Huhtikuun hurmurit 2016 *maaliskuussa*

Onnea Katjuska ja kiitos vinkistä Hanzu! Pitääkin ruveta rasvailemaan ihan Lansinohilla..

Synnytys käynnistyy useammin illalla tai yöllä hormonaalisista syistä. hormonien määrät kun vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Itseasiassa aamulla aloitetut käynnistyksetkin lähtee usein käyntiin kunnolla illalla.

Täällä taas eilen enemmän supistuksia pidemmän lenkin jälkeen ja illalla piti jo ihan ottaa lämpöpussi alaselälle. Yön kyllä nukuin mut aamulla ihan hakattu olo, en tiiä sit voisko yöllä supistella kevyemmin ettei herää niihin. Aamuyö meni kyllä aika levottomassa unessa..

En tiiä onko nuo vasemman pakaran ja oikean nivusen kivut nyt sit issiasta vai mitä mutta onneksi niin lieviä että niiden kans pärjää, olkoon mitä on.

Tänään 38+0.. Kiirettä pitää jos haluaa tälle kuulle syntyä!

 

Varsinaisen synnytystarinan kirjoitin siis jo aiemmin, mutta unohdin kirjoittaa siihen mietteitäni kivuista. Kipu oli näin ensisynnyttäjänä asia, mihin ei voinut yhtään varautua etukäteen ja siksi se tietysti mietitytti.

En osannut pelätä synnytyksestä koituvaa kipua. Olin ajatellut, että minulla on melko korkea kipukynnys ja osaan mielestäni hyvin hallita/sietää kipua. Siksi olinkin aika järkyttynyt, kun ne "oikeat" synnytyssupistukset alkoivat, sillä ne tuntuivat aika helvetillisiltä. Pahinta kipua mitä olin koskaan tuntenut tai mitä olisin osannut edes kuvitella. Hetkittäin olin epävarma, kuinka kestäisin niitä supistuksia koko synnytyksen ajan. Kipu ei ollut kontrolloitavissa, kuten "tavallinen" kipu.

Synnytys sujui kuitenkin hyvin, enkä loppujen lopuksi missään kohtaa vaipunut epätoivoon tai ajatellut, etten jaksa enää. Suuri vaikutus oli sillä, että aina synnytyssaliin päästyäni koin oloni turvalliseksi. Tiesin että saan tarvittaessa kivunlievitystä ja vaihtoehtoja on erilaisia, ja kaikki siellä olevat ihmiset olivat mua varten siellä.

 

Paljon onnea Nostremame ja Huhtihapsukkainen vauvoista!

Jännä miten tähän astiset vauvat ovat syntyneet kun 38 viikkoa on täynnä. Sitä viikkoa olen ennakoinut omalle kohdalle, saas nähdä, sunnuntaina tulee vko 38 täyteen

Katjuskalle paljon onnea synttäreiden johdosta! Jospa vielä ehtisi paras synttärilahja Miulla esikko syntyi 2 päivää ennen omia synttäreitä ja hänen syntymätodistuksensa on päivätty miun syntymäpäivälle.

Ja meillä "parittoman" järjestysluvun lisäksi on tullut toinen "ennusmerkki" vauvan syntymälle. Meillä tulee vain kylmää vettä hanasta. Eli esikon ollessa kyllä jo noin 5 kk, silloisessa talossa tyhjeni kaivo joten pyllyä ei voinut pestä. Haimme ämpäreillä vettä ja pyykit pestiin miun isän luona. Oli haastetta kerrakseen kun käytettin vielä kestovaippoja pääosin. Kolmanne kohdalla olin synnärillä kun tässä nykyisessä talossa loppui lämpimän veden tulo, oli jokin pumppu mennyt rikki. Olimme viikon verran vauvan kanssa kotona ja vesi lämmitettiin ulkona isossa padassa. Nyt jälleen on jokin pumppu kärähtänyt ja tosiaan, ei lämmintä vettä Että eikös historia yleensä toista itseään

Nöösikkä jo laittoikin, hirmuinen nälkä koko ajan! Viime yönä söin taas banaanin. Nälkä vaivasi silloin ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella, nyt taas. Tuntuu että pitää syödä jotain koko ajan.

Vaivoja ei ole pahemmin. Välillä häntäluu on todella kipeä kun on ollut paikallaan ja yrittää lähteä liikkeelle. Nivusetkaan eivät enää tykkää olla "sakset auki", vaihdettiin sitten lusikkaan Kävelyllä en enää tykkää käydä kun tuntuu epämukavalta alavatsassa, tuntuu että pissattaa koko ajan ja muutoinkin tuntuu pahalta. Pakko kuitenkin koirat käyttää. Onneksi on mahdollista mennä pellolle ja päästää reikäpäät vapaana juoksemaan.

Mie oon alkanut ajoittain kuorsaamaan Välillä havahdun kunnon kuorsaus-tunteeseen. Toivottavasti olisi ohimenevää.

Turvotusta on. Käsissä on onneksi helpottanut kun ei tarvitse enää töissä käydä. Mutta eikös turvotus ollut hyvä merkki? Muistan jostain lukeneeni että turvotus tarkoittaa että istukka toimiii.

Kysyin eilen neuvolassa tuosta maidon pumppauksesta ennen synnytystä. Miun neuvolatäti ei ollut kuullutkaan että sellaista suositeltaisiin. Ei edes radi-odottajille. Lupasi kysellä asiasta lisää. Mie en meinannut pumppailla vaikka pumpun hommasinkin varuiksi. Miulla on yleensä viimeistään toisena päivänä noussut maito. Vaikka on vielä aika pienet varustukset, olen imettänyt kaikki neljä lasta kiinteisiin asti. Meillä ei pojat varsinkaan huolineet pulloa.

Synnytykset ovat miulla käynnistyneet aina yhtäkkiä supistuksilla. Esikolla klo 5 aamulla, toisella puolelta päivin, kolmosella klo 20 ja nelosella klo 8. Lapsia valmistelin, että jos joskus äiti ja iskä ovat kadonneet yön aikana, olemme hakemassa vauvaa. Meillä vanhin 14 v ja nuorin 7,5v osaavat jo suoriutua aamuisin itse kouluun ja vanhin pystyy pissattamaan koirat. Anoppi asuu kyllä lähellä, mutta tuskin lähdetään häntä ainakaan yöllä herättämään.

Nyt on alkanat miutakin vähän jännittämään synnytyksen lähestyminen ja se, että edellisestä on jo tosiaan 7,5 vuotta. Kestääkö pidempään, koskeeko kovempaa, meneekö kaikki hyvin?

Eilen oli neuvola. Kaikki hyvin. Sain kiitosta että olen saanut pidettyä painon aisoissa. Yhteensä 6 kiloa tullut, joista 2,5 kiloa 3 viikon aikana, mutta ei kuulema paha. Pissassa valkuainen yhdellä plussalla, mutta ei pitänyt hälyttävänä. Hb oli noussut 141 Sf sama kuin viikko sitten, normikokoista vauvaa kuulema kannan. Kysyin onko kiinnittynyt, mutta en saanut selvää vastausta. Pää on kuulema todella alhaalla, sormen verran väliä tms.

Mitään oireita lähestyvästä synnytyksestä ei ole. Jonkin kerran on ruuvannut itseään alaspäin. Mieskin on sitä mieltä että ensi viikon aikana syntyy, niinkuin eka ja kolmaskin

Anismo&pikku tyyppi 37+3

 

Mullakin on semmonen olo, että tää lapsi tulee täältä mahasta vasta 18 vuotiaana Mutta otin nyt sen asenteen, että tulee kun tulee ja en liikaa odota ja mieti et jokohan nyt.

Mustakin on kiva, ku tää ryhmä on aktiivinen ja et tänne tulee tekstiä. Varsinkin, kun on esikoinen tulossa nii teiltä muilta on saanu hirveesti kaikkee tietoo ja apua

 

Lily Synnytyskipuja on todellakin vaikea ensikertalaisen hahmottaa vaikka joku niitä yrittäisikin kuvailla. Kaikki kokevat ne niin erilailla. Itse olen ensimmäisen jälkeen yrittänyt kestää ajatuksella että jokainen supistus tuo vauvaa ulos ja nopeuttaa kivun päättymistä, on se silti puhekyvyn vievä tunne.

 

Syndeonnea Katjuskalle!

Mulla synnytykset alkaneet aina puolenyön jälkeen supistuksella, vesi ei ole koskaan kotona menny. Illalla nukkumaan mennessä ei ole ollu mitään ennakkoaavistusta tai oloa, et yöllä tulee lähtö, kaikki alkanu kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Ää, mä söin lounaaksi salaattia, et vatsa toimis, mut nyt sit närästää

Mäkin muistan sen epäuskon, kun esikkoa tein ja hölmö vielä ilman puudutusta, et miten ihminen voi kestää tällasta tuskaa, kun tuntuu, et selkäranka menee riksräkspoks. Ja nyt mä mietin, et miten hullu pitää olla, et on ajanu ittensä samaan tilaan neljännen kerran.

 

Onnea Katjuska! Mulla on ens viikon keskiviikkona synttärit, toivon sydämeni pohjasta ettei tule samaa syntymäpäivää.
Huomenna jos syntyis niin olis aku ankan rekkari 313, aprillipäivästä äiti sanoi että hän ei lähe ajamaan tänne avuksi jos aprillipäivänä soitan.

Pumppausta en ole alottanut enkä aloita. Ihan senkin takia että se on niin karmeen tuntusta puuhaa ja koitan tällä kertaa selvitä ilman pulloja niin pitkään kuin mahdollista. Tuota oon ihmetellyt miksi jossain suositellaan että vauva opetetaan pullolle? Mulle siitä kaikki sanoi sairaalaa ja neuvolaa myöten että ehdoton nou nou. Vauvan saa pullosta niin helposti ja nopeasti maitoa että tissiruokailusta voi tulla vaikeampaa ja se kaikki pullosta annettu on vauvan tisseistä tilaamasta maidosta pois eli rintojen maidon tuotanto hiipuu ja kärsii.
Meillä oli ongelmia myös vauvan imuotteen kanssa että kun pullosta annoin lisämaitoa niin sen jälkeen vauvalla ei varsinkaan riittänyt hermot saada imuotetta nännistä vaan työnsi nänniä pois suusta.

Tänään oli ylimääränen neuvola koska viime viikolla vähän epäilytti onko lapsivesi vähentynyt. Nyt tuntui että hyvin on vettä,
sf-mitta oli pompahtanut ylöspäin 34,5cm.
Painoa oli tullut 700g tässä viikossa, josta sain kiitosta kun on ollut niin pientä painon nousu.
Paineet, pissa, sykkeet, liikkeet ok. Hb unohtui ottaa.

Vauvan pää heiluu korkeella edelleen eli ambulanssilla vaakatasossa lähtö jos vedet menee. Viimenen neuvola on sitten ens viikon tiistaina jos ei ole syntynyt! Sen käynnin jälkeen pitää varata itse sairaalalle aika ja 15.4 pitäs käynnistellä.

Supistukset on vähentynyt radikaalisti, koko raskauden ajan jatkunut ripuli on helpottanut, ruokahalu on parantunut, väsymys on helpottanut, hammaskipukin helpotti!!! Saa nähdä olisko tyyntä myrskyn edellä. Esikoisen synnytyskin käynnisty ihan puskista. Niin ja mulla supistukset alkoi aamulla/aamupäivällä

 

Mä mietin samaa kuin sadeyes tuosta pullosta. Meitä neuvottiin sairaalasta olla antamatta pulloa tai tuttia mielellään ensimmäiseen kuukauteen, nimenomaan tämän imuotteen erilaisuuden takia. Vaikka imetys sujuukin hyvin, olen niin vasta-alkaja koko touhussa, etten uskalla lähteä suositusta rikkomaan. Minulle olisi tärkeätä se 6kk täysimetys.

 

Minä aloitan pumppauksen varmaan vajaan viikon kuluttua. Vaikka aiemmin on maito noussut hyvin, niin radi kuulemma hidastaa maidonnousua? Lähinnä siis ideana nostattaa maitoa ja kypsennellä paikkoja. Jos jotain irtoaa niin pakastan muutaman 5 ml ruiskun. Lähinnä siksi, että jos vauvan sokerit heittää saa omaa maitoani (jos nousu hidasta), eikä joudu syöttämään luovutettua/korviketta.

Kenelle oli suositeltu pullolle opetusta? Hieman outoa, ainakin jos tarkoitetaan heti alkuun opettamista? Itse en muussa kun äärimmäisessä hädässä aio antaa ensi viikkoina pulloa tai tuttia (mahdolliset limaidot ruiskulla/hörppyytyksellä). Siinä on aina se vaara , että tutti/pullo häiritsee imuotetta/maidon nousua tai vauva alkaa suosia pulloa. Kun imetys sujuu hyvin aloitetaan pulloharjoitukset esim 1xviikko, että olisi mahdollista joskus päästä hetkeksi isompien kanssa hääräilemään ja isä pystyisi ruokkimaan vauvan

Jos aikoo antaa pulloa, suosittelen tutustumaan tahdistettuun pulloruokintaan! Se imitoi imetystä ja häiritsee sitä vähemmän kuin normi pulloruokinta.

 

Mun kaveri, neljän lapsen äiti, sanoi että joka kerta se synnytyskipu yllättää että niinkö karseeta se olikaan.
Mua jotenkin huvittaa, kun ensimmäistä odottavilta monesti kuulee että luomuna mennään.. tai siis siinä vaiheessa sit huvittaa kun lopputulos on ollut,ettei puhettakaan että luomuna olis menty. En kyllä itsekään muista miten karseeta se oli,karseeta kyllä, mutta ei sitä osaa kuvitela sitä kivun määrää taas, ja se pelottaa kyllä kieltämättä.

Pulloruokinnasta: Minä en harrasta julki-imetystä, joten senkin takia hyvä kun on jo pari litraa maitoa pakkasessa niin ei tartte korviketta antaa vieraiden aikaan tai nysvätä koko iltaa makuuhuoneessa.

Minusta olis ollut kiva jos vauvalle olis tullut sama synttäripäivä kuin mulla,mutta ei tää tästä taida todellakaan tänään olla tulossa.

 

Samaa olin tulossa sanomaan kun Kevätkukkanen että tahdistettu pulloruokinta ja oikeanlaisella tutilla (pieni reikä/hidas flow, anatominen muotoilu jne) kannattaa ottaa harkintaan jos välttämättä pullollen opettaa vaikka aikoo pääasiassa imettää, ja ei heti ensimmäisillä viikoilla vaan vasta sitten kun imuote on vakiintunut ja homma sujuu molemmilla - ja itse ajattelisin että toki omaa lypsymaitoa jos irtoaa. Sinänsä en näe ongelmaa siinä että välillä saa pullostakin jos tiedostaa nämä vaarapaikat imetyksen suhteen. Ja toiset tykkää mennä 50-50 pullo ja rinta, mikäs siinä jos se on itselle toimivin malli kukin tavallaan. Mut en tiedä kyllä miksi joku erityisesti suosittelisi pullolle opettamista
Mulla on monen illan lypsyiltä 1, 2 ja 5ml ruiskuja pakkasessa yhteensä ehkä 20ml ehkä niillä jotain aluksi tekee. Nyt en enää jaksa joka milliä säilöä mutta pakko ne on iltaisin lypsää ulos ettei sänky lainehdi - itepä läksin lisäämään maitomääriä hyvähän se vaan on, ehkä vaan vähän aikaisin aloitin.

 

Hyi kauheeta... mie oon kyllä ajatellu vaikka näin ensikertalainen oonkin, wttä kaikki mahdolliset dropit otan mitä vaan saa siihen synnytyskipuun, mutta nyt kyllä on alkanu ihan junnolla jännittämäänkin se kivun määrä... olin jo niin tuskissani kun umpisuoli tuli kipeeksi ja se leikattiin ja synnytyskipua ei kai voi ees verrata siihen.. huoh.. noo, täytyy lohduttautua että naiset on synnyttäny kautta aikain ha myös ennen sitä kun on kivunlievitykset keksitty (tosin, kuinkahan moni niistä selvisi!!:O) mut ei auta itku markkinoilla, eipä tästä tilanteesta enää perääntyäkään voi!
Oon kuullu, että käynnistettynä ne supistukset on vielä kovempia, onko totta?

Joo, tulee multakin nyt tosi positivista viestiä, mut kyllähän se vaan vähä hirvittää... ihana kuirenkin ois kuulla kaikkien synnytyskertomukset ja vauva-arjesta♡ kiitos Lilylle kun jaoit jo omaasi ja Hanzu myös♡ mielessä oottekin olleet, kun oon miettiny miten teillä nyyttien kans hurisee

 

Mulla on tosiaan takana esikoisen "vahinko " luomusynnytys. Meni siis niin nopeaan, etten ehtinyt saamaan mitään kivunlievitystä. Olihan se loppu aika järkkyä, en sitä kiellä, mutta silti koin synnytyksen erittäin positiivisena ja halusin välttää seuraavassakin synnytyksessä ylimääräisiä troppeja.

Kuopus käynnistettiin, mutta vaan ballongilla ja kalvojen puhkaisulla. Eli ei tarvinnut laittaa oxitosiinia tms. Jos noita vertaa niin esikoisessa kamala kipu kesti 30 min ja kuopuksessa 1 h. Ja kuopuksessa sain ilokaasua ja sen pudendaalin.

Kyllä mua on alkanut pelottamaan/jännittämään synnytys kipuineen. Pelottaa meneekö kaikki vauvan kannalta hyvin ja miten mun suonikohjut alapäässä ja peräpukamat kestää sen paineen.. Ja pelottaa se kipu. Onhan se järkkyä. Silti haluasin pärjätä pudendaalilla h ilokaasulla. En haluaisin epiduraalia ja mahdollista synnytyksen pitkittymistä ja vauhdittamista oksitosiinilla tai sitä etten tunne ponnistusvaiheessa supistuksia jne.

Katsotaan miten menee.. Jännittää kyllä. Ja nyt on alkanut jännittämään miestäkin Alkaa olemaan vähän hermona näiden mun supistusten ja paineen tunteiden kanssa

 

Mää opetan pullolle siks että voi jättää vauvan huoletta isällekin hoidettavaksi ja käydä itse jossakin Mutta mulla se tilanne että maito noussu tosi hyvin ja liiaksikin, vauva imenyt salista asti hyvin rintaa ja mieluummin se on tissillä ku pullolla ihan selvästi ja en oo antanu ku pari kertaa pullosta plus silloin ku oltiin sairaalassa sen sinivalon alla ettei valohoito keskeytynyt. Että meillä tuskin tuon vertainen pulloruokinta on haitaksi
Mutta ei sitä kukaan oo ainakaan mulle suositellu mut ei kieltänytkää

Anscu, mulla ainaki oli rajumpia supistuksia ku käynnistettiin.. Todennäköisesti siksi se epiduraalikaa ei vaikuttanut niinku ois pitäny mutta varmaan aika yksilöllistä tämäkin Mutta onhan se totta että jos paikat valmiit ja itsekseen käynnissä ni lempeämpää touhua vaikka tuskin mikään synnytys on kivuton Mutta onneksi siitä saa niin hyvän palkinnon

 

Mäkin aion sitten myöhemmin opettaa tottakai, joko pullolle tai muulle että pääsee sitten johonkin omille menoille, nyt ei oo vielä tarvekaan.

 

Meille synnytysvalmennuksessa sanottiin tai neuvottiin, että ei kuulemma kannata kahteen ekaan viikkoon käyttää pulloa tai tuttia.

Mua kanssa on ruvennu jännittää nyt synnytys enemmän ja enemmän. Varmaan osittain siks, koska tietää et lähtö voi tulla ihan millon vaan ja aina se ei "oireile" vaan voi tulla kun salama kirkkaalta taivaalta

Minäkin oon kanssa kuullu tuon, että käynnistäessä supistukset ois kovemmat.

Hei pitääkö muuten korvakorut ottaa pois synnytyssalissa?

 

Jotenkin tympäsee niin suunnattomasti nää yöt aina jo etukäteen..tuntuu niin pitkälle valvoa tuntitolkulla sängyssä ja pyöriä kun ei saa unenpäästä kiinni.. :/

 

Käynnistetty voi olla kipeämpi mut ei aina automaattisesti oo. Voi olla rajumpi jolloin on sit usein kipeämpi.

Korviksia ei tarvii ottaa pois meilläpäin ei muitakaan koruja/lävistyksiä ellei oo jokin erityinen syy, ei siis automaattisesti.

 

Täällä myös ollaan melko kypsiä tähän valvomistouhuun!
Nyt heräsin tunnin päästä nukahtamisesta jäätävän kipeisiin suppareihin. Koko kroppa tärisi kivusta kauttaaltaan, leukaa myöten kävi mielessä että nytkö tuli lähtö, muistutti niin esikoisen avautumisvaihetta. Sitten piru loppuivat..
Kaksi edellistä päivää on ollut tosi erilainen olo, niinkuin olisi kipeäksi tulossa. Oksettaa ja päätä särkee, mitään ei tee mieli syödä ja supistaa aina kun liikkuu.. On tää odottavan aika vaan pitkä

AOS 38+6

 

Heh! Liityn valvojiin toinen yö jo kun herään 5.30 ja ihan pirteänä! Ei supista tms. Jokin vaan herättää....
Mä tuuppaan tutin vauvalle heti sairaalassa ja yritän varmistaa että oppii tutille. Ensimmäisen kohdalla en näin tehnyt vaan kuuntelin suosituksia. No hänen kohdallaan kävikin niin että ei meinannut sitten oppia tuttia ollenkaan ja piti sitten rinnan olla paikalla joka sekunti myös huvituttina. En tykännyt tuosta vaihtoehdosta ollenkaan! Sen jälkeen oon alkanut totuttaa vauvat heti sekä tuttiin että pulloon. Ei ole meillä haitannut imetystä, mutta mulla tuleekin aina maitoa kuin meijeriautosta täysimetystä yleensä noin 4kk poislukien ne hetket kun kun olen esim kaupassa, urheilemassa tms ja vauvalla yllättääkin nälkä isin kanssa. Silloin syödään korviketta pullosta. Vauvatkin toki yksilöllisiä näissä asioissa, joten toivoa vain sopii että tämä onnistuu myös tämän tulevan kanssa.
Se olisi sitten 39+0! Niin sitä vaan on vaaputtu tänne saakka ja oikea ODOTUS on käynnissä tänään syntyvät aikavarkaat viimeiset maaliskuulaiset ja sitten ollaan jo virallisesti huhtikuun hurmureita

 

Ah, unetonta täälläkin noin vaihtelun vuoksi.

Viimeiseen vuorokauteen mahtunut kokonaiset kaksi supistusta Jomotellut kyllä senkin edestä ja alapää on jokseenkin hellänä, tosin näin on ollut siitä tiistain lääkäri käynnistä saakka. Tänään aion tehdä juustokakkua ja ottaa iisisti esikoisen kanssa. Ehkä käyn yksin vähän kävelemässä, saa nähdä, kun ei mee mitkään kengät enää jalkaan. Turvotus siis pahenee, mutta paino ei sentään ole noussut enää

 

Täällä nyt kärsitty reilu 12h kovista menkkamaisista kivuista... Alapää on aivan jäätävän kipeä. Näitä kipuaaltoja tulee 5-15min välein ja niissä on aika selkeä alku,keskikohdan kipupiikki ja loppu. Nää ei kuitenkaan oo mitään verrattuna siihen synnytyskipuun,mut niin kipeitä ettei nukkuu pystyny JA iski panikkii kun vauvansängyn lakanat on pesemättä, hoitopöytä laittamatta ja sairaakassista puuttuu eväät.. tai siis koko kassi on pakkaamatta Et jos nyt sattuis synnytys käynnistymään..

Mulla ei oo kokemusta kun käynnistetystä synnytyksestä,mut mun äiti sanoi et käynnistetty teki vähän kipeempää mut oli nopeampi. Riippuu niin ihmisestä varmasti, kipukynnys on erilainen

Esikoinen ei koskaan innostunut tutista kovasti.. Ihmetteli vaan et miksi sä laitat tän mun suuhun Pullon kanssa oli ihan ok mutta nyt en ota mitään riskejä ettei imetys onnistuisi!

 

Täällä kans kengät puristaa, kun on turvotusta niin paljon jaloissa!

Minäkin ohitin sujuvasti tuon 38+ synnyttäneiden kerhon. Nyt on 39+0! Ja minäkin olisin tästä eteenpäin valmis synnyttämään, jospa me nyt tähän loppuviikkoon pidettäis semmoinen 39+ kerho ja käytäis synnyttäässä useampi jolla alkukuusta laskettuaika.. Monet taitaa pyörähtää jo pian neljänkympin kerhoonkin kyllä! Sielläpä sitä itsekin hengaillaan tod.näk. sit viikon päästä. Tosiasisassa mulle on ihan sama milloin tää baby syntyy, kunhan 2 viikon sisällä, ettei menis 41+

Katjuska rv 39+0!

 

Kapusha: Nyt kipinkapin laittamaan viieiset jutut vauvaa varten. Kyllä noilla oireilla voi tulla tänään lähtö!

 

29.3. syntyi meidän ihana poika 3355g 48cm. Rv 37+5 virkeä ja terve. Maito uppoaa hyvin ja ollaan ihan rakastuneita. Synnytys oli pitkä ja rankka, katsotaan jos myöhemmin jaksaa siitä kertoa.