Heipparallaa!
Suffeli-81 Masu tekee katoamistemppuja joo, vähän väliä!
Ilmeisesti se on tosissaan sitä kun pikkuäijä alkaa laskeutua mutta välillä tuntuu että hetkinen, minne se nyt meni kun ei tunnu mitään?! :O JA sitten taas toisena hetkenä ollaan todella RASKAASTI RASKAANA...
Kaippa hää vielä sen verran sielä muljuaa että nämä olot vaihtelee.
( . ) Meilläkin oli tänään viimeinen lääkärineuvola ja sai kyllä kaivelemalla kaivella tietoja tältä naisimmeiseltä. Voi hyvänen aika... :O Ensinnäkin se kuvitteli että me ollaan jo tavattu (ei oltu kumpimaan koskaan nähtykään koko eukkoa), sitten se kysy suurin piirtein että mitenkäs se kotiseuranta on menny noitten sokereitten kanssa (olen käynyt kahdesti labrassa sokerirasituksessa, alku- ja loppuraskaudessa, ja molemmilla kerroilla sokerit oikein hyvät, eli EI ole ollut kotiseurantaa) ja minä että mitähän ihmettä... Noh, sitten vaan housut kinttuihin ja eihän se todellakaan ollut niin mieltä ylentävää tämä viimeisin (sisä)tutkimus kun ei tunnuttu jättävän mitään reikää rauhaan!!! :O
Tutkittiin lantio, häntäluu yms.; kaikki mitä ilmeisemmin synnytyksen kannalta "kunnossa" koska ei se mitään niihin sen kummemmin sanonu. Piti vaan kiirusta kun minä vähän tuskailin tuon kipeän iskiaksen kanssa siinä selällään... Kohdunkaulaa edelleen se 2,5cm joten eipä ainakaan edistystä siellä puolella.
Pikkuäijän kooksi sain kyseltyä n. 2,8-3 kg jo nyt...ja viikkojahan nyt siis 35+2. Mutta en minä noihin painoarvioihin kovin sokeasti luota..ei ole tuntuneet menevän kovinkaan nappiin hyvinkään monesti. Muuten oli kaikki kunnossa ja herran sydän jumpsutteli n. 130x/min. :heart: Omat arvot kaikki kunnossa (painoakin tullut enää maltillisesti, nyt siis se 9-10kg raskauden alusta!).
Mutta joo, eipä ollut kovin kummoinen lääkäri tämä nainen..varmaan suhteellisen työhönsä kyllästynyt ihminen. Ei paljoa tsemppaillut, kysellyt tms. Noh, minä/me ollaankin oltu aika "itseoppineita" kun on monet ystävät, tuttavat ja sukulaiset jo synnyttäneet niin sieltäpä se tieto on jo melkein tullut. Jännittäähän se oma kokemus, mutta avoimin mielin vaan.
Nyt illalla käväisin neuvolan tarjoamassa
perhevalmennuksessa, jossa puhuttiin imetyksestä, synnytyksestä ja loppuraskaudesta. Tosi hyvä oli ja suosittelen käymään jos teillä muilla tällaisia järjestetään? Avokki ei nyt tähän ehtinyt mukaan, seuraavalla kerralla onkin sitten perhe 2 kuukautisen vauvan kanssa siellä joten sinne ollaan molemmat menossa kuulemaan kokemuksia vauva-arjesta.
Anteeksi taas kamala romaani...oli tapahtumarikas (ja tunnerikas!) päivä!
Nyt jos hiukkasen relaxoituskin päivän päätteeks tuossa sohvalla, öh ja puh!
-Lilu & "J" 35+2 - :heart: