Toggle sidebar

Huhtikuulaiset 4

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
?

:

Vieras
1.4. Timangi, 27v, Helsinki,
5.4. Ipana, 28v, toinen muksu, Kätilöopisto
5.4. Lilja, 21v, esikoinen, KOKS
6.4. Peenu, 26v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala
8.4. mimmi, 24v, esikoinen, OYS
10.4. akiram, 28v, esikoinen, LPKS
11.4. hipsu, 28v, esikoinen, Jorvi
13.4. Sasa, 24v, esikoinen, Satakunnan keskussairaala
14.4. Athene, 28v, esikoinen, KYS
17.4. Annukka, 31v, esikoinen, KOKS
21.4. Sari, 23v, esikoinen,
22.4. satu-täti 27v, 2 lasta, P-KKS
24.4. Molly, 25v, esikoinen, TAYS
26.4. vivi, 37v, neljäs, Jorvi
27.4. aurinko, 28v, esikoinen, OYS
27.4. Tosca, 27v, Vantaa, toinen, Kätilöopisto
29.4. Miuku, 28v, Esikoiset eli kaksoset, Kätilöopisto
30.4. Mustikka ,25v, toinen
30.4. Minnie, 23v, esikoinen, TAYS
 
iltaa vaan kaikille :) Täällä on taas ahkeria oltu, uusi ketjukin jo :)

Ihana kuulla että on monella hyviä ultrakuulumisia!!! :)) Kuinka moni on ajatellu kysyä sukupuolta? Meillä mies ei halua tietää ja mäkin olen vähän kahden vaiheilla joten tuskin siis kysytään :)
Eilen neuvolassa meinasi tätin kanssa mennä hermot (tosin ne on muutenkin ihmeellisen tiukalla) mulla on ekasta neuvolasta noussut paino 2kg ja täti rupesi saarnaamaan että pitää kevyitä ruokia syödä ja ihan tavallista kotiruokaa..Aargh!!mitä se kuvittelee mun syövän??joka päivä roskaruokaa? Ekassa neuvolassa se kysykin että teettekö kotona ruokaa...huhhuh..
Mie vaa kiltisti nyökyttelin ku paasas mulle miten pitää syödä..ja kahen kilon takia! Kas kun ei kysyny, että osaanko vettä keittää ;)
No joo, ehkä tulistun turhan hekästi, mut jotenki tuollanen olettelu saa ärsyyntymään. Luultavasti tädillä ennakkoluuloja mun suhteellisen nuorta ikää kohtaan..

hmm..nyt kirjotinki taas pidemmin tuosta ku meinasin :) alko taas keittämää uudestaa se koko juttu :)

Sydänäänet kuitenki kuulu ja syke oli n. 145 :))
Joku kysy, että onko mitään tuntemuksia kumpi tulee. Musta tuntuu että poika sieltä tupsahtaa, mut saa nyt nähdä. :)

Molly taisi särkylääkkeistä kysyä aikasemmin? Mulle sanottiin tk:ssa (soitin aika alkuraskaudessa, ku oli aivan järkyttäviä selkäsärkyjä) että Panadolia saa ottaa kolmekin päivässä. Kyllä mun mielestä jos esim. päätä koskee, voi hyvin sen särkylääkkeen ottaa. M jouduin silloin syömää 1-2 päivässä.

En mä Miuku kysyny sittekää niistä kaksista sydänäänistä :) Vielä 2vkoa ja sit on ultra ja selviää, miksi se kohtu on suurempi :D
Hyvä että siellä oli kummallakin asukilla kaikki hyvin! Eikös sua alussa peloteltu, että voi käydä huonosti toiselle? Siinä sen taas näkee että voisivat ammatti-ihmisetkin pitää joskus suunsa kiinni :/

Mutta, hyvät viikonloput kaikille!! :)
 
Huomenta!
On se mukavaa ku ei viikonloppusin osaa enää nukkua pitkään vaan pakko herätä aikasin..Liljalle: on kyllä mustakin vähän kumma, jos ne alkaa noin kauheesti vaahtoomaan parista kilosta . Ite olin lomareissulla ja oon iha saletti et varmaan on tullu kiloja ku siellä herkuteltiin.. Muutenki kilon kaksi heittelee paino ees taas normaalistikin, onko se sitten heti niin hälyttävää jos on pari kiloo tullut?sitä paitsi oon ainakin ajatellut että en kyllä jaksa ottaa syömisistä stressiä, saa sitä joskus herkutellakin. Kyllä ne kilot sitten lähtee, jos on vaan valmis tekeen töitä sen eteen.
Tänään pitää varmaan nukkua kunnon päikkärit kun illalla olis prodigyn keikka (pakko verestää vanhoja muistoja ku kerranki bändi tulee Suomeen :) ) Mitenkähä ihmeessä sitä jaksaa pysyä siellä hereillä ? Nykyään hyytyy niin aikasin, että jos johonkin lähtee iltaa viettää niin iloisesti jo puolen yön aikaan on kotona nukkumassa.
Iloisesti tällä viikolla alkoi sitten närästys, tuntuu et aamulla ku herää niin vatsa on puolet pienempi ja illalla se on ihan kova ja tönkkö..Että kai sitä on silti kytättävä niitä syömisiä. Selvisinki alkuraskauden pahoinvoinneista niin helpolla, että toivottavasti toi närästys ei nyt ihan hirveeksi muutu :/
Hirveesti yritän tunnustella liikkeitä, mut edelleenkää en oo ihan varma että tuntuuko. Ainaki pikku pulputusta sillon tällön. Mulla on seuraava neuvola vasta 3.11ja ultra 15.11 odottavan aika on pitkä.. Jos mahdollista niin haluan tietää kumpi tulee. Oma fiilis on että poika.
noh, täytyy tästä koittaa keksiä jotai aamuhommaa tai mennä takasin nukkuu..
 
15+4


joopa joo ukko juo jo toista päivää ei kertaakaan ole tänä vuonna ollut viikonloppua selvänä :( mie en jaksa.......nytki meni kauppaan eikä ole näkyny....muutamaan tuntiin et silleen missä lie?????ja mitä lie tekemässä...kotonasillä ei MIKÄÄN kiinnosta ei ruuan laitto ei sexi ei MIKÄÄN....
 
Kummallista Lilja, jos parin kilon painonnoususta pitää käydä neuvolassa vaahtoamaan. Ehkä terkalla oli huono päivä ja piti vaan päästä jostakin sanomaan..
Tosiaan mulle sanottiin neuvolassa silloin aluksi, että voin varautua siihen, että kaksosraskaudet ei kestä. Kerroin tuon saman sille kätilölle, joka ultrasi ja se tuli tosi vihaiseksi - asia ei kuulemma ole tosiaankaan noin (paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa) ja lisäksi siksi, että mulle ei oltu varattu tarpeeksi sitä ultraus aika kahden tutkailuun. No, pääsenpähän itse sanomaan ensi kerralla neuvolassa :)

NOista särkylääkkeistä. Mulla on aika ajoin kamalia päänsärkyjä (liikunnan puute, niskat jumissa) ja kyllä niinä päivinä kun juilii olen ottanut 3-4 panadolia. Se ei siis ole päivittäistä ja apteekissa kerrottiin, että panadolia ja niiden käyttöä raskauden aikana on tutkittu niin paljon, että niitä voi huoletta syödä pakkauksen mukaan sallitun määrän / vrk.

Kurjaa Akiram, että sulla on kotirintamalla huolia. VIelä kun olet ollut niin huolissasi oireettomuudestasi ja siitä, että vauvalla on kaikki hyvin. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä ja miehen miettimään viinan käyttöään. Voimia!

Nyt täytyy käydä kokkailemaan ja siistimään paikkoja. Parin tunnin päästä tulee kavereita kylään syömään ja katsomaan leffoja. Mukavaa viikonloppua kaikille!

 
Heippa kaikille! Mä palasin perjantaina kotiin ja olen vieläkin mykistynyt siitä miten karun kaunista täällä on. Olen herännyt joka aamu aikaisin haistelemaan puhdasta ilmaa ja tuijottamaan ikkunasta ulos. Ihanan kylmäkin, saa laittaa villapaidan päälle ja lipitellä teetä. Poikaystävä on vähän huvittunut tästä mun kotimaan ihailusta ja haaveilee jo paluusta lämpimään. Ihan mielelläni alan pesää rakentelemaan. Laitettiin eilen jo kämppähakuja ja varattiin näyttöaikoja, semmoinen tunne, että aika nopeasti sitä kodin saa. Tuntui hassulta laittaa hakupapereiihin, että keitä asuntoon muuttaa. Me ja syntymätön lapsi. :) Aloin samatien jo jouluakin odottamaan, niin kuin teen aina hyvin ajoissa. Olen syntynyt jouluna, joten pienenäkin se aika oli aina vuoden kohokohta. Juhlaa ja lahjoja, lahjoja, minulle lahjoja. *hih* Mitäs muuta, niin varasin ajat neuvolaan ja lääkäriin, ne ovat peräkkäin tiistaiaamuna. Saapa nähdä mitä siellä mulle kertoilevat. Me tehtiin heti silloin perjantaina ruokaa, kun olin himoinnut perunamuusia ja ruisleipää (Olen ihan oikea maailmanmatkaaja!), muusin kanssa syötiin soijasta tehtyjä ""lihapullia"" ja suppilovahverokastiketta ja ihanaa salaattia. Meinasin kuolla, kun maistui niin hyvältä. Akiram, mitä sinulle sanoisin...Toivon voimia ja jaksamista, mutta kaikkea ei tarvitse suvaita. Yritä itse nauttia vauvan kasvusta ja muutenkin ajatella positiivisesti. Tapaa ystäviä jne. Iloista oloa myös muille odottajille!
 
No, huh! Tuntuu aika älyttömältä tuollainen vaahtoaminen kahden kilon painonnoususta Liljalle! Etenkin kun edellisestä mittauksesta on aikaa varmaan vähintään kuukausi, vai kuinka? Ja kyllähän se paino jonkin verran vaihtelee muutenkin, jos on esim. juuri syönyt tukevasti ennen mittausta tai juonut paljon vettä jne... minulla oli tullut heti raskauden alussa raskautta edeltävään painooni lisää kaksi kiloa, mutta ei neuvolan terkkari sitä mitenkään kommentoinut. Eilen kävin mielenkiinnosta vaakalla, ja näytti samaa lukemaa kuin silloin kuusi viikkoa sitten.

Akiram, toivottavasti saatte miehesi kanssa asiat selvitettyä! Toivottavasti pystyt hänen kanssaan keskustelemaan tuosta alkoholin käytöstä ja kertomaan, miltä se sinusta tuntuu. Voimia sinulle, ja tänne voit kyllä kuulumisia purkaa, me jaksetaaan kuunnella varmasti.

Mansikalle tervetuloa Suomeen! Ainakin täällä meillä päin on tänä aamuna ollut erityisen kaunista, sillä yön aikana on saatu maa ja puut valkeaksi lumesta. Ihanaa :)
 
Oih, mieki haluan jo lunta!! Ei täällä meillä ole ollut kuin yhtenä yönä pakkasta. En oo yhtää syksyihmisiä, märkää ja pimeää koko ajan :(
Oon kanssa jo ihan innoissani ku kohta on taas joulu :) on se vaan niin ihanaa aikaa, vaikka kaupoissa meinaa tukehtua :/

Tylsää Akiram tuo sun miehen käytös. Meillä oli miehellä kanssa jossain vaiheessa samanlainen menovaihe. Tosin mie en ollu silloin raskaana, joten en voi verrata sun tilanteeseen. Mie sanoin silloin tiukasti että juomiseen on tultava loppu tai heitän miehen parvekkeen kautta pihalle (tosin puoliksi vitsinä, mutta mies kyllä ymmärsi että olen tosissani) ja sen jälkeen tuo rauhottui. Toivottavasti te saatte asiat kuntoon ja kaikki kääntyisi parhain päin!

Tervetuloa Mansikalle Suomeen! :)

Mulla myös Hipsu on illalla maha suurempi, mutta se taitaapi johtua ihan turvotuksesta.
Heh, mun yks kaveri kokeili mun mahaa yks päivä ja se oli ihan jrkyttyny ku se onki niin kova :D oli aina kuvitellu kuulemma sen pehmeämäksi :P

Eipä muuta, pitää vissiin tarttua imurin varteen :/
 
Nyt on np-ultra takana ja kaikki oli hyvin. Sydän sykki, kaveri liikkui ja niskaturvotuskin oli vain 1,1 mm. Ei voisi paljon onnellisempi olo olla tällä hetkellä:) Koko vastasi ihan täysin viikkoja eli la pysyy siellä vappuaatossa.

Sain vielä kontrolliultrankin sinne rv 20 tienoille, koska lääkäri haluaa vielä silloin tarkistaa istukan paikan, ettei se ole muuttunut. Tampereellahan ei periaatteessa tarjota kuin yksi ultra, mutta me päästään nyt sitten toiseenkin.
 
Heippa pitkästä aikaa kaikille,

Tulin lähinnä ilmoittamaan, että täällä on kaikki hyvin ja raskaus etenee jo mukavissa tunnelmissa (eli pahoinvointi ja väsymys väistynyt pois mukavien ajatusten tieltä).
Ultrassa oli kaikki hyvin ja isälle ja äidille se oli niin ikimuistoinen kokemus, että siinä taisi olla meidän molempien elämien ihanimmat minuutit kun saatiin katsella pikkuista.
Molemmat ollaankin jo ultran jälkeen enemmän kuin sopeuduttu tähän tilanteeseen, eli huhtikuuta odotetaan jo innolla. Pelko ja huoli tulevasta on kaikonnut kokonaan ja me uskomme täysin että kaikki menee lopulta parhain päin ja meistä tulee oikein hyvät vanhemmat juuri tälle lapselle.
Maha on jo kasvanut niin paljon että tuntemattomatkin käyvät onnittelemassa, vaikka lääkäri kylläkin sanoi että mulla on taaksepäin kallistunut kohtu ja maha tulee näkyviin myöhemmin.... Nauratti hieman tämä kommentti, kun olen kuitenkin jo 10. viikolta käyttänyt pelkkiä mammahousuja ja kilojakaan ei ole tullut, ettei voi silläkään tuota mahaa selittää. Aluksi tietysti vatsa oli lähinnä turvotusta, mutta nyt se jo näyttää siltä kun pitääkin. Sanoinkin lääkärille tuon kommentin jälkeen että tossahan se maha nyt kuitenkin jo on... =)

Mukavia hetkiä raskautenne parissa toivoo
Sasa ja pikkuinen
 
Moikka!
Taas tuli kysymys mieleen kun tässä pohdiskelen ja ihmettelen. Eli oletteko kaikki jo kertoneet töissä olevanne raskaana? Missä vaiheessa kerroitte/aiotte kertoa? Mun on varmaan pakko kertoa pomolle huomenna koska ke-aamuna taas neuvola enkä enää viitsi sanoa meneväni lääkäriin. Ihmettelevät pian että mikä mua vaivaa kun kokoajan ravaan ""lääkärissä"". Jännitän hirveästi pomolle kertomista, en tiedä miksi, mutta jotenkin ei tekis vielä mieli jakaa tätä asiaa. Pomoni on vielä keski-ikäinen mies joka saattaa töksäyttää suustaan mitä sattuu. Ja kun raskaus ei mulla todellakaan näy vielä, eli sen puolesta ei tarvitsisi kertoa. Mutta ehkä se on jo parempi sanoa, eihän sitä tiedä jos maha yhtäkkiä pullahtaa esiin (toiveajattelua...;))

Viime viikolla kerroimme vasta lähisukulaisillekin ja pikkuhiljaa kerromme kavereille. Jotenkin on niin outoa kun nyt jo moni tietää.
 
Tuntuu todella pahalta sinun puolesta, Akiram! Toivottavasti sinulla on tukijoukkoja ympärillä (ystäviä, läheisiä sukulaisia), jotka ovat henkisenä ja käytännön tukena tuossa erossa, raskaudessasi ja kaikessa muussa. Voimia sinulle tosi paljon!!!

Molly, minä en ole vielä kertonut töissä raskaudesta, ja ajattelen asiasta aivan kuten sinä: haluaisin pitää asian vielä omana tietonani. Epäilenpä, että kunhan töissä saavat kuulla raskaudestani, niin kaikki mahdollinen pistetään sen piikkiin: se, jos on joskus huono päivä töissä tai väsyttää, se, jos sanoo joskus jostain asiasta poikkipuolisen sanan jne. jne. Kaikki varmasti sitten ""johtuu sen raskaudesta""...

Suunnitelmissa on ollut kertoa pomolle ensi viikolla, mut saa nyt nähdä :/ Hänen kommenttinsa minulle ovat varmaan ihan asialliset, mutta selän takana saattaa nurinaa asiasta riittää... pitää vielä harkita, että jätänkö toistaiseksi kertomatta.
 
Akiram, olen todella pahoillani puolestasi. Kurjaa ja vastuutontakin jättää sinut yksin tuossa tilanteessa, mutta kaikesta kuitenkin selvitään, yhdessä tai erikseen. Toivon minäkin, että sulla on muuta tukea ja turvaa ympärilläsi. Voimia!

Minä kerroin raskaudestani töissä jo tuossa 10. viikon paikkeilla, kun tuli sellainen tilanne, että pomo alkoi höyryämään mua varten tehdyistä jatkosuunnitelmista. Pakko oli ladata tieto, että joutuvat muuttamaan hieman suunnitelmiaan tai ainakin niiden aikataulua.. Hyvin on kuitenkin suhtauduttu ja kaikki on tosi iloisia puolestani.

Ja tää on niin tätä. Aina kun pääsen jollekin kehaisemaan, että huono olo on ihan loppu ja oon tosi pirteässä kunnossa, niin eiköhän se lyö ihan mahdottoman pahoinvoinnin päälle. Eilen illalla kaverille sanoin puhelimessa, että nyt voin kyllä niin nauttia raskaudesta että oksat pois ja fiilistellä ja suunnitella mitä ostetaan jne. Niin että enköhän vaan tänä aamuna oksentanut kalaöljykapseleita sekä nenän että suun kautta. Yöök! :)
 
Olen pahoillani, Akiram. Katse tulevaisuuteen, elämä jatkuu...

Piti käydä tänään mittauttamassa verenpaineet. Vähän olivat koholla aikaisempiin verrattuna.
Aamulla sain rytmihäiriön, kun olin lähdössä töihin. Se meni onneksi ohi kymmenessä minuutissa. Olen kärsinyt niistä jo reilu kymmenen vuotta. Tulevat ilman mitään varoitusta ja ihan rauhallisissa tilanteissa. Tutkittukin on, mutta mitään syytä niihin ei ole löydetty. Ovat aika kiusallisia...

Meillä tästä raskaudesta taitaa tietää jo kaikki mahdolliset sukulaiset ja kaverit...
 
akiram, virtuaalihalit! Tuntuu varmaan mahdottomalta suolta tuo tilanteesi nyt. Käytä kaikki saatavilla oleva apu hyväksesi, varmasti aurinko jaksaa paistaa vielä sinullekin. Voihan olla että matkassa on vielä monta sellaista käännettä mistä ei vielä aavistakakaan. Uskotaan että kaikki menee lopulta oikein ja hyvin. Jaksamista! Ihanasta vauvastasi voit kuitenkin olla iloinen, se pieni nyytti saa ihmisen jaksamaan uskomattomia asioita!

Potkis potkis! Toukka potkii ja innokkaasti. Näin viime yönä unta että se olis tyttö. Saas nähdä!

