Tuizu Saa kysyä, puhuminen ja kertominen on itselleenkin parasta lääkettä! Mulla oli ennen plussaa ja muutama viikko sen jälkeenkin kuumeinen olo, posket helotti jne. Plussan tein 2 päivää menkat myöhässä. Joskus 7-9 viikoilla oli lievää kuvotusta, jotain juttuja ei tehnyt mieli ja mm. salmiakki maistui. Väsymystä ei ollut juuri lainkaan, esikoisesta se oli varmin merkki kun kaaduin joka ilta sänkyyn 20.00. Alkuraskauden ultrassa kun selvisi, ettei vauva vastannut viikkoa, jäi se mua kalvamaan vaikka kysyin lääkäriltä voiko kehitys olla pysähtynyt (olin tosi varma hedelmöittymispäivästä). Hän sanoi, ettei huolta, koska syke näkyi. Silti mulla oli jatkuvasti tunne, etten ole raskaana. Esikoisesta en ajatellutkaan sellaista. Ja kun kerroin ihmisille, lisäsin aina JOS kaikki menee hyvin. Kun menimme niskapoimuun, olin vähän omituisella asenteella liikkeellä. En edes odottanut, että näemme vauvan, ajattelin, että se toki olisi mahtava yllätys, mutta olin varautunut kaikkeen pahimpaan koska jotenkin aavistin tämän kaiken jo siitä varhaisultrasta lähtien. Ja tosiaan se vähäinenkin kuvotus lakkasi 9 viikkoon mennessä, mutta aloin ehkä vähän kuitenkin uskomaan myös raskauteen koska vatsa pyöristyi jo...(kohtu siis kasvoi koko ajan normaalisti).
Toivon, ettei kukaan tällaista joudu kokemaan, mutta valitettavasti Naistenklinikalla se ultraaja sanoi, että näitä tulee ihan päivittäin vastaan ja ennen kuin ei ollut ultra vasta kuin puolessa välissä niin sinnekin asti oli päässyt näitä tapauksia, että alkio/sikiö kuolleena viikkokausia, mutta MITÄÄN ei tule ulos. Niin, että mulla ei tullut siis pisaraakaan verta eikä mahaan nipistänytkään kertaakaan (ennenkuin keskeytyksen jälkeen).
Mä palaan töiden pariin :wave: