Huhtikuun hurmurit 2016 *tammikuussa*

Voi kun te kaikki ootte kyllä hankkinu paljon kaikkee Minäki haluiaisin ostella vaikka mitä, mutta mies sanoo, että kyllä tässä vielä kerkee... Niin kerkee, MUTTA se aika menee kuitenki tosi nopeesti
Tai on meillä pinnasänky hommattu, tai saadaan se miehen serkulta ja hoitopöytä katottu, mutta ei ostettu

Kauheesti jännittää, mun kaverit on järkänny mulle sunnuntaina vauvajuhlat En oo koskaan semmosissa ollu

Minä en oo ees kerenny miettiä, mitä vaatteita pakkaan vauvalle sairaalakassiin tai en ees tiiä mitä itelleni pakkaan

 

Tuomio tuli: raskausdiabetes. Ihan pienestä kiinni: muut arvot ok mutta paastoverensokeri 5,4 kun se raja on 5,3. Nyt sitten ei mitään herkkuja ja hiilareita vähentämään. Ens viikolla neuvolassa lisää. Mitenköhän se verensokeri otetaan ite, sormesta?? Te joilla se on ollu tai on, syöttekö koskaan ikinä mitään herkkuja? Ajattelen tämän sillä tavalla positiivisesti, että ainakin tulee syötyä terveellisesti. Ehkä tämän takia tuo painokin niin helposti nousi (?). Mitenkään kuulemma raskausdiabetesta ei ole voinut aiheuttaa, toisilla se vain on. Nyt vain tarvitaan paljon itsekuria!!

 

Pähkinäpuu miulla sama juttu Arvoja en muista, mutta kaikki menivät yli. Eivät kuitenkaan niin paljon, että olisi tarvinnut mennä äitipolille lisätutkimuksiin. Ensi keskiviikkona oli jo muutenkin sovittu neuvola niin nyt silloin saan sen verensokerimittarin ja ohjeita.

Kuvainnollisesti olen vetänyt ranteita täällä auki En nyt omasta mielestä syö kovin paljon herkkuja ja normaalia kotiruokaa, ylipainoa on noin 20 kiloa ja nyt on tullut 3,5 kiloa alusta lähtien. Hitto, mitenköhän tästä eteenpäin? Osaako kukaan antaa neuvoja kun tuonne keskiviikkoon on aikaa?

 

Anismo älä hätäile! Nyt ainakin saa lisää motivaatiota huolehtia itestä ja lapsesta hyvällä ruokavaliolla. Mulle neuvottiin, että etenkin aamulla kannattaa välttää liikoja hiilareita, eli esim. puuroa voisilmällä tai vaikka raejuustolla tai rahkaa sokerittomalla myslillä tai mehukeitolla jne. Aterioita viis päivässä, parin tunnin välein jotain suuhun esim. hedelmistä omena paras, appelsiinikin hyvä. Proteiinipitoista ruokaa ja kasviksia paljon! Sokerit minimiin, täysjyvätuotteita. Tsemppiä! Nyt pitää mennä, nimittäin kauppaan!

 

Meillä on sairaalasta kotiutumispuvuksi sellainen H&M nallehaalari (ei ole toppa,vaan karvahaalari trikoovuorella). Siihen voi laittaa tarvittaessa vilttiä päälle sitten. Toppapukua ei ole nyt tälle talvelle ollenkaan, jos syntyykin etuajassa,niin hommaan sit sellaisen jos on tarve. Huhtikuulla kuitenkin tarkenee vaunuissa äp:n pussin sisässä tossa nallehaalarissa & vilttiä lisäksi tarvittaessa. Ensi talveksi sitten se äp:n toppapuku Meillä ei oo kaukaloon lämpöpussia,eikä vaunuihin..en kokenut tarpeelliseksi sellaista esikoisenkaan kohdalla,vaikka hän syntyi tammikuun alussa.
Vinkkinä ekakertalaisille, että itselle kannattaa kotiutumisvaatteiksi valita joku tosi väljä paita, jos käy niin että maito jo nousemassa siinä vaiheessa, niin mulle ei ainakaan mahtunu ees raskausaikana käytetyt paidat kun puristivat tissien kohdalta.. Ja se mahakaan ei hetkessä häviä,joten esim. mammaleggareilla pärjää hienosti

Tsempit raskausdiabeteksen kanssa painiville. Tosi yleistä tuntui olevan tuo tänäpäivänä! :/

-Katjuska rv 27+0. Tasan 3kk laskettunaikaan!

 

Katjuska meillä täyttyy näköjään samana päivänä viikot, mulla tänään rv 26+0. Ja kiitos tsempeistä! Musta tuntuu jännästi ihan hyvältä että nyt ihan "joutuu" syömään tosi terveellisesti, kun huolestutti tuo painonnousu ja makeanhimo vauvaa ajatellen. Käytiin just kaupassa ostamassa kaikkea mun ruokaa. Varmaan tämä pian ärsyttääkin, mutta oppii uusia terveellisiä ruokatottumuksia!

Toivon mukaan me ensikertalaisina saadaan perhehuone ja jos siellä ei enää pidetä sairaalavaatteita (?), niin siksikin on hyvä tuo väljä paita ja avattava, että saa vauvan ihoa vasten ja voi imettää harva se hetki.

Nyt nukkumaan päin, tänään alkoi työt ja viime yö meni vessassa rampatessa ja huonoilla unilla. Enää kuusi viikkoa, sitten viikon talviloma, jonka jälkeen viisi päivää!!!

 

Tsemppiä teille raskausdiabeteksen tuomion saaneille <3

Ja katjuska kiitos vaatevinkeistä Kaikki vinkit tulee aina kyllä tarpeeseen!

Tuli vaan mieleen, että yhdellä työkaverilla tai entisellä työkaverilla todettiin kanssa raskausdiabetes ja se kyllä söi herkkuja. Ei tietenkään ihan mielin määrin, mutta jos jouluna oli töissä suklaata tarjolla kyllä se pari palaa otti

Mullaki tota painoo on tullu kylly ihan kivasti jo! Viimeks ku kävin neuvolassa sitä painoo oli tullu tooosi monta kiloo, mutta onneks nytten oon saanu pidettyä painon kurissa ja ei oo niin kauheeta vauhtia noussu

 

Mie googletin eilen lisätietoja radi-ruokavaliosta kun saan lisätietoja tosiaan vasta ensi keskiviikkona. Ruisleipää suositeltiin joka aterialle, jopa appelsiinin kanssa, se tasoittaa sokereita. Joillakin kaurapuuro on nostanut sokereita. HYKSin ravintosuosituksissa oli mm. että virvoitusjuomista light-versioita makeutussineilla makeutettuja ja että voi syödä noin kerran viikossa suklaapatukan. Hiilareita ja erityisesti vaaleata vehnää tulee välttää.

Olihan tuo miulle alkuun pienoinen järkytys. En odottanut että arvot olisivat yli. Onhan miulla ylipainoa ja ikä lähempänä 40, mutta lisää on tullut vain 3,5 kiloa ja olen syönyt kuten nyt tästä eteenpäin pitäisi. Toki vehnätuotteita ja sokerilimsaa ( pari ketään vko). Tarkoitus oli aloittaa laihdutus vauvan synnyttyä. Eihän tuo maailmanloppu ole, mutta tuli pikkuinen masennustila kun tuli tunne että jotain on omassa kropassa "rikki".

 

Kyllä tää pesänrakennusvietti alkaa pikkuhiljaa heräillä, kun siihen on paremmin mahdollisuus nyt kun en enää ole työelämässä. Tänään vuorossa sähköuunin pesu & keittiön matto & tuolin päälliset Ensi viikolla aloitan sit vauvanvaatteiden pesun. Ja haluan myös silittää ne, mitä en todellakaan tee enää vauvan syntymän jälkeen.

 

Nuo raskausdiabetekseen liittyvät käytännöt ja ohjeistukset tuntuu vaihtelevan tosi paljon eri kunnissa / sairaanhoitopiireissä.

Meillä ohje on, että jos yksikin arvo sokerirasituksessa on liian korkea, niin automaattisesti aloitetaan heti 2 vkon kotiseuranta. Ts. Ensin 4 pvänä paastoarvo, ja joka viides päivä sokerikäyrä eli yhteensä 9 mittausta päivän aikana (paasto, tunti aamupalan jälkeen, ennen lounasta, tunti lounaan jälkeen jne). Näiden kahden viikon jälkeen tulee lähete diara-polille (äitiyspoliklinikalla), jossa sitten suunnitellaan jatko. Mulla on nyt 9 päivää seurantaa takana ja toistaiseksi kaikki arvot on olleet ok.
Minä sain samantien myös tarkat ruokavalio-ohjeet. Syödä pitäisi säännöllisesti, suosia täysjyväviljaa, lautasmallin mukaiset lämpimät ateriat ja minulla rajoitettiin hedelmiäkin niin, että 3 / pvä saisi syödä. Olen yrittänyt noudattaa tuota ruokavaliota, mutta hedelmiä on tullut syötyä enemmän ja kasviksia pitäisi syödä PALJON enemmän mitä nyt olen syönyt. Paino mulla on lähtöpainossa ja mulla on kieltämättä stressi koko painoasiasta, kun joka ikinen kerta neuvolassa siitä paasataan, että yhtään ei saa tulla.
Mulla on nyt 25.1. diara-polille aika. Siinä on ensin kätilön vastaanotto, jossa ottaa normi mittaukset, siis verenpaineet, painon ym. Sitten on lääkäri, joka ultralla katsoo vauvan kasvujutut ja en tiedä mitä muuta tekee. Mutta antaa jokatapauksessa sitten jatko-ohjeet verensokeriseurantaan.

Eilen iltavuoron jälkeen mulla oli selkä ihan saamarin kipeä, nukuin sitten yön tosi huonosti. Nyt olis tänään vielä iltavuoro, onneksi todennäköisesti aika rauhallinen sellainen. Sitten pari vapaata.

Ja just nyt tuli viesti, että äitiyspakkaus on noudettavissa matkahuollosta. Jeee! Pitääkin lähteä hakemaan heti, kun auto on lämmennyt.

Vaatetuksesta oli puhetta. Minä ostin ohutvuorisen fleecehaalarin kokoa 56. Ajattelin, että sillä tullaan synnäriltä kotiin. Alle body, housut, sukat ja joku collegetakin tapainen. Tumput, villasukat, kypärämyssy ja haalari + huppu päähän. Joku pieni peitto vielä mukaan. Huhtikuussa on täällä kuitenkin jo melko lämmintä ja auto on lämmin. Pientä toppapukua en ole hankkinut, enkä ajatellut ostaakaan. Huhtikuussa varmasti tarkenee jo ohuemmalla ulkopuvulla, kun laittaa muutoin vaatetta. Kerrospukeutuminen rules

Kirpakkaa pakkaspäivän jatkoa!

T. Huhtihapsukkainen 26+6

 

Mulla on toka sok.rasitus 2 vk päästä ja jo jännittää mitkä tulokset sieltä tulee. Ekassa sok.rasituksessa kaikki kunnossa, mutta paastoarvo oli 5.2 eli 0.1 pykälän nousulla olisi tullut jo se rd diagnoosi Mutta sitten taas mun toka arvo laskikin tosi omituisesti ollen 4.6 ja kolmas arvokin oli vain 5.3. Eli kakkos- ja kolmosarvot oli tilanteeseen nähden matalat ja paasto taas just sen 0.1 alle sallitun. Jotenkin näin se on mulla kahdessa edellisessäkin raskaudessa mennyt (kummassakin tehty sok.rasitus x2) eikä ikinä oo sit rd-diagnoosia paukahtanut. Niin ja edelliset lapset on olleet syntyessään viikkoihin nähden melko pieniä. Mut jännittää tuo seuraava rasitus kumminkin, kun paastoarvo oli niin pienestä kiinni.

Ylipainoa mulla on ja paino on tällä hetkellä vielä hieman alle lähtöpainon, kun vertaa siihen mitä se oli silloin, kun plussatestin tein. Oma tavoitteeni olisi, ettei se kovin paljoa yli lähtöpainon nousisikaan. Mulla ei imetyskään oo koskaan vienyt kiloja pois, vaan enemminkin vasta sitten vähän laskee, kun alkaa menkkakierto taas toimimaan.

Synnytys on alkanut pyörimään jo nyt päässä melko paljon ja se jännittää/pelottaa jo valmiiksi. Sekä alatiesynnytys että sektio tuntuvat kumpikin huonoilta vaihtoehdoilta, enkä tiedä kumpaa enemmän toivoisin.. Edellisten synnytysten kulku ja nykyiset vaivat lähinnä tässä mielessä kummittelevat. Onneksi on tulossa äitiyspoliaika mulle joskus rv 30 tienoilla, että pääsee näistä asioista keskustelemaan.

vaimo ja vaavi 24+4

 

Mua kans jännittää ja mietityttää tuo synnytys. Ja kaikki käytännön asiat siihen liittyen; minne esikoinen menee siksi aikaa, mistä sen tietää milloin sairaalaan pitää lähteä jne.. Mulla eka synnytys käynnistettiin rv 40+0 raskasmyrkytyksen takia, ja synnytys kesti vain 3,5h. Onneksi meillä on sairaala 5min ajomatkan päässä, mutta tuo pitää vielä miettiä että minne esikoinen menee,että pääsis sit aamulla sieltä kouluun,jos joutuu keskellä yötä menemään jne..
Puudutusjutut kans mietityttää, tai ei enää niin paljoa nyt kun juttelin niitä viime viikolla lääkärineuvolassa. Mulle ei onnistuttu epiduraalia viimeksi laittamaan, joten ei suositellut nyt edes sitä yrittävän. Ja sit sain spinaalin, ja mulle jäi kauhee kammo siitä jos sen jälkeen tulee taas se järkky päänsärky että menetän tärkeät ensipäivät vauvan kanssa olosta. Suositteli mulle sitä kohdunkaulanpuudutetta (paraservikaalipuudutus),luulen siis että sillä mennään.
Jännittää tää homma nyt paljon enemmän kun tietää vähän mitä tuleman pitää,viimeksi sitä ei älynnyt pelätä kun ei tiennyt että mistä kyse..kyllä se synnytyskipu yllätti, vaikka olikin nopea ja varmaan suht helppo synnytys.

 

Tohon raskauDiabetekseen mulla oli aikaisemmissa raskauksissa raskausdiabetes ja ohjeena oli normaali vähä hiilarinen ruokavalio ja säännölliset ruokarytmit jolloi vähän kerrallaan niin sokerit pysy kurissa. Nyt mulla on ouhjennu n.9 v sitten varsinainen diabetes ja noi ohjeet pätee edelleen ja nyt raskauden aikana vielä insuliini käytössä. Tästä on se hyöty ettei painoa nouse paljoo kun on ajateltava vauvan terveyttä kans, en mä halua vauvasta liian isoa ja paino ongelmia yms. Pakko huolehtiabiteTäni kans.
Meille tuli vaunut nyt ja kaikki kalleimmat tavarat nyt hankittu, puuttuu vaipat tutit ja varmuuden vuoks tuttipullo ostettava mut mitään isompaa ei enää tarvii. Hoitopöytä meille ei tuu tilan puutteen takia ja sitä ei tuu kuitenkaa käytettyy.
Synnytyksestä mä oon ollu aina sitä mieltä et ehdottomasti normaali synnytys mahdollisine kivun lievityksineen, aikaisemmissa ollu epiduraali ja otan sen jos vaan kerkeen saamaan. Mulla on nopeet synnytykset niin mitään takeita ei ole.
Kävin äitipolilla kontrollissa ja kaikki on hyvin. Vauva liikkuu ja kasvaa, paino arvio n kilon. Nyt taas 3 yötä supistellu ja pelko et pitäis lähtee sairaalaan. En haluais koska voin joutua jäämää osastolle enkä halua olla siellä. Tänä aamuna sitten mies töihin lähtiessä muistutti etten saa tehdä tänään yhtään mitään kotitöitä en edes ruokaa laittaa, hän laittaa kun tulee ja siivoo yms. Käski vaan levätä.
Nostremame rv 27+1

 

Moikka!
Täällä kanssa supistelee päivittäin montakin kertaa ja ihan "kivuliaita". Eivät siis mitään oikeisiin supistuksiin verrattuna, mutta ei pelkkiä vatsan kovettumisiakaan. En tosin ole noista huolissani, sillä tämä käsittääkseni ihan normaalia nyt varsinkin jo 4llä kerralla. 18 päivä on neuvola ja sen jälkeen pian lääkäri, joten sitten nähdään avaavatko noi supistukset vai eivät. Ihan rennoilla mielin tässä mennään. Raskausviikkoja täälläkin tuo samainen 27+1.
Puntariin on edelleen paristot ostamatta joten vähän jännittää että mitä viimeiset pari viikkoa ovat tuoneet tullessaan... Turvotusta ei ole yhtään, päinvastoin sormukset pyörivät sormessa ja lipsahtelevat helposti poiskin. Tuolla ei tosin ole mitään tekemistä painon kanssa
Vauva liikkuu todella ahkerasti ja potkut välillä sattuu. Silti nyt on sellainen olo, että onhan tuolla kaikki varmasti hyvin? Onhan rakenneultran jälkeen kaikki mennyt hyvin ja nöösikällä kehitys jatkunut juuri niin kuin pitääkin. Mielessä on käynyt, että menisin vielä kerran ultraan tarkistamaan että asiat niin hyvin kuin on mahdollista....
Vatsan kasvaessa olen nyt huomannut että se vetää todella helposti selän väärään asentoon ja että asentoa pitää ihan ajatuksella korjata, jotta ei tule ristiselkä kipeeksi.
Pakkanen paukkuu edelleen täällä pääkaupunkiseudulla ja ulkomittari näyttää vielä -20. Viikonloppuna oli tarkoitus lähteä laskettelemaan, mutta saas nähdä miten käy. Itse en tänä talvena mäkeen enää lähde, mutta muun perheen viilettäessä mäkiä, olen itse ajatellut taapertavani pieniä kävelylenkkejä. Todella huonossa ovat olleet mun liikkumiset kun häpyluu tuli araksi jo niin aikaisessa vaiheessa. Hyvin kyllä huomaa, että "vaivat" muuttavat muotoaan meilkein viikottain, kun ilmeisesti nöösikkä vaihtaa asentoa ja kasvaa. Välillä yhtä, välillä toista, mutta niinhän tämän kuuluu mennäkin

Mukavaa perjantaita kaikille!
Nöösikkä

ps. synnytyssairaalaksi valittu täällä Jorvi, joten sen voi päivittää tuonne listaan

 

Voih oiskin vaan -20, täällä on ollu koko viikon -28/-31..ja ei puhettakaan että auto lähtis käyntiin

 

Voih oiskin vaan -20, täällä on ollu koko viikon -28/-31..ja ei puhettakaan että auto lähtis käyntiin

-20 on täälläkin jo parempaan päin! Aamulla oli -26. Toinen auto nököttää pihassa ja mies lähti toisella autolla töihin. Mä päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja pidin etäpäivän

 

Mullakin on ollu kauhee siivousvimma tällä viikolla Oon heittäny varmaan 3 pussia kaikkee turhaa roskikseen ja järjestelly vaan kämppää. Huomenna sitten aattelin viedä ihan matot ulos ja luututa lattiat yms

Mua pelottaa synnyttäminen ihan kauheesti Vaikka kaikki keltä oon kyselly, nii on sanonu, että ei se niin kauheeta oo ja kyllä siitä selviää. Kaikki mahdolliset kivunlievitykset aattelin ottaa mitä saa ja kerkee

Mulla ei oo vielä noita supistuksia tullu tai en oo ainakaan huomannut.

 

Synnytyspelosta Pippurille; tavallinen pelko on normaalia, miten asiat menee ja meneehän kaikki hyvin jne... Muuten tuota on turha pelätä. Itse synnytin kaksi ekaa ilman kivunlievitystä ja viimeisen lievitysten kanssa. Kaikista hyvät muistot vaikka varsinkin viimeisen kohdalla synnytyksen aikana sattui vaikka mitä! Nainen on luotu niin, että kun se nyytti tulee syliin, niin sitä unohtaa kaiken! Tärkeintä on että luotat itseesi ja henkilökuntaan. Kipuja on, hurjia sellaisia, mutta jos synnytys etenee nopeasti etkä ehdi saada lievitystä, kestät ne. Jos taas ne kestävät pitkään, niin silloin tod.näk. Sinulle tarjotaan lievitystä . Ja sitten kun synnytys käynnistyy, niin sitten se on menoa ja asiat vaan etenevät kuin raiteilla ja pian on palkinto sylissä. <3

Täällä pakkasta enää -11 joten lähdetään pariks päiväks laskettelurinteeseen. Aamulla saatiin vaakaan uudet patterit ja painoa nyt lisää 4,9kg alusta. Normaalipainoinen olen aina ollut, mutta kun tosiaan multa noi raskauskilot tippuu niin hitaasti, niin olis kiva jos niitä ei nyt hirveesti kerryttäis. Kesälle suunniteltu kuitenkin jo hirveesti reissuja ja menoa, niin olis ihana nauttia niistä ja kesän herkuista hyvällä omallatunnolla. Mulla tosin ei juurikaan ole itsekuria, joten karkit ja herkut maistuvat päätöksistä huolimatta...

Päätä särkee tasaisen varmasti lähes joka päivä vieläkin. Hormonaalistahan tuo varmaan on, ja onneks ihan siedettävää, mutta inhottavaa kuitenkin. Käsiä ei just nyt puuduta niinkuin välillä. Väsy on tullut myös jonkin verran takas kuvioihin.

Hyvää viikonloppua meille jokaiselle!!!

Nöösikkä 27+2

 

Täällä täyttyi tänään 27 raskausviikkoa. Tuntuu samalla niin vähäiseltä ja kuitenkin jo niin paljolta. Kirjoittelin kalenteriin uusia työvuoroja ja totesin, että näiden listojen jälkeen töitä on vielä 3,5 vkoa. Siellä se äitiysloma jossain siis jo häämöttää

Äitiyspakkaus tosiaa tuli eilen ja voi, kuinka ihania vaatteita siinä onkaan! Värit on paljon kivempia kuin kuvissa. Vaikka ikinä en ole kyllä valittanut pakkauksen sisällöstä, mutta jotenkin nyt oli erityisen ihania vaatteita. Aika isojahan nuo suurin osa alkuun on, mutta toisaalta 68/74-senttiset menee sitten tosi kauan. Meillä on kaikki olleet pieniä tai melko pieniä vauvoja. Jos tämä kuopus siis kasvaa samaan tahtiin, nuita 74cm vaatteita pidetään heittämällä vielä vuoden iässä.

Täälläkin vihdoin eilen mies tunsi vauvan liikkeet kädellään <3 Mulla on tuota "maallista hyvvää" niin paksusti, että näin kauan on saanut odotella. Ja liekö jotenkin vauva kääntynyt eri asentoon, kun sitten yöllä koko maha poukkoili hassusti, kun pikkuinen siellä temmelsi. Katselin yksikseni mahan ponnahtelua sohvalla 3 aikaan yöllä ja naureskelin. Huvinsa kullakin

Täällä on yön aikana pakkanen lauhtunut ja on enää -11. Ihana talvikeli siis. Tänään jos käyttäisin vapaan siivoamiseen, niin huomenna on sitten ohjelmassa ulkoilua koiraporukalla.

Synnytys minua ei pelota, ei ole koskaan pelottanut. Takana neljä erilaista synnytystä. Kaksi tosi kivulista, yksi lähestulkoon kivuton ja yksi siltä väliltä. Luotan vakaasti synnärin henkilökuntaan, enkä ole koskaan isommin suunnitellut synnytystä. Toivon vaan, että kaikki menee hyvin, tyylillä ei väliä! Kaikista neljästä synnytyksestä on aivan ihanat muistot, enkä vaihtaisi niitä kokemuksena pois, vaikka kipua onkin kestetty. Vähän mietityttää, että jos joudun sektioon, niin kuinka vaikeaa toipuminen mahtaisi olla. Mulla kun ei ole mistään leikkauksista kokemusta. Mies lähtee 25.4. neljäksi viikoksi reissuun, joten siinä mielessä toivon kovasti alatiesynnytystä. Toisaalta meidän isommat lapset on jo niin isoja, että voivat kyllä auttaa, jos apua tarvin. Ja siihen aikaan kun ei ole lumitöitä tmv rasksta, niin eiköhän ihan hyvin selvittäs leikkaustoipilaanakin.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Huhtihapsukkainen 27+0

 

Täällä on supisteltu kivuttomasti jo 3 viikkoa, mutta viimeiset pari päivää oon arponut menenkö päivystyksenä synnärille tarkistukseen.. Ens to olis nla-lääkäri, jos ei pahene siihen mennessä. Nyt vapaa viikko niin oon IKEA-reissun jälkeen yrittänyt vaan lepäillä.

Paino on noussut plussasta lähtien yht. 7kg, alkuun nopeasti mikä näkyi reisissä ja nyt hitaammin, selvästi maha on nyt se mikä kasvaa. Kokonaisnousu hirvittää jo etukäteen.

Melkein kaikki tavarat ja vaatteet on nyt, vaunut ja vakuutus puuttuu sekä tietty vaipat, pyllyrasva jne mut ne kerkee. Pulloja tai pumppuja en osta etukäteen, ne saadaan nopeasti kaupasta tai lainaan ja kaverilta jos tarvitsee.

Äitiyslomaa odotellessa. Vielä 2kk töitä.. Tänään 26+3.

 

Mulla on vielä vakuutus hankkimatta ja jonkinlaisen hoitotason haluan + jotain pikkusälää ja vaippoja, jotka kyllä kerkeää hyvin myöhemminkin. Paljon on ollut kotona vielä kuopuksen jäljiltä vauvatavaraa, kun on aina ollut tarkoitus kolmatta lasta yrittää. Vaikka kupukselle ja vauvalle tuleekin nyt 5,5v ikäeroa.

Synnytyksestä vielä. Kyllä se tosiaan yleensä hyvin menee ja ehdottomasti olen itsekin enemmän alatiesynnytyksen kannalla kuin sektion, joka on tosi iso leikkaus omine riskeineen. Mulla kun kumpikaan (varsinkaan esikoisen) synnytys ei ole mennyt kuin oppikirjasta, niin tottakai lähestyvä synnytys herättää pelkoa ja huolta.. Kipua mä en niinkään pelkää, vaikka kuopuksen käynnistetyn synnytyksen jälkeen olin 2 vk jonkinlaisessa sokissa sen kivun vuoksi. Keinotekoiset supistukset on melkoisia.. Mut tuollaiset asiat tosiaan unohtuu pian synnytyksen jälkeen Nyt mua lähinnä huolettaa tämä alapääni kunto ja saanko sieltä puserrettua vauvaa ulos ilman, että suonikohjut pahasti puhkeaa tai repeän ja etten menetä kamalasti verta.. Kuopuksen synnytyksessähän sk puhkesikin ponnistaessa ja menetin normaalia enemmän verta. Tää turvotus ja nämä sk:t on vaan nyt jotain ihan eri kokoluokkaa kuin silloin... joten hyvä, että niistä pääsee keskustelemaan gynen kanssa äitipolille.

 

Mäkin jo mietin kans synnytystä ja välillä toivon, et menis käynnistykseen, niin jos sit sais kivunlievitystä. Mulla kun alkaa supistukset, niin se on sairaalaan heti, koska ne tulee niin voimakkaina, et avautuminen tapahtuu tosi nopeesti. Supistukset mä kyllä kestän, vaikka tuntuu, et selkäranka katkee, mut se ponnistaminen tuntuu musta kaikkein pahimmalta, kun tuntuu, et repeen kahtia. Ei sitä kyllä muuten kestäis, jos ei palkkiona sitä vauvaa sais, ja onneks se aika nopsaan unohtuu. Mua vaan ärsyttää, et synnytyskipua vähätellään ns. normaalina kipuna, joka kuuluu asiaan. Ihan samalla tavalla musta muutkin kivut on normaaleja kipuja, kai se kuuluu koskea silloinkin, jos jalka on poikki tai pää halki, ei kai sitä vamman vakavuutta muuten tajuis.

Radista, mä luulen, et olen nyt oppinut elämään tän kanssa, ja tosiaan, tässä on se hyvä puoli, et painoaan ei saa nousemaan millään. Sikäli tietty vähän hölmöä, et jos sopii vaikka kaverin kanssa treffit kahvilaan, niin voit tosiaan juoda vaan sen kahvin ja katsoa, kun muut herkuttelee. Makean nälkään mä muuten löysin sokerittoman ja hiilarittoman salmiakin, Nellie Dellies tms., siinä ei ole edes juuri kaloreita. Vielä kun olis vastaavaa suklaata

Isoimmat hankinnat on täällä tehty, mut kaikki pikku sälä puuttuu, kuten tutit, tuttipullot (imetykselle pääosin yritän, mut helpompi varautua ennakkoon), harsoja vois ostaa uusia, vaipat jne. Ja vaatteita pitää pikku hiljaa ostella lisää. Imetysliivit käyn vasta synnytyksen jälkeen, ettei tule hukkainvestointeja, hyvät liivit maksaa kuitenkin paljon. Imetyspaitoja tilasin pari netistä, meidän H&M on suuressa viisaudessaan karsinut just niistä.

Eilen iski lenkillä melkoiset kivut alavatsalle, kun pöllönä lähdin ilman tukivyötä. Tänään uus yritys vyön kanssa ja ihan kotikulmilla, ettei tarvii kilometrien päästä töpötellä. Viime viikonloppuna kipitin vielä kovaa kyytiä yli 8km:n lenkin, eikä tuntunut missään, et ehkä tää vielä tästä.

O ja 24+4

 

Täällä talokaupat tehtynä ja 1.2 alkaa remppailu ja muutto Tuntuukin ettei nyt oikein edes ehdi ajatella vauvajuttuja. Kollega lopettaa meillä töissä samaan syssyyn kun mä jään äippälomalle ja töissäkin aika hulabaloo. Tapetteja käytiin katsomassa ja mä olen aivan rakastunut muumijuttuihin! mietittiin kyllä vain muumiboordia ja muuten neutraalia lastenhuonetta.

Täällä liikkeet tuntuu ja maha heiluu. Neuvolassa mitattiin hb, 100 ja nyt alkoi rautakuuri. Maha ihan sekaisin koko ajan nyt ja alkaa tää vessassa ravaaminen ärsyttää. Oon ollut ihan yllättynyt että ummetus on rautalääkkeiden yleisempi haitta, mulla kun on aina mennyt maha ihan hulluna sekaisin
Sokeritestissä arvot oli noussut mutta viitteiden sisällä onneksi ollaan vielä. Painoa oli nyt tullut 7kg meni herkut pois jo ihan sen takia kun tuota ekstraa on muutenkin se 10kg.

Kotiinlähtövaatteeksi meillä on beibille nallepuku ja yritän nyt kovin saada tuota vauvan tilkkutäkkiä valmiiksi. Itselleni koitan sairaalaa varten etsiä kietaisu mallisia tunikoita.
Itseä ei niinkään jännitä synnytys vaan se sairaalassa olo. Parille kaverille kun on iskenyt huonekaverit from hell ja tiedän jäätyväni tuollaisissa tilanteissa täysin. Synnärillä on onneksi kaveri harjoittelussa ja hiukan riippuu koska synnytys alkaa onko hän mahdollisesti salissa mun kanssa vaiko osastolla

Meidän beibille on heinäkuussa syntymässä sitten melkein serkku, eli lapsen serkulle syntyy serkku ja tässä ollaan kyllä niin läheisiä että. Oikea vauva-aika alkaa meidän perheessä

Mulla on aikalailla kaikki vaivat muuten tasottunut. Ei flippaa pää, ei särje paikkoja yms. Peittojen heiluttelu on ainoa sara jossa on ongelmia, ei vaan tahdo onnistua. Tietyllä tavalla tuntuu hyvältä mutta samalla ei. Tuntuu kuin paikat olisi ihan koko ajan yliturvoksissa ja pikkurillikin olisi liian iso Onneksi mies ymmärtää

26pvä on neuvolalääkäri. Tosi hyvään aikaan, saa tietää täytyykö muutto ja remppailu ottaa omalta osaltani rauhallisesti. Siellä on myös joku uusi ultralaite jolla mun neuvolath harjoittelee. Neuvolaa mun ei muuten tarvitse vaihtaa joka on ihan mahti juttu. Varmaan vauvan kanssa siirryn Ulvilan puolelle mutta raskauden loppuun käyn vanhassa paikassa

 

Meinaatteko muut ottaa vauvalle vakuutuksen? Täällä ei oo tarkoitus ottaa,ei ole esikoisellakaan..

 

Nyt ois sitten vauvajuhlat juhlittu! Onneks tuli kaikkee tarpeellista tavaraa, mutta ei liikaa

Nyt kyllä väsyttää ja paljon ja tuntuu samalla, että se flunssa ois tulossa, kun kurkkua vähän kaihertaa :/

Meillä on vauvalle jo vakuutus. Miehen isä on töissä vakutuus firmassa, nii se osas suositella jotaki hyvää vakuutusta

Onnee Bells talokaupoista

Minäkin kyllä mielummin alateitse haluan synnyttää.

Ja kaveri toi lisää vauvan vaatteita, nii löyty nyt kanssa semmoset vaatteet mitä laitan vauvalle, kun kotiudutaan!