ja meille muille lokakuisille onnea matkaan.

Kiva, että tänne kertyy porukkaa, jolla on samat mielessä. Tai ei siis kiva, mutta tiedättehän vertaistuki jne.

Kuinka monta kertaa muuten olette laskeneet, että jos nyt tulisin raskaaksi, niin vauva syntyisi sillon ja sillon? Pakko tunnustaa, että olen miettiny asiaa jo vuodesta 2008 joka kuukausi. :)

Vielä sen verran mun keltarauhasista, että joku lääkäri kesällä mainitsi, että sitä voisi sitten käyttää inseminaation jälkeen tukena. Sit kun olin inssissä, oli eri lääkäri, jolta sitten pyysin tätä ainetta itse. Hän hoiti mulle reseptin ja neuvoi suullisesti, että aloita yksi/päivä. Reseptissä tosin lukee 2/päivä, mutta noudatin sitten oma-aloitteisesti suullista ohjetta näin alkuun. Tässä kierrossa varmasti annosta lisätään.

Jännä, kun nyt nää menkkakivut kestää kolmatta päivää, normaalisti vain 1-2 päivää. Ikävää. Mut nyt on clomikuuri aloitettu.

Ärsyynnyn sanonnasta "tunteiden vuoristorata", mutta sitähän tää on.
Eilen oli kamala päivä, surin vaan mun miehelle mun surkeutta ja huonoutta. Itkasin aamulla, kun ystävä kysyi, että miten sen keinosiemennyksen tuloksen laita on...
Pelkään myös, että tämä lapsettomuusasia kiipeää ja jää niin pahasti pintaan, etten pysty nousemaan sieltä suosta. Olen kyllä aika oikukas ja tunteellinen luonne, joten illalla päätin piristyä ja leikkasin saksilla pitkän tukkani lyhyeks (siitä tuli kiva ja ei, en ole ihan kaheli, mun kampaajaystävä tarkkoo sen ensi viikolla :)) ja aloin tanssimaan koiran kanssa sambaa olkkarissa. Auttoi!

Olen myös kertonut monille tästä lapsettomuudesta. Joskus olen myös saanut tahattomat lipsauttelijat hiljaisiksi heittämällä, että niin sitähän tässä on yritetty... Kertomisesta ystäville on vaan se huono puoli, että mieluiten asiasta keskustelisi silloin kun minä teen aloitteen, mutta ihmiset ystävällisyyttään myös kyselevät, jolloinka saattaa tuntea itsensä jotenkin raportointivelvolliseksi.
 
Soittelin tänään sinne inovaan mihin olemme menossa hoitoihin ja ehdottivat että menisin sinne vaikka plussaa ei tulisikaan ja jos munasolu on tarpeeksi iso saan sen piikin mistä Äiti seiskanelonen jo puhuikin. Voi kun kaikki menisi nyt niinku on suunniteltu ja pääsisin kokeilemaan mitenkä tässä käy.

Ruu84 Minulla myös on jossain vaiheessa ollut älyttömiä oviskipuja mutta nytten viimeaikoina ne ei oo olleet niin vahvoja mitä oli tuossa viimevuonna tunnen silti edelleen pientä jomottelut tälläkinhetkellä vasemmalla puolella.
 
Mulla on ovulaatiokipuja ja tunnen myös kummalla puolella folli on. Viime kierto oli sinäänsä jännä kun olinkin alkanut ovuloimaan luomusti (ei kuitenkaan tärpännyt) ihmettelen vieläkin miten kroppa on voinut "korjaantua"..Lääkärikään ei oikein siihen osannut vastata, sanoi vaan että näinkin voi käydä. :D
 
Ruu84: meilläkin miehellä oli vain jotain 1% normaaleja, mutta silti sanoivat että kyllä pitäisi niillä pystyä hedelmöittymään. Ja nyt kun oli eka inssi pari viikkoa sitten niin sanoivat että hyvin liikkuvia kavereita oli ja kohtuu paljon ( en muista määriä). Meilläkin siis lähinnä ongelmaa minussa, kun ovulaatiota en vain saa.. nyt kun inssi tehtiin niin minun ei kuitenkaan pitänyt pistää pregnylia kun lääkäri sanoi, että tilanne on hyvä. Ovulaatio testistä en koskaan ole saanut plussaa. Ja se piti vielä sanoa, että samoja tunteita käydään läpi..mua nyt hieman ärsyttää kun alussa kun aloitimme nämä hoidot niin kerroin aika monelle että ollaan näissä jne.. ja nyt sitten lähisuku kokoajan kyselee että missä mennään ja miten hoidot etenee. Ei jaksaisi selitellä muille, mutta oma vika. Miehen kanssa sovittiin, että jos joku vielä kyselee niin sanotaan että ei haluta asiasta puhua.

Tänään soitin lääkäriin ja lauantaina aloitan taas letrozul kuurin( kp 3-7) ja viikon päästä pe kontrolli ultra.. toivotaan enemmän onnea tällä kertaa!
 
Tässä on hieman ollut taukoa sitten liittymisen tänne. Vielä pitäisi 8 päivää jaksaa piinailla...Oon kyllä yrittänyt ajatella muita asioita mutta aina sitten mieleen hiipii että josko nyt tällä kertaa onnistaisi. Olemme mieheni kanssa siis 2.5 vuotta yrittäneet lasta ja nyt toinen inssi takana. Aluksi oltiin että tulee jos tullakseen mutta sit kun vuosi oli mennyt niin ruvettiin miettimään että onko nyt jotain vikaa. Sit hakeuduttiin julkiselle puolelle mutta ollaan siirrytty yksityiselle puolelle. Olen ollut tosi tyytyväinen hoitoihin yksityisellä puolella. Varsinaista syytä ei ole lapsettomuuteen löytynyt mutta miehellä vähän hitaanlaiset siittiöt mutta ei kuitenkaan syy koska määrä on kuitenkin hyvä ja lääkäri meinasi että pitäisi tulla raskaaksi sillä määrällä...mutta ei vaan ole tärpännyt. Kyllähän tämä henkisesti on välillä rankkaa ja kun pettymyksiä tulee joka kuukausi niin kyllähän se nakertaa mieltä. Mutta onneksi vertaistukea on olemassa ja tämä palsta on tosi hyvä kun voi jakaa kokemuksia. Vielä en uskalla toivoa liikoja kun kuitenkin mun tuurilla menkat alkaa ensi viikolla. Mutta en kuitenkaan ole luopunut toivosta, uskon siihen että toivoa on :)
 
Juuri tulin kotiin ekasta inssistä.

Minua kummastutti kun ei ultrattu ollenkaan, onko teitä ultrattu juuri ennen inssiä?

Minut ultrattiin kp 10 jolloin oli yksi 15mm johto folli ja toisella puolella kaksi pienempää. Pistin vielä tuon jälkeen puregonia 2 päivää ja pregnylin. Nyt siis kp 14 ja minua harmittaa kun en tiedä mikä tilanne tänään oli.

Inssi oli aika kipeä kokemus... vetivät pihdeillä kohdunkaulaa kun ei tahtonut mennä perille. No mutta onnellinen siitä, että taas yksi askel lähempänä unelmaa :)

Nyt sitten jännään onnistuuko ja jos onnistui niin jännään monta tulee :D

Tsemppiä meille kaikille! Oomme vahvoja naisia kun meidän on pakko :)
 
Ruu84, Onnea nyt piinailuun. Onneksi se tosiaan on nyt takana kun kerran kipeääkin teki. Ehkäpä tää kerta riittää, toivotaan parasta. Kyllä muakin olisi varmaan jäänyt mietityttämään folli tilanne. Itsellä ei ole ollut noin pitkää väliä ultran ja inssin välillä ilman, että olisi ultrattu uudelleen. Yleensä mulla on niin päin, että ultrataan ja todetaan että on jo tosi iso folli, että inssi olis tänään/huomenna. Siinä vaiheessa follitilanne tuskin muuttuu. Mutta näin kun yksityisellä käyn, en toki halua maksaa mistään uusintaultrasta ylimääräistä jos edellisestä kulunut vain päivä tai kaks. Neljä päivää on kyllä aika pitkä, mistä voi tietää onko se suurin irronnut jo tai onko ne kaksi pienempää kasvanut myös hedelmöittymiskykyisiksi vai jääneet pieniksi. No, enää ei voi sitä tietää.
 
Minulla kun ei ole vielä ainuttakaan inssiä ollut (vasta seuraavassa kierrossa tehdään, jos on sopiva hetki), niin hirvittää kun lukee, että on ollut kivuliasta. Toisaalta, jos me ei tätä kestetä, niin miten me selvittäisiin synnytyssalissa ;).
 
Hedelmiina: älä pelkää ei se ollut sellaista jota ei olisi kestänyt. Sinulla on varmasti nopeampi ja helpompi.

Minä arvasin, että minun kohdalla ei tuu olemaan ihan helppoa kun aukiolo tutkimuskin oli kohdallani niin hankala. Mullon varmaan nii vaikee päästä läpi.. hankala rakenne. Oon lukenu et muila on onnistunu helpommin joten älä ala pelkään minun kokemukseni vuoksi :)
 
Ruu84 tsempit piinailuun :)

Saas nähdä päästäänkö inssiin asti, tänään ois neljäs pistopäivä ja vasemmalla puolella jomottaa siihen malliin et kohta irtoaa, myös ovislimoja on alkanut tulla... huoh. Miten voi olla näin? Kivasti mukavasti tullut kunnon hormoni finnejä leukaan. On ihan jumalattoman kipeitä ja isoja.. on kyllä niin hehkee olo että :D
 
Moi! Löytyipäs mielenkiintoinen ketju :) Meillä lapsettomuutta takana reilut 2v., miehessä ei vikaa, mulla kierron kanssa hieman häikkää välillä ja endoakin on epäilty kipujen takia, mutta koska munatorvet auki ja todistetusti ainakin välillä ovuloin luomusti niin virallisesti taidetaan kärsiä selittämättömästä lapsettomuudesta. Ikää mulla siis 27v. ja miehellä 30v. Ensimmäinen inseminaatio tehtiin eilen kp 16 (alkukierrosta letrozol + menopur + pregnyl) ja tästä illasta eteenpäin myös lugesteron. Ajoitus inseminaatiossa osui nappiin, 20mm munasolu näkyi vielä inseminaation yhteydessä ultratessa puhkeamattomana, mutta jo parin tunnin kuluttua inseminaatiosta alkoi niin kovat oviskivut ettei voinut erehtyä. Onko teillä muilla ollut kovia oviskipuja hormoniavusteisissa kierroissa? Mukava lukea tätä ketjua ja huomata, että monilla tainnut inseminaatiolla onnistuakin :)
 
Moi! Liityn minäkin tähän ketjuun. Meillä sellainen tarina, että joulukuussa 2011 jätettiin ehkäisy kokonaan pois. Syyskuussa 2012 raskaustesti näytti plussaa, kuitenkin rv6 keskenmeno. Sen jälkeen ei mitään. Elokuussa 2013 hakeuduin yksityiselle gynekologille, joka laittoi lähetteen julkiselle puolelle. Tehtiin aukiolotutkimus, jossa todettu kaiken olevan ok, samoin verikokeet. Mieheltä spermanäyte heikohko, eteenpäinliikkuvia ei ollenkaan, mutta kuitenkin siittiöitä normaali määrä.
Mies suostui julkisen puolen lapsettomuuslääkärin juttusille vasta elokuussa 2014, jolloin ehdotettiin inseminaatiota.
Inseminaatioon lääkitys Clomifen 50mg 1 tabl kp 3-7, Menopur 75IU kp 8-9. Ja Pegnyl inseminaatiopäivänä.
Ensimmäisen kerran kävin seurantaultrassa kp9, jolloin havaittu kaikkiaan viisi kasvavaa follia, kolme vasemmalla puolella (kaksi 15mm, yksi 13mm) ja kaksi oikealla puolella (yksi 15mm ja yksi 12mm). Silloin oli jo puhetta, että inseminaatiota ei mahdollisesti voidakaan tehdä.. Mutta kp 11 uudessa ultrassa vain kaksi follia jatkaneet kasvuaan, toinen 19mm ja toinen 16mm. Joten inseminaatio tehtiin kp 12 (11.9), kierto minulla muutenkin ollut lyhyt, nyt vain 26pv. Inseminaatio oli minulle kivuton.
Kierrossa ei ollenkaan ollut "perinteistä" ovulaatiolimaa tai kipuja, joten mietin, että ovuloinko ollenkaan vaikka minulle pistettiin Pregnyl inssin jälkeen.
Tänään dpo 16 kuukautiset alkoivat, joten se tästä kierrosta. Seuraavaan kiertoon aloitetaan Letrot kp 3-7 ja Mepopur kp8-9.
Ahdistus on kova, vaikka 'nuoria' olemme (minä 27, mies 24)

Muoks. Tämä kierto jää hoidoissa väliin miehen työn vuoksi. Eli vajaan kuukauden päästä jatketaan hoitoja uusin lääkityksin.
 
Viimeksi muokattu:
Äiti seiskanelonen Itsellisiä naisia ei hoideta julkisella puolella lainkaan, enkä myöskään saa kelakorvauksia paitsi joistakin yksittäisitä toimenpiteistä (esim infektionäytteet jotka laki määrää luovutettujen sukusolujen hoidoissa, hepatiitit ja HIV) eli omasta pussista menee ihan täysimääräisenä. Laskeskelin maksaneeni n 600€ tuntihintaa siitä, että kävin keskiviikkona toteamassa etten tässä kierrossa ovuloi ja iui jää välistä. Käynti onneksi kesti vain 20 minuuttia... Budjettikysymys on kuitenkin kokoajan mielessä kun olen yksinhuoltaja ja vasta puolittain työelämässä, opintoja suoritan samalla.

Mielenkiintoista, joskin valitettavaa, että joillakin inssi on ollut kivulias kokemus. Itse en tuntenut oikeastaan mitään sen jälkeen kun lääkäri laittoi sen metallisen härpäkkeen jolla pidetään emätintä auki.

Ruu84 Minulla lääkäri ultrasi heti inssin jälkeen. Kp 11 oli se folli-uä, sitten kp 15 oli varsinainen iui ja sitten lääkäri vielä ultralla katseli ja totesi, että ovulaatio on tosiaan tapahtunut. Tsemppejä odotteluun!

Huomenna tai maanantaina pitäisi käydä apteekissa terolutteja ja letrozolea ostamassa. Seuraava yritys on sitten toivon mukaan lokakuun loppupuolella.
 
Alys: Hoitaja kertoi, että jo synnyttäneille inssi on helpompi. Silloin kohdunkaulalla on enempi tilaa mennä. Lisäksi minulla oli venäläinen nais lääkäri joka tuntui muutenkin kylmäkiskoiselta. Olemme siis hoidoissa julkisella. Yksityisellä olen saanut kivuttomampaa ja parempaa kohtelua muutoinkin. En tiedä onko normaalia tai onko muilla samoin mutta minä ainakin vuosin verta inssin jälkeen ja eihän se kumma ole jos pihdeillä revitään kohdunkaulaa suoraksi.. sattuuhan se.

Kiitos tsempeistä :) Toivottavasti tämä ensimmäinen kerta onnistui.. joskin en tiedä kuinka paljon uskaltaa ekalta kerralta toivoa.. ei varmaan kovin paljoa.

Helbi: Harmi.. :/ Toivotaan parempaa onnea ensi inssiin. Tsempit!!

Minultakin jää ilmeisesti ensi kierron hoito kerta väliin.. koska folli ultrassa kp 10 minulta löytyi kohdusta pieni polyooppi joka kuuleman poistetaan ensi kierrossa. En ymmärrä miten se sinne on yhtäkkiä tullut.. onhan minua ultrailtu tässä koko kevät ja tutkittu.. ei sitä ennen ole ollut. Onko kellään tämmöisestä kokemusta? Voisko olla hormoonien aiheuttamaa?

Noh toivottavasti tämä eka inssi onnistui niin ei tarvitse miettiä polyooppien poistoa tai seuraavia hoitokertoja.
 
KYSYMYS:

Tarkoitus on mennä ensi kierron aikana ultraan ja ihan varmuudeksi munatorven aukiolotutkimuksiin ja aloittaa Letrozol. Kyseessä on ensimmäinen inseminaationi ja käsitin, että aika kevyellä lääkityksellä aloitetaan kokeilu. Ongelmamme on minun epäilty ovuloimattomuus (PCO-taustaa) ja miehen todella huonosti liikkuvat siittiöt.

Kiertoni on ollut epäsäännöllinen ja tikutuksen ajankohtaa on ollut vaikea arvioida, joten läääkärille en ole pystynyt sanomaan, ovuloinko/koska ovuloin. No, nyt tikutinkin yllätyksekseni ovulaation (tarkistan vielä tänään uudestaan tilanteen).

Mietin tässä, että onko turha soitella huomenaamulla klinikalle, että nyt olisikin ovulaatio. Olisiko mahdollista tehdä jo huomenna se inssi, kun ei ole vielä tehty noita inseminaatioon liittyviä ultria ja lääkitystä? Onko jollain tällaisesta kokemusta? Vai odotetaanko tässä nyt vaan tuota koko prosessia? Soitan varmaan varmuudeksi, mutta ajattelin täältä kysellä mielipiteitä, jotta en pohdi koko päivää yksin/miehen kanssa asiaa ;).
 
Viimeksi muokattu:
Tervetuloa uudet!

saa nähdä näkyykö huomenna kontrolli ultrassa mitään.. Jotenkin eilisten jomotteluiden takia pelkään että kierto olisi mennyt perseelleen..
En tiedä kestänkö uutta kierrosta näillä hormoneilla.. pää on ihan sekaisin ja itken vain koko ajan. Jotenkin ihan kauheaa kun kesken rentouttavan metsälenkin aikana katsoin koiraani ja pillahdin itkemään, sama kävi leipoessa ja illalla saunan lauteilla. Mieskin jo huolestui.. täytyy huomenna puhua tästä lääkärille. On varmaan kyllä hyvin yksilöllistä miten näihin hormoneihin jokainen reagoi mutta tää on kyl ihan hirveetä. En uskalla kohta poistua kotonta kun pelkään milloin pillahdan itkuun.
 
Aurinkoista sunnuntaita voimanaiset! Näitä kirjoituksia lukiessa, ei voi kuin ihmetellä miten meillä kaikilla on pitkä taival lapsen yrittämistä takana ja miten me kuukaudesta toiseen keräämme itsemme aina uuteen taistoon.. Tämä koettelee niin henkisesti kuin fyysisesti.. Kaikki me varmasti omalla tavallamme yritämme keksimme keinoja selviytyä tästä täyspäisinä voittajina :)

Hedelmiina: Jos julkisella olette, inssi voi mennä kyllä tiukille kun miehelle pitäisi olla huomenna aamusta valmiiksi varattu simppojen vienti, jotta huomenna voisivat sulle inssin tehdä.. Mutta ainahan kannattaa kysyä!

Veerukka: ikävä kuulla kuinka paljon lääkkeet vaikuttavat mielialaan. Kysyt nyt huomenna ultran yhteydessä asiasta. Tsemppiä!

Ruu84: Minullakin inssi oli kivulias kokemus molemmilla kerroilla. Inssit teki eri lääkärit ja nyt viimeksi joutui vetämään kohdun nipukasta, joka sattui perkuleesti. Vuodin 4 pv verta sen jälkeen. Minulla kohtu on taakse kallistunut ja jostain syystä vaikea päästä perille..

Täällä piinaillaan.. Täytyy myöntää, että tämä asia pyörii mielessä todella paljon.. Nyt en haluaisi testata kuin vasta päivänä kun menkkojen pitäisi alkaa. Ainut huono homma siinä vaan on nuo luget, koska jos lopetan ne vasta tuolloin, siirtyy menkat muutaman päivän.. Mitenhän sitä tekisi... :)
 
Viimeksi muokattu:
Oi kun monilla on niin jänniä aikoja. Yritys10, tuo on kyllä piinaava aika.
Oon tulla hulluks, kun nään koko ajan vaan tv:stä jotain lapsi/lapsettomuusjuttuja ja puolet ohikulkijoistakin on raskaana, tai vähintään työntää vaunuja. Mies on vaan, että no mitäs sitten jos ei onnista nää inssit, sitten mennään niihin koeputkihoitoihin jne. Mut en tiiä, tuntuu niin älyttömältä, kun ollaan selittämättömiä ja ne jonot ja riskit ja hinta ja ja ja...

Ruu84, toivottavasti teille nappis tämä eka inssi! Omalla kohdalla mulla oli sen jälkeen viikon ihan tosi kova varmuus, että nyt tärppäs, mutta nyt toiselle kierrokselle menossa... En varmaan enää uskalla odottaakaan niin paljon kun eka kerralla.

Marianna87 : Mulla siis ultrattiin just ennen inssiä ja vielä oli puhkeamattomat follit kummallakin puolella. Samana iltana tai ihan siitä parin tunnin päästä alkoi tosi kovat oviskivut, joten luulen ovuloineeni silloin. Olin niin höyryissä sen viikon, että unohdin (!) mennä viikon päästä siihen verikokeeseen, missä tarkastetaan onko ovis tapahtunu.

Hedelmiina: Mulle julkisella puolella sanottiin, että jos tikuttaa oviksen lauantaina, niin se kierto pitää jättää väliin (paitsi tietysti lakananheilutus), mutta jos sunnuntaina, niin maanantaina tehdään sitten inssi. Eli pitää tässäkin kierrossa toivoa, etten tikuta la-aamuna. Toisaalta viimeks sain plussan ovistikkuun to-iltana ja vielä pe-aamuna. Tuolla käskevät tikuttamaan aamulla ja soittamaan heti, jos plussa näkyy.

Veerukka: Ikävää nuo mielialavaikutukset. Nää on muutenkin hankalia ja tunteita (itkua) herättäviä asioita, että kamalaa, jos ne lääkkeet buustaa herkkyyttä vielä lisää.

Mulla on 4 pv clomeja syötynä ja nyt oli vielä eilenkin menkkakipumaisia jomotuksia alamahalla. Viime kierrossa (eka clomeilla) ei ollu mitään. Ketkä syö clomeja ja inssi tehdään ilman irrotuspiikkiä, montako päivää ootte saanu odotellaa plussaa ovistikkuun? Mulla tais olla viimeks 6 pv. Jänskättää, jos nyt jääkin vähemmäks, niin ovis tulee pahasti ens lauantaina. YHyy.
 
Hei.

Ensinnäkin sanottakoon se että vaihdoin nimimerkkiä eli täällä kirjoittelee lapseton :( et jos voisi päivittää listaan :)

Mutta siis Ruu 84 samoissa mennään minulle tehtiin myös silloin perjantaina inssi vaikka en ihan ovisplussaa aamulla tikkuun saanutkaan. Sain Pregnyl piikin ja lääkäri sanoi että uskoo oviksen tapahtuvan samana päivänä. Kertoi myös että normaali ovulaatio olisi luultavammin tapahtunut sillon lauantaina mutta kun minulla matkaa hoitopaikkaan on niin näin oli parempi tehdä. Kotona sitten huvikseen ovistestin tein ja näytti plussaa mutta mikä jännintä niin on vielä sunnuntainakin ku huvikseen tein.. onkohan toi sitten normaalia?

Minulla myös ultrasi tosiaan lääkäri ennen toimenpidettä ja kertoi olevan 18mm folli ja samalla puolella myös toinen hieman pienempi ja tosiaan mitään lääkkeitä en tähän ekaan kertaan oo syönyt.
 
Yritys 10 ja Illa Tuu

Yksityisellä puolella olen. Ajallisesti ehtisin vielä huomenna ns. hoitamaan homman, eli kun viiva tuli vasta nyt sunnuntaina, vielä on huominen aikaa..

....mutta koska minulla ei ole tehty erikseen niitä inseminaatioon liittyviä ultria eikä aloitettu lääkitystä vielä tässä kierrossa, niin riittääkö inseminaation käynnistämiseen vain oma havaitsemani ovulointi? Vai halutaanko sitä ennen varmistella kunnolla homma ultraten yms. Alun perin kun on epäilty, että minulla ei ovulaatiota edes tapahdu.

On tämä hankalaa. Soittamallahan se selviää, mutta olisi tietenkin kiva nyt jo tietää, koska inseminaatiopäivän aikataulu on kaikkineen aika tiukka.
 
Hedelmiina: sinun puolestani en olisi huolissaan, koska mahdollista on, että jos huomenna löytyy vapaa aika, he ultraavat ja jos ovulaatio ei ole vielä tapahtunut ja folli on hyvän kokoinen, voivat antaa samalla kertaa inssin yhteydessä irrotuspiikin. Se mikä mietityttää on tuo siittiöiden luovutus. Meillä ainoa mahdollisuus vientiin on aamulla 7-7.30 ja aika pitää olla varattu.
 
Yritys10: Tuolla onnistuu mihin aikaan vaan aamupäivällä. Käskettiin vaan soittaa sinä aamuna kun ovulaatiotikku näyttää plussaa ja sopia, miten toimitaan. On yksityinen paikka ja aina kun on käyty siellä (nyt syystä tai toisesta 4 kertaa) ei siellä ole muita asiakkaita näkynyt, eli ei tunnu ruuhkaa olevan. Eipä tällä mun kierrolla osaa yhtään ennakoituakaan ovulaatiota, ellei ne lääkkeet tsm. sitten varmista jonkun tietyn päivän, jotta voisi ajan varata ennakkoon. Veikkaan, että jää kuitenkin ensi kiertoon koko homman. Mies ei ollut orientoitunut siihen, että nyt tässä kierrossa tapahtuisi jotain...
 

Yhteistyössä