Helmikuun äipät 14

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja __/\__/\__
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hirmusti onnea myös Rialle ja perheelle! Ja kiitos myös kertomuksesta! Tippa tulee väkisin silmään lukiessa. Ei tuo niin kauhean helpolta kuulosta, mutta kokemuksena se varmaan voittaa kaiken muun. Tsemppiä pikkumiehen hoitoon!
 
Eilen neuvolassa kirjoittivat lähetteen äippäpolille, kun paineet on edelleen koholla, ja nyt oli myös valkuaisarvot koholla. Nyt sitten odotan milloin ottavat tarkastukseen. Mietin just, että ei varmaan tehnyt oikein hyvää lauantaina ulkona syöminen, tais pihvi ja pekoniperunat olla suolaa täys. Ja muutenkin tuli taas mentyä kiitettävästi. Nyt koitan ottaa ihan rauhallisesti pari päivää, jos tilanne tasaantuisi.

Eilen just kirjoitin, kun ei mitään oireita oo ollut. Viime yönä sitten alavatsa kipuili menkkamaisesti. Ei ne musta suppareilta vaikuttaneet, kun kipu oli sellaista tasaista, mutta olisiko sitä kuitenkin ollut. Tuli nukuttua taas sellaiset komiat 10 h, joten uni kyllä maittaa.

Kiva kun ketjussa alkaa vihdoin tapahtumaan! On niin ihana lukea uusista vauvoista!
 
Onnea Rialle ja Kirsikalle oikein sydämentäydeltä!! (itkettää oikein ku ajattelen pienia vauvojanne)

Alkaahan tuota jo olemaan niin väsynyt tähän raskaana olemiseen. Sunnuntaina vauva oli ihmeen hiljainen masussa ja eilen möyri koko ajan, tuntu että tulee jalka justiinsa tuolta kylestä läpi, ai että se tuntuu ikävältä, mutta sekin on ikävää jos vauva ei liiku =) Huomenna olis neuvola, olis ihana ku lääkäri kattois että mikä on tilanne tuolla alhaalla, mutta taitanee olla turha toive.

Eilen en käynyt kävelemässä ja nyt aion käydä. Tosin se on vain niin ikävän tuntoista, kun painaa niin tuonne alas ja tuntuu että pissattaa koko ajan. Pakko yrittää jotenkin edistää tätä. Tosin tunne on kyllä nyt sellainen että yli menee lauantaista tää homma, blaah! Onneksi sentään huomenna on kampaaja niin saa jotain piristystä elämään, lauantaina kävin kulmat nypityttään ja värjäämässä.

Miten on imetys lähtenyt luonnistumaan näillä vauvan saaneilla? Tietysti itse miettii sitä tässä aika lailla.
 
Alkuun isot onnittelut Rialle ja Kirsikalle. Itkeä tihrutin täällä lukiessani teidän uutisia. Ihanaa, että kaikki mennyt hyvin. Unalle myös extratsemppiä, olet kantanut vaavisi kunnioitettavalla tavalla! Ja meille muille muuten vaan jaksamisia! On tämä loppu hurjaa. Niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Riidelty ollaan täälläkin :-)

Olin eilen neuvolassa, jossa kaikki näytti suht samalta kuin pari päivää sitten. Paineet olivat 130/90, sf-mitta 34, ja oma paino tippunut kilolla. Kokonaissaldoksi jäi tasan 4 kiloa painonnousua, josta tuli nesteiden kertymisen takia 2,5 kiloa tässä loppuvaiheessa. Raskausmyrkytys on pysynyt aisoissa ja sain jäädä loppuajaksi kotiin tikkujen ja verenpainemittarin kanssa. Vauva on kuulemma täysin kiinnittynyt, mitä ihmettelin, koska liikkuu tosi paljon edelleenkin. Meillä onkin nykyään ihan selvää taistelua elintilasta! Olen tässä vaiheessa vakuuttunut, että olen murtanut (lue: lapseni on murtanut) kylkiluuni syksyllä. Kipu edelleen mukana joka hetki, ja nyt kun lapsi on isoimmillaan, olo on tosi tukala ja potkut luihin tekevät tosi kipeää.

Perjantaina tuli säännöllisiä tiheitä supistuksia monta tuntia. Lämmin suihku sai ne tasaantumaan yön aikana ja siihen sitten jäivätkin. Terkkari ihmetteli kovasti eilen, miksen ollut lähtenyt synnärille. Toisin kuin teillä muilla, minulla ei ole vielä kiire päästä synnyttämään. Jännittää niin hemmetisti! Minullahan se on menoa sitten saman tien, koska lapsi syntyy sektiolla.

Nyt tosin alkaa oma kroppa irtisanoa sopimusta. On ollut vihlontaa nivusissa, migreeniä ja kamalia itkettäviä ja valvottavia lihaskramppeja palleassa (johtuu kuulemma sisuskalujen tilanpuutteesta). Sormet on puuduksissa koko ajan ja tosiaan nuo kylkiluutkin vihoittelevat. Kunnon yöunet ovat kaukainen muisto. Eli kun nyt olen menossa ""sisään"" torstaina, voi se olla jo helpotuskin.

Boobin imetyspaidat ja Carriwellin liivit tulivat postissa jo nekin. Vaatteet tuntuivat tosi mukavilta! Toivotaan, ettei tullut hukkaostoksia. Että pystyn imettämään :-)
 
Suuren suuret onnittelut Kirsikalle ja Rialle! Ihan mieletöntä. Tippa linssissä täälläkin juttuja lueskelin. Hiukan jopa kateellisena, kun niin kovin toivoisi, että omat vauvat keksisi jo tulla ulos... :)

Itse olen sekavissa tunnelmissa lääkärien eriävien mielipiteiden vuoksi. Toinen oli selkeästi sektion/ käynnistyksen kannalla tälle viikolle jos mitään ei ole tapahtunut ja eilinen lääkäri taas sitä mieltä että odotellaan vaan. B vauvan perätila mietityttää myös, eli että kannattaisiko sitä vaatia sektio ihan samantien. Perätilassa on vaaransa. Mulla ois seuraava lääkäri vasta pe, eli 40+2, mutta ajattelin huomenna mennä päivystykseen ja sanoa et alkaa riittää. Huomenna on kuitenkin laskettu aika.

Vähän vihloo nyt selästä, mutta kuka tietää, ehkä alan olla vaan niin rasittunut tästä hommasta. Ainakin toi kutina ja raapimisesta tullut ihottuma tuntuvat siltä, että aineenvaihdunta ei vaan enää jaksa... Veriarvot onneksi ok.

Tsemppiä kaikille! Ja mukavaa tiistaita.
 
Onnea Kirsikka ja Ria!!! Mallimittaisia poikasia :-)

Mulla oli Rian kanssa eilen siis samahko tilanne (vissiin) siis neuvolasta polille lorahtelusta (lapsivesi?)ja auki sormelle, kaulaa 2cm. Mut mut lähetettiin kotiin tarkkailemaan tilannetta.

Nasu, muakin ihmetyttää nyt tää lorahtelujen tarkkaileminen, ei oo kiva ravata kyllä äippäpolillakaan jokapäivä ja maksaa aina se reilu 20 euroa, ois voinut muakin auttaa ""murusella"" on kumminkiin jo laskettu aika.

No täällä nyt sitten kotona ihmettelen, ei ainakaan eilen alkanut suppareita, mut koko yön ja vieläkin on paineentunnetta alavatsalla ja selässä, mut ei mun mielestä suppareita ja välillä juilii kovastikin, ihan vihloo ja joutuu kävelemään ympäriinsä (vauva liikkuu silloin kokoajan eli ei varmaan ole kyse suppareistakaan). No jos se nyt sitten vaikka kiinnittys ja ne kivut ois sitä.

Mut vatsa meni kyllä sekaisin ja joutuu juoksemaan vessassa, ehkä tästä jotain tulis, ärsyttää tällänen epätietoisuus ja odottelu, uskaltaiskohan lähteä vaikka kauppaan, kirjastoon tai tallille, hullukshan muuten tulee tässä kuunnellessa omia sisäisiä tuntemuksia, plääh.

Hikottelusta, meilläkin hikkaa kokoajan, varsinkin iltavireessä, sillon aina loppuu möyryntä ja saan olla ""rauhassa"" mut sen jälkeen kahta kovempi äidin runnominen alkaa, taitaa raukkaa ärsyttää hikka ja niin poika pitäs olla kyseessä.

M
 
Onnittelut Rialle ja Kirsikalle! Ja jaksamista yöheräilyihin! :)

Täällä taas käytiin labrakokeessa seuraamassa maksa- ja sappiarvoja ja eiköhän se neuvolantäti soittanut hetki sitten, että sappiarvot on taas ihan huikeat :(
No ylihuomiseksi on jo varattu aika äitiyspolille, mutta kutinat on tällä hetkellä aisoissa enkä (ainakaan omasta mielestä) ole kovin keltainen. Ottaa vaan suunnattomasti päähän, kun toivoin, että saisi viettää ihan ""normaalin"" loppuodotusajan eikä taas jatkuvaa juoksemista äitiyspolilla ja lääkitystä ja ehkä vielä käynnistyskin...

No mies tuossa jo aiemmin ""uhkaili"", että tänään on sitten sauna ja sitten perään seksi ja voisit muuten vähän siivotakin. Hänellä kun on vielä tämä viikko sairaslomaa, niin vois sitten olla isomman kanssa kotosalla, eikä tarttis pyytää isovanhempia apuun. Meillä ei oo muuten ollut isompia erimielisyyksiä (ainakaan vielä), mutta ite huomaa olevansa varsin herkkänahkainen. Yksikin tiuskaisu tms saa heti tipan linssiin :( sniff.

Tuosta hikkailusta vielä, että vaikka se teoria jo täällä kumottiinkin, niin meille tulossa toinen tyttö ja molempien kohdalla on ollut varsin runsasta hikkailua. Mistälie sitten johtuu (muuta kuin lapsiveden juomisesta).

Jaksamista kaikille ja kevään odotusta!
 
Esikoinen oli aikanaan myös kova hikkaileman massussa ja poika tuli.Nyt rv 36+5 ja samanlainen hikkailija tämäkin,sukupuolesta ei kuitenkaan tietoa.

Onnittelut nyyttinsä saaneille,minäkin ulkopuolisena olen päivittäin lueskellut kuulumisianne,kun itsekin kuulun helmikuun äiteihin,lähinnä tuleviin sellaisiin =0)
 
Tervehdys taas,

Taidan viettää liikaa aikaa netissä, kun taas tällä kirjoittelen. Neuvolassa oli kaikki onneksi ok. Verenpaineet olivat jopa hieman laskeneet (nyt 120/80) ja terkka sanoikin, että näin usein käy ennen lähestyvää synnytystä:). Pissa oli puhdas. Kerroin myös ""lurahteluista"" ja hän sanoi, että kohdunkaulan kypsyessä valkovuoto ja vuoto yleensäkin lisääntyy (vetistyy) ja on siis normaalia. Eikä mua mihinkään äippäpolille lähetetty. Sanoi lurahdusten olevan näillä viikoilla tosi tavallisia, toivottavasti näin on. Vauvan sydänäänet oli tasaiset ja vahvat 150. Sf-mitta 35. Kyllä on ihanaa, että Suomessa on tällainen neuvolajärjestelmä, että ei tarvi yksin pähkäillä vaan viikoittain seurataan tarkasti kaikkea.

Una, jos yhtään siltä tuntuu niin painele päivystykseen. Suunniteltu sektio voi kuitenkin kaksostilanteessa olla kai joskus turvallisempi vaihtoehto, kun mahdollinen ""hätäsektio"" yöllä sairaalassa, jolloin on muutenkin vähemmän lääkäreitä talossa. Teidän pojat on kuitenkin jo aika isoja ja jos toinen vauveli on vielä perätilassakin. Voihan sitä aina kait myös soittaa sille lääkärille jota olette enemmän tavanneet ja keskustella hänen kanssaan, jos hän oli sen kannalla, että ei anneta mennä yli. Tsemppiä viime metreille!

Palaillaan taas!
 
Kirjoitan taas tänne, vaikken ""virallisesti"" listoilla olekaan :)
Eilen oli neuvola,pissat ja paineet ok, aika jännä muuten, että mulle terkka sanoi, että paineet usein vähän nousee ennen synnytystä ja jollekin toiselle(unohdin nikin) oli sanottu, että ne laskee ;) Hemoglobiini mulla oli pudonnut järkyttävän alas, oli nyt 84 !!!! ihmetteli siinä terkka ja minä kumpainenkin, että kuinka voi olla, kun mitään sen kummempia oireita ei ole, ei väsytä(enempää kuin nyt voisi tässä tilassa odottaa), ei pyörrytä, en ole edes kalpea... no kävin sitten labrassa pienessä verenkuvassa ja huomenna saan tietää mikä se todellinen arvo on... painoa oli tullut 750g/vko..osa turvotusta ja osa suoranaista syöpöttelyä :)
sf-mitta ei ollut kasvanut sitten viime kerran( 34), mutta lapsi on jo ihan alhaalla ja kiinnittyneenä... vielä alempana olisi kuulemma ulkona ;) Sain ensimmäsien painoarvion ja tällä hetkellä vaaveli olisi n. 3,2 kg...eli ihan hyvän kokoinen jo...lasketun aikoihin sitten nelikiloinen ja jos menee yli niin hurjan iso :) Mä olisin ihan valmis synnyttämään...kun tuo on niin alhaalla tuo pienokainen niin liikkuminen on yhtä tuskaa...supistelut jatkuvat päivittäin, eivät kuitenkaan säännöllisinä ja niitä ""parempia"" tulee vain pari/ pvä....
Mä olen aika kärsimätön, tiedän, mutta kun on kokemusta siitä lasketun ylittämisestä ja se on niiiiiin inhottavaa, kun pää ei meinaa kestää, niin olisihan se kiva saada käärö syliin tällä kertaa ajoissa :)
Kaikille masukkaita jatkoja ja onnea kaikille jo käärönsä saaneille !
 
En olisi kyllä arvannut, että äitiyslomalla on näin tylsää. Verenpaine on ollut hieman koholla, joten neuvolasta on käsketty lepäämään mahdollisimman paljon. Kävelylenkit ja siivoaminen on saanut jäädä.

Vauva voisi munkin puolesta syntyä. Kaikki alkaa olla valmista, sänky on pedattu, vaunujen pitäisi tulla huomenna ja minä kävin tänään kampaajalla, niin että äitikin on nyt kaunis =). Oli tuskaista tuijottaa turvonnutta naamaa peilista kampaajalla. Mutta ainakin hiukset on hienosti.
 
Ihan ensimmäiseksi superonnittelut Tuplamamille ja Rialle! Eipä tätä olotilaa tällaisen tuhisevan nyytin kanssa voi mihinkään verrata, sitä vaan katsoo ja ihmettelee, miten tuollaisen pienen ihmeen on saanut aikaiseksi. Tsemppiä teille vielä odottaville, kovasti suppareita teille ja kyllä ne vaavit sieltä tulee, ennemmin tai myöhemmin.

Ihan alkuun yleistä:
-olin pyytänyt peräruiskeen, ja muistan ajatelleeni ponnistusvaiheessa, että olipa hyvä, koska ponnistusvaihe oli niin ""peräpainotteisen"" tuntuinen eikä tarvinnut sitten miettiä, että mitä sieltä oikein on punnertamassa.
- Bepanthenia antoivat kokeiltavaksi, auttoi tosi hyvin nännien arkuuteen ekoina päivinä
- Ainakaan NKL:lla ei ollut sairaalan puolesta liivejä, joten omat imetysliivit olivat tuiki tarpeelliset. Liivinsuojia olisi saanut olla enemmän mukana. Oli siellä jonkinlaisia papereita, mutta oli aika karhean tuntuista.
- Jalkani turposivat synnytyksen jälkeen todella, todella muhkeiksi; sekä reidet, sääret ja nilkat. Ananasmehu & kylmät suihkutukset laittoi edes hiukan nesteitä liikkeelle.
- Kuivattuja luumuja kannattaa popsia, vatsa lähti toimimaan jouhevasti. Oli sairaalan puolesta tarjolla

Sitten itse tarinaan, joka siis alkoi
La 21.1. lapsiveden tihuuttamisella. Lauantainahan soitin jo polille ja eivät uskoneet, että se olisi lapsivettä, ja sanoivat vaan, että tarkkailla tilannetta kotona. Illalla lorisi vähän lattiallekin, mutta ajattelin, että tarkkaillaan vielä.
Su 22.1. Soitin uudelleen, ja sitten menin tosiaan siihen tikkutestiin, lapsivettä oli ja sitten jouduinkin osastolle sisälle kolmen neljän aikaan. Kun osastolla tekivät tutkimuksia, lapsivettä lorahtikin sitten jo kunnolla. Ei ehkä ihan kaikki, mutta suurin osa. Sitten vaan jäätiin odottelemaan synnytyksen luomukäynnistymistä…Vaan ei tapahtunut sunnuntaina supistuksia kummempaa.
Ma 23.1 Synnytys käynnistettiin laittamalla joku tabletin murunen kohdun suulle. Siitä alkoi tuikeat säännölliset supistukset 5-10-15 min. välein. Jossain vaiheessa alkuiltaa supistukset tiheni, tulivat jo 3-5 min välein. Olo alkoi olla melkoisen tukala. Osastolla oli kivunlievitykseen tarjolla kipupiikkejä, lämmitettävä kaurapussi ja kolkoilla käytävillä lompsimista….Ei kyllä kovin hehkeää. Ei keinutuolia, ei palloa, ei säkkiä…Kivut kuitenkin oli sitä luokkaa, että jotain rentouttavaa olisi todella kaivannut ja olihan se aika kolkkoa lompsia yksin niillä käytävillä, kun miehetkään eivät saa osastolla olla enää oliko se nyt kahdeksan vai yhdeksän jälkeen. Illalla yhdeltätoista alkoi olo olla tosi tukala, mutta ei muuta edistystä kuin kohdunkaula lyhentynyt ja sormelle auki…12 tunnin kärvistelyn jälkeen...

Synnytyssaliin oli ""lupa"" päästä, kun kivut sitä luokkaa, ettei osaston kipupiikit enää tehoa. Siinä kohtaa kyllä meinasi pohjalainen luonteeni kärähtää ja ärräpäät lentää. En minä tehokkaampia piikkejä kaivannut, kun miestä vierelle, keinutuolia ja palloa…
Lopulta puolen yön aikaan pyysin, että josko pääsisin jo synnytyssaliin…keksin, että pyydän aqua-rakkulat, että pääsen alakertaan. Onneksi yökätilö uskoi minua ja pääsin vihdoin synnytyssaliin. Onneksi, sillä siitä kaikki lähti rytinällä eteenpäin.

Ti 24.1. Aamuyöllä. Naistenklinikka tupaten täynnä ja täysi sutina päällä. Minut jätettiin yksin saliin ilokaasumaskin kanssa, kun kätilöllä oli toinen synnytys kesken. Siinä ihmettelin maskin kanssa, että mitäköhän tämänkin kanssa pitäisi tehdä, eikä puhettakaan, että olisi kyennyt enää edes miestä soittaan paikalla. Aloin vaan hengitteleen kaasua, ja kun kätilö vihdoin tuli, oli meikäläisellä sellainenkin aku ankka -ääni - kvaak. Onneksi kuulin, että ilokaasua ei voi ottaa liikaa. Lopulta kätilö tuli ja saatiin mieskin paikalle. Ilokaasun voimin sinnittelin pari tuntia ja kohdun suu oli siinä kohtaa 3-4 senttiä auki. Pyysin epiduraalin ja siitä alkoi tunnin taivas. Nukuttiin hiukan, onneksi - sillä sen jälkeen tarvittiin voimia todella. Avauduin siis sormelta 10 cm:iin noin neljässä tunnissa. Ponnistamaan en kuitenkaan voinut alkaa, kun pää ei ollut vielä tarpeeksi työntymässä tai alhaalla tai jotain. Sain supistuksia vahvistavaa tippaa ja koska epiduraalin vaikutus oli hävinnyt tunnissa, olivat kivut kyllä melkoiset. Mutta ilokaasun voimin kyllä pääsi eteenpäin aika hyvin. Seitsemän aikaan sain luvan alkaa ponnistamaan. Se vaihe olikin synnytykseni pahin vaihe. Ponnistusvaihe kesti 1 h 40 min !!! Eikä vauva muuta kuin seilasi edestakaisin. Hiukset vaan kävi aina näytillä, mutta ei meinannut tulla ei millään ulos. Lopulta haettiin imukuppi tueksi, kun mun voimat oli jo ihan lopussa siinä kohtaa. Imukupin ja loppurutistusponnistusten avulla vauva tuli maailmaan kahdessa minuutissa. Se hetki on kyllä niin upea hetki, se pieni parkuva rääpäle siinä vihdoin - kyllä siinä itki sekä äiti että isä.

Ja vaikka kipuja oli, ne on jääneet sinne saliin. Välilihaleikkaus jouduttiin tekemään ja vauveli syntyi käsi poskella, joten se aiheutti repeämiä tuonne sisuksiin. Mutta niistä selvittiin tikeillä (joiden ompelu ei sattunut yhtään) ja nyt alkaa jo istumakuntoakin pikkuhiljaa löytymään.

Nyt sitten opetellaan vauvan kanssa tätä olemista, imettämistä, aikataulua…Toppapuvun osto edessä, siihen äitiyspakkauksen haalariin tämä meidän jötikkä melkein hukkui. Ja 50 cm vaatteet on jo alkujaan liian pienet…..Onneksi ne olin saanut lainaksi. Kestovaipat saavat vielä toistaiseksi odottaa tuolla kaapissa, tässä on nyt vielä niin paljon tätä muuta opettelua, mutta pikkuhiljaa sitten.

Hyviä vointeja kaikille ja toivottavasti saadaan kohta lisää vauvauutisia.
 
Kiva että edellinen oli noin pitkästi kertonut omaa kokemustaan.
Mua kanssa kauhistuttaa tuo ponnistusvaihe, että jos se ei tosiaan sieltä tulekaan ja pelkään sitä imukuppijuttuakin! Kai se luonto tekee tehtävänsä. Siihen kai se on luotettava.

Meillä ei tule edes vettä nyt täällä talossa, kaivavat tuossa jotain, hemmetti! Vois keittiötäkin laitella tässä ajassa kuntoon. Just marmatin miehelle kun ei ole mitään tekemistä, ei kerrassaan mitään. Hän kun tulee töistä ja syödään niin menee päiväunille sen jälkeen ja sitten salille, itse jään taas yksin, hitto että masentavaa!! Syntyis edes vauva minun ilokseni ja pian. Taitaa olla hiukan huono päivä mulla tänään..palaan huomenna asialle kun olen käynyt nlassa.
 
Huh Kirsikka, olet kyllä melkoisen synnytysmaratonin suorittanut. Toivottavasti oot saanut levättyä kunnolla! Uskomatonta mihin meidän naisten voimat tarpeen tullen riittävät. Kiitos vinkeistä ja kovasti tsemppiä!

Kyllä tämä valaa uskoa itseenkin, eiköhän sen synnytyksen jotenkin saa hoidettua. Palkinto on ainakin maailman paras!
 
Oikein kivaa lukea näitä synnytystarinoita. Urheasti olet Kirsikka urakasta selvinnyt, oli tuossa sen verran noita käänteitä :)

Mun vatsa alkaa olla liian pieni tälle kaverille!!! Sitten kun tapaus on täysin pakkautunut mun oikean kylkeen, kylkiluut saa kyytiä ja välilä saa oikein ääneen murista kun tyyppi oikoo jäseniään...

Unalle vielä tsemppiä, olo on varmaan todella tukala. Hyvin olet pysytellyt koossa (fyysisesti ja psyykkisesti), mulla olisi varmaan jo hermo mennyt ja olisin pyytänyt käynnistystä. Noo, jossei susta huomenna kuulu niin tiedetään missä mennään :) Zemppiä matkaan, mitä siellä nyt sitten päättävätkään.

Nyt lisää poksahduksia meidän ketjuun, näitä on niin ihanaa lueskella!!!!
 
Onnea Rialle ja vielä kerran onnittelut myös Kirsikalle ja tuplamamille!

Ihana oli lukea Rian ja Kirsikan kertomuksia, vaikka ne aika hurjilta kuulostikin! No silti alkaa oma olo olla myös sitä luokkaa, että voislähteä synnyttämään. Tosin eiä ole liiemmin ollut supistuksia tai muita merkkejä synnytyksen lähestymisestä.
 
No nyt päästiin tälle finaalikuukaudelle! Oon kyllä luvannut, että alan oottaa synnytystä vasta sitten, kun on laskettu aika käsillä... En oikeesti vielä ootakkaan synnytystä, aika tuntuu silti pitkältä aina välillä, kun on tottunut jatkuvaan kiireeseen. Illalla tuntuu ihan hullulta, kun saa lapset nukkumaan, eikä alakaan pyykkäys ja siivousrumba.

Meillä on muuten oltu pari päivää hikkaamatta! Vauva taitaa laskeutua pikkuhiljaa, ainakin päätellen siitä, että ruokahalu on ruvennut kasvamaan. Jotenkin olin asettanut itselleni sellasen 70 kilon haamurajan, joka ei sais mennä rikki, mutta taitaapa mennä... Mulla kans nahka tuntuu liian pieneltä, kun tää tuleva potkunyrkkeilijä esittelee taitojaan, varsinkin niitä nyrkkejä siellä alapäässä.

Koko perhe on jollakin lailla enemmän ruvennut odottamaan, nykyinen kuopus huokailee ja halailee vatsaa tämän tästä, eikä millään enää jaksais odottaa. Nyt taas miehen kanssa on niin ihanaa ja auvoista, niinkuin aina yleensä riidan jälkeen... Kannattaa riidellä! Mies on itse joskus todennutkin, etä parasta riitelyssä on se sopiminen...
 
Joo, kyllä meilläkin oli eilen pientä kinaa kun mies koko ajan , että tee näin, tee näin..hermothan siinä meni. Ja itkukin pääsi, kun koko päivän kotosalla yksin kärvistelee ja tekee hommat parhaansa mukaan niin toinen tulee siihen aukomaan. Menin siivoamaan jälleen kerran niin sotkuista keittiötä ja ukko tuli perässä, voin mäkin sen siivota. Empä virkannu siihen mitää, ei se oo niihin sotkuihin ennenkään koskenut, mutta oota vain ku vauva syntyy niin komento on kova ja ukko keittiössä!

Neuvolassa olin aamusta käymässä. Hemoglobiini noussut 140! kun oli ennen rautalääkkeitten syömistä vain 113. Paino oli noussut 500g/vko, viime viikolla ei yhtään niin nyt sitte oli noussut. Paineet 118/75 ja pissa ok. Sf-mitta 34,5-35 cm ja sydänäänet kuulu niin vahvasti, että, 140 jumputteli. Ensi viikolle varattiin aika keskiviikolle. Sitten aletaan vissiin jo käynnistysaikaa katselemaan siihen parin viikon päähän, ellei ala tulemaan.

Eilen illalla vauva möyri vatsassa aivan mielettömästi, jalat oli tulla kyljistä läpi ja vihlasi oikein tuolta alhaalta kun paineli päätään sinne. Nlassa sanoi että aavistuksen verran heiluu pää, mutta vauva on alempana ku viikko sitten. Näytti yhden hyvän liikkeen mulle, jota tehdä ja kannattaa kuulemma kävellä pieniä lenkkejä useasti päivän aikana.
 
Hetki ollaan vasta ehditty kotona oleen, mutta ainakin vielä kaikki on mennyt tosi kivasti:)....vauva nukkuu paljon päivisin ja yöllä imetän sen useimmiten 2 kertaa, samalla vaihdan vaipan (ainaki kerran yössä). Imetys lähti mulla käyntiin hyvin, heti synnytyksen jälkeen ja seuraavana päivänä 'yritin imettää' maitoa ei varmaan tullu ku pari tippaa...mut kolmantena päivänä maito nousi rintoihin ja niistä tulikin valtavat (ja kovat)...pumppaamalla, kuumalla suihkulla ja lämmitetyillä geelipusseilla sain tissit sellaiseen kuntoon että vauva taas 'suostui' niitä imemään. Annoin myös ennen imetystä tilkan lisämaitoa pullosta, että vauva rauhottui sen verran että onnistui imemään (nälkäsenä pää pyörii siihen tahtiin ettei osaa keskittyä ruokailuun). Nyt korviketta ei enää tarvita ja imetys onnistuu mallikkaasti:).

Itkukohtauksia vauva saa aina vaipanvaihdon yhteydessä ja nälkäisenä....rauhottuu kuitenkin tosi nopeesti:)

Oma olo on tosi pirteä ja energinen:)...vähän alapäähän sattuu varsinkin iltoisin ku päivän mittaan tulee käveltyä kämpässä ees takas...eli välilihan ompelu aiheutti turvotusta ja kävellessä turvonneet kohdat hinkaavat... mutta tosi super hyvä fiilis on kaikin puolin;)

Mulla ei oo ollut turvotusta odotusaikana eikä myöskään synnytyksen jälkeen (muualla ku ompeleissa). Vähitellen oma paino laskee nyt lähtenyt yht 5 kg ja extraa on siis vielä 9 kg...masu pienenee päivä päivältä...ekoina päivinä näky oli surkea, mutta nyt tämän kanssa jo elää... sellanen alkuraskausmasu;).

Jee...parin päivän päästä saadaan ekoja vieraita vauvaa kattoon...asutaan sen verran kaukana kaikista sukulaisista, että pitää ajoittaa vierailut viikonlopuille...digikameralla otettuja kuvia ollaan jo lähetelty ympäriinsä...

Kirsikan synnytys kuullosti kyllä huomattavasti vaikeemmalta ku mun...eli mun ei tarttenut missään vaiheessa pyytää mitään särkylääkettä...heti ku kivuliaat supparit alko sain jonku piikin (vaikutus kesti alle tunnin)...tän jälkeen ilman pyytämistä mut kiikutettiin synnytyssaliin ja laitettii epiduraali...ja ponnistusvaiheessa sain myös jonku puudutteen alapäähän... sairaalassa toiminta oli siis tosi hyvää:)....

Millonkahan saadaan ketjuun seuraavia vauvauutisia?!

Täytynee lopetella ja lähtä vaihtaan pojun vaippa....

P.S synnytystä edeltävänä iltana harrasteltiin sitä parasta S:ää:)...liekö auttoi:)
 
Tänään ei ole hyvä päivä =(. Neuvolantädin mielestä vauva on vaan 2,5 kiloinen ja sain lähetteen Nkl:lle tutkimuksiin. Ei kuulemma tarvitse huolestua, mutta vähän huolestuin kuitenkin.

Ei 2,5 kiloa tietysti niin kauhean vähän ole ja voihan tässä vielä mennä monta viikkoa, niin että vauva ehtii kasvaa. Olin vaan jo kovasti toivonut, että synnytys käynnistyisi pian.

Ja sitten kauan odotetut, Saksasta tilatut rattaat tulivat ja ne ovat väärän malliset. Piti tulla Hartan Skater X, mutta saatiinkin Skater S malli. Ei oikein huvittaisi odotella 6 viikkoa, kun vauva syntyy sitä ennen. Mutta Skater S:ssä huolestuttaa eturenkaan toimivuus lumessa.
 
Hei Tuuli,

Meilläkin oli tuollainen vauvan kasvun pysähdys ja jouduin suoraan neuvolasta Kättärille viikolla 34+5. Olin itsekin laihtunut ja vauvan sf-mitta oli vain 23. Vaikka neuvolatäti sanoikin,ettei syytä huoleen, niin olipa verenpaineeni Kättärille päästessäni huimat 111/93 - vähemmästäkin huolestuu. Kättärillä tarkistettiin ensin vauvan sydänkäyrä (puolisen tuntia otettiin käyrää) ja sen jälkeen lääkäri tarkisti ultrassa oliko lapsivettä tarpeeksi ja oliko istukan virtaukset kunnossa. Viikkoa myöhemmin oli kontrolli ja silloin kasvu oli taas lähtenyt liikkeelle. Toivottavasti teilläkin on tuollainen väliaikainen kasvupysähdys kyseessä.

Ja sitten vähän kuulumisia eiliseltä neuvolakäynniltäni. Painoa oli tullut lisää mukavat 700 g edellisestä mittauksesta ja viikossa on masu kasvanut peräti 1,1 kg ja sf-mitta nyt 30 : ) Verenpainekin oli palannut ruotuunsa, alapaine 82. Turvotusta ei ole, mutta minullakin oli edellisen synnytyksen jälkeen tuollainen paha jälkiturvotus. Jalat menivät ihan tönköiksi. Olin tämän ihan autuaasti jo unohtanut ja pitääkin käydä ostamassa tukisukat jo varalle.

Lisäksi pitänee mennä ostamaan (taas) imetysliivejä : ( Rinnat ovat jo nyt samassa koossa kuin edellisen imetyksen aikana, joten vanhat liivit ja parit uudetkin ovat erittäin todennäköisesti liian pienet kun maito alkaa pakkautua rintoihin.

Supistuksia on edelleen satunnaisen säännöllisesti epäsäännöllisesti. Otan 3 S-strategian käyttööni ja siivous on jo meneillään ja saunavuoro varattu. Kolmannesta pitää vielä neuvotella ; )

Eilen illalla mieheni päästi taas suustaan jotakin todella hassua. Olin jo nukahtamassa, kun mieheni rupesi luettelemaan jostakin mainoksesta eräänkin tila-auton ominaisuuksia, mm. tilaa 7 (siis seitsemälle) hengelle. Kysyin siinä unenpöpperössä, että ketähän ajatteli kuskata tuollaisella autolla, kun perheessä on neljä henkeä... Kunnollista vastausta en saanut, mutta mietin vaan millaistahan suurpehettä se ukkoni on perustamassa!!

 
Kuulumisia..

Just kävin äippäpolilla, paineet laskeneet nyt 129/76 joten ei hätää enää=)! Painoarvio oli 3378g joten ei alettu käynnistelemään vielä suuren koon takia niinkuin viimeksi lääkäri pelotteli! Sykkeet 133-138 ja lapsiveden määrä normaali. Napanuoran virtauskin oli normaali eli kaikki ok! Nyt syntymäpainoarvio olisikin enää 3600-3800g kun aiemmin peloteltiin 4,5kilosella paketilla. Lantiokuvaukset olivat näyttäneet että 5 kilonenkin mahtuis tulemaan joten ei hätää sielläkään. Nyt vaan ootellaan...

Aika on käynyt pitkäksi ja kävelylenkit olisi ihania jos pystyis kävelemää muutamaa sataa metriä pidemmälle... No sitten vaunujen kanssa...

Mukavaa loppusuoraa helmimammoille ja onnittelut jo nyyttinsä kotiin kantaneille=)
 
Moi,
tänään oli neuvola, täti ei vieläkään sanonut mitään vauvan kiinnittymisestä, vaikka yritin kysyä... Muuten kaikki paineet, pissat yms. ok. Seuraava aika varattiin ensi tiistaiksi. Kovasti toivon ettei tiistaina tarttisi enää mennä, jos olisi vaikka muuta puuhaa :)

Me saatiin eilen miehen kanssa aikaan kunnon riita. Nimittäin ristiäisistä... Tosi epäoleellista ja hölmöä, koska koskaan ei tiedä mitä tapahtuu (esim hätäkaste)... No joo... Aamulla sitten sovittiin :) (toistaiseksi ei ole edistänyt asiaa :/).

Pakko varmaan alkaa huomenna siivota oikein ahkerasti..
 
Wau! Kohta 38 täynnä! Se lähestyy... Ihanaa kuulla, että Rialla on lähtenyt vauva-arki hyvin käyntiin!

Sitten jupinaa... Mulla oli siis hammaslääkäriaika (tarkastus), varatessa sanoin tulevasta synnytyksestä. Aikaa vielä siirrettiin, hoitaja soitti mulle kotiin ja kerroin siis vieläkin tulevasta la:sta. Ai jaa, oli ainoa toteamus. Kävinpä sitten ovella pyörähtämässä, jossa mulle sanottiin kuin pikkulapselle, että tuuppa sitten kun oot synnyttäny. Kun ei oo särkyä, niin tässä vaiheessa ei tehä mitään... Kun on oppinu olemaan liiankin kohtelias omassa työssä asiakkaille, niin en saanu suutani auki, että olisin kertonut mitä ajattelen tiedonkulusta kyseisen talon sisällä... Että sellasta. Ei tohon nyt maailma kaadu, ärsytti vaan se asenne niin vietävästi!

Joo huomenna sitten neuvolaan, siellä käyn kuitenkin kynnystä pitemmällä...
 

Similar threads

?
Viestiä
101
Luettu
3K
W
?
Viestiä
3
Luettu
391
Lapsen saaminen
Toiseen ketjuun no 11
T
?
Viestiä
101
Luettu
3K
W
?
Viestiä
101
Luettu
3K
W

Yhteistyössä