Haluaisin ehkä opiskelevan, toisaalta haluaisin, että hankkisi myös lapset nuorena. No, onneksi mun haluillani ei oo mitään tekemistä mun 18v tyttären päätösten kanssa. Olen tehnyt selväksi, että niin kauan kuin asuu mun nurkissa ja kustannuksella, täytyy joko käydä työssä tai opiskella eli lähtö on kyllä edessä, jos nyt alkaa lisääntyä. Onneksi mun ei tarvitse tehdä mitään päätöksiä kenenkään aikuisten puolesta, omissa valinnoissa on ihmettä ja kummaa riittämiin. Yritän olla sekaantumatta ihmisten päätöksiin yleensäkään, paitsi työssä on pakko päättää koko projektin puolesta, jos ei konsensusta synny. Päätöksissä on se huono puoli, että niihin liittyy myös vastuu, ainakin poliittinen vastuu.
Meneehän tytöllä paremmin kuin mulla, jos tosiaan löytää ihan elättäjän itelleen. Mun on aina pitäny pärjätä omillaan, oon liian itsepäinen piiaksi ja vaimokkeeksi.