Ja duunarina työskentely on yhtä hyvä kuin lääkärikin. Mutta kunhan on jonkunlainen ammattipaperi kädessä ja halukkuutta itse elättää pesueensa ilman sossun vuosikausia kestävää avustusta.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Peesi! On se kumma kun palstalta ei löydy äitejä, jotka haluais tosissaan lapsilleen vaan parasta eikä vähempää. Jos vanhemmilta ei löydy kannustusta niin aika paljon jää nuoren omille harteille jos meinaa saada elämältään muutakin kun "koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu - turhaa odottaa mitään kummempaa - eroja tulee kuitenkin - sossusta ei saa tarpeeksi" -elämää.
Alkuperäinen kirjoittaja meah:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Peesi! On se kumma kun palstalta ei löydy äitejä, jotka haluais tosissaan lapsilleen vaan parasta eikä vähempää. Jos vanhemmilta ei löydy kannustusta niin aika paljon jää nuoren omille harteille jos meinaa saada elämältään muutakin kun "koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu - turhaa odottaa mitään kummempaa - eroja tulee kuitenkin - sossusta ei saa tarpeeksi" -elämää.
Eiköhän kaikki äidit halua lapselleen parasta. Mutta mikä kenenkin mielestä on parasta, onkin sitten eri juttu.
Jollekin se on 10 vuoden akateeminen kouluttautuminen. Toiselle se on amiksen paperit ja lapset nuorena.
Kolmannelle vaikka kaikkea tätä.
Ei se, että antaa nuoren itse tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja, ole mitään heitteille jättöä.
Sitä voi tukea ja kannustaa lastaan, neuvoa kun kysytään, olla olemassa kun on vaikeaa. Mutta itse ainakaan en aio ruveta pienestä pitäen tyrkyttämään lapsilleni näkemyksiäni siitä, miten ja missä järjestyksessä elämä pitää elää ja asiat tehdä.
Pyrin mieluummin kasvattamaan lapseni niin, että he ovat sitten aikanaan kypsiä ja kykeneviä tekemään itselleen sopivimpia valintoja avoimin mielin ja rohkeasti.
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:Alkuperäinen kirjoittaja meah:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Peesi! On se kumma kun palstalta ei löydy äitejä, jotka haluais tosissaan lapsilleen vaan parasta eikä vähempää. Jos vanhemmilta ei löydy kannustusta niin aika paljon jää nuoren omille harteille jos meinaa saada elämältään muutakin kun "koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu - turhaa odottaa mitään kummempaa - eroja tulee kuitenkin - sossusta ei saa tarpeeksi" -elämää.
Eiköhän kaikki äidit halua lapselleen parasta. Mutta mikä kenenkin mielestä on parasta, onkin sitten eri juttu.
Jollekin se on 10 vuoden akateeminen kouluttautuminen. Toiselle se on amiksen paperit ja lapset nuorena.
Kolmannelle vaikka kaikkea tätä.
Ei se, että antaa nuoren itse tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja, ole mitään heitteille jättöä.
Sitä voi tukea ja kannustaa lastaan, neuvoa kun kysytään, olla olemassa kun on vaikeaa. Mutta itse ainakaan en aio ruveta pienestä pitäen tyrkyttämään lapsilleni näkemyksiäni siitä, miten ja missä järjestyksessä elämä pitää elää ja asiat tehdä.
Pyrin mieluummin kasvattamaan lapseni niin, että he ovat sitten aikanaan kypsiä ja kykeneviä tekemään itselleen sopivimpia valintoja avoimin mielin ja rohkeasti.
Peesi tähän. Hienosti sanottu.
Alkuperäinen kirjoittaja meah:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Peesi! On se kumma kun palstalta ei löydy äitejä, jotka haluais tosissaan lapsilleen vaan parasta eikä vähempää. Jos vanhemmilta ei löydy kannustusta niin aika paljon jää nuoren omille harteille jos meinaa saada elämältään muutakin kun "koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu - turhaa odottaa mitään kummempaa - eroja tulee kuitenkin - sossusta ei saa tarpeeksi" -elämää.
Eiköhän kaikki äidit halua lapselleen parasta. Mutta mikä kenenkin mielestä on parasta, onkin sitten eri juttu.
Jollekin se on 10 vuoden akateeminen kouluttautuminen. Toiselle se on amiksen paperit ja lapset nuorena.
Kolmannelle vaikka kaikkea tätä.
Ei se, että antaa nuoren itse tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja, ole mitään heitteille jättöä.
Sitä voi tukea ja kannustaa lastaan, neuvoa kun kysytään, olla olemassa kun on vaikeaa. Mutta itse ainakaan en aio ruveta pienestä pitäen tyrkyttämään lapsilleni näkemyksiäni siitä, miten ja missä järjestyksessä elämä pitää elää ja asiat tehdä.
Pyrin mieluummin kasvattamaan lapseni niin, että he ovat sitten aikanaan kypsiä ja kykeneviä tekemään itselleen sopivimpia valintoja avoimin mielin ja rohkeasti.
Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:Alkuperäinen kirjoittaja meah:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Peesi! On se kumma kun palstalta ei löydy äitejä, jotka haluais tosissaan lapsilleen vaan parasta eikä vähempää. Jos vanhemmilta ei löydy kannustusta niin aika paljon jää nuoren omille harteille jos meinaa saada elämältään muutakin kun "koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu - turhaa odottaa mitään kummempaa - eroja tulee kuitenkin - sossusta ei saa tarpeeksi" -elämää.
Eiköhän kaikki äidit halua lapselleen parasta. Mutta mikä kenenkin mielestä on parasta, onkin sitten eri juttu.
Jollekin se on 10 vuoden akateeminen kouluttautuminen. Toiselle se on amiksen paperit ja lapset nuorena.
Kolmannelle vaikka kaikkea tätä.
Ei se, että antaa nuoren itse tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja, ole mitään heitteille jättöä.
Sitä voi tukea ja kannustaa lastaan, neuvoa kun kysytään, olla olemassa kun on vaikeaa. Mutta itse ainakaan en aio ruveta pienestä pitäen tyrkyttämään lapsilleni näkemyksiäni siitä, miten ja missä järjestyksessä elämä pitää elää ja asiat tehdä.
Pyrin mieluummin kasvattamaan lapseni niin, että he ovat sitten aikanaan kypsiä ja kykeneviä tekemään itselleen sopivimpia valintoja avoimin mielin ja rohkeasti.
Jokin tässä vastauksessa töksähtää... Varmaankin lähinnä se että tästä saa sellaisen käsityksen että vanhemmalla ei ole vastuuta ollenkaan lapsista. Jos lapsi ei kysy neuvoa, niin sille ei kerrota mitään?
Alkuperäinen kirjoittaja Orion:Ihan kummin hän itse tahtoo. Lapsia ei saa aina silloin kun haluaa, opiskella voi milloin vain (jos vaan tahtoa löytyy).
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Mun tytär on vasta 3-vuotias, joten paha mennä sanomaan. Silloin tilanne on erilainen. Mutta: toivoisin ettei hankkisi lapsia vielä alle 20v. mutta tuo tilanne, että olisi tasan 20 mahdollisesti lukio käytynä tai peruskoulu voisi olla ihan hyvä sauma hankkia lapsia.
Itse tein perinteisesti. Kouluttauduin, menin naimisiin, asuntokin hankittiin ja vasta sitten lapsia. Nyt onkin ongelmana työhön "paluu". Kun sitä kokemusta ei koskaan ehtinyt karttua merkittävästi. Eli parempi olisikin, jos olisin ensin hankinut lapset ja sen jälkeen kouluttautunut. Ei olisi koulutus kerinnyt vanhentua ja suoraan koulusta helpompi siirtyä työelämään.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Orion:Ihan kummin hän itse tahtoo. Lapsia ei saa aina silloin kun haluaa, opiskella voi milloin vain (jos vaan tahtoa löytyy).
Ja päätä ja voimia. Opiskelu lasten kera ei myöskään taloudellisesti mitään ruusuista ole. Mutta mitäs sitä suremaan jos yhteiskunnan tuilla on tullut kasvatetuksikin..