 
Mun piti kertoa raskaudestani aika pian pomolleni, koska työskentelen projektissa, jossa tehtiin jo ensi vuodella henkilöstöbudjettia ja minun raskauteni vaikuttaa asiaan aikalailla. Mutta vastaanotto oli oikein positiivista!

Sukulaisista tietää ne, joille tulevat isovanhemmat ovat asiasta jo ehtineet ""kuuluttaa"". Ja ystävät saavat tietää siinä vaiheessa, kun niitä tässä nähdään. Läheisimmät ystävät saivat tietää np-ultran jälkeen.

Täälläkin potkiskellaan jo massussa aika paljon. Välillä on kova ralli päällä... :)

Voimia Akiramille ikävässä tilanteessa... *virtuaalihalittaa*
 
Voimia akiram *antaa virtuaalihalin*

Toivotaan, että miehesi tulee vielä järkiinsä, ja ymmärtää sinun ja vauvan olevan tärkeämpiä kuin kaljan kanssa läträäminen. Nuo on tosi ikäviä asioita, mutta minun mottoni on aina ollut:asioilla on tapana järjestyä ajallaan ja tavallaan.
Ja jos ukkosi on niin typerä (anteeksi), että valitsee huikentelvan poikamieselämän, niin älä syytä itseäsi. Pärjäät varamsti vauvan kanssa myös kahdestaan, ja tuskin muu suku sinulle selkäänsä kääntää.
 
voimia ja jaksamista Akiram! Vaikea löytää sanoja, toivon ja uskon että asiat kuitenkin järjestyvät vielä.

Kuulostaa tutulta tuo, että juuri kun on ehtinyt hehkuttaa että ei ole oksentanut, seuraavana aamuna oksentaa ihan varmasti :) mulla on paha olo pysyny pois pari viikkoa, mutta ihan hiljaa olen ollut koska aiemmin on tullut aina takaisin :/

Jee, täälä sato eilen ensimmäiset lumet!! ihanaa, ihanaa! tosin kylmä tuola on, mut silti on kivaa :D

Mie alan olla jo ihan täpinöissäni, reilun viikon päästä on se ultra :)) Myöki nähää pieni sitte ensimmäisen kerran :)

Eipä ihmeempiä, oltii muuten tiputtu jo sivulle 4, hui! :)

Lilja rv 17+1
 
Etsin pitkään tätä ketjua, enkä löytänyt mistään! Ja nyt se oli sitten taas tupsahtanut takaisin. Tää sonera kyllä sekoilee aina välillä näiden juttujen kanssa...

Mutta eipä tännekään ihmeempiä. Vointi on hyvä ja muutenkin mieli ihan positiivinen taas vaihteeksi. Mielialat heittelee kyllä välillä tosi paljon.

Koitetaan pitää tää ketju etusivulla, jos tää ei vaikka hukkuisi niin helposti:)
 
Tänään kesken päivän alkoi vatsassa tuntua jotenkin omituiselta. Välillä tunne hävisi, mutta palasi sitten taas. Ei tehnyt kipeää, mutta tuntui jotenkin ei niin miellyttävältä. Aloin ihan toden teolla huolestua ja meinasin soittaa jo neuvolaan tai polille. Työkaverille asiasta mainitsin ja se ehdotti, että jospas ne onkin ne sun vauvat jotka siellä liikkuu...
Hetken tutkailin tilannetta ja sitähän se on! Toinen ryskää enemmän ja toisella puolella tuntuu vaan sellaista vienompaa hipsuttelua. Ai kun muuttui päivä aurinkoiseksi :)
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Similar threads

H
5
Viestiä
104
Luettu
2K
Lapsen saaminen
uus
U
K
Huhtimammat
Viestiä
105
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Molly 23+3
M
O
HUHTImammat
Viestiä
104
Luettu
4K
Lapsen saaminen
mimmi 33+1
M
O
HUHTImammat
Viestiä
104
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Athene 35+6
A
U
Huhtimammat/ osa 11
Viestiä
87
Luettu
2K
Lapsen saaminen
mammahuhtikuu
M

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa