Alkuperäinen kirjoittaja no:
Paitsi että lapselle kyllä voi antaa eväitä elämään. Mä en ainakaan aio kehoittaa mun poikaa hankkimaan lapsia parikymppisenä ja sitten vasta miettimään elatustaan. Enkä kyllä ole ajatellut rohkaista sitä ottamaan naista joka ei osaa töitä tehdä.
*avaa sateenvarjon*
Toivon, että opiskelee ammatin ennen lastentekoa! Nyt 16v, käynyt talouskoulun ja hakee kevään yhteishaussa syksyllä alkaaviin opintoihin. Itse oo kyllä opiskellu varsinaisen ammatin vasta lasten ollessa pieniä.
N
no
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
heh heh, eväitä toki annetaan, mutta et kai tosissaan luule olevasi missään asemassa valitsemaan lapsesi puolisoa? mitä jos poika onkin homo tai tosiaan tahtoo uusavuttoman? et voi asialle mitään. ei tämä omakaan elämä ole mennyt minkään oppaan mukaan, ei se lapsillakaan mene, ja minä en ole missään asemassa tulevaisuudessa määrämään mitään lasteni elämänvalinnoissa. tuen ja olen äitinä, rakastan aina, mutta annan itse tehdä virheet ja käsikirjoittaa elämänsä.
R
rakenneultra
Vieras
Ihan sama mitä toivotte. Enemmän tyttöjenne koulutusintoon vaikuttaa se, mikä paperi teillä on takataskussa.
G
Gluteus maximus
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Magister:Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Kuulostat todella ihanalta tulevalta anopilta
:x
tottakai se on suotavaa, että lapset miettivät ensin koulutuksen ja sen miten elättävät mahdolliset lapsensa. Minusta se on suorastaan velvollisuus. olisin varmasti ihana äiti jos ajattelisin, että toivottavasti tekevät äkkiä lapsia ja jättävät ne minun elätettäväksi. Sittenkö olisin reilu äiti ja anoppi. :x
Toivon että opiskelevat ammatin ennen lapsia. Tytöt nyt 5v ja 3v. Itse olin 19v kun tulin äidiksi...Kohta valmistun opinnoistani ja ei se kovin helppoa ole ollut opiskella kun lapsia on.
G
Gluteus maximus
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja rakenneultra:
Tämäkin on muuten totta! Vanhempien koulutus vaikuttaa myös lasten koulutusintoon ja ennen kuin joku taas alkaa huutamaan että duunarien lapsista voi tulla lääkäreitä, niin TOTTAKAI VOI!!!!
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Peesi! On se kumma kun palstalta ei löydy äitejä, jotka haluais tosissaan lapsilleen vaan parasta eikä vähempää. Jos vanhemmilta ei löydy kannustusta niin aika paljon jää nuoren omille harteille jos meinaa saada elämältään muutakin kun "koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu - turhaa odottaa mitään kummempaa - eroja tulee kuitenkin - sossusta ei saa tarpeeksi" -elämää.
E
EpätoivoisenRento
Vieras
Toivoisin,että lukisi itselleen mielekkään ammatin, mutta suuresti kunnioittaisin myös häntä kotiäitinä. Pääasia että on onnellinen! :heart:
Alkuperäinen kirjoittaja Magister:Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Kuulostat todella ihanalta tulevalta anopilta
:x
Joo, niin kuulostan
Mä en näe siinä mitään pahaa että mä haluan pojalle fiksun itsenäisen puolison sitten joskus tulevaisuudessa. Tai voihan elämä mennä niin että vaikkapa sun tyttös elättää mun poikaa... Millainen anoppi se sitten sieltä löytyisi? 
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:Alkuperäinen kirjoittaja Magister:Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Kuulostat todella ihanalta tulevalta anopilta
:x
tottakai se on suotavaa, että lapset miettivät ensin koulutuksen ja sen miten elättävät mahdolliset lapsensa. Minusta se on suorastaan velvollisuus. olisin varmasti ihana äiti jos ajattelisin, että toivottavasti tekevät äkkiä lapsia ja jättävät ne minun elätettäväksi. Sittenkö olisin reilu äiti ja anoppi. :x
Eihän nyt kukaan saa puuttua toisen puolisonvalintaan. Ja se, et ei ole töissä kodin ulkopuolella (viittaan coffee breakin kirjoitukseen) ei tarkoita, et vieroksuis töiden tekoa.
Minä ajattelen asian sillä tavalla, että lapsi itse päättää miten tekee. Ilman muuta neuvon ja ohjaan, varmasti tulevaisuudessa kovastikin, mutta jos tyttö välttämättä haluaa tehdä jonkun asian toisin, kuin toivon, niin kantaa myös itse teoistaan sen vastuun. Apuna tieten ollaan, mut sopivasti.
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
vaikuttaako se lapsen intoon opiskella, vai onko se edellytys, et kun vanhemmatkin on korkeasti koulutettuja, pitää lastenkin olla?
pettyykö hyvän ammatin omaavat vanhemmat jos lapsi haluaakin olla tavallinen duunari?
tarkoitan siis sitä, et onko se jo pienestä pitäen "taottu" niiden lasten päähän, et on "pakko" kouluttautua pitkän kaavan mukaan, muuten ei pärjää elämässään?
en tarkoita tuota minään pahana asiana, mietin vaan et onko se niin, et odotetaan sen lapsen aina pyrkivän sinne yliopistoon ja lapsi menee sinne kun kuuluu niin tehdä..
Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:Alkuperäinen kirjoittaja Magister:Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Kuulostat todella ihanalta tulevalta anopilta
:x
Joo, niin kuulostan
Enköhän olisi tälläinen "kaikki käy" -tyyppi.
Sais varmasti hyvän anopin, en rupee kellekkään rumasti sanomaan ja ahdistelemaan. Saisivat rauhassa elellä ilman anopin kuuluisaa tarkkailevaa silmää..
G
Gluteus maximus
Vieras
Minä aion kyllä kertoa lapsilleni, että lasten saamisen jälkeen elämä on vaikeampaa (se on ihan tosiasia, toki rikkaampaa, mutta huomattavasti vaikeampaa) ja siksi kannattaa opiskella silloin kun se on mahdollisimman helppoa eli ennen lapsia. Ehtii niistä lapsista sitten nauttia eri tavalla kun on jo ammatti, työpaikka ja hiukan rahaakin. Kyllä silloin se elämä vauvan kanssa on mukavampaa ja stressittömämpää kun on edes ne raha-asiat kunnossa.
Alkuperäinen kirjoittaja Magister:Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:Alkuperäinen kirjoittaja Magister:Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Kuulostat todella ihanalta tulevalta anopilta
:x
Joo, niin kuulostan
Enköhän olisi tälläinen "kaikki käy" -tyyppi.
Mä yritän sitten panostaa tohon lapsoseen sen verran että se osaa käyttäytyä, ei kulje kaljapullo kourassa housut persiissä roikkuen 24h eikä myöskään vetele ketään päin näköä =)
R
rakenneultra
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Varmasti koulutuksen "periytyvyys" on monen muuttujan summa: kotona opitut asenteet koulutusta kohtaan, lapsen oppimisen tukeminen, taloudelliset mahdollisuudet opiskella yms. Vanhempien odotukset voivat olla myös yksi syy, mutta harvemmin varmaan selittävät koko yhtälöä.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Joissakin tapauksissa (etenkin pitkälti akateemisissa ja varakkaissa suvuissa) näin on. Mutta yleensä sinne yliopistoon sitten päädytään keskinkertaisilla/heikoilla papereilla ja rämmitään, jos rämmitään läpi. Silti se työpaikka yleensä löytyy suhteilla eikä työ välttämättä vaadi mitään. Ongelma todella on perheenjäsenten väleissä ei välttämättä siinä, että lapsi ei ole "saanut käydä" amista. Ja toisaalta noita perheenjäsenten välisiä ongelmia on duunareilla ja työttömilläkin. Joten loppupelissä kuitenkin se lukioon/yliopistoon pakotettu nuori saattaa voittaa verrattuna siihen "tee mitä haluat kyllä tuen sinua vaikka rahaa ei ole ja oma menneisyys on äärettömän raskas ja yhteiskunta on paska" -tyylillä kasvatettuun nuoreen. On turha mennä sanomaan että pelkästään koulutukseen pakotettu ihminen kärsisi enemmän kuin se, jota ei ole edes kannustettu hakeutumaan työttömyyttä ja kotiäitiyttä pidemmälle parikymppisenä.
T
Turkilmas
Vieras
Kyllä mä haluaisin että sukupuolesta riippumatta lapseni ensin opiskelisi ja hankkisi ammatin ja vasta sitten lapsia. Mä ehdin käymään amiksen ja lukion ennen pojan syntymää ja mies teki omassa koulussaan (silloin Teku) viimeisen tenttinsä viikko pojan syntymän jälkeen.
Mutta me molemmat jatkettiin ja jatketaan edelleen opintoja ja työn, perheen ja opiskelun yhdistäminen on välillä todella haastavaa. Siksi toivoisin että koulut olisi käyty ennen perheen perustamista.
Mä arvostan koulutusta ja yritteliäisyyttä ja myös sitä että jokainen seisoo omilla jaloillaan. Anoppini on mun esikuvani. Hän on ekonomi koulutukseltaan, on äärimmäisen korkeassa asemassa työelämässään ja todella arvostettu. Kuitenkin hän on enemmän koti-kuin uraihminen ja tykkää touhuta kotona yms.
Ja mä en itse tahtois elää mieheni rahoilla, en kyllä myöskään sitä että mieheni eläis mun rahoilla. Siksi toivon myös että omat lapseni oppivat itsenäisiksi kaikin tavoin.
Mutta me molemmat jatkettiin ja jatketaan edelleen opintoja ja työn, perheen ja opiskelun yhdistäminen on välillä todella haastavaa. Siksi toivoisin että koulut olisi käyty ennen perheen perustamista.
Mä arvostan koulutusta ja yritteliäisyyttä ja myös sitä että jokainen seisoo omilla jaloillaan. Anoppini on mun esikuvani. Hän on ekonomi koulutukseltaan, on äärimmäisen korkeassa asemassa työelämässään ja todella arvostettu. Kuitenkin hän on enemmän koti-kuin uraihminen ja tykkää touhuta kotona yms.
Ja mä en itse tahtois elää mieheni rahoilla, en kyllä myöskään sitä että mieheni eläis mun rahoilla. Siksi toivon myös että omat lapseni oppivat itsenäisiksi kaikin tavoin.
T
Turkilmas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mun mies on akateemisesta ja varakkaasta suvusta. Heitä on 3 lasta, joista ainoastaan mieheni on korkeasti koulutettu. Yksi on käynyt amiksen, mutta ei tee koulutustaan vastaavaa työtä ja yksi on urheilija.
Muistan vuosia sitten kun nuorimmainen vietti ylioppilasjuhliaan. Siellä skoolattiin toki tälle ylioppilaalle, mutta myös mieheni valmistumiselle ja keskimmäisen ensimmäiselle omalle asunnolle. Kaikille tasapuolisesti ja vanhemmat aidon ylpeinä kaikista pojistaan.
Niin ja vaikka tää ei mitenkään kuulu tähän, niin pojista varakkain on muuten tuo amiksen käynyt duunari
.Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Niinpä! Mielestäni on selvä asia että jokaisen kannattaisi hankkia koulutus ja edes vähän työkokemusta ennen lapsen tekoa, jo ihan taloudellisesti ajateltuna. Ja minusta on OUTOA jos vaikka 25-vuotias nainen ei ole saanut itselleen hommattua ammattia ja työkokemusta ei ole lainkaan. Pelkkiä kesätöitä kun en laske kauheaksi työkokemukseksi.
Kotiäidit on jees, mutta yhteiskunnan elätit ei